1 (6) GERONTOLOGIAN PERUSOPINNOT 25 OP Gerontologian perusopinnot tarjoavat perustiedot vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvistä ilmiöistä ja gerontologian monitieteisistä lähtökohdista. Opinnoissa johdatetaan realistisen ja kriittisen, tutkittuun tietoon perustuvan näkemyksen omaksumiseen ikääntymisestä, vanhuudesta ja näiden suhteesta terveyteen, sairastavuuteen sekä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Opinnot vahvistavat käytännön vanhustyössä toimivien tietoutta ja laajentavat hallinto- ja suunnittelutehtävissä työskentelevien näkemystä ikääntymisen eri ulottuvuuksista. Opintojen suorittaminen vahvistaa opiskelijan kykyä etsiä, arvioida ja soveltaa gerontologian alan tietoa ja synnyttää siten alan asiantuntijuutta. Gerontologian perusopintokokonaisuus on myös hyödyllinen ja ajankohtainen sivuaine yliopiston eri pääaineiden opiskelijoille. Opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelija: tunnistaa vanhenemisen ja vanhuuden monimuotoisena ilmiönä, tiedostaa yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutuksia elämänkulkuun ja vanhuuteen, tuntee yleisimmät vanhenemismuutokset, tuntee iäkkäiden terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavat keskeiset tekijät, on omaksunut perustiedon ikääntyneille yleisistä ja toimintakyvyn kannalta merkittävistä sairauksista sekä lääkehoidon periaatteista, hahmottaa suomalaisen yhteiskunnan vanhuspalvelujärjestelmän rakennetta, toimintaa, hoito- ja palveluketjuja sekä toimintaa sääteleviä ohjeistuksia ja lainsäädäntöä, on saanut valmiuksia arvioida ja jäsentää eri lähteistä saatua vanhenemiseen ja vanhuuteen liittyvää tietoa, on saavuttanut hyvät perusvalmiudet pohtia ikääntymisen, vanhustyön ja vanhuudentutkimuksen eettisiä kysymyksiä. KOHDERYHMÄ: Opinnot on uudistettu sisällöllisesti ja uudistuksessa on huomioitu entistä vahvemmin käytännön vanhustyössä ja sen rajapinnoilla työskentelevien asiantuntijoiden (lähihoitajat, sairaanhoitajat, sosionomit, sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, palveluohjaajat, lähiesimiehet, toiminnanjohtajat, vapaaehtoistyöntekijät, lääkealan osaajat, iäkkäiden ravitsemuspalveluista vastaavat) osaamistarpeiden vahvistaminen ja työn laajaalainen kehittäminen.
2 (6) Opinnot vahvistavat käytännön vanhustyössä toimivien tietoutta ja laajentavat hallinto- ja suunnittelutehtävissä työskentelevien näkökulmia ikääntymisestä laaja-alaisena ilmiönä. Opintojen suorittaminen vahvistaa opiskelijan kykyä etsiä, arvioida ja soveltaa gerontologian alan tietoa ja synnyttää siten alan asiantuntijuutta. Gerontologian perusopintokokonaisuus on myös hyödyllinen ja ajankohtainen sivuaine yliopiston eri pääaineiden opiskelijoille. PERUSOPINTOIHIN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT OPINTOJAKSOT: Johdatus gerontologiaan 2 op Vanheneminen kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä 6 op Iäkkään hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen 6 op Katsaus palvelujärjestelmiin ja eettisiin kysymyksiin 5 op Vanhuuden sairaudet ja lääkehoito 6 op TOTEUTUSTAPA: Verkkotuetut monimuoto-opinnot LISÄTIETOJA: Perusopintokokonaisuus on suoritettavissa lukuvuoden aikana. Opintojaksojen lukukausikohtainen tarjontatieto löytyy kyseisten opintojaksojen kuvauksesta. JOHDATUS GERONTOLOGIAAN 2 OP Opiskelijalla on kokonaiskuva väestörakenteen ja elinajan kehityksestä Suomessa. Hän tunnistaa ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta saaden kokonaiskuvan gerontologiasta tieteenalana sekä erilaisista gerontologisista lähestymistavoista. Gerontologian kehittyminen historian näkökulmasta, vanheneminen, väestörakenne ja siihen vaikuttavat tekijät, gerontologian tieteenalat ja tutkimusalueet, ikääntymisen heterogeenisuus. Luentotallenteet, 3 oppimistehtävää Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. 2020. Gerontologia. Duodecim. Helsinki. Luvut 1 (Gerontologia tieteenalana), 2 (Väestön määrän ja rakenteen kehitys) ja 3 (Elinaika ja kuolemansyyt). Sosiaali- ja terveysministeriö 2015. 11 teesiä ikääntymisestä. Luettavissa: http://stm.fi/documents/1271139/1408010/kokeneet+ja+viisaat+raportti.pdf/110cc96d-7312424f-b39c-029da6f8d6c0.
3 (6) Konsensuslausuma. Kohti parempaa vanhuutta. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Suomen Akatemia. 08.2.2012. Luettavissa https://www.duodecim.fi/wpcontent/uploads/sites/9/2016/02/konsensuslausum a20122.pdf. Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson Moodlessa. Eija Lönnroos Syyslukukausi Aktiivinen osallistuminen verkko-opetukseen, oppimistehtävät Arvostelu asteikolla hyväksytty-hylätty VANHENEMINEN KULTTUURISENA JA YHTEISKUNNALLISENA ILMIÖNÄ 6 OP Opintojakson suoritettuaan opiskelija: osaa kuvata erilaisia vanhuuteen ja vanhenemiseen liitettyjä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia käsityksiä sekä vanhuuden monimuotoisuutta, osaa selittää miten erilaiset kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät säätelevät ja muokkaavat vanhuutta ja vanhenemista sekä niihin liitettyjä merkityksiä, osaa raportoida ja reflektoida lukemaansa tekstiä tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden mukaisesti. Opintojakso tutustuttaa opiskelijan kulttuuri- ja sosiaaligerontologisen tutkimuksen käsitteisiin ja näkökulmiin. Muuttuvat (moni)kulttuuriset käsitykset, arvot, traditiot ja sukupuoli vanhuuden määrittäjänä. Ikää ja sukupolvea koskevat käsitteet. Sosiaalinen vanheneminen, ikääntymis- ja elämänkulkuteoriat. Vanhuuden monimuotoisuus. Luentotallenteet, verkkolukupiiri ja oppimistehtävät Vakimo, S.: Paljon kokeva, vähän näkyvä: tutkimus vanhaa naista koskevista kulttuurisista käsityksistä ja vanhan naisen elämänkäytännöistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki, 2001. Sankari, A. & Jyrkämä, J. (toim.): Lapsuudesta vanhuuteen: iän sosiologiaa. Vastapaino, Tampere, 2001. Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson Moodlessa.
4 (6) Elisa Tiilikainen Syyslukukausi Arvostelu: Asteikolla 0-5 IÄKKÄÄN HYVINVOINNIN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN 6 OP Opiskelijalla on kokonaiskuva yksilön elämänkulkuun ja kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja iän myötä tulevista fyysisistä, kognitiivista ja psykologisista muutoksista. Opiskelija ymmärtää ravitsemuksen, suun terveyden ja liikunnan merkityksen iäkkään ihmisen terveyden ja toimintakykyisyyden edistämisessä sekä tiedostaa miten iäkkään ihmisen psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa. Opiskelija tuntee keskeiset toimintakyvyn arvioinnin osa-alueet ja arvioinnissa yleisimmin käytetyt mittarit ja menetelmät. Elämänkulku, vanheneminen ja vanhenemismuutokset. Terveydentilan ja toimintakyvyn arviointi. Vanhuuden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen: Sairauksien ennaltaehkäisy, sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus toimintakyvyn edistäjänä, liikunnan, ravitsemuksen ja suun terveyden merkitys toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sairauksien ennaltaehkäisyssä. Luentotallenteet, tehtävät (3) verkkoympäristössä ja tentti Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. 2020. Gerontologia. Duodecim. Helsinki. Luvut 4, 5, 10-21. Tilvis, R., Pitkälä, K., Strandberg, T., Sulkava, R. & Viitanen, M.. 2016. Geriatria. Duodecim. Helsinki. Osat VI Geriatrinen preventio ja VII Kuntoutus sekä osasta IV Vanhusten sairaanhoidon erityispiirteitä luku Vanhus ja suu. Ravitsemussuositukset ikääntyneille. Muu materiaali ilmoitetaan verkkoympäristössä opintojakson alkaessa. Eija Lönnroos Syyslukukausi
5 (6) Oppimistehtävät verkossa asteikolla hyväksytty-hylätty, tentti asteikolla 0-5 KATSAUS PALVELUJÄRJESTELMIIN JA EETTISIIN KYSYMYKSIIN 5 OP Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa selittää, mistä suomalaisen yhteiskunnan ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus muodostuu ja miten palvelujärjestelmää kehitetään, tunnistaa ikääntyneiden palveluiden monialaisuuden merkityksen, osaa eritellä ikääntyneiden palveluita säätelevän keskeisen lainsäädännön sisältöjä, tunnistaa ikääntyneiden asiakkaiden hoitoon ja palveluihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Sisältö Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan kuvaus sekä palveluiden ohjaus ja valvonta. Sujuvat ja tarkoituksenmukaiset hoito- ja palveluketjut. Kokonaisvaltainen vastuu ikääntyneen asiakkaan terveydestä ja hyvinvoinnista monialaisissa ja uudistuvissa sote-palveluissa. Toimintaa ohjaava lainsäädäntö. Eettiset kysymykset ja ohjeistukset. Verkkokeskustelut ja tehtävät verkkoympäristössä sekä essee Oppimateriaali ilmoitetaan opintojakson verkko-oppimisympäristössä Hanna Ristolainen Kevätlukukausi Tehtävät ja verkkokeskustelut asteikolla hyväksytty-hylätty, essee asteikolla 0-5 VANHUUDEN SAIRAUDET JA LÄÄKEHOITO 6 OP Opiskelijalla on kokonaiskäsitys yleisimmistä ja toimintakyvyn kannalta merkittävimmistä iäkkäiden ihmisten sairauksista sekä hyvän lääkehoidon periaatteista. Sairastavuus vanhalla iällä ja vanhuspotilaan erityispiirteitä.
6 (6) Esitellään yleisimpiä sairauksia ja sairausryhmiä, kuten muistisairaudet, verenkiertoelimistön sairaudet, diabetes, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet sekä mielenterveyden häiriöistä masennus ja psykoottisia oireita aiheuttavat tilat. Hyvän lääkehoidon periaatteet. Alkoholi ja ikääntyminen. Verkkoluennot, tehtävät verkko-oppimisympäristössä ja tentti Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. 2020. Gerontologia. Duodecim. Helsinki. Soveltuvin osin. Tilvis, R., Pitkälä, K., Strandberg, T., Sulkava, R. & Viitanen, M. 2016. Geriatria. Duodecim. Helsinki. Soveltuvin osin. Muu materiaali ilmoitetaan opintojakson verkko-oppimisympäristössä. Eija Lönnroos Kevätlukukausi Tehtävät verkko-oppimisympäristössä asteikolla hyväksytty-hylätty, tentti asteikolla 0-5