Tuulipuistokohteen ympäristöselvitys Maatianvuori - Korpilahti Riku Suutari, Erkki Heikkola ja Heikki Uuksulainen Numerola Oy
Projektiraportin nimi ja kirjoittajat Tuulipuistokohteen ympäristöselvitys: Maatianvuori - Korpilahti Riku Suutari, Erkki Heikkola ja Heikki Uuksulainen, Numerola Oy Vastaanottaja TuuliWatti Oy Antti Kettunen Aineiston käyttöoikeus Sisältää Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssin - versio 1.0-1.5.2012 (http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501) alaista materiaalia. Tiivistelmä Tämä raportti sisältää TuuliWatti Oy:n tilaaman ympäristöselvityksen Jyväskylän Korpilahdella, Maatianvuoren alueella sijaitsevalle tuulipuistokohteelle. Selvityksessä tarkastellaan aluevarausten ja olemassa olevien yhteiskunnallisten toimintojen mahdollisia vaikutuksia tuulipuiston toteuttamiselle. Tämän lisäksi analysoidaan tuulipuiston vaikutukset alueen ympäristöön sekä arvioidaan tuulipuiston sähköntuotantopotentiaalia. Tuulipuiston ympäristövaikutusten arvioimiseksi on tehty maastokäynti alueen luontoarvojen kartoittamiseksi sekä melu-, välke- ja maisemavaikutusten analyysit. Tarkastelun perusteella Maatianvuoren alue soveltuu tuotannon puolesta hyvin tuulipuistoalueeksi. Olemassa olevan tiedon valossa alue soveltuu myös maankäytön ja ympäristönsä puolesta suunnitelman mukaisen tuulipuiston toteuttamiseen. Paikka ja aika Jyväskylä 15.10.2012 Projektin vastuuhenkilö Riku Suutari Asiatarkastus Pasi Tarvainen 2
Abstract This report is a environmental survey of the wind farm project Maatianvuori at Korpilahti-Jyväskylä. The survey is ordered by TuuliWatti Oy. The survey covers the primary limitations for the wind farm execution such as regional planning, environmental protection, air service and radar activity by the defense forces and weather observation. Furthermore, the environmental impacts such as noise, flickering and scenery effects are analyzed. The farm layout is presented with the preliminary power production estimate. The Maatianvuori wind farm is located in strong wind area with high expected power production. According to the existing knowledge, there are no known issues in the land use or environmental protection that will prevent the execution of the planned wind farm. 3
Yhteenveto Tässä raportissa on esitetty Korpilahden Maatianvuoren tuulipuistokohteelle tehty ympäristöselvitys. Ympäristöselvitys sisältää selvityksen aluekäytöstä, tuulipuiston alustavan toteutussuunnitelman tuotantoarvioineen sekä alustavan ympäristövaikutusten arvioinnin. Maankäyttö ja asutus Maankäytöltään Maatianvuoren alue soveltuu hyvin tuulipuiston toteuttamiseen. Mäkisen maaston kallioiset harjanteet sopivat hyvin turbiinien perustaksi. Alueen yleisilme on ihmisen muokkaama. Heinosniemen sisäosissa ja Maatianjärven alueella sijaitsevat asuinrakennukset rajoittavat kohtalaisesti tuulivoimaloiden sijoitusmahdollisuutta ja määrää, kun pyritään välttämään asukkaille tuulipuistosta aiheutuvaa melu- ja välkehaittaa. Tuulipuistoalueen keskellä, Iso Heinäjärven länsirannalla sijaitsevalle kalamajan alueelle aiheutuu väistämättä suositusarvoja suuremmat melu- ja välkehaitat. Meluvaikutus Tuulipuiston meluvaikutus alueen asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdalla ei ylitä valtioneuvoston päätöksessä 993 asettamia meluvaikutuksen raja-arvoja. Turbiinien 107.5 db melupäästön tasolla ja melun kannalta äärimmäisissä olosuhteissa ympäristöministeriön yöajalle määrittelemät keskimelutason ohjearvot saattavat ylittyä viiden asuinrakennuksen ja joidenkin loma-asuntojen kohdalla. Hiljaisemmalla turbiinin 101.6 db melupäästön tasolla rakennusten luona melutasot eivät ylitä ohjearvoja. Puiston keskellä sijaitseva kalamaja on poikkeus, jossa yöajan keskimelutasolle annettu ohjearvo saattaa joissain sääolosuhteissa ylittyä myös pienemmällä tarkastellulla turbiinimelulla. Välkevaikutus Suomessa ei ole määritetty raja- tai suositusarvoja välkevaikutukselle. Ympäristöministeriön suositusten mukaisesti välkevarjostusta verrataan muissa maissa käytössä oleviin suosituksiin. Ruotsissa suositus vuotuisten välketuntien määrästä on 8 välketuntia, ja Tanskassa raja-arvona käytetään 10 välketuntia. Maatianvuoren tuulipuiston osalta välketuntimäärät ylittävät 8 h suositusarvon kahden asuinrakennuksen kohdalla, joista toisen kohdalla välketuntien määrä ylittää 20 h. Välketuntien suositeltu maksimimäärä määrä ylittyy myös puiston keskellä sijaitsevalla kalamajalla. Näkyvyys ja maisemavaikutus Maatianvuoren maisema on ihmisen muokkaamaa talousmetsä-, pelto-, teollisuus- ja asutusmaisemaa, jossa tuulivoimalat eivät riko koskemattoman luonnon maisemavaikutelmaa. Heinosniemi on sisäjärvien mittakaavassa suuri, ja turbiinit eivät kokonsa puolesta korostu niemen mittasuhteissa. Alueen mäkien pienipiirteisyys voi puolestaan korostaa turbiinien kokoa maisemassa. Näkyvyys tuulipuistoon peittyy laajoilla maa-alueilla puuston vaikutuksesta. Puisto on kuitenkin nähtävissä laajasti Päijänteen vesialueilta sekä Maatianjärveä ympäröiviltä peltoalueilta ja Korpilahden taajamaalueelta. Maisemallisesti tuulipuisto vaikuttaa Päijänteen virkistys- ja matkailukäytössä olevalta vesialueelta nähtävään maisemaan sekä maakunnallisesti arvokkaaksi määriteltyyn Maatianjärven maisema- 4
alueen maisemaan. Kaavoitus Aluekatsauksen perusteella alueen maankäyttö eikä kaavoitus aseta esteitä tuulipuiston toteutukselle. Tuulipuistoalueen lounaiskulma kuuluu Maatianjärven maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen. Tuulipuiston länsipuolelle, junaradan läheisyyteen, on kaavaan merkitty 110 kv sähköyhteystarve välille Jämsä-Korpilahden pohjoispuoli. Maakuntaliitossa on vireillä tuulivoimakaava Keski-Suomen alueelle. Kaavaluonnoksessa on määritelty Maatianvuoren tuulipuiston itäpuolelle Heinosniemeen Kärkisen 8 voimalan tuulipuistoalue, jonka sähköyhteys kantaverkkoon on linjattu Maatianvuoren puistoalueen läpi. Suojelualueet ja kohteet Maatianvuoren tuulipuiston läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai suojelukohteita, joiden suojelu vaarantuisi tuulipuiston toteutuksesta. Maisemallisesti- tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä alueita ovat jo edellä mainittu Maatianjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä Maatianjärven eteläpuolelta alkava maisemallisesti arvokas Korpilahti-Luhanka -tie, joiden maisemaan tuulipuisto sijoittuu. Arvokkaat luontotyypit, elinympäristöt ja kasvit Tuulipuiston alue on pääasiassa talousmetsäaluetta sekä peltoa. Luontokartoituksessa suojeltavina luontokohteina alueelta löytyi kaksi lehto- ja noroaluetta, suopainanne ja lähde. Heinämäen lehtoalueella esiintyi myös suojeltavat valkolehdokki- ja pussikämmekkäesiintymät. Raportissa esitetyn tuulipuiston suunnitelman mukainen toteutus ei vaaranna kyseisen lajin ja elinympäristön olemassaoloa. Suojeltavat eläinlajit Tuulivoiman toteutuksen kannalta huomioitavien lajien, kuten liito-oravat, lepakot ja linnut, erillistä kartoitusta ei selvityksen yhteydessä ole tehty. Maastokäynnin yhteydessä on etsitty mahdollisia jälkiä liito-oravan esiintymisestä sekä arvioitu alueen soveltuvuutta lepakoiden elinalueeksi. Maatianvuoren tuulipuistosta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Tuulipuistossa sijaitsevan Heinämäen lehtoalue soveltuu lepakoiden elinalueiksi. Alueen linnustosta on tehty Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä selvitys. Tämän tiedon valossa tuulipuisto ei aiheuta merkittävää riskiä muuttaville linnuille. Alueella kuitenkin esiintyy useita petolintulajeja, jotka ovat törmäysriskissä tuulivoimaloiden kanssa. Muut huomioitavat vaikutukset Lentoliikenne Maatianvuoren tuulipuisto sijaitsee Jyväskylän lentoaseman lähestymisalueella, jossa lentoestekorkeudeksi on määritelty 367 m(mpy). Tuulivoimaloiden paikan ja valittavan turbiinityypin mukaan on tuulipuistoon haettava poikkeuslupa lentoestekorkeuden 0-44 m ylitykselle. 5
Puolustusvoimien tutkavalvonta Maatianvuoren tuulipuiston läheisyydestä ei ole tiedossa tuulivoimahankkeille annettuja kielteisiä päätöksiä puolustusvoimien tutkavalvonnan turvaamiseksi. Säätutkat Maatianvuoren tuulipuiston läheisyydessä ei ole säätutka-asemia, joiden toimintaan tuulipuistolla olisi vaikutusta. Tekninen suunnittelu Tuulisuuden ja tuotannon puolesta Maatianvuoren tuulipuisto soveltuu hyvin tuulivoimatuotantoon. Suunnitellun viiden turbiinin tuulipuiston potentiaalinen tuotanto on 51-70 GWh/a turbiinityypin mukaan - ilman hävikkien vaikutusta. Alueen rakennukset ja niille aiheutuva ympäristöhaitta rajoittaa jonkin verran turbiinien määrää ja sijoittelua. Tuulipuistoon suunnitellut alustavat huoltotielinjaukset kulkevat suurelta osin olemassa olevia tielinjoja pitkin. Parannettavaa ja uutta tietä on yhteensä noin 8 km. Tuulipuiston sähkölinjat turbiineilta tuulipuiston sähköasemalle on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi teiden vieriin kaivetuilla maakaapeleilla. Yhteys sähköasemalta kantaverkkoon toteutetaan alustavan suunnitelman mukaan maakaapelilla Salmijärven ja Karisjärven välillä sijaitsevan sähköaseman yhteyteen. Suositukset Tuulipuiston maisemavaikutus Maatianjärven maakunnalliseen maisema-alueeseen ja Korpilahti-Luhanka -maisematiehen on suositeltavaa selvittää. Tuulipuiston itälaidassa sijaitsevan Mäkelän talon alueelle kohdistuva välkevaikutuksen haitallisuus tulee tarkistaa. Tuulipuiston keskellä Iso Heinäjärven rannalla sijaitsevan kalamajan käyttötarkoitus ja käyttötarkoitusta vastaava tuulipuistosta aiheutuva haitta tulee selvittää. Tuulipuiston alueen ympäristöselvityksiä tulee laajentaa petolintujen pesimäpaikkojen kartoituksella sekä lepakkoselvityksellä lepakoiden mahdollisilla esiintymisalueilla. 6
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 9 1.1 Ympäristöselvitys... 9 1.2 Maatianvuoren tuulipuistokohde... 10 2 Ympäristövaikutukset... 11 2.1 Tuulipuistoalue... 11 2.1.1 Maankäyttö... 11 2.1.2 Asutus... 12 2.1.3 Maankäytön ja asutuksen vaikutus tuulipuiston suunnitteluun... 14 2.2 Melu... 14 2.2.1 Ohjearvot... 14 2.2.2 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto... 15 2.2.3 Epävarmuuden arviointi... 16 2.2.4 Meluvaikutus... 16 2.3 Välkevarjostus... 18 2.3.1 Ohjearvot... 18 2.3.2 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto... 18 2.3.3 Välkevarjostusvaikutus... 19 2.3.4 Suositukset... 21 2.4 Näkyvyys ja maisemavaikutus... 21 2.4.1 Näkyvyysanalyysi... 21 2.4.2 Maisemavaikutuksen arviointi... 22 2.5 Kaavoitus... 25 2.5.1 Maakuntakaava... 25 2.5.2 Yleis- ja asemakaava... 29 2.5.3 Kaavoituksen vaikutus tuulipuiston toteuttamiseen... 31 2.6 Suojelualueet ja -kohteet... 31 2.6.1 Luonnonsuojelualueet... 31 2.6.2 Suojelukohteet... 32 2.6.3 Tuulipuiston vaikutus suojelualueisiin ja -kohteisiin... 33 2.7 Suojeltavat luontotyypit, elinympäristöt ja kasvillisuus... 33 2.7.1 Arvokkaat luontotyypit ja elinympäristöt... 33 2.7.2 Suojeltavat kasvit... 36 2.7.3 Vaikutus tuulipuiston suunnitteluun... 36 2.8 Suojeltavat eläinlajit... 37 2.8.1 Linnusto... 38 2.8.2 Vaikutus linnustoon... 38 7
2.8.3 Liito-oravat... 39 2.8.4 Vaikutus liito-oraviin... 39 2.8.5 Lepakot... 39 2.8.6 Vaikutus lepakoihin... 39 2.9 Muut huomioitavat vaikutukset... 39 2.9.1 Lentoliikenne... 39 2.9.2 Puolustusvoimien tutkavalvonta... 40 2.9.3 Säätutkat... 40 3 Tekninen suunnitelma... 42 3.1 Tuulipuiston lay-out... 42 3.1.1 Suunnitteluperusteet... 42 3.1.2 Turbiinien lay-out... 43 3.1.3 Alustava huoltoteiden linjaus... 44 3.1.4 Alustava sähköyhteyksien linjaus... 45 3.2 Alueen tuulisuus ja tuulipuiston tuotantoarvio... 46 3.2.1 Menetelmäkuvaus ja lähtötiedot... 47 3.2.2 Tuulisuus... 47 3.2.3 Tuotantoanalyysi... 51 4 Johtopäätökset... 51 8
1 Johdanto 1.1 Ympäristöselvitys Tämä ympäristöselvitys on alustava kartoitus ympäristön aiheuttamista rajoituksista tuulipuiston toteutukselle sekä tuulipuiston vaikutuksesta ympäristöllensä. Ympäristön aiheuttamista rajoituksista kartoitetaan: Alueen maasto Asutuksen sijainti Kaavoitustilanne Alueen suojeltavat luontokohteet Suojeltavat eläinlajit Suojelualueet ja -kohteet Lentoliikenne Puolustusvoimien tutkavalvonta Säätutka-asemien toiminta Kartoitus tehdään hyödyntämällä jo olemassa olevia tietolähteitä kuten Maamittauslaitoksen paikkatietoaineistoa, kaavoitusasiakirjoja, Suomen Lintuatlasta, BirdLife-Suomen tietoja lintulajien suojelusta sekä muita saatavilla olevia tietolähteitä mahdollisista tuulivoimaa rajoittavista tekijöistä. Kartoituksen yhteydessä tehdään myös maastokäynti tuulipuistoalueelle, jossa kartoitetaan Luonnonsuojelulain 29, Vesilain 2 luvun 11 sekä Metsälain 10 mukaisten luontotyyppien ja elinympäristöjen esiintyminen hankealueella. Tuulipuiston ympäristöhaittojen arvioimiseksi tehdään analyysit tuulipuiston melu-, välke- ja maisemavaikutuksista sekä analysoidaan puiston näkyvyys alueella. Tuulipuiston suunnittelussa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään ympäristöministeriön antamia ohjeita sekä ohjearvoja tuulivoiman suunnitteluun 1. Tuulipuiston vaikutusta suojelualueille ja -kohteille, linnustolle, liito-oraville ja lepakoille arvioidaan maastokäynnissä saadun ja olemassa olevan tiedon avulla. Tuulipuiston tekninen toteutus on tehtävä kiinteässä vuorovaikutuksessa sen ympäristövaikutusten analysoinnin kanssa. Raportissa esitetään myös tuulipuiston toteutussuunnitelma yhdessä puiston tuotantoarvion kanssa. Ympäristöselvityksen perusteella voidaan arvioida olemassa olevan tiedon riittävyyttä tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiin, mahdollisten lisäselvitysten tarvetta sekä puiston ympäristövaikutuksia alueen asutukselle ja tiedossa oleville luontoarvoille. 1 Ympäristöhallinnon ohjeita 4 2012; Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Ympäristöministeriö, 2012 9
1.2 Maatianvuoren tuulipuistokohde Ympäristöselvityksen kohde sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, Jyväskylän kaupungin Korpilahden kuntaalueella, Heinosniemessä sijaitsevan Maatianvuoren alueella (Kuva 1). Tuulipuisto rajaa noin 529 h:n alan. Tuulipuiston sisällä on noin 5 ha puistoon kuulumatonta maa-alaa Iso Heinäjärven itä-eteläpuolella, jolloin tuulipuistoalueen pinta-ala on noin 524 ha. Tuulipuistokohteeseen on alustavan suunnitelman mukaan ajateltu sijoitettavaksi 5 kpl 3-4.5 MW:n tuulivoimalaa. Tuulipuiston suunniteltu maksimiteho on tällöin 15-22.5 MW. Kohde sijaitsee Päijänteen länsirannalla sijaitsevan suurehkon niemen sisäosassa. Alueen maasto on valtaosaltaan metsämaata, ja korkeuserot maastossa ovat verrattain suuret. Heinosniemen etelälounaispuolella avautuu verrattain suuri Päijänteen Vanhaselkä, mikä tekee tuulipuiston sijainnin otolliseksi Suomessa yleisesti vallitsevien lounaisten ilmavirtausten vuoksi. Tuulipuiston ympäristöselvityksen Numerola Oy:llä teetti TuuliWatti Oy. Kuva 1: Maatianvuoren tuulipuistokohteen sijaintikartta. 10
2 Ympäristövaikutukset 2.1 Tuulipuistoalue 2.1.1 Maankäyttö Maankäytöltään tuulipuiston alue on valtaosiltaan talousmetsäaluetta. Tuulipuiston alueella on joitakin pieniä lampia. Alueelta otetusta ilmakuvasta (Kuva 2) on havaittavissa metsäalueiden muodostuvan hakkuiden seurauksena muodostuneista eri-ikäisistä metsälaikuista. Puistoalueen lounaiskulmassa sijaitsee maatila peltoalueineen. Puistoalueella risteilee metsäautoteitä. Metsäautotiet muodostavat kulkuyhteyden Markkulanmäen ja Härkölahden välillä. Alueen maastokartan (Kuva 3) mukaan alueella on suuria korkeuseroja. Tuulipuistoalueen korkein kohta on Heinoskorkeen huipulla, noin 233 m (mpy) korkeudella. Puiston lounaiskulma Maatianjärven rannalla on 79 m(mpy). Korkeusvaihtelua tuulipuiston alueella on siis yli 150 m. Puistoalueen halki koillisesta lounaaseen kulkee sähkölinja Härkölahden ja Markkulammen välillä. Kuva 2: Tuulipuistoalueen ilmakuva. 11
Kuva 3: Tuulipuistoalueen maastokartta. 2.1.2 Asutus Asutuksen vaikutus tuulipuiston toteuttamismahdollisuuksiin sekä turbiinien sijoitteluun tulee sekä turvallisuus- että ympäristövaikutusten kautta. Turvallisuusnäkökulmasta turbiinit eivät saa aiheuttaa vaaraa, esimerkiksi irtoavan jään sinkoutumisesta aiheutuvaa vaaraa ihmisten säännöllisesti käyttämillä alueilla, kuten tiealueilla ja pihapiireissä. Turvallisuusnäkökulmasta tuuliturbiinien minimietäisyys rakennuksiin ja pihapiireihin on (1.5 x tuuliturbiinin kokonaiskorkeus), mikä tyypillisellä turbiinilla (napakorkeus 120 m ja roottorin lapa 60 m) tarkoittaa minimietäisyyttä 270 m. Turbiineista aiheutuvat melu- ja välkevaikutukset rajaavat käytännössä turbiinien sijoittelua huomattavasti turvaetäisyyttä kauemmaksi. Voimaloiden melu- ja välkevaikutusten seurauksena asutuksen etäisyys tuulivoimaloihin turbiinityypin ja sijoittelun mukaan on tyypillisesti vähintään 500-800 m. Maatianvuoren tuulipuistossa lähialueen (alle 2 km etäisyys puistosta), asutus muodostuu asuinrakennuksista ja loma-asunnoista suhteessa 61 % - 39 %. Asuinrakennusten pääpaino on puiston lounaispuolella sijaitsevan Pukkalanmäen taajama-alueella sekä puiston länsipuolella kulkevan valtatie nro 9 varrella. Kolme asuinrakennusta sijaitsee puistoalueen lounaisosan alavalla alueella. 12
Rakennusten määrä [kpl] Tuulipuiston lähialueen loma-asuntojen painopiste on puiston pohjoispuolella sijaitsevan Karisjärven pohjoisrannoilla sekä Päijänteen Ristiselän puoleisella rannalla. Paikkatietoaineiston perusteella puistoalueella sijaitseva loma-asunto on asiakkaalta saadun tiedon mukaan kalamaja. 300 250 Loma-asunnot Asuinrakennukset 200 150 100 50 0 0 500 1000 1500 2000 Etäisyys tuulipuistosta [m] Kuva 4: Asuinrakennusten ja loma-asuntojen määrä tuulipuiston lähiympäristössä. Kuva 5: Rakennusten sijainti tuulipuistoalueella (MML:n maastotietokanta). 13
2.1.3 Maankäytön ja asutuksen vaikutus tuulipuiston suunnitteluun Maatianvuoren tuulipuistoalue sijaitsee Sisä-Suomessa mäkisellä Päijänteen itärannalla. Tyypillisesti alueen mäenlakien maapeite on ohut mahdollistaen hyvin tuulivoimaloiden perustusten kalliokiinnitykset. Tuulipuiston alueella valmiina olevat metsäautotiet luovat hyvän pohjan turbiinien huoltoteille ja uusia tielinjoja joudutaan tekemään vain vähän. Turbiinien määrän valinnalla ja sijaintien suunnittelussa on pyritty minimoimaan alueen asutukselle mahdollisesti aiheutuvia haittavaikutuksia. Tuulipuiston keskellä sijaitsevan kalamajan luona puiston ympäristöhaitat ovat rakennetuista alueista suurimmat. Majan käyttötarkoituksesta riippuu, onko tuulipuistosta majan käytölle aiheutuva haitta puistosta saatavaa yhteiskunnallista hyötyä suurempi. 2.2 Melu Tuulivoimalaitosten melu aiheutuu pääosin lapojen tuottamasta aerodynaamisesta laajakaistaisesta (60-4000 Hz) melusta 2,3. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat (esim. vaihteisto ja generaattori), jotka tuottavat pääosin mekaanista melua. Tätä on pystytty tehokkaasti vaimentamaan, kun taas lapojen aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa vaikuttaa. Aerodynaaminen melu on hallitseva varsinkin suurilla turbiineilla. Tarkempia taustatietoja tuulivoimaloiden aiheuttaman melun syntymekanismeista, luonteesta ja vaikutuksista on koottuna julkaisuihin 2,3,4. 2.2.1 Ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksessään 993/1992 melutason yleiset raja-arvot 5. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupa-menettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulivoiman suunnittelulle 1 on määritelty ohjearvot (melun A-painotettu keskiäänitaso) päivä-(7-22) ja yöajan(22-7) keskimääräisen melutason maksimiarvolle. Eri lähteiden ristiriitaiset melutasojen raja-arvot sekä puutteelliset ohjeistukset mallinnuksesta ja mittauksesta tekevät mallinnustulosten pohjalta tehtävistä johtopäätöksistä tulkinnanvaraisia. Ympäristöministeriön ohjeissa todetaan tuulivoima-rakentamisesta saatujen kokemusten perusteella VNpmelutasojen johtavan liian suureen meluhäiriöön. Toisaalta ministeri Lauri Tarastin 27.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriölle jättämässä selvityksessä 6 Tarasti mainitsee ympäristöministeriön ohjeissa 1 esitettyjen melutason ohjearvojen olevan juridisesti ongelmallisia ja ehdottaa (ehdotus 7), että tuulivoimarakentamisen ulkomelutason ohjearvot annetaan valtioneuvoston asetuksella eli samantasoisesti kuin muutkin melutason ohjearvot. Ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeen Ohjeistus tuulivoimaloiden 2 C. Di Napoli, Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen, Suomen Ympäristö 4, 2007. 3 S. Uosukainen, Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT Tiedotteita 2529, 2010. 4 D. Siponen, Noise Annoyance of Wind Turbines, VTT Research Report VTTR-00951-11, 2011. 5 VNp 993/92. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista. Annettu 29.10.1992. 6 Tarasti L, Lupaprosessien kehittämisestä etenkin tuulivoiman rakentamisessa, Selvitys, Työ- ja elinkeinoministeriö 27.8.2012 14
melun mitoitukseen ja todentamiseen, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen ohjeistus meluvaikutusten arviointiin ja mittaamiseen. Ohjeistuksen odotetaan valmistuvan kesällä 2013. Suositusarvot on koottuna taulukkoon (Taulukko 1). Taulukko 1: Mallinnustulosten arvioinnissa sovellettavat ohjearvot. Päivä 7-22 [db] Yö 22-7 [db] Asuinrakennukset 5 55 50 Loma-asunnot 5 45 40 Asumiseen käytettävät alueet, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa, virkistysalueet 1, * Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet, luonnonsuojelualueet (yöarvoa ei sovelleta) 1, * 45 40 40 35 *Mikäli tuulivoimalan ääni sisältää tonaalisia, kapeakaistaisia tai impulssimaisia komponentteja, tai se on selvästi amplitudimoduloitunutta, ympäristöministeriön ohjeen mukaan mallinnustuloksiin lisätään 5 db ennen ohjearvoon vertaamista. 2.2.2 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Melumallinnus on suoritettu ISO 9613-2 -laskentastandardin mukaisesti GL Garrad Hassanin tuulipuistosuunnitteluun kehittämällä Wind Farmer -ohjelmistolla 7,8. Laskennassa on otettu huomioon maaston korkeuserot ja äänen geometrinen vaimeneminen ilmakehässä. Maaston aiheuttama vaimennus on huomioitu kertoimella 0.5 asteikolla 0-1, jossa arvo 0 vastaa akustisesti vaimentamatonta pintaa (veden pinta, tasainen maa) ja arvo 1 tiheää metsää 9. Melun leviäminen on laskettu 10x10 m -hilapisteistöön 2 metrin korkeudelle maanpinnasta. Vaimennuskertoimet äänen geometriselle vaimennukselle on laskettu seuraavassa säätilanteessa: lämpötila 10C, ilmanpaine 101.325 kpa ja ilman suhteellinen kosteus 70 %, mikä on tavanomainen valinta. Turbiinien melun jaksollisuutta ja amplitudimodulaatiota ei ole tässä otettu huomioon. Melun leviämisarvioon jää epävarmuutta saatavissa olevan lähtöaineiston tarkkuuden sekä käytettävissä olevien laskentamenetelmien ja -resurssien vuoksi. Tämä täytyy huomioida meluvaikutuksia arvioitaessa. Melumallinnustuloksia käytetään myös turbiinisijoittelua tehtäessä ympäristön meluhaittojen minimoimiseen. Melun leviämiseen keskeisesti vaikuttavaa sääolosuhteiden ajallista muuttumista ei ole huomioitu mallinnuksessa, ja se on tehty olettaen sääolosuhteet melun leviämisen kannalta otollisiksi. Säävaikutuksen kannalta esitetyt melumallinnuksen tulokset vastaavat suurinta lyhytkestoista melutasoa tuuliturbiinien ympäristössä. Mallinnuksen tuloksiin verrattuna käytännössä tulee esiintymään säätiloja, joissa melun kulkeutuminen tiettyyn suuntaan ylittää hetkellisesti esitetyt melutasoarviot. Pidemmän ajan keski- 7 ISO 9613-2:1996, Acoustics Attenuation of sound during propagation outdoors Part 2: General method of calculation. 8 WindFarmer v. 4.2, Theory Manual, GL Garrad Hassan. 9 Guidance Note for Noise Assessment of Wind Turbine Operations at EPA Licenced Sites (NG3), EPA Office of Environmental Enforcement, Ireland, 2011. 15
määräiset melutasot jäävät kuitenkin merkittävästi esitettyjen meluarvojen alapuolelle, mikä johtuu tuulen nopeuden ja suunnan vaikutuksesta äänen kulkeutumiseen. Mallinnuksessa käytetty alueen maanpinnan korkeustieto on saatu Maanmittauslaitoksen 25 m:n korkeusmallista. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Alueen rakennustieto perustuu myös Maanmittauslaitoksen aineistoon. Aineistossa on eritelty alueen asuinrakennukset ja loma-asunnot. Melumallinnus tehtiin turbiinityypin Gamesa G128 4.5 MW, jonka napakorkeus on 120 m ja turbiinin halkaisija 128 m, melutasoilla. Turbiini on suurehko, myös rannikkokäyttöön soveltuva turbiini, jonka melupäästötaso on verrattain korkea. Turbiinin melupäästö maksimituotantoteholla on 107.5 db(a). Turbiinia voidaan ajaa myös neljällä melutasoa alentavalla moodilla, joilla kokonaismelupäästöt ovat välillä 106.4-101.6 db(a). Melutason vähentäminen pienentää myös turbiinin tuotantotehoa. Turbiinin maksimimelutaso saavutetaan tuulennopeudella 7 m/s 10 m:n korkeudessa, mikä vastaa turbiinivalmistajan mukaan 10.3 m/s tuulennopeutta turbiinin napakorkeudessa. Taulukossa (Taulukko 2) on esitetty turbiinin melutasot tuulennopeuksien suhteen eri toimintamoodeissa. Taulukko 2: Turbiinin melupäästön tasot tuulennopeuden suhteen eri melumoodeilla. W10 [m/s] Ws [m/s] LW 107.5 [db(a)] LW 106.4 [db(a)] LW 104.5 [db(a)] LW 102.5 [db(a)] LW 101.6 [db(a)] 2 3 83.5 83.5 83.5 83.5 83.5 3 4.4 92.1 92.1 92.1 92.1 92.1 4 5.9 98.3 98.3 98.3 98.3 98.3 5 7.3 103.3 103.3 103 102.4 101.6 6 8.9 106.5 106.2 104.5 102.5 101.6 7 10.3 107.5 106.4 104.5 102.5 101.6 8 11.7 106.7 106.4 104.5 102.5 101.6 9 13.3 106.5 106.4 104.5 102.5 101.6 10 14.7 106.5 106.4 104.5 102.5 101.6 2.2.3 Epävarmuuden arviointi Äänen eteneminen ja vaimeneminen riippuvat sääolosuhteista ja maaston ominaisuuksista äänen etenemisreitillä. Ominaisuudet vaihtelevat vuodenaikojen suhteen. Epävarmuutta sisältyy myös turbiinien aiheuttamaan melutasoon. Tässä raportissa on pyritty käyttämään tarkasteltujen turbiinityyppien korkeimpia melutasoja, jotta melun leviämiselle saadaan nk. worst case -estimaatti. ISO 9613-2 - menetelmän tulosten tarkkuudeksi arvioidaan tyypillisesti ±3 db 8. 2.2.4 Meluvaikutus Tuulipuiston meluvaikutus on laskettu kahdella käyttömoodien ääripään meluarvolla 107.5 ja 101.6 db(a). Melun leviämiset esitetään karttakuvissa (Kuva 6 ja Kuva 7). Lasketut meluarvot edustavat suurinta lyhytkestoista melutasoa alueella. Kuviin on merkitty melutasojen 35 db, 40 db, 45 db ja 50 db tasa-arvo- 16
käyrät. Nämä ovat tulosten arvioinnissa käytettäviä ohjeellisia melutasoja. Kuvat vastaavat turbiinien melutasoja tuulen nopeudella 7 m/s (10 metrin korkeudella). Lasketut melutasot on suoraan verrattavissa valtioneuvoston päätöksen päiväajan 55 db(a) ja yöajan 50dB(A) melutasoihin, sillä mallinnettu tilanne vastaa suurinta hetkellistä voimaloiden tuottamaa melutasoa. Ympäristöhallinnon ohjearvot tuulipuiston melulle on määritelty päivä(07-22)- tai yöajan(22-07) keskimelutasolle. Äärimmäisissä olosuhteissa voi päivä- tai yöajan keskiarvomelu vastata hetkellistä maksimimelutasoa. Käytännössä keskimelutasot jäävät kuitenkin lähes poikkeuksetta tuulen suunnan ja nopeuden vaihtelun vuoksi laskettua suurinta melutasoa pienemmiksi. Täyden tuotannon moodissa, 107.5 db(a) melupäästötasolla alueen asuinrakennusten kohdalla ei päiväajan keskimääräisen melutason 45 db(a) ohjearvo ylity (Kuva 6), mutta yöajan 40 db(a) ohjearvo ylittyy hieman viiden rakennuksen kohdalla. Loma-asuntojen alueelle yöajan ohjearvoiseksi keskimelutasoksi määritelty 35 db(a) ylittyy 11 lomaasunnon ja päiväajan 40 db(a) arvo yhden loma-asunnon kohdalla. Turbiinien hiljaisimmalla melumoodilla lyhytkestoinenkin melutaso jää alle suositusarvojen alueen kaikkien rakennusten kohdalla paitsi tuulipuiston keskellä loma-asunnoksi määritellyn kalamajan kohdalla, jossa ääritilanteen melutaso on 35 ja 40 db(a) välillä. Mikäli tuulipuiston aiheuttama melu aiheuttaa kohtuutonta häiriötä tietyissä sääolosuhteissa, voidaan meluhaittaa vähentää ajamalla turbiineja matalamman melutason moodilla tai valitsemalla tuulipuiston toteutusvaiheessa mallinnuksessa käytettyä turbiinia matalamman melupäästön turbiinimalli. Kuva 6: Keskiäänitasot tuulipuiston ympäristössä turbiinin lähtömelutasolla 107.5 db(a). 17
Kuva 7: Keskiäänitasot tuulipuiston ympäristössä turbiinin rajoitetulla lähtömelutasolla 101.6 db(a). 2.3 Välkevarjostus 2.3.1 Ohjearvot Tuulivoimaloiden varjostusvaikutukselle ei ole Suomessa määritelty ohjearvoja. Ympäristöministeriön ohjeissa tuulipuiston suunnitteluun suositellaan käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkemäärien osalta 1. Tanskassa on määritetty vuotuisen välketuntimäärän raja-arvoksi 10 h. Ruotsissa vastaava suositusarvo on 8 h. Mikäli välketuntien arvioinnissa käytetään laskennallista maksimituntimäärää, voidaan välkevaikutuksien ohjearvona käyttää Saksassa käytettävää 30 h raja-arvoa. Tässä raportissa analysoitu välkevaikutus vastaa todellista odotettavissa olevaa välketuntimäärää ja näin ollen suunnitteluohjearvona käytetään 8 tai 10 tuntia. 2.3.2 Mallinnusmenetelmä ja lähtöaineisto Maatianvuoren tuulipuistoon suunniteltujen tuuliturbiinien aiheuttama vilkkuva varjostus (shadow flicker) arvioitiin WindFarmer-ohjelman välkevarjostuksen laskentamallilla. Laskennan tuloksena saadaan tieto siitä, kuinka monta tuntia vuodessa alueen eri kohteet ovat vilkkuvan varjostuksen alaisena. Tulosta 18
havainnollistetaan tasa-arvokäyrästöllä, jonka perusteella voidaan arvioida varjostusvaikutusta tarkastelualueella. Laskennassa on käytetty turbiinimallin Gamesa G128 4.5 MW, jonka napakorkeus on 120 m ja turbiinin halkaisija 128 m, dimensioita. Tarkastelualueen maanpinnan korkeuserot on saatu Maanmittauslaitoksen korkeusmallista 25 m. Korkeusdatan resoluutio on 25 m ja tarkkuus 2 m. Laskennassa huomioitiin korkeuserot siten, että jos auringon, turbiinin ja tarkastelupisteen kautta kulkeva jana leikkaa maanpintaa, niin varjostusta ei esiinny. Varjostusvaikutus laskettiin 1.5 m korkeudelle maanpinnasta sekä 3000 m etäisyydelle jokaisesta turbiinista, mikä on riittävän suuri etäisyys tässä tarkasteltujen turbiinien tapauksessa. Auringonpaistekulman rajana horisontista käytettiin kolmea astetta, jonka alle menevää säteilyä ei oteta huomioon varjostuksessa. Windfarmer-ohjelman laskentatulos antaa nk. teoreettisen maksimivarjostuksen eli teoreettisesti pahimman mahdollisen varjostusvaikutuksen. Laskennassa oletetaan, että turbiinit ovat jatkuvasti toiminnassa, ja että aurinko paistaa täysin pilvettömältä taivaalta. Mallinnus ei myös ota huomioon maaston kasvillisuuden ja puuston aiheuttamaa näkyvyysestettä. Todellisuudessa varjostusvaikutuksia vähentävät turbiinien seisakit, puusto ja paikallinen sää (pilvisyys ja tuulisuus): jos esimerkiksi tuulen suunta on kohtisuorassa auringon ja tarkastelupisteen välistä linjaa vasten, ei varjostusvaikutusta esiinny. Varjostuksen laskennassa turbiinin orientaatio voidaan määrittää, jolloin roottori oletetaan tiettyyn suuntaan asetetuksi ympyrätasoksi. Laskenta on suoritettu kuudella eri turbiinien orientaatiolla. Tämä vastaa 12 tuulen suuntasektorin varjostustuloksia, sillä vastakkaiset tuulensuunnat aiheuttavat välkkeen kannata efektiivisesti saman roottorin orientaation. Kullakin kuudella orientaatiolla on laskettu välketuntien määrä teoreettisella maksimiauringonpaisteella. Laskettuja teoreettisia maksimi-varjostuksia kyseisillä roottoriorientaatioilla on skaalattu Jyväskylän lentoasemalta mitattujen auringonpaistetuntien suhteellisella osuudella teoreettisesta maksimipaistetuntien määrästä. Keskimääräisen vuotuisen paistetuntien määrä 30 vuoden mittausjaksolla on noin 36.5% teoreettisesta maksimipaistetuntimäärästä. Tämän lisäksi kunkin tarkastelusuunnan välketuntimäärää on skaalattu Suomen tuuliatlaksesta saatavan suuntasektorin esiintymisfrekvenssillä ja suuntakohtaisesta nopeusjakaumasta määritellyn yli 3 m/s tuulennopeuden ajallisella osuudella. Alle 3 m/s tuulessa turbiinit ovat tyypillisesti paikallaan, jolloin roottorin pyörimisestä aiheutuvaa valon välkkymistä ei esiinny. Näiden skaalausten lisäksi on huomioitu vuotuinen 3% turbiinien huollosta ja kunnossapidosta aiheutuva turbiinien seisakkiaika. Suuntakohtaisesti skaalatut välketuntimäärät yhteen laskien saadaan arvio todellisesta, säätilan huomioonottavasta välketuntimäärästä tarkastelualueella. 2.3.3 Välkevarjostusvaikutus Kuvassa (Kuva 8) on esitetty mallinnettu arvio Maatianvuoren tuulipuiston todellisten välketuntien vuotuisesta määrästä. Mallinnuksessa käytetyn turbiinin suhteellisen suuren napakorkeuden, suuren turbiinin halkaisijan, maastomuotojen sekä turbiinien keskinäisen sijainnin vuoksi välkevarjostusalue ulottuu suurimmillaan yli kilometrin etäisyydelle etenkin turbiinien länsipuolella. Välketuntien vuotuisen 8 tunnin suunnitteluohjearvo ylittyy kahden asuinrakennuksen ja tuulipuiston keskellä sijaitsevan kalamajan kohdalla. Turbiinien luoteispuolella sijaitsevan asuinrakennuksen kohdalla välketuntien määrä jää alle Tanskassa käytössä olevan 10 tunnin raja-arvon. 19
Puiston koillispuolella sijaitsevan Mäkelän talon kodalla välketuntien vuotuinen määrä on yli 20. Välkevaikutusta rakennukselle tulee turbiineista T4 ja T5. Tuulipuiston keskellä sijaitsevalla kalamajalla välketuntien määrä ylittää niin ikään 20 h vuodessa. Välkevaikutus tulee turbiineista T1-T4. Kappaleessa 2.4.1 on esitetty tuulipuiston näkyvyysanalyysin tulokset. Näkyvyysanalyysin mukaan Mäkelän talolta on näkyvyys yhdelle turbiinille, joten todellinen tuulipuiston välkevaikutus asuinrakennukselle voi metsän luoman näköesteen vuoksi olla merkittävästi esitettyä välketuntimäärän estimaattia pienempi. Välkkymisen intensiteetti pienenee turbiinin ja tarkastelupisteen välisen etäisyyden kasvaessa, mikä johtuu turbiinin lapojen suhteellisen koon pienenemisestä aurinkoon verrattuna. Välkkymisen häiritsevä vaikutus on suuremmilla etäisyyksillä pienempää samoilla välkkymistuntimäärillä. Turbiinien välkkeestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää pysäyttämällä turbiini auringon paistaessa määrätyistä suunnista. Kuva 8: Tuulipuiston aiheuttama välketuntien määrä alueella säätila huomioituna. 20
2.3.4 Suositukset Arvion mukaan Maatianvuoren tuulipuiston välkevaikutus puiston koillispuolella sijaitsevalle Mäkelän talolle ylittää 20 vuotuista välketuntia. Välkkeestä aiheutuvan haitan tarkempaa arviointia varten on suositeltavaa: analysoida ajankohdat (vuodenaika ja vuorokaudenaika), jolloin turbiinien välkevaikutusta asunnolla esiintyy, kartoittaa talon ympäristön puuston pituus ja tiheys turbiinien näkyvyyden tarkempaa arviointia varten. Mikäli arvioinnin tuloksena turbiineista aiheutuu kohtuutonta välkehaittaa asukkaille, voidaan haittaa pienentää turbiinien sijoittelua muuttamalla tai valitsemalla pienempidimensioinen turbiini. Turbiiniohjauksella voidaan myös välkevaikutusta pienentää pysäyttämällä auringon paistaessa turbiini määrätyiksi ajanhetkiksi. 2.4 Näkyvyys ja maisemavaikutus 2.4.1 Näkyvyysanalyysi Näkyvyysanalyysissä selvitettiin, mistä kohdin ympäröiviä alueita suunnitellut tuulivoimalat on mahdollista havaita. Analyysissä käytettiin 168,5 metrin korkeuspisteen näkyvyyttä tuuliturbiinien paikalla. Korkeutena on käytetty napakorkeutta + roottorin lavan pituudesta. Analyysissä siis vaaditaan, että lapakehästä täytyy näkyä korkeussuunnassa yli puolet lavan pituudesta, jotta turbiini oletetaan maisemassa näkyväksi. Tarkastelukorkeutena on käytetty 1.65 m maanpinnasta. Maaston muotojen lisäksi analyysissä on otettu huomioon metsien näkyvyyttä peittävä vaikutus. Metsien osalta lähtötietoina käytettiin Corine Land Cover 2006 -paikkatietoaineistoa (CLC 2006 SYKE, EEA) siten, että seka- ja havumetsien keskimääräiseksi korkeudeksi arvioitiin 17 metriä ja lehtimetsän keskimääräiseksi korkeudeksi 10 metriä. Todellisuudessa metsän korkeus riippuu monista tekijöistä kuten kasvupaikasta ja metsän kehitysluokasta. Lisäksi on huomioitava, että Corine-aineisto ei välttämättä ole täysin ajantasaista: metsänhoidolliset toimenpiteet aiheuttavat poikkeamia todelliseen tilanteeseen. Analyysissä oletetaan, että metsän sisälle turbiinit eivät näy, vaan puusto peittää näkyvyyden. Tästä syystä lopullisesta analyysituloksesta metsäalueet ovat määriteltyjä alueiksi, joilta ei ole näkyvyyttä tuuliturbiineille. Tämä ei välttämättä vastaa todellisuutta, sillä varsinkin metsän reunaa lähestyttäessä voimalat alkavat näkyä myös puiden ja kasvillisuuden lomasta. Alla olevassa kuvassa (Kuva 9) on esitetty näkyvyysanalyysin tulos Maatianvuoren tuulipuiston osalta. Tuloksesta käy ilmi, kuinka monta tuulivoimalaa on nähtävissä mistäkin maaston kohdasta. Tuulipuistoa ympäröivät maa-alueet ovat laajasti puuston peittämät, ja näkyvyys tuuliturbiineille on sen vuoksi hyvin rajoittunutta. Tuulipuisto näkyy laajasti Päijänteen alueella ja sen Heinosniemeä vastakkaisilla rannoilla. Etäisyys puistoista noille rannoille on kuitenkin 7 km:n luokkaa. Tuulipuisto on näkyvyysanalyysin perusteella laajasti näkyvissä myös Markkulanmäen ja Pukkalanmäen alueilta, joissa sijaitsee runsaasti asuinrakennuksia. Sen sijaan Heinosniemen rannoilta, joilla sijaitsee runsaasti loma-asuntoja, tuulivoimalat eivät näy. 21
Kuva 9: Tuulivoimaloiden näkyminen ympäristössä metsät huomioituna. Harmaat alueet ovat maan korkeusvaihtelun mukaan varjostettua aluetta, jolta ei ole näkyvyyttä tuuliturbiineille. 2.4.2 Maisemavaikutuksen arviointi Tuulivoiman merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat yleensä turbiinien maisemaa muuttavaan vaikutukseen. Maiseman yleisluonteen vuoksi tuuliturbiinit saattavat korostua maisemasta sitä dominoivana elementteinä alle 5-7 kilometrin etäisyyksillä tuuliturbiineista. Etäisyyden lisäksi maiseman sietokykyyn vaikuttavat maiseman luonne, mittakaavat ja käyttöön liittyvät tekijät 10. Maatianvuoren lounaispuolella, osittain puistonkin alueella, on Maatianjärven maakunnallisesti arvokkaaksi määritelty maisema-alue. Maisemallisesti Maatianjärven maastonmuodot ovat vaihtelevia. Perinteinen vanhaa rakennuskantaa sisältävä asutus on sijoittunut kumpareisessa maastossa mäenrinteisiin ja kumpareille. Kylämaisemaa hipoo valtatie, joka tuo kauniin maiseman ohikulkijoiden nähtäville. Maisemaalueelle on näkyvyys valtatieltä nro 9, ja tuulipuisto tulee näkymään valtatieltä katsottaessa maisemaalueen takaa muuttaen maisema-alueen ilmettä. Heinosniemestä, tuulipuiston eteläpuolelta, kulkee maisemallisesti arvokas Korpilahti-Luhanka -maisematie. Tuulipuisto tulee näkymään maisematieltä avautuvassa maisemassa. 10 Tuulivoimalat ja maisema, Emilia Weckman, SUOMEN YMPÄRISTÖ 5, 2006 22
Maisemallisesti Korpilahden Heinosniemen alue on metsäistä ja mäkistä maastoa sekä Päijänteen suuria järvenselkiä. Maa-alueet ovat laajasti samankaltaista, ja maa-alueiden maisemaa voi luonnehtia suuripiirteiseksi, jossa tuulivoimaloiden koko ei korostu suhteessa maiseman piirteisiin. Lähimaisemassa turbiinien koko korostuu yksittäisen mäen mittasuhteisiin verrattuna. Tuulipuiston voimalat näkyvät Päijänteen maisemassa laajoilta alueilta. Päijänne on keskeinen veneilyalue, jossa on useita kaavoituksella määriteltyjä veneily- ja virkistysalueita tuulipuiston maisema-alueella. Heinosniemi, jolla tuulipuisto sijaitsee, on alueeltaan suuri ja sen vuoksi tuulivoimalat eivät korostu maisemassa. Yleismaisemaltaan Heinosniemen alue ei ole koskematonta, luonnontilaista maisemaa. Metsäalueet ovat hakkuiden, eri-ikäisten taimikoiden ja peltojen laikuttamaa, Päijänteen rannat ovat asutettuja ja Korpilahden sekä Muuramen asutus- ja teollisuusalueet sijaitsevat maisemallisesti tuulipuiston läheisyydessä. Muuramen laskettelukeskus Riihivuori sijaitsee myös tuulipuiston maisemassa. Tuulipuiston maisemavaikutusta on havainnollistettu kuvissa (Kuva 10-Kuva 12). Maisemakuviin on lisätty turbiinit suunnitelluille sijoituspaikoille todellisessa mittakaavassa. Kuva 10: Havainnekuva tuulipuiston pohjoispuolelta Karisjärven pohjoisrannalta. Kuvauspaikka ja -sektori esitetty kuvan vasemmassa alalaidassa. Kuvaaja: Marika Vahekoski. 23
Kuva 11: Havainnekuva tuulipuiston Länsipuolelta Uusi-Salmelan tilan luota. Kuvauspaikka ja -sektori esitetty kuvan vasemmassa alalaidassa. Kuvaaja: Marika Vahekoski. Kuva 12: Havainnekuva tuulipuiston lounaisosasta kuvattuna. Kuvauspaikka ja -sektori esitetty kuvan vasemmassa alalaidassa. Kuvaaja: Marika Vahekoski. 24
2.5 Kaavoitus Kaavoitus on työkalu alueiden käytön suunnittelussa ja asettaa siten puitteet alueiden käytölle ja kaikelle rakentamiselle. Maakuntakaavat ja yleiskaavat ohjaavat alueiden käyttöä yleispiirteisesti ja asemakaavat yksityiskohtaisesti. Yleiskaava voidaan laatia myös siten, että se ohjaa suoraan tuulivoimarakentamista (MRL 77 a ). Tuulivoiman rakennuslupa myönnetään rakentamista suoraan ohjaavan kaavan perusteella. Mikäli tällaista ei ole, voidaan rakennuslupa tietyin edellytyksin myöntää suunnittelutarveratkaisun tai ranta-alueilla poikkeamispäätöksen perusteella. 2.5.1 Maakuntakaava Kuva 13: Ympäristöhallinnon ympäristö- ja paikkatietopalvelu OIVA:sta saatava alueen kaavoitustilanne. Maatianvuoren tuulipuisto kuuluu Keski-Suomen maakuntakaavan alueelle. Keski-Suomen maakunnassa on 10.12.2009 lainvoimaan astunut maakuntakaava sekä 11.5.2011 vahvistettu 2. vaihemaakuntakaava, joka keskittyy alueen luonnonvaroihin. Turvetuotannon ja tuulivoiman aluevarauksiin kohdentuva 3. vaihemaakuntakaava on valmisteilla. Valmisteilla olevasta vaihemaakuntakaavasta on olemassa 26.4.2012 päivätty kaavaehdotus. 25
Kuva 14: Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta kohdealueen ympäristöstä. Tuulipuistoalueen suurpiirteinen rajaus on merkitty punaisella viivalla. (Lähde: http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava) Kuvan (Kuva 14) maakuntakaavaotteesta on nähtävissä maakuntakaavassa tehdyt aluevaraukset ja kohdemerkinnät Maatianvuoren tuulipuiston lähialueilla. Tuulipuiston läheisyydestä löytyy seuraavia kaavakohteita: 110 kv sähköyhteystarve Jämsä-Korpilahden pohjoispuoli (punainen katkoviiva). o Mäntylä - Korpilahti- Toivila 110 kv: Jakeluverkon varmuutta ja sähköradan virransaantia varmistava 110 kv yhteystarve. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (tummanvihreä piste): o Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. o Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Korpilahden kirkko ja kirkkoranta: Korpilahden puukirkko on 1820-luvulta. Kirkon yhteydessä on hautausmaa. Kirkonmäen alapuolella kulkee Martinpolku, kirkonkylän vanha keskusraitti, jonka varrella on vanhaa rakennuskantaa. 26
Aluekokonaisuuteen kuuluvat myös Kirkkolahden satama-alue ja Tähtiniemi lahden eteläpuolella. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (vaaleansininen piste) o Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. o Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus. Kovala Lepola Maakunnallisesti arvokas maisema-alue (vaaleansininen vaakaviivoitus) o Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen maakunnallisesti arvokas maisema-alue. o Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisemaalueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Maatianjärvi: Maatianjärven maastonmuodot ovat vaihtelevia. Kumpuileva maasto viettää Maatianjärveen; perinteinen asutus on sijoittunut mäenrinteisiin ja kumpareille. Kylämaisemaa hipoo valtatie, joka tuo kauniin maiseman ohikulkijoiden nähtäville. Alueella on säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Muinaismuistokohde (ruskea neliö) o Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. o Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. Ansa: kivikautinen löytöpaikat Hörhä: kivikautinen asuinpaikat Mäki: kivikautinen asuinpaikat Kärkinen/Kotipelto: kivikautinen asuinpaikat Savi: kivikautinen asuinpaikat Tahkosaari: ilm. rautakautinen kivirakenteet Tarvaannenä: ilm. rautakautinen kivirakenteet Maisematie (vaalenavihreä tielinja) o Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokas tie. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Korpilahti-Luhanka-(Sysmä) Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (vihreä aluerajaus) o Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä jo oleva tai siihen soveltuva kokonaisuus. o Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Jyväskylän seutu: Suunniteltu Jyväskylän seudun kansallinen kaupunkipuisto, virkistys, matkailu, merkittävä osa Päijänteen vesiliikenneverkostoa; ydin Jääskelän ja Savutuvan apajan matkailukeskukset, Noukanniemen venesatama, Naissaari ja Äijänniemen virkistysalue; osa ekologista vyöhykettä ja Jyväskylä- Haapamäkiradan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Vesimatkailun kehittämisen kohdealue (sininen ympyrä) 27
o Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä vesimatkailussa jo oleva tai siihen soveltuva aluekokonaisuus. o Suunnittelumääräys: Suunnittelulla tulee turvata kohdealueen varausperusteen mukainen arvo ja käyttökelpoisuus. Kärkinen: Merkittävä osa Päijänteen vesiliikenneverkostoa; ydin Kärkisten venesatama. Mämminiemi: Merkittävä osa Päijänteen vesiliikenneverkostoa; ydin Mämminniemen virkistysalue. Vesialue (sininen vesialue) o Merkinnällä osoitetaan tärkeä vesialue. Kärkinen: Vesiretkeilyä palveleva kokonaisuus, kulttuuriympäristöarvoja; osa ekologista vyöhykettä. Pohjois-Päijänne: Vesiretkeilyä palveleva kokonaisuus, kulttuuriympäristöarvoja; osa ekologista vyöhykettä. Suunnittelulla tulee turvata alueille riittävät rantautumispaikat. Virkistysalue (vihreä kolmio tai alue) o Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Nuolella osoitetaan Jyväskylän kaupunkiseudulla virkistysalueiden laajenemissuunnat. o Suunnittelumääräys: Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Kokkomäki: Seudullinen ulkoilualue. Livansaari: Livansaarenpohjoisosa, Neitsyensaaret, Taikinaine. Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Tervamäki: Valtakunnallinen veneulkoilualue. Mikonniemi: Osa vesiretkeilyaluetta, valtakunnallinen veneulkoilualue. Sudensaari: Osa vesiretkeilyaluetta, maakunnallinen veneulkoilualue. Mämminiemi: Osa vesiretkeilyaluetta ja vm-aluetta,valtakunnallinen veneulkoilualue. Keski-Suomen alueen luonnonvarojen aluevarauksiin tarkoitettu 2. vaihemaakuntakaava ei sisällä Maatianvuoren tuulipuiston kannalta merkittäviä aluevarauksia. Valmisteilla oleva, tuulivoima-aluevarauksia varten laadittava 3. vaihemaakuntakaavaluonnos sisältää tuulivoima-aluevarauksen Heinosniemen alueella, Maatianvuoren tuulipuiston itäpuolella (Kuva 15). Tuulivoima-alue esitetään kaavoituksessa nimellä Kärkistensalmi. Kärkistensalmen tuulipuistosta on tehty selvitys 11. Selvityksessä tuulipuiston tuotanto- ja kannattavuuslaskelmat on toteutettu 8 kpl:lla 3 MW voimaloita. Kaavaluonnokseen on Maatianvuoren poikki itä-länsisuunnassa on kaavoitettu voimalinjan yhteystarve Kärkistensalmi-(Toivila-Korpilahti). 11 Paakkari Merja (Hafmex Wind Oy) ja Haapanen Erkki (Tuulitaito Oy): Kärkistensalmi/Keski-Suomi, 10/2011, http://www.keskisuomi.fi/3.vmk/selvitykset_ja_tutkimukset/tuulivoima. 28
Kuva 15: Tuulivoimamaakuntakaavan luonnos. Tuulipuistoalueen suurpiirteinen rajaus on merkitty punaisella viivalla. (Lähde: http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava) 2.5.2 Yleis- ja asemakaava Jyväskylän voimassaoleva yleis- tai asemakaavoitus ei koske Maatianvuoren tuulipuistoaluetta tai sen välittömiä lähialueita. Puistoa lähimmät oikeusvaikutteiset kaavat ovat Korpilahden ja Muuramen keskustaalueiden asemakaavat sekä Heinosniemen ranta-alueita koskeva Päijänteen rantayleiskaava. Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.5.2012 y3_raspio - Iloniemi osayleiskaavan. Kaavoitettu alue sijaitsee Maatianvuoren tuulipuiston lounaiskulmassa, osittain puiston alueella (Kuva 16). Kaavan tavoitteena on tarkastella Korpilahden keskustaajaman laajentumismahdollisuudet valtatien nro 9 varrella ja suunnata asumista Päijänteen rannalle. Erityistavoitteena on huomioida alueelle sijoittuva maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Kaavasta on tehty kaksi valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, ja valituskäsittely on kesken. 29
Kuva 16: Raspio - Iloniemi osayleiskaava. Tuulipuistoalue on merkitty punaisella viivalla. (Lähde: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/728) 30