Tampereen palvelumalli 2025 Lännen palvelualue Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 8.12.2015
Ohjelma 17.00 Tilaisuuden avaus, suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 17.10 Mitä on jo tehty tai on tekeillä? suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tulevaisuuden palvelumalli Lielahden hyvinvointikeskus (Lielahtikeskus) Tesoman hyvinvointikeskus, projektijohtaja Tanja Koivumäki 17.45 Joukkoliikenteen muutokset joukkoliikenneinsinööri Riikka Salkonen 18.00 Katse tulevaisuuteen (teemapöydät) ja kahvitarjoilu Liikunta, ulkoilu, virkistäytyminen Palvelujen saavutettavuus, mm. joukkoliikenne Tesoman alueen kehittäminen Lielahden alueen ja Hyhky-Kalkun kehittäminen 19.00 Teematöiden purku
Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä otetaan käyttöön uusia asiakaslähtöisiä palvelumuotoja, toimintatapoja ja malleja, jotta kustannustehokkaat ja laadukkaat palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Palvelumallia kehitetään yhdessä asukkaiden, eri asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Suunnittelu kattaa kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin, terveydestä kulttuuriin. Mukana tarkasteluissa ovat myös alueen tilat, maankäyttö, asuminen ja joukkoliikenne. Tärkeä osa tulevaisuuden palvelujen kehittämistä on sähköisten palvelujen kirjon laajentaminen. Työ etenee alueellisesti. Kaikkien viiden palvelualueen kehittämissuunnitelmat valmistuvat vuonna 2016.
Palvelumallityön kytkentä kaupunkistrategiaan Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki kaupunkistrategiassa ja siitä johdetuissa toimintasuunnitelmissa palvelumalli on yksi painopistealue. keskustaa ja aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden sähköisiä palveluja kehitetään ja lisätään. Palvelumallin luominen on yksi Tampereen Top10 rakennemuutoksista. Tampereen väestösuunnite Ikä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 Yhteensä 225400 227790 230200 232700 235100 237500 248800 257300 0-6 v. 16000 16240 16430 16700 16800 17100 18150 18600 7-12 v. 11400 11700 12050 12280 12650 12850 13700 14730 13-15 v. 5440 5530 5590 5800 6000 6200 7000 7430 16-18 v. 6350 6460 6720 6840 6950 7000 8000 8670 19-24 v. 24700 24500 24280 24110 24050 24100 24450 24810 25-64 v. 119910 120700 121630 122550 123500 124300 127900 130800 65-74 v. 23200 23500 24220 24720 25050 24900 23650 23760 75-84 v. 12800 13370 13350 13610 13900 14700 18850 20100 85+ v. 5550 5700 5930 6050 6200 6350 7100 8400
Tulevaisuuden palvelumallin peruslähtökohdat (kh 14.4.2014) Asiakaslähtöisyys Asiakkaiden tarpeet suunnittelun perustana Yhdessä tekeminen ja yhteistuotannon mahdollistaminen Monituottajuus Yhdistykset ja muut toimijat Palvelut muuttuvat ja kehittyvät Palveluinnovaatiot korvaavat olemassa olevia palveluita Sektoriajattelusta yhdessä tekemiseen Monikanavaiset palvelut Sähköiset palvelut korvaavat palvelujen osia tai palveluita Liikkuvien palveluiden ja jalkautuvien työntekijöiden merkitys kasvaa Asiakaspalvelu uudistuu Joustava, kustannustehokas palveluverkko Alueelliset, monipuoliset palvelukeskittymät, keskustan ja aluekeskuksien kehittäminen palvelukeskittyminä Tilojen yhteiskäytön lisääminen
Hyvinvointikeskus ja lähitori - toimintamalli mm. MATALAN KYNNYKSEN PALVELUT NEUVONTA VAPAAEHTOISTYÖ YHTEISÖLLISET TILAT PAIKALLISET ERIKOISUUDET RYHMÄTOIMINTA TAPAHTUMAT MAHD. ATERIAPALVELUITA KESKITETYT PALVELUT PERUS- OPETUS HYVINVOINTI KESKUS LÄHITORI VARHAIS- KASVATUS LIIKUNTA mm. KIRJASTOPALVELUT NEUVONTA PERUSTERVEYDENHUOLLON PALVELUT HAMMASHOITO HYVINVOINTINEUVOLA NUORTEN PALVELUT IKÄIHMISTEN PALVELUT KAUPALLISET PALVELUT
Miksi palveluja sijoitetaan lähelle toisiaan? Laajempi palvelukirjo sisältäen julkisia, yksityisiä ja kaupallisia palveluita Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun samasta paikasta, arjen sujuvuus helpottuu Toiminnan synergiaedut Moniammatillisen työn hyödyntäminen paikan päällä Suuren yksikön toiminta ei ole yhtä haavoittuvaa kuin pienen Mahdollistaa esim. aukioloaikojen uudelleen järjestelyt (iltaajat) Laitteiston käyttökustannukset ovat pienemmät Turvallisuus säilyy parempana kun kiinteistössä on enemmän väkeä 7
Luonnos tulevaisuuden hyvinvointikeskukset ja lähitorit
Hyvinvointikeskusten/lähitorien vaiheistus Suunnittelukauden käynnistyminen 2014 Härmälä Peurankallio Lielahtikeskuksen käyttöönotto 2019 Lakalaiva 2015 Hatanpää-Sarvis Hervannan toiminnallinen kehittäminen alkaa Koillisen alueen kehittämissuunnite lma 2020 2016 Lielahtikeskuksen yhdessä tekemisen toimintamallin kehittäminen Hatanpää-Sarvis palvelut laajenevat Tammelakeskus Linnainmaa Kämmenniemi Tipotien/ Peurankallion toiminnallinen kehittäminen Kaupin opetushyvinvointikeskus Lamminrahka /Kangasala (yhteistyö palvelujen osalta) 2022 2017 Kämmenniemi Tesoma Vuoreksen toiminnallinen kehittäminen Nurmi-Sorilan suunnittelu 2018 2025 Kaukajärven toiminnallinen kehittäminen Lakalaivan suunnittelu Suunnittelukauden päättyminen Nurmi-Sorila Kaleva
10 Lännen palvelualue
Lännen palvelualue, palvelupisteet 2015 Lielahden hyvinvointikeskus Tesoman hyvinvointikeskus
Väestömäärä lännen palvelualueella 2014-2030 Lännen väkiluku 31.12.2014 yli 42 000 henkilöä, 18,9 % Tampereen väestöstä. Lännen palvelualueen väkiluku 31.12.2014 suunnitealueittain ja ikäryhmittäin Alue Yhteensä 0 17 18 21 22 25 26 29 30 39 40 49 50 64 65+ Epilä-Kalkku 17 989 3 641 863 977 1 128 2 784 2 298 3 230 3 068 Tesoma-Lamminpää 12 522 2 594 595 564 552 1 530 1 599 2 548 2 540 Lielahti-Lentävänniemi 11 624 2 269 568 624 565 1 460 1 488 2 359 2 291 Länsi yhteensä 42 135 8 504 2 026 2 165 2 245 5 774 5 385 8 137 7 899 Väestömäärä kasvaa lännessä vuosina 2014-2030 yhteensä noin 2 600 henkilöllä. Kasvu jakaantuu melko tasaisesti eri vuosille. Alueellisesti väkiluku kasvaa Lielahti-Lentävänniemessä pysyy lähes ennallaan Tesoma-Lamminpäässä vähenee Epilä-Kalkussa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna huomattavin muutos tapahtuu ikäihmisten määrässä: yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa huomattavasti.
Lännen palvelualue: ikäluokittainen väestönmuutos vuosina 2015-2030* henkilöä 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 65-74 75-84 85+ 2015 2020 2025 2030 *kuvasta on jätetty pois 25-64-vuotiaat Lähde: Tampereen väestösuunnite 2015-2030 13
Lännen palvelualue: alueittainen väestömuutos vuosina 2015-2030 henkilöä 20000 18000 16000 14000 12000 17516 16621 15641 14705 12380 12710 13030 12414 11731 13525 14988 17657 10000 8000 6000 4000 2000 0 Epilä-Kalkku Tesoma-Lamminpää Lielahti-Lentävänniemi 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tampereen väestösuunnite 2015-2030 14
Lasten ja nuorten palveluverkon kehittäminen lännessä (lasten ja nuorten palvelujen lautakunta käsittelee tammikuussa 2016) Esimerkkejä esityksistä Päivähoitopaikkojen riittävyys ja pienistä päiväkodeista luopuminen Hyhky-Kaarilan alueelle uusi päiväkoti (luovutaan Epilän ja Tupa-Haan ja Haapalinnan lisäryhmistä). Lielahteen lisää päivähoitopaikkoja päivähoitotarpeen kasvun myötä Lielahden uusi päiväkoti Hiedanrannan alueelle päiväkotitontti Kouluverkon kehittäminen alueella Kaarilan yhtenäisen koulupolun vahvistaminen, yhteistyön tiivistäminen lähettävien koulujen kanssa Tesoman koulun, päiväkodin ja nuorisotilojen hanke. Lielahden koulun ja nuorisotilojen hanke. Nuorisopalvelua Kaarilan koululle. 15
16 Lielahti
Mitä on jo tehty ja suunnitteilla palvelujen osalta Lielahti-Lentävänniemi alueille Niemenranna n päiväkoti aloitti v. 2014, tiloja mm. salia voi vuokrata myös muuhun toimintaan Lielahden koulun ja alueen nuorisotilojen uudistaminen 20152018 - Lielahden koulun läheisyyteen siirtokelpoisia päivähoitotiloja 2015 - Lielahden nykyisen päiväkodin paikalle uusi päiväkoti v. 2020 - Hiedanrannan uudelle alueelle esitetty päiväkotitonttia Lielahtikeskus ml. Lielahden hyvinvointikeskus aloitti toimintansa keväällä 2014 Vekarapolun päiväkoti (palveluseteli) avattiin 8/2015 Lentävänniemessä 17
Keskeiset tulokset: Lielahtikeskus - toimijoiden kokemuksia yhteistyöstä TAMK:n opiskelijoiden haastattelututkimus Lielahti-keskuksen toiminta-aika vielä lyhyt, yhteistyön kehittämiseen ei ole ollut tarpeeksi aikaa. Yrittäjyyden kannalta sijainti optimaalinen, odotuksia oli kävijämäärien suhteen. Julkisen palvelun puolella ei paljon odotuksia, kauppakeskustoiminta tuntui mielenkiintoiselta. Julkisten palvelujen kesken on yhteistyötä, jonkin verran verkostoitumista yksityisten palveluiden kanssa. Yhteistyötä erilaisten tapahtumien, tilaisuuksien ja mainonnan muodossa aktiivisimpien toimijoiden kesken. Yritykset odottaisivat enemmän aloitteita kaupungin puolelta. Lapset ja perheet huomioitu hyvin, mutta kaupalliset palvelut eivät ole suunnattu senioreille. Nuorille ei ole oikein mitään. Yhteistyö ison kauppaliikkeen kanssa ollut vähäistä. Kaikilla haastateltavilla halua kehittää yhteistyötä! Käynnistymässä Tamk:ssa opinnäytetyö, jossa kartoitetaan asukkaiden mielipiteitä hyvinvointikeskuksesta. 18
19 Lielahti-Lentävänniemi kehittyy
20 Lielahtikeskukseen siirtyneet palvelut
Lielahtikeskus Lielahdessa, Lielahtikeskuksessa ensimmäinen Tampereen hyvinvointikeskus käynnistyi keväällä 2014 - kirjasto, ikäihmisten päivä- ja palvelukeskus, terveysasema, hyvinvointineuvola, suun terveydenhoito - yksityisiä hyvinvointipalveluita - kaupallisia palveluita Käynnistymässä Tamk:ssa opinnäytetyö, jossa kartoitetaan mm. asukkaiden mielipiteitä hyvinvointikeskuksesta. 21
22 Matka-ajat Lielahdesta
25 Tesoma
Oma Tesoma -hankkeen tavoitteena on Tesoman kaupunginosan omaleimaisuuden, elinvoimaisuuden ja kiehtovuuden vahvistaminen ja uudistaminen siten, että Tesoma houkuttelee ihmisiä asumaan ja asioimaan alueelle. Lisätään asukkaiden hyvinvointia ja alueen viihtyisyyttä. Kehitetään ja monipuolistetaan alueen asuin-, palvelu-, koulutus-, harrastusja työllistymistarjontaa. Lisätään asukkaiden osallistumista oman asuinalueensa ja palvelujen kehittämiseen. Lisätään alueen eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista Kaupunginhallitus 8.9.2014: Tesoman aluetta kehitetään palveluiden ja kaupunkisuunnittelun kehitysalustana, jossa toteutetaan erilaisia alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta sekä asukkaiden, palvelunkäyttäjien, palveluntuottajien sekä muiden toimijoiden vuoropuhelua ja osallisuutta vahvistavia innovatiivisia kokeiluja. Kaupungin eri hallintokunnat sitoutuvat alueen kehittämiseen ja Oma Tesoma -hankkeen toteuttamiseen. 26
Tesoman keskustan ja lähialueen kaava- ja rakentamishankkeita 9 Mediapolis ja Abloyn alue, 201411 Haukiluoma II:n asemakaava, kerrostaloasuntoja ja palvelutiloja, 2015 11 10 10 Taimiston alue I:n asemakaava; kerros- ja pientaloasumista, 2015 Tesoman EHYT täydennysrakentamisen yleissuunnitelma, vahvistaminen kevät 2015 1 Tesoman palloiluhalli, 2015-2016 1 5 9 2 5 8 4 6 8 Keskustakorttelin asemakaava (kirjaston ja terveysaseman tontti); asuminen, palveluasuminen ja liike- ja palvelutilaa, kaava hyv. 08/2014 (Elinkaariasumisen kortteli) 3 7 2 Tesoman yhtenäiskoulu, päiväkoti ja nuorisokeskus, 2015-2018 3 Tesoman liike- ja hyvinvointikeskus: kaupallisia ja julkisia palveluita mm. terveysasema, hammashoito, hyvinvointineuvola, kirjasto, matalan kynnyksen palvelut, 2015-2017 (Tulevaisuuden hyvinvointikeskus) 4 Tesomankuja 6:n asemakaavamuutos, 2015 5 Tesomajärven alueen kehittäminen, 2015 (Osall. budjetointi) 6 Myllypuro, Kolmenkulma II, toimitila- ja teollisuusalue, 7 Rautatiekorttelin asemakaava ; asuinasemakaava 2016 ja liikerakentamista, varaus lähijunaseisakkeelle, 2014-2015
Tesoman hyvinvointikeskus Hyvinvointikeskuksen kehittämistyö kytkeytyy: 1. Tampereen kaupungin toimintamallin uudistamiseen 2. Tampereen kaupungin palvelumallityön uudistamiseen ja sen osalta 18.5.15 tehtyihin kaupunginhallituksen linjauksiin hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista 3. Hanki Innovatiivisten hankintojen johtaminen/tekes hanke Hyvinvointikeskus toteutetaan Tesomantorin liikekeskuksen yhteyteen vuosien 2016-2017 aikana. Julkisista palveluista liikekeskukseen siirtyy Tesomalla hajautettuina toimivat terveydenhoidon, hammashoidon, lasten- ja äitiysneuvolan sekä kirjaston palvelut. Palvelukokonaisuuteen lisätään uutena palveluna eri asiakasryhmille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja sekä hyvinvointia edistävää ohjausta ja neuvontaa. Sähköisiä palveluja vahvistetaan hyvinvoinnin, omahoidon sekä tuotannon tueksi.
Konseptin kehittäminen innovatiivisena hankintana Tarkoituksena on rakentaa integroidun hyvinvointikeskuksen toimintamalli, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut yhdistetään muihin hyvinvointipalveluihin. Hankinta toteutetaan innovatiivisena hankintana, jossa yhdistyvät mm. kehittämiskumppanuus, tulosperusteisuus, jatkuva kehittäminen sekä erilaiset rahoitus-ja palkitsemismallit. Hyvinvointikeskus toteutetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden allianssi- tai muulla kumppanuusmallilla. Hankintaa ennen käydään markkinavuoropuhelut toteutuksen edellytysten ja tavoitteiden määrittelyn tueksi sekä potentiaalisten kehittämiskumppaneiden tavoittamiseksi. Allianssissa ryhmittymään osallistuvat kumppanit sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Hankinnan riskit ja hyödyt jaetaan toimijoiden kesken. Kaikki hankintaan liittyvät aineistot löydettävissä Innokylästä (www.innokyla.fi Tesoman hyvinvointikeskus)
Ideakilpailu: Organisaatioille ja kaupunkilaisille suunnattu kilpailu asukkaiden hyvinvointia ja omahoitoa edistävien ideoiden ja ratkaisujen löytämiseksi, lokakuu 2015 tammikuu 2016
Asukkaiden ja palveluntuottajien visio hyvinvoivasta Tesomasta, elokuu 2015
Tesoman terveysaseman palvelut Tesoman terveysasema toimii väliaikaistiloissa kaksi vuotta, kunnes hyvinvointikeskus valmistuu loppuvuonna 2017. Asiointipaikka määräytyy asuinpaikan mukaan Vastaanotot jatkuvat 7.1.2016 lähtien Tipotien terveysasemalla, Tipotie 4 Epilänharjun ja Ristimäen asukkaat Lielahden terveysasemalla, Teivaankatu 1 Haukiluoman, Myllypuron ja Lamminpään asukkaat Lielahdessa, Turvesuonkatu 15 Muiden alueiden asukkaat Tesoman hammashoitola siirtyy Lielahden hammashoitolaan Lielahtikeskukseen (Teivaankatu 1), suuhygienistin vastaanotto Tipotiellä. 32
33 Matka-ajat Tesomalta
Lisätietoja palvelumallityöstä ja sen etenemisestä www.tampere.fi/palvelumalli palvelumalli@tampere.fi