KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE 2007 2015

KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOON KAUPUNGIN KULTTUURIOHJELMA VUOSILLE 2007 2015 PORVOO 2007 MATKALLA PORVOO 2007 2015

KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI porvoon kaupungin kulttuuritoimi käynnisti kulttuuriohjelman laadinnan syyskuussa 2006. Ohjelman seurantaa ja ohjausta varten perustettiin ohjausryhmä, johon on kuulunut porvoolaisia kulttuurialan toimijoita. Ohjausryhmän jäsenet ja heidän edustamansa yhteisöt ovat olleet: Magnus Björklund, Kulturföreningen Grand rf., hallituksen jäsen, Susanne Dahlqvist, Porvoon Taidetehtaan säätiö, säätiön asiamies ja Posintra Oy, projektipäällikkö (kulttuurija matkailuhankkeet), Topi Haapanen, Itä-Uudenmaan liitto, aluekehityssihteeri (erit. kulttuurimatkailu), Tove Hagman, Itä-Uudenmaan aluekeskusohjelma, projektipäällikkö ja Porvoon taideyhdistys, hallituksen jäsen, Merja Herranen, Porvoon museo, museonjohtaja. kulttuuritoimen edustajia ohjausryhmässä ovat olleet Leena Anttonen (kulttuurisihteeri), Susann Hartman (kulttuurijohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja) ja Eva- Rita Helin (ohjausryhmän sihteeri). Kulttuuriohjelman kirjoitus- ja toimitustyöstä on vastannut Sari Hilska (fm). sidosryhmät ja asukkaat osallistuivat laadintaprosessiin. Kuntalaisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa kulttuuriohjelman sisältöön. Ohjausryhmän kokousten lisäksi kulttuuriohjelmaa työstettiin kaikille kuntalaisille avoimissa teematyöpajoissa marras- ja joulukuussa 2006. Työpajoja järjestettiin kaikkiaan kolme, ja niiden aiheina olivat: k kulttuuripalvelut erityisryhmille (lapset ja nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat ym.), k kulttuuriperintö ja -ympäristö (henkinen ja aineellinen kulttuuri, kaupunki, maaseutu ja saaristo), k kulttuurin ja taiteen ammattilaiset (taiteilijat, käsityöläiset, tuottajat, alan oppilaitokset). työpajoihin osallistui noin 70 henkeä, jotka edustivat muun muassa seuraavia tahoja: Borgå hantverks- och konstindustriskola, iltapäiväkerhotoiminta, Itä-Uudenmaan liitto, kirjasto, koulut, matkailutoimi, nuorisotoimi, Nylands Hantverk rf, Porvoon kaupungin kaavoitusosasto, Porvoon taidekoulu, Porvoonseudun musiikkiopisto, Porvoon Teatteri, päiväkodit, ulkomaalaistoimisto ja muut kulttuurialan toimijat ja yhdistykset. Mukana oli myös yksityishenkilöitä. toukokuussa 2007 järjestettiin kaikille avoin loppuseminaari, jossa esiteltiin kulttuuriohjelman sisältöä ja otettiin vastaan palautetta ennen lopullisen ohjelman julkaisemista. Ohjelma on hyväksytty kulttuuri- ja vapaa-aikajaostossa ja sivistyslautakunnassa syksyllä 2007. MATKALLA PORVOO 2007 2015

SISÄLTÖ KULTTUURIOHJELMAN LAADINTAPROSESSI 3 I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 6 1. Kulttuuritoimen tehtävät 6 Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä 6 Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö 7 2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin 8 Kulttuuriohjelma täydentää Porvoon kaupungin strategiaa 8 Muut alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat 8 3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa 9 Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa 9 Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen 10 Porvoolaisen kulttuurin lähtökohdat ja haasteet 10 II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET 13 Visio 13 Kulttuuriohjelman kärkihankkeet vuosina 2008 2010 13 III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 15 1. Kulttuuripalvelut 15 1.1 Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja taidekasvatus 15 1.1.1 Päiväkodit ja koulut avainasemassa 15 1.1.2 Kulttuurikoulu innostaa oppimaan luovasti 16 1.1.3 Taiteen perusopetus laajenee yhteistyön myötä 16 1.1.4 Kulttuuri- ja taidekasvatus edellyttävät toimivia tiloja 17 1.2 Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut 17 1.3 Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus 19 1.3.1 Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut 19 1.3.2 Kansainvälinen taiteilijavaihto 20 1.3.3 Venäjä-yhteistyö 20 1.3.4 Ystävyyskuntatoiminta 20 1.4 Kulttuuritapahtumat 22 1.4.1 Porvoon juhlaperinteet ovat ainutlaatuiset 22 1.4.2 Tapahtumien järjestäjät tarvitsevat tukea 22 MATKALLA PORVOO 2007 2015

1.5 Teatteri ja muut esittävät taiteet 23 2. Kulttuuritalot 25 2.1 Taidetehdas 25 2.2 Kulttuuritalo Grand 25 3. Kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö 26 3.1 Kulttuuriperintö on voimavara 26 3.3.1 Kulttuurin avulla kotiudutaan 26 3.1.2 Asukas-, kaupunginosa- ja kyläyhdistykset 26 3.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet 27 3.2.1 Kansallinen Kaupunkipuisto 27 3.2.2 Muiden kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden käytön kehittäminen 28 3.2.3 Ulkoalueet tapahtumapaikkoina 29 3.3 Museopalvelut ja taidekokoelmat 29 3.3.1 Kaupunki on keskeinen museopalveluiden rahoittaja 30 3.3.2 Kaupungin taidekokoelma on osa kulttuuriperintöä 30 3.3.3 Porvoon taideyhdistys vastaa galleriatoiminnasta 30 3.4 Uusi taidemuseoyksikkö 31 4. Kulttuurikoulutus, kulttuurielinkeinot ja ammattilaiset 32 4.1 Luovat toimialat 32 4.1.1 Kulttuuriopetusta jokaisen ulottuville 32 4.1.2 Tie ammattilaisuuteen 32 4.1.3 Polte-ohjelma tukee luovien alojen ammattilaisia 32 4.1.4 Kaupunki taiteen ammattilaisten tukijana ja prosenttiperiaate 33 4.1.5 Porvoon taiteilijatalo 33 4.2 Kulttuurimatkailu 33 5. Henkilöstöresurssit ja viestintä 34 5.1 Kaupungin kulttuuritoimen henkilöstö 34 5.2 Viestintä ja asukkaiden osallistaminen 34 5.2.1 Kulttuurifoorumi 34 5.2.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus 34 6. Kulttuuriohjelman seuranta ja arviointi 35 IV KULTTUURIOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 37 MATKALLA PORVOO 2007 2015

I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kulttuuri kaikissa eri muodoissaan tarjoaa kokemuksia ja elämyksiä ja yleensä hetkiä, jotka säväyttävät arkipäivää. tarja halonen 1. Kulttuuritoimen tehtävät elävä ja toimiva kulttuuri on keskeisellä sijalla Porvoon kaupungin strategiassa. Kulttuuri lisää kaikenikäisten asukkaiden hyvinvointia. Monipuoliset, asukkaiden tarpeista lähtevät kulttuuripalvelut luovat yhteistä identiteettiä, lisäävät viihtyvyyttä, tukevat asukkaiden luovuutta, synnyttävät innovaatioita, ehkäisevät syrjäytymistä ja luovat positiivista yhteisöllisyyttä. kulttuuri on sekä vapaa-ajanpalvelua että hyvinvointipalvelua. Sen tulee olla myös osa kaikille kuntalaisille tarjolla olevaa peruspalvelua. kuntien kulttuuritoiminta on lakisääteistä (laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992). Porvoon kaupungin kulttuuritoimen tehtävänä on siten: k edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa, k järjestää asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen, k järjestää harrastusta tukevaa opetusta taiteen eri aloilla, k luoda edellytyksiä taiteen harjoittamiseen ja harrastamiseen, k tarjota taide- ja kulttuuripalveluita, k huolehtia kotiseututyön ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimisesta ja edistämisestä. porvoossa kulttuuritoimi huolehtii edellä mainituista tehtävistä käytettävissä olevien resurssien mukaan. Kulttuuritoimen tehtävänä on lisäksi turvata kulttuuritoiminnan edellytykset, kuten toimintavarat ja tilat. Sen tulee myös ohjata kulttuurin kehittämistyötä ja edistää kulttuuria koskevia prosesseja, kuten kulttuuristen näkökulmien huomioimista kaupunkisuunnittelussa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Kulttuuritoimen rooli on vähitellen muuttumassa yhä enemmän koordinaattoriksi ja eri tahojen ja toimijoiden välisten verkostojen luojaksi ja ylläpitäjäksi. Toimiva kulttuuri syntyy yhteistyöllä porvoolla on vahva historiallisen kulttuurikaupungin maine. Se on vetovoimatekijä, joka houkuttelee kaupunkiin sekä uusia asukkaita että matkailijoita. Kulttuuri on Porvoon kaupungille arvokas ja ainutlaatuinen erottautumisen väline. hyvän maineen perustaksi tarvitaan konkreettisia tekoja. Porvoon kaupungin tulee osoittaa arvoillaan, päätöksillään ja teoillaan, että kulttuurikaupungin maine ei ole perusteeton. Kulttuuriohjelma toteutuu vain, jos siihen sitoudutaan ja sille varataan resursseja. Avainasemassa ovat kaupungin päättäjät ja viranhaltijat sekä kulttuurin eri sidosryhmät. porvoossa tulee pyrkiä toimintakulttuuriin, jossa eri toimialat ottavat kulttuuriperintöön, -ympäristöön ja -palveluihin liittyvät näkökohdat huomioon omassa toiminnassaan. Tavoitteena on, että kulttuuripalvelut tavoittavat monipuolisesti eri ikä-, kieli-, kansallisuus- ja sosiaaliryhmät. Tämä edellyttää suunnitelmallista ja jatkuvaa yhteistyötä kaupungin eri toimialojen kesken. Vastineeksi muut toimialat hyötyvät kulttuurialan toimijoiden asiantuntemuksesta ja verkostoista, joiden avulla voidaan luoda kunta- MATKALLA PORVOO 2007 2015

laisten kannalta entistä monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita. yhteistyötä korostava toimintamalli tukee samalla Porvoon erottautumista ja vetovoimaisuutta; kaupunki lunastaa sille asetetut odotukset asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin panostavana kulttuurikaupunkina. Sidosryhmät ja alueellinen yhteistyö kulttuuritoimen merkittävimpiä kaupungin organisaation ulkopuolisia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita ovat Itä-Uudenmaan liitto ja sen aluekeskusohjelma, Kulturföreningen Grand rf., Porvoon museo/maakuntamuseo, Porvoon Taidetehtaan säätiö, Posintra Oy (kulttuuri- ja matkailuhankkeet), Porvoon taideyhdistys ry ja Porvoon seurakunnat. Alueellista yhteistyötä tehdään lisäksi Itä- Uudenmaan muiden kuntien, erityisesti Sipoon ja Loviisan kanssa. muita yhteistyökumppaneita ovat erityisesti kulttuuri- ja taidealojen koulutusta antavat oppilaitokset, Borgå hantverks- och konstindustriskola, Borgå folkakademi sekä Haaga-Helia ja Laurea. Kolmannen sektorin toimijoista merkittävimpiä ovat Nylands Hantverk rf, Magnusborgin taiteilijayhdistys, Porvoo a-i-r ry (taiteilijaresidenssiyhdistys),porvoon Kulttuurinystävät ry, Porvoon Matkailuoppaat ry ja Porvoo tours. Merkittävä Itä-Uudenmaan ulkopuolinen yhteistyökumppani on Avanti!, joka on järjestänyt Suvisoiton Porvoossa vuodesta 1986 lähtien. 7 MATKALLA PORVOO 2007 2015

I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 2. Kulttuuriohjelman yhteys muihin strategioihin Kulttuuriohjelma täydentää Porvoon kaupungin strategiaa porvoon kaupungin strategiassa 2006 2015 kulttuurin asema on poikkeuksellisen merkittävä. Porvoon visio Kaikkien aikojen Porvoo perustuu osaltaan kaupungin perinteille ja historialle. Strategisissa päämäärissä todetaan muun muassa, että Porvoo on osaamista ja yritystoimintaa kehittävä, innovatiivinen ja tunnettu koulutuksen, kulttuurin, matkailun, palvelujen ja teollisuuden keskittymä. Porvoo on lisäksi Etelä-Suomen viihtyisin perinteitään, ympäristöään ja asukkaitaan arvostava kulttuurikaupunki. kulttuuriohjelma täydentää ja tukee Porvoon kaupungin strategiaa. Kaupungin strategiset päämäärät ja niiden osatavoitteet määrittävät, miten kaupungin tarjoamat palvelut tulee järjestää. Kulttuuriohjelmassa esitetään, miten nämä osatavoitteet toteutetaan kulttuuritoimen osalta. Ohjelma on lisäksi kehittämisohjelma, jossa tuodaan esille kulttuuritoimen, sen sidosryhmien sekä kuntalaisten kulttuuripalveluiden kehittämiseen liittyviä tarpeita. Muut alueelliset ja valtakunnalliset ohjelmat kulttuuriohjelman laadinnassa on otettu huomioon kulttuuritoiminnan kehittämisen kannalta merkittäviä ja ajankohtaisia alueellisia ohjelmia ja toimintasuunnitelmia. Tärkeimpiä näistä ovat vuonna 2003 laadittu Itä-Uudenmaan kulttuuriohjelma vuoteen 2010, Polte Brännpunkt Porvoon ja Itä-Uudenmaan luovien toimialojen kehitysohjelma 2007 2011, Itä-Uudenmaan matkailustrategia 2007 2013 ja sen toteuttamissuunnitelma 2007 2010 ja Venäjä-hankkeen toimintasuunnitelma 2007 2010. Lisäksi on huomioitu Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2007), kuntakohtaiset opetussuunnitelmat, Porvoon kaupungin kotouttamisohjelma (2006) ja Porvoon kaupungin vanhuspoliittinen ohjelma 2007 2015. valtakunnallisista ohjelmista voidaan mainita opetusministeriön Taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma (2003), Lasten kulttuuripoliittinen ohjelma 2003 2007, Taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelma 2006 2010 ja Luovuusstrategia (2006). kulttuuri porvoon kaupungin strategiassa k Porvoo tarjoaa hyvät vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. k Porvoossa sukupolvet kohtaavat. Hyvinvointipalvelujen suunnittelussa otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet. k Kaupungissa vallitsee monikulttuurinen ja kansainvälinen ilmapiiri. k Luovan talouden kehittämisohjelma on toteutettu (kulttuuri, matkailu, suunnittelu, muotoilu ja design sekä elämysteollisuus). k Kuninkaanportin ja Taidetehtaan alueet on kehitetty Porvoon vetovoimatekijöiksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. k Saariston elinvoimaisuutta on vahvistettu ja asuinympäristöä on kehitetty. k Puistot ja torialueet on rakennettu pieteetillä yhteiseksi olohuoneeksi. k Vanha Porvoo ja empire-kaupunginosa sekä kansallinen kaupunkipuisto ovat vetovoimaisia. k Vallalla on perinteeseen tukeutuva rakennustapa, joka soveltuu kulttuuriympäristöön. MATKALLA PORVOO 2007 2015

I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT 3. Kuntien palvelutuotanto on uudistumassa porvoo on osa Helsingin metropolialuetta, johon kuuluvat Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Pääkaupunkiseutu on Suomen ainoana metropolialueena poikkeuksellisen merkityksellinen kuntatalouden ja kansantalouden keskus. tulevaisuudessa väestömäärä kasvaa eniten suurilla kaupunkiseuduilla, samanaikaisesti Suomen väestö ikääntyy. Kuntien palvelutuotannolle asettavat uudistumispaineita muun muassa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen, kuntien taloudellisten voimavarojen rajallisuus, asukkaiden vaatimustason kohoaminen, odotettavissa oleva työvoiman niukkuus ja toimintojen yleinen markkinaehtoistuminen. Tästä johtuen yhteistyön merkitys kasvaa entisestään, minkä myös kunta-alan tutkimukset ovat osoittaneet. kulttuurin yhteistyötä muiden sektoreiden, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen sekä nuorisoja liikuntatoimen kanssa tuleekin syventää ja laajentaa. Seutuyhteistyö, kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö ja kansainvälinen verkottuminen ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä asemassa. Monikulttuurisuus ja globaalit kulttuurivirtaukset vaikuttavat kuntien toimintaan ja samalla kulttuuripalveluiden kehittämiseen. Kulttuurin yhteiskunnallinen merkitys kasvaa kulttuuri on yhteiskunnallinen voimavara, jonka sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen painoarvo yhteiskunnassa kasvaa. Kunnalliset kulttuuripalvelut edistävät asukkaiden hyvinvointia ja identiteetin rakentumista. Kulttuurin merkitys terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien, kuten syrjäytymisen ehkäisijänä on merkittävä. Elävä ja toimiva kulttuuri pitää lisäksi yllä alueellista elinvoimaisuutta. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus aiheuttaa tarvetta uusille kulttuuriprosesseille. Uudistuksen tavoitteena on yhdistyminen entistä laajemmiksi ja vahvemmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi siten, että toimintaa koordinoidaan ja järjestetään keskitetysti (esim. museotoiminta ja taidekasvatus). Varsinaisten kulttuuripalvelujen tulee kuitenkin edelleen olla kuntalaisten saatavilla heidän omassa ympäristössään. g k Vahva kulttuurielämä ja tapahtumat luovat viihtyvyyttä ja vahvistavat vetovoimaisuutta. k Asukkaat ovat tyytyväisiä Porvoon kaupungin järjestämiin palveluihin. k Asukastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti ja tuloksia verrataan muihin vastaaviin kaupunkeihin. k Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on kehitetty. k Laadukkaat palvelut järjestetään suomeksi ja ruotsiksi sekä monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen myötä myös muilla kielillä. k Tasa-arvokysymykset on otettu huomioon palvelujen järjestämisessä. k Oman palvelutuotannon ja ostopalvelun rooli on selkeä, ja se perustuu palvelustrategiaan. k Kaupungilla on osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. k Strategiaan on sitouduttu, ja taloussuunnitelma toteuttaa sitä. k Kaupungissa toteutetaan selkeää ja tasapainoista investointiohjelmaa. k Kaupunki ohjaa taloudellisia voimavaroja oikeudenmukaisesti koko kaupungin alueelle. MATKALLA PORVOO 2007 2015

I KULTTUURIOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kulttuuri palvelee yli kuntarajojen kulttuuripalvelut järjestetään ensisijaisesti oman kunnan asukkaille. Porvoon sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä ja rooli Itä-Uudenmaan maakunnan veturina laajentavat kuitenkin toimintakenttää ja edellyttävät yhteistyötä lähikuntien kanssa. porvoon asema merkittävänä historiallisena kaupunkina luo maakunnallisia yhteistyömahdollisuuksia erityisesti kulttuurimatkailun kehittämiseksi. Porvoon taideoppilaitokset, Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon taidekoulu sekä Borgå hantverks- och konstindustriskola ja Borgå folkakademi toimivat jo nykyään myös muissa Itä-Uudenmaan kunnissa. Porvoon kirjasto on maakuntakirjasto, samoin Porvoon museo toimii maakuntamuseona. porvoo kuuluu Helsingin metropolialueeseen, mikä aiheuttaa kulttuuripalveluille omat haasteensa, mutta myös mahdollisuutensa. Pääkaupunkiseudun valtakunnallisesti merkittävä kulttuuritarjonta lisää kilpailua paikallisten, ammattimaisesti tuotettujen kulttuuripalveluiden kanssa. Toisaalta pääkaupunkiseudun kulttuuripalvelut ovat helposti saavutettavissa ja monipuolistavat tarjontaa. Kulttuuri- ja yritysmatkailun sekä kulttuurielinkeinojen kannalta sijainti metropolialueella on etu ja hyödynnettävä voimavara. Porvoolaisen kulttuurin lähtökohdat ja haasteet porvoolainen kulttuuri-identiteetti on poikkeuksellisen moniulotteinen. Sen perustan luovat vanha kulttuuriperintö ja omaleimaiset saaristo-, maaseutuja kaupunkikulttuurit sekä kaksi kieltä. porvoon ja Itä-Uudenmaan kaksikielisyys leimaa alueen kulttuurielämää. Suomenja ruotsinkielisen kulttuurin ja perinteiden erot rikastuttavat tarjontaa. Toisaalta palveluiden tuottaminen kahdella kielellä vaatii enemmän taloudellisia resursseja ja saattaa aiheuttaa rinnakkaista toimintaa. tulevaisuudessa on pyrittävä ottamaan kulttuuripalveluiden tuotannossa nykyistä enemmän huomioon myös muut kansallisuus- ja kieliryhmät. Palveluiden tuottaminen muilla kuin suomen- ja ruotsinkielellä hyödyttää asukkaiden lisäksi matkailijoita. Muuttovoittoisuus ja erityisesti lapsiperheiden määrän kasvu lisäävät kulttuuripalveluiden tarvetta. porvoon kaupungin strategian mukaan kaupungin tulee tarjota asukkailleen hyvät ja monipuoliset vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuudet. Sivistystoimi on määritellyt pääkohderyhmäkseen lapset ja nuoret. Heidän lisäkseen on huolehdittava ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluista. Kulttuuripalveluiden tulee olla kaikenikäisten ja kaikenlaisissa elämäntilanteissa olevien porvoolaisten saatavilla. U MATKALLA PORVOO 2007 2015 10

II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET II KULTTUURIOHJELMAN VISIO JA KÄRKIHANKKEET Olemme matkalla kohti vuotta 2015 ja kaikkien aikojen Porvoota, jossa kulttuuri kuuluu kaikille. Hankkeet mainitaan siinä järjestyksessä, jossa ne esitellään luvussa III Kulttuuriohjelman osa-alueet. 1. Lasten ja nuorten kulttuurihankkeet käynnistetään: k kulttuurikoulun toimintaa laajennetaan, k taiteen yleisen oppimäärän mukaisen opetuksen yhteistyöhanke käynnistetään, k lasten ja nuorten kulttuurihankkeiden koordinaattorin toimi perustetaan. 2. Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kulttuuripalveluita kehitetään. 3. Tuetaan ja kehitetään kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta edistäviä kulttuurihankkeita. 4. Toteutetaan Porvoon valtiopäivien juhlavuosihanke vuosina 2008 2009. 5. Kolmannen sektorin avustusmäärärahoja lisätään vaiheittain. 6. Luodaan sateenvarjo-organisaatio tukemaan esittävien taiteiden toimintaa. 7. Taidetehdas peruskorjataan kulttuurin monitoimitaloksi. 8. Kulttuuriympäristön vaalimista edistetään toteuttamalla miljöökasvatusprojekteja. 9. Uuden taidemuseoyksikön perustamiseen tähtäävä suunnittelu aloitetaan. 10. Prosenttiperiaatetta noudatetaan kaupungin rakennus- ja peruskorjaushankkeissa. 13 MATKALLA PORVOO 2007 2015

KULT TUURIPERINTÖ JA -YMPÄRISTÖ MATKALLA PORVOO 2007 2015 14 Cajsa Svennas tutkii värejä Taidekoulun 0 b-opetusryhmässä.

III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET S O N Y K Å H R E 1. KULTTUURIPALVELUT 1.1 Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut ja taidekasvatus lasten ja nuorten kulttuuripalveluiden ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen aseman vahvistaminen ovat Porvoon kulttuuriohjelman keskeisimpiä tavoitteita. Kulttuuritarjonnalla ja kulttuurikasvatuksella tuetaan lapsen persoonallisuuden kehittymistä ja tasapainoista kasvua. Kulttuurista muodostuu aito ja luonteva osa elämänsisältöä: se rikastuttaa arkea, ylevöittää juhlaa ja lisää hyvinvointia. lapsen luovuuden varjelu on aikuisen vastuulla. Lapsille ja nuorille tulee antaa mahdollisuus omaan luovaan toimintaan ja omien kulttuurihankkeiden toteutukseen. Luova toiminta antaa onnistumisen elämyksiä, opettaa pettymysten sietämistä, antaa mahdollisuuden koetella omia rajojaan ja vahvistaa sitä kautta itsetuntoa ja -tuntemusta. Yhdessä tekeminen ja kokeminen vahvistavat yhteisöllisyyttä ja lisäävät toisen arvostamista ja suvaitsevaisuutta. porvoon ajallisesti kerroksellinen kaupunkimiljöö ja kulttuuriympäristö tarjoavat erinomaisen kasvuympäristön. Lapsille ja nuorille tulee tarjota tietoa asuinympäristöstään, jotta he voivat kokea sen omakseen ja kasvaa tietoiseksi ajasta ja paikasta sekä omasta asemastaan kulttuurin kehitysketjussa. Kasvu aktiiviseen kansalaisuuteen edellyttää ymmärrystä kulttuurihistorian ja nykykulttuurin liitoskohdista. 1.1.1 Päiväkodit ja koulut avainasemassa lapset ja nuoret ovat riippuvaisia siitä kulttuuritarjonnasta, mihin aikuiset antavat heille mahdollisuuden. Asuinpaikka, perheiden varallisuus, kulttuuri- ja kielitausta sekä muun muassa vanhempien omat asenteet vaikuttavat siihen, millaisiin kulttuuripalveluihin lapset pääsevät osallisiksi. kaupungin tehtävänä on taata kulttuuripalvelut ja kulttuuri- ja taidekasvatuksen peruspalvelut kaikille lapsille ja nuorille riippumatta heidän lähtökohdistaan. Päiväkodit ja koulut ovat tässä tehtävässä avainasemassa, sillä ne tavoittavat valtaosan yli kolmivuotiaista ja esikouluikäisistä lähtien kaikki ikäryhmään kuuluvat lapset. päiväkodeissa ja kouluissa niin sanottu arjen kulttuuri on luonteva osa toimintaa. Tapa- ja ruokakulttuuri, omasta lähiympäristöstä huolehtiminen sekä vuosittaiset juhlat niihin kuuluvine tapoineen kuuluvat päiväkotien ja koulujen arkeen. Näiden perinteiden vaaliminen on tärkeää lasten identiteetin muodostumisen ja kulttuuriperinnön siirtymisen kannalta. Tutustuminen kansallisen historian merkittäviin tapahtumapaikkoihin omalla kotiseudulla on tärkeä osa ympäristökasvatusta. koulujen mahdollisuutta antaa taide- ja kulttuurikasvatusta rajoittavat opetussuunnitelmien taide- ja taitoaineiden matalat tuntikehykset. Koulujen vapaaehtoisella kerhotoiminnalla sekä iltapäiväkerhotoiminnalla pystytään joissakin kouluissa osittain korvaamaan taide- ja taitoaineiden opetuksen vajetta, ei kuitenkaan riittävästi eikä siten, että sillä tavoitettaisiin kaikki Porvoossa asuvat lapset. 15 MATKALLA PORVOO 2007 2015

III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 1.1.2 Kulttuurikoulu innostaa oppimaan luovasti porvoon kulttuurikoulu on Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon taidekoulun, Porvoon museon ja Porvoon kirjaston ja kulttuuritoimen yhteistyöhanke. Kulttuurikoulu on kehittänyt koulujen ja kulttuurikasvatuksen järjestäjien verkostoitumista vuodesta 2001 lähtien. Kulttuurikoulussa tutustutaan erityisesti paikalliskulttuuriin muun muassa historian, musiikin, kuvataiteen, teatterin, tanssin ja elokuvan keinoin. Toiminnan teemana on Porvoo minun kaupunkini. Kulttuurikoulun toiminnassa painotetaan lasten omaa luovaa toimintaa ja tiedonhankintaa eri menetelmin. Monipuolinen ja eri oppiaineiden rajat rikkova lähestymistapa innostaa oppilaita ja vahvistaa esimerkiksi erilaisista oppimisvaikeuksista kärsivien lasten itsetuntoa ja käsitystä itsestään oppijoina. Kulttuurikoulu on vakiinnuttanut asemansa taidekasvatuksen ja kulttuuriperinnön opetuksen järjestäjänä. Toistaiseksi toiminta on resurssien puutteen vuoksi rajoittunut vain neljään tai viiteen kulttuurikoululuokkaan lukuvuodessa. Tavoitteena on toiminnan laajentaminen koskemaan tasapuolisesti eri-ikäisiä ja eri puolella Porvoota asuvia lapsia ja nuoria. 1.1.3 Taiteen perusopetus laajenee yhteistyön myötä porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta kuvataiteen ja musiikin alalla. Molemmat ovat vakiinnuttaneet asemansa korkeatasoisina ja monipuolisina oppilaitoksina. Ne ovat myös kehittäneet ja toteuttaneet useiden vuosien ajan yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa. Sekä taidekoulu että musiikkiopisto toimivat usean kunnan alueella ja tarjoavat opetusta myös aikuisille. kuvataiteen ja musiikin lisäksi Porvoossa tarjotaan taiteen yleisen oppimäärän mukaista opetusta tanssi- ja sirkustaiteessa. Syksyllä 2008 Porvoossa käynnistyy taideoppilaitosten ja muiden taidekasvatusta antavien tahojen yhteistyöhanke. Sen tavoitteena on tarjota taiteen yleisen oppimäärän mukaista opetusta seuraavilla taiteen aloilla: musiikki, teatteri, sirkus, tanssi, sanataide, audiovisuaalinen taide, kuvataide, arkkitehtuuri ja käsityö. Toiminnassa on mukana sekä kunnallisia että yksityisiä koulutuspalveluiden tarjoajia. Lasten ja nuorten ohella taiteen yleisen oppimäärän mukaista perusopetusta tarjotaan myös aikuisille. Toimintaa kehitetään tulevina vuosina. tiesitkö? k Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista, ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Eri taiteenaloilla annettava taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. Opetuksen tulee noudattaa Opetushallituksen päättämiä opetussuunnitelmien perusteita. Opinnot voivat olla laajuudeltaan joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaisia. Valtio myöntää kunnille valtionosuuksia taiteen perusopetuksen järjestämiseen. k Porvoonseudun musiikkiopisto toimii 13 kunnan alueella (Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Liljendal, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Pernaja, Pornainen, Pukkila, Ruotsinpyhtää, Sipoo ja Porvoo). Opisto antaa sekä yleisen että laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta lapsille ja nuorille ja järjestää opetusta myös aikuisille. Lukuvuoden 2006-2007 alussa musiikkiopistossa opiskeli n. 1 950 oppilasta. Kaksikielinen musiikkiopisto on perustettu vuonna 1964. k Porvoon taidekoulu on perustettu vuonna 1985 ja siellä opiskeli lukuvuoden 2006-2007 aikana 650 oppilasta. Kaksikielinen Porvoon taidekoulu on oppilasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin lasten ja nuorten taidekoulu (v. 2007). Taidekoulu tarjoaa opetusta myös Sipoossa, ja sillä on tavoitteena laajentaa toimintaa muihin kuntiin. Taidekoulu järjestää kurssitoimintaa myös aikuisille. MATKALLA PORVOO 2007 2015 16

III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 1.1.4 Kulttuuri- ja taidekasvatus edellyttävät toimivia tiloja päiväkodeissa ja kouluissa on yleensä kulttuurikäyttöön soveltuvia tiloja, kuten luokka-, askartelu- ja kerhohuoneita sekä liikuntasaleja. Tilojen etu on se, että ne ovat käyttäjien luona, joten matkakustannuksia toiminta- ja esityspaikkoihin ei synny. Kulttuuritoiminta omissa tiloissa on helppo sisällyttää osaksi muuta päiväkoti- tai koulupäivää. tavoitteena on, että Porvoon taidekoulu ja Porvoonseudun musiikkiopisto saavat käyttöönsä pysyvät, keskeisellä paikalla sijaitsevat ja käyttötarkoitukseen soveltuvat tilat, joihin toiminta voidaan keskittää. Tiloissa voitaisiin järjestää myös muuta kulttuuri- ja taidekasvatustoimintaa, kuten kulttuurikoulun työpajoja. Nykyään oppilaitokset toimivat Porvoossa useassa eri toimipisteessä ja osittain vuokratiloissa, mikä hankaloittaa toimintaa ja pitkäjänteistä suunnittelua. 1.2 Ikäihmisten ja erityisryhmien kulttuuripalvelut kaikilla kunnan asukkailla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää kulttuuripalveluita. Erityisesti on huolehdittava niistä väestöryhmistä, joiden mahdollisuudet hakeutua itse kulttuuripalveluiden äärelle ovat rajalliset. kulttuuriohjelman yhteydessä erityisryhmillä tarkoitetaan ensisijaisesti aisti- ja liikuntavammaisia, kehitysvammaisia, eri tavoin pitkäaikaissairaita ja sairauksista kuntoutuvia henkilöitä. Kulttuuripalveluiden erityisryhmiä ovat myös vanhainkodeissa ja palvelutaloissa asuvat vanhukset sekä maahanmuuttajat ja muut kieli- ja kulttuurivähemmistöt. väestön ikärakenteen muuttuessa on odotettavissa, että erityisesti ikäihmisten palveluiden tarve lisääntyy voimakkaasti nykyisestä. Kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä, uusia toimintamuotoja ja palveluiden sisältöä tulee suunnitella yhteistyössä käyttäjien kanssa. Palveluiden tuottaminen ja niiden vieminen esimerkiksi vanhainkoteihin ja palvelutaloihin edellyttää nykyisten resurssien lisäystä. tiesitkö? k Saavutettavuus edistää yhdenvertaisuutta. Saavutettava kulttuuripalvelu on kaikkien ulottuvilla. Saavutettavuutta on mm. rakennetun ympäristön esteettömyys, tiedon saannin helppous, vaivaton liikkuminen sekä mahdollisuus käyttää eri aisteja tiedon ja palveluiden saamiseksi. Saavutettavia kulttuuripalveluita suunniteltaessa otetaan lisäksi huomioon ihmisten taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. k Esteettömyys on saavutettavuuden osa-alue. Esteettömyys liittyy tilojen ja palveluiden toimivuuteen. Esteettömyys palvelee kaikkia, mutta erityisesti liikunta- ja toimintarajoitteisia. 17 MATKALLA PORVOO 2007 2015

III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 1.3 Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus rikastuttavat ja monipuolistavat kulttuurielämää. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa Porvoossa järjestettävät kansainväliset festivaalit ja musiikkitapahtumat, kuten Romanimusiikin festivaali, Avanti!n Suvisoitto ja muu konserttitoiminta. porvoon kaupungilta puuttuu toistaiseksi kansainvälistymisstrategia, joka linjaisi kansainvälistymisen tavoitteet ja niihin tähtäävät toimenpiteet. Kansainvälistymistä palvelevien hankkeiden toteutus ja monipuolisten kulttuuripalveluiden tuottaminen eri kielillä vaativat ennen kaikkea sekä taloudellisia että henkilöstöresursseja. Kulttuuripalveluita tuotetaan nykyisin lähinnä suomeksi ja ruotsiksi. Museopalvelut ja Porvoon Matkailuoppaat ry:n opaspalvelut ovat poikkeus, sillä niitä toteutetaan useilla eri kielillä. 1.3.1 Maahanmuuttajien kulttuuripalvelut porvoossa asuvien syntyperältään ulkomaalaisten ryhmään kuuluu eri puolilta maailmaa työn, opiskelun tai perhesuhteiden vuoksi muuttaneita tai pakolaisena Suomeen saapuneita eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Kaupungin tehtävänä on tukea maahanmuuttajien kotiutumista uuteen asuinympäristöön ja samalla suomalaiseen yhteiskuntaan. kulttuuripalveluiden suunnittelu yhdessä maahanmuuttajien kanssa edistää kotiutumista ja ehkäisee syrjäytymistä. Lapset ja nuoret ovat erityisasemassa myös maahanmuuttajaperheissä. Heille päiväkodeissa ja kouluissa tarjottu kulttuuri- ja taidekasvatus sekä suomalaisten ja paikallisten perinteiden ja tapojen tuntemus välittyvät vähitellen kokonaisille perheille. sen lisäksi, että maahanmuuttajille tarjotaan kulttuuripalveluita, niin kaupungin tulee edistää heidän mahdollisuuksiaan harjoittaa omaa kulttuuriaan ja tuoda sitä esille sekä samalla kohdata muita porvoolaisia. Porvooseen tulevilla maahanmuuttajilla on lisäksi usein laajat ja toimivat kontaktit ulkomaille, joita hyödyntämällä voidaan lisätä maiden välistä kulttuurivaihtoa. 19 MATKALLA PORVOO 2007 2015

III KULTTUURIOHJELMAN OSA-ALUEET 1.3.2 Kansainvälinen taiteilijavaihto kansainvälisen yhteistyön toimijoita ovat kaupungin ohella muun muassa yhdistykset. Kansainvälinen taiteilijavaihto, Artist in Residence -toiminta, on käynnistynyt Porvoossa vuonna 1996. Toiminnasta vastaa Taidetehtaan tiloissa Porvoo a-i-r ry/rf. Sen erityisaloja ovat kuvataiteet, erityisesti paperitaide, jazzmusiikki, ääni- ja mediataide ja teatteri. Yhdistyksellä on tarjottavanaan sekä työtiloja että asunto vierailevalle taiteilijalle. Yhdistyksen tavoitteena on laajentaa toimintaansa yli kuntarajojen alueelliseksi residenssikeskukseksi sekä saada alueen ammattitaiteilijat ja koulut aktiivisesti mukaan ohjelmaan. 1.3.3 Venäjä-yhteistyö porvoon kaupunki on mukana Itä-Uudenmaan Venäjäosaamisen kehittämishankkeessa. Venäjä-yhteistyö on kaupungin linjauksen mukaisesti erityisasemassa. Venäjäosaamisen kehittämishankkeen kulttuurivisio ulottuu vuoteen 2010; sen mukaan Itä-Uudellamaalla on monipuolista ja korkeatasoista kulttuuriyhteistyötä Venäjän kanssa osana muuta kansainvälistä kulttuuritoimintaa. Porvoon roolina on toimia venäläisten ja suomalaisten kulttuurialan toimijoiden keskuksena ja yhteistyön foorumina. 1.3.4 Ystävyyskuntatoiminta porvoolla on pitkät yhteistyöperinteet eri maissa (Islannissa, Latviassa, Norjassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa, Virossa ja Yhdysvalloissa) sijaitsevien ystävyyskuntiensa kanssa. Yhteyksien ylläpito ja uusien toimintamuotojen kehittäminen edellyttävät aktiivisuuden lisäksi toimintaresursseja. Sen lisäksi, että kaupunki pitää itse yllä yhteyksiä ystävyyskuntiin, tavoitteena on erityisesti tukea yhteisöjen ja yksittäisten kuntalaisten yhteistyöaloitteita ja kontakteja ystävyyskuntien kanssa. U Porvoolaisia 47 000 Virolaisia 194 Venäläisiä 159 Ruotsalaisia 109 Maahanmuuttajia yht. 1 170 Vietnamilaisia 97 Muita 611 porvoossa asuvat maahanmuuttajat k Väestörekisterin mukaan Porvoossa asui vuonna 2006 noin 1 170 ulkomaalaista 76 eri maasta. Eniten oli taustaltaan virolaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja vietnamilaisia. Muita yleisiä alkuperämaita olivat Serbia ja Montenegro, Thaimaa, entinen Jugoslavia, Iran, Saksa ja Bosnia-Herzegovina, Iso-Britannia ja Irak. k Porvoo on vastaanottanut noin 25 30 pakolaista vuosittain vuodesta 1988 lähtien. Arviolta joka kolmas Porvoossa asuva maahanmuuttaja on taustaltaan pakolainen. Porvoossa asuu noin 300 Suomen kansalaisuuden saanutta maahanmuuttajataustaista henkilöä. lähde: porvoon kaupungin kotouttamisohjelma 2006 MATKALLA PORVOO 2007 2015 20