Seminaari: Teatterin, tanssin ja sirkuksen vapaa kenttä 7.5.2015, klo 12-15, Teatterikulma, Helsinki. Järjestäjät: Teatterikeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus Raportin kirjannut: Aino Järvi-Eskola Teatterikeskuksen toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento ja sirkuksen tiedotuskeskuksen johtaja Lotta Vaulo avasivat tilaisuuden, jonka tarkoituksena oli keskustella erityisesti vapaan kentän edunvalvonnan mahdollisuuksista. Kuukorento ja Vaulo totesivat, että yhteiskunnan suhde taiteeseen on selvästi muuttunut. Tarvitaan uudelleen järjestäytymistä, jotta vapaan kentän ääni saadaan kuuluviin. Tilaisuuden järjestäjät halusivat kysyä, onko järkevää, että jokainen taidemuoto ajaa omaa etuaan erikseen pienissä yksiköissä vai voisiko vapaalta kentältä löytyä yhteisiä intressejä, joita ajaa yhteisen edunvalvontaorganisaation kautta. Virallisia edunvalvontajärjestöjä vapaalla kentällä on vähän, mutta sen kaltaista työtä tekeviä yhdistyksiä on kuitenkin useita. Viestit, joita yhdistykset vievät päättäjille saattavat olla eri tahoilla samoja, mutta kentän ääni ei vaikuta yhtenäiseltä. Tilaisuuden järjestäjien väite oli, että vaikka esittävän taiteen eri aloilla on toki tiettyjä omiakin etuja jaettavana, on vapaalla kentällä myös sellaisia poliittisia viestejä eteenpäin vietävänä, jotka koskevat kaikkia toimijoita. Yhteisiä etuja voitaisiin saada lobbattua läpi, jos toimittaisiin yhteisenä rintamana. Tilaisuuteen osallistuneiden huolena oli esimerkiksi, että päättäjillä ei ole tarpeeksi ymmärrystä siitä, mitä teatterin, tanssin ja sirkuksen vapaalla kentällä tarkoitetaan ja minkälaista toiminnan todellisuus on. Moniääninen kannanotto ei välttämättä auta selkiyttämään tilannetta. Mikäli esittävän taiteen vapaalta kentältä löytyy yhteisiä intressejä, etuja, tavoitteita ja tahtotilaa, voisi yhteisen edunvalvontaelimen organisoiminen olla järkevää. Tilaisuuden järjestäjät olivat koonneet paperille kehitysehdotuksia vapaan kentän tilanteen parantamiseksi. Osallistujat jaettiin työryhmiin, joiden tehtävänä oli valita kehitysehdotuksista ne, joita erityisesti haluaisivat viedä eteenpäin. Ryhmät työskentelivät puolisen tuntia keskenään, jonka jälkeen työryhmien keskustelut kehitysehdotuksista purettiin yleiseen keskusteluun. TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN YHTEENVETO Ryhmä 1: Pauliina Alanko, Valtimonteatteri / Marita S. Barber, Teatteri Totti / Elina Tanskanen, Ranskan kulttuuri-instituutti / Esa Kylmälä, Q-teatteri / Maria Kilpi, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu Ryhmä 1 nosti listasta tärkeimmäksi kohdat 9 ja 11: - 9. Kehitetään kentän edunvalvontaa niin, että sitä keskitetään koskemaan teatterin, tanssin ja sirkuksen toimijoita yhdessä. - 11. Kehitetään uusia valtion tukemia rahoitusjärjestelmiä monitaiteellisten yhteisöjen, katto-organisaatioiden, laskutuskanavien, ym. tällä hetkellä pitkäjänteistä tukea ilman jäävien toimijoiden tukemiseksi ja freelancereiden tilanteen parantamiseksi.
Ryhmä piti tärkeänä kattojärjestön luomista edunvalvontaan ja peräänkuulutti yhteistyön tuomia mahdollisuuksia myös esimerkiksi vapaan kentän esitysten markkinoinnille. Konkreettisena ehdotuksena työryhmä halusi tuoda esiin nettisivuston perustamisen, jonne voitaisiin koota vapaan kentän toimijoiden yhteinen esityskalenteri ja esimerkiksi tiedotteita. Lisäksi työryhmä nosti listalta esiin kohdat 6, 15 ja 14. - 6. Pitkäjänteistetään yhteisöjen rahoitusta joko uuden vos-järjestelmää vastaavan rahoitusjärjestelmän avulla tai myönnetään harkinnanvaraisia toiminta-avustuksia 3-5-vuotisesti. - 15. Luodaan laina- ja takausjärjestelmä yhteisöjen riskitilanteita varten. - 14. Turvataan työehtosopimusten mukaisten palkkojen ja korvausten maksaminen. Ryhmä toivoi pitkäjänteisyyttä avustustoimintaan ja varmuutta maksatuksiin. Esimerkiksi viime vuoden tilanne, jossa valtiolta jouduttiin odottamaan avustusten maksamista helmikuulle, oli sietämätön: käytännössä moni harkinnanvaraisen tuen varassa toimiva ryhmä joutui aloittamaan toimintansa ilman mitään takeita toiminnan rahoituksesta. Ryhmän mielestä pitkäjänteinen rahoitus on ensisijaisen tärkeää toiminnan suunniteltavuuden kannalta. Ilman tätä ei myöskään voida turvata työntekijöille työehtosopimusten mukaisia palkkoja. Jotta toimijoilla olisi mahdollisuuksia ja turvaa kehittää kentän etuja edistävää yhteistoimintaa, tarvitaan kehittämisrahoja. Viimeiseksi ryhmä nostikin listasta esiin kohdan nro 1: - 1. Teatterin, sirkuksen ja tanssin toimijoiden erikoistumista ja profiloitumista tuetaan kehittämisrahoin, jotka suuntautuvat rakenteiden uudistamiseen, toimintamuotojen ja palveluiden kehittämiseen, työtehtävien kirkastamiseen, jne. Ryhmä 2: Heini Tola, teatterinjohtaja, Avoimet ovet / Marjo Pyykönen, Arja raatikainen & co / Elli Isokoski, Myrskyryhmä Samoin kuin ryhmä 1, nosti myös ryhmä 2 kehitysehdotusten listalta kohdat 9, 6 ja 11. Ryhmä perusteli valintojaan sillä, että uskovat joukkovoiman mahdollisuuksiin ja pitävät sitä tärkeänä ja tehokkaana vaikuttamisen tapana suhteessa päättäjiin. Kentän yhteisen edunvalvonnan järjestäminen ei myöskään 2-ryhmän mukaan vaatisi huomattavaa lisärahoitusta vaan paremminkin uudelleen järjestäytymistä. Kuten edellinenkin ryhmä, myös ryhmä 2 piti rahoituksen pitkäjänteistämistä ensiarvoisen tärkeänä, jotta toimintaa voitaisiin kehittää. Lisäksi ryhmä nosti esiin kohdan 8: - 8. Turvataan ja luodaan teatteri- ja orkesterilain ulkopuolisen kentän toimintatutkimus. Tätä ryhmä halusi korostaa, sillä hyvin laadittu toimintatutkimus voisi toimia tehokkaana viestinnän apuvälineenä kommunikaatiossa päättäjien kanssa. Eri ryhmien eri tekijöiden arjen kartoittaminen ja kuvaus auttaisi osoittamaan faktoja, millä
voitaisiin perustella vankasti vapaan kentän toiminnan merkityksellisyyttä ja tärkeyttä, jotta se saataisiin näkymään myös avustuksissa. Esimerkiksi ulkomaanvierailuista vastaa vapaa kenttä, mutta kamppailee silti saadakseen rahoituksen riittämään vierailuihin. Erillisiä valtionavustuksia ei juuri ole tarjolla. Toimintatutkimuksen pitäisi olla sekä kvalitatiivista, että kvantitatiivista vaikka diagrammit ja luvut ovat päättäjille helppoja lukea, ne eivät aina tuo esiin toiminnan todellisuutta. Avustuksia myönnettäessä otetaan katsojaluvut ja lipputulot huomioon, mutta kaikissa tapauksissa vertailu ei ole tasa-arvoista. Keskustelussa Teatteri Totin johtaja Marita S. Barber huomautti, että kriteerejä ja edellytyksiä on vaikeaa toteuttaa, jos teatterin toiminta on erityistä, vähemmistöille suunnattua tai räätälöityä. Lotta Vaulo sanoi samaa: kerättyjä tilastoja joudutaan selittelemään, koska ne eivät anna kokonaiskuvaa todellisuudesta. VOS-järjestelmän purkamista ei haluta, sillä se palvelee tietynlaista kenttää. Pienten toimijoiden tarpeisiin se ei kuitenkaan vastaa. Täytyy pyrkiä kehittämään järjestelmää, joka ei tasapäistäisi, vaan huomioisi toiminnan monimuotoisuuden. Ryhmä 3: Kai Tanner, Rakastajat-teatteri / Pertti Huovinen, Teatteri Telakka / Linnea Happonen, Krepsko theatre group / Maiju Tawast, Suomen Unima / Jaana Lallukka, Suomen Unima Ryhmä 3 totesi melkein kaikkien listan kehitysehdotusten saaneen kannatusta heidän ryhmässään, mutta lopulta olivat päätyneet nostamaan esiin neljä kohtaa: 6 ja 9, jotka olivat aiempienkin ryhmien listoilla kärjessä sekä kohdat 4 ja 14: - 4. Pyritään pitkäaikaisten työpaikkojen luomiseen kentälle. - 14. Turvataan työehtosopimusten mukaisten palkkojen ja korvausten maksaminen. Ryhmä 3 korosti halua ja tarvetta pitkäjänteisyyteen, koska se luo turvaa, samoin kuin pitkäaikaisten työpaikkojen luominen ja työehtosopimusten mukaiset palkatkin. Lisäksi ryhmä halusi tuoda esiin oman kohtansa listan jatkoksi: yhteisöjen hallitustoimintaa ja talousjohtamista tulisi kehittää. Lisäksi keskustelussa pohdittiin sitä, minne lobbaus kannattaisi kohdentaa. Keskustelussa tuotiin esiin, että koska taidetoimikuntien jäsenet ja ministerit vaihtuvat niin usein, saattavat esittelijät ja muut virkamiehet itse asiassa olla niitä, joihin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan. Virkamiesten tavat toimia ja valmistella päätöksiä vaikuttavat paljon taiteenalajaostojen jäsenten päätöksentekoon, koska jäsenet eivät saa erityistä opastusta taidetoimikunnan jäsenenä toimimiseen. Teatteri Telakan tuottaja Pertti Huovinen halusi kehottaa pyrkimään vaikuttamaan teatterin tai ryhmän oman alueen kansanedustajiin, jotka tulevat istumaan sivistysvaliokunnassa. Lisäksi Suomen Uniman Maiju Tawast huomautti, että eduskunnan kautta voidaan vaikuttaa tekemällä kirjallinen kysymys ministerille, jolloin ministerillä on velvollisuus perehtyä asiaan ja tehtävä toimenpiteitä tilanteen eteenpäin viemiseksi. Paikalla olleiden näkemyksen mukaan valiokuntaedustajien tietämys vapaasta kentästä ja sen edustajista on usein heikkoa. Keskustelussa pohdittiin, miten vapaata kenttää saataisiin selkeämmin määriteltyä päättäjille.
Ryhmä 4: Jenny Nordlund, Esitystaiteen keskus / Saara Juvonen, Agit Cirk / Outi Kallinen, STST ry / Satu Paavola, Nukketeatterikeskus Poiju Esitystaiteen keskus Eskus ry:n toiminnanjohtaja Jenny Nordlund toi esiin resurssien puutteen yhtenä esitystaiteen haasteista tällä hetkellä: Taiteen edistämiskeskus on tunnustanut esitystaiteen taiteenlajina perustamalla Esitystaiteen jaoston, mutta sille ei ole annettu rahaa jaettavaksi, eli tilanne ei käytännössä ole juuri kohentunut. Eskus toimii esitystaiteen kentän ryhmien sateenvarjo-organisaationa, ja pyrkii tekemään myös edunvalvontaa resurssien puitteissa. Nukketeatteritaiteilija Satu Paavola kertoi Nukketeatterikeskus Poijun toiminnasta esimerkkinä vapaan kentän taiteilijoiden jo olemassaolevasta yhteistoiminnasta: Poiju on eräänlainen sateenvarjotoimija, jonka alla toimiville taiteilijoille Poiju tarjoaa tuotannollista ja hallinnollista apua. Vastaavista tuotantorakenteista saattaisi olla hyötyä muillekin pienemmille toimijoille. Ryhmä 4 halusikin nostaa esiin erityisesti kohdan nro 11 tuotantorakenteiden kehittämisestä. Ryhmä muistutti, että jokaisen taiteellisen työryhmän ei tarvitsisi "keksiä pyörää uudestaan" tuotantoa, tiedotusta ja markkinointia tehdessään. Tuotantorakenteissa pitäisi pyrkiä pirstaleisesta muodosta kootumpaan: pienemmät ryhmät voisivat jakaa tuotantotahoja ja markkinointia. Organisoituminen poistaisi turhia päällekkäisyyksiä ja auttaisi ryhmiä siinä, että tuottajatahoon voisi olla varaa pienempien apurahojen produktioissa. Tuottajafasiliteetit ovat tärkeitä jotta taiteilijoille voidaan taata mahdollisuus keskittyä taiteen tekemiseen. Siksi ryhmä 4 halusi nostaa esiin myös kohdan 10: - 10. Luodaan taiteilijapalkkajärjestelmä. Agit Cirkin tuottaja Saara Juvonen huomautti, että vähäiset resurssit aiheuttavat lyhyitä työskentelyjaksoja, joka taas voi johtaa teosten keskeneräisyyteen ja taiteellisen laadun heikkenemiseen. Ne ovat ominaisuuksia, josta kärsivät niin yleisö kuin taiteilijatkin. Silloin, kun kaikki raha laitetaan esitysten tekemiseen ja ennakkomarkkinointiin, rahat ovat yleensä loppuneet siinä vaiheessa, kun esityskaudelle päästään. Ryhmä nosti muiden ryhmien tavoin esiin kohdan 6 rahoituksen pitkäjänteistämisestä, mutta korosti perusteluissaan etenkin tuotantojen pidempien elinkaarien tukemista. Kolmanneksi kohdakseen ryhmä 4 valitsi kohdan 7: - 7. Kehitetään kotimaista ja kansainvälistä kiertuetoimintaa. Valmiiden taideteosten elämän edistäminen takaisi esitysten saavutettavuuden yleisön näkökulmasta. Esitysten vieminen esimerkiksi maakuntiin, joissa vastaavia esityksiä ei paikallisesti tuoteta, koettiin keskustelussa tärkeäksi.
KESKUSTELUA TILASTOISTA Keskustelussa nousi esiin monesti tilastointi: siihen liittyvät epäselvät tai vaikeasti sovellettavat ohjeet, tilastojen epätasa-arvoinen vaikuttaminen pienten toimijoiden toiminta-avustuksiin, sekä toiminta, joka ovat syystä tai toisesta näkymätöntä tilastoissa. Esimerkiksi teatterin puolelta mainittiin taiteellista työtä tekeviä ryhmiä olevan paljon enemmän, kuin kuinka monen ryhmän esitystoiminnasta on saatavilla tilastotietoa. Tilastointiin liittyviin haasteisiin ideoitiin konkreettisia parannusehdotuksia. Vapaa kenttä muodostuu lukuisista toimijoista, joilla on yhteenlaskettuna valtavat esitys- ja katsojaluvut (ei vain kotimaassa vaan myös ulkomailla). Jos vapaalla kentällä toimivat freelancerit, keikkatyöläiset, yksittäiset taiteilijat saataisiin tuottamaan tilastotietoja toiminnastaan, voitaisiin toiminnan laajuus paremmin osoittaa. Moni toi esiin, että taiteilijoilla, jotka ovat pakotettuja tekemään myös tuottajantöitä omissa produktioissaan, ei riitä energiaa tilastointiin kaiken muun työn ohella. Keskustelussa kuitenkin ehdotettiin, että tilastojen keräämisestä pitäisi tehdä koko kentän yhteinen tempaus. Mikäli tiedot saataisiin kerättyä kattavasti yhdeltäkin esimerkkivuodelta, olisi sitten mahdollisesti perustettavalla edunvalvontaryhmällä tilastotietoa johon vedota. Ehdotettiin, että tilastot tehtäisiin talkootyönä, eikä jäätäisi odottamaan rahoitusta hankkeelle Satu Paavola lisäsi, että selvityksen oheen pitäisi laittaa tieto siitä, kuinka paljon ilmaista työtä selvityksen tekeminen teetti taiteilijoilla. Monet kokivat, että tilastoissa ei pääse erittelemään tarpeeksi toiminnan monipuolisuutta: esimerkiksi yhteisötaideprojekteja ja työpajoja ei näy esitystilastoissa, samoin jotkin esitystaiteen esitykset jäävät näkymättömiin niiden omien erityispiirteiden vuoksi (esimerkkinä mainittiin erilaiset kokeelliset esityskonseptit, kuten esitykset yhdelle katsojalle tai esitykset, jotka jatkuvat vuosikausia). Paikalla olleet kokivat, että myös vierailuesitykset ja festivaalit aiheuttavat hankaluuksia katsojalukujen merkitsemiseen. Kun omaa tuottoa vaaditaan, erityisille kohdennetuille katsojaryhmille taidetta tuottavat toimijat kohtaavat ongelmia. Keskustelussa painotettiin toisaalta kriteerien selkiyttämistä mutta toisaalta myös peräänkuulutettiin niiden vastaavuutta kentän monipuolisen toiminnan kanssa. Lisäksi toivottiin, että tilastojen täyttämistä voitaisiin keskittää yhteiselle lomakkeelle ja jakaa tilastointityötä kalenterivuodelle: yleinen verkkotietokanta, jota täytettäisiin pitkin vuotta, olisi kaivattu helpotus tilastojen täyttämiseen. Maaria Kuukorento lupasi viedä tilaisuudessa käytyä keskustelua tilastotoiminnan kehittämisestä tiedoksi Teatterin tiedotuskeskukseen. Lotta Vaulo myös lupasi, että Sirkuksen tiedotuskeskus kerää palautetta omista tilastointikäytännöistään ja kehittää toimintaansa sen mukaisesti.
SEMINAARIN YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPITEET Tilaisuuden yhteenvedossa Maaria Kuukorento ja Lotta Vaulo ehdottivat perustettavaksi työryhmän, jonka tehtävänä olisi pohtia toimenpiteitä vapaan kentän edunvalvonnan parantamiseksi ja alustaa ajatusta yhteisestä edunvalvontaelimestä. Ehdotus sai kannatusta, ja työryhmään ehdotettiin nimitettäväksi vähintään kaksi edustajaa jokaisesta taiteenlajista. Esittävän taiteen lajeista teatteria edustamaan työryhmässä ilmoitettiin Rakastajatteatteri, Valtimonteatteri ja Teatteri Totti. Tanssitaidetta edustamaan ilmoitettiin Myrskyryhmä, nukketeatteria Suomen Unima ja esitystaidetta Eskus. Sovittiin, että muut taiteenlajien edustajat lisätään ryhmään myöhemmin. Työryhmän kokoamisesta tiedotetaan kaikkien esittävän taiteen alojen yhteisöille, jotta saadaan koottua kaikkia taiteenlajeja tasapuolisesti edustava työryhmä. Tämän seminaaripäivän keskustelu osoitti jo, että vapaan kentän toimijoita yhdistää monet edistettävät asiat. Iltapäivän työryhmätyöskentelyssä tärkeimpinä teemoina nousivat esiin pitkäjänteisen työskentelyn turvaaminen ja toiminnan kehittämisen mahdollistaminen rahoituksen avulla. Keskustelussa nousi esiin myös tilastointiin liittyvät haasteet vapaalla kentällä ja laadullisen toimintatutkimuksen tarve toiminnan monipuolisuuden osoittamiseksi. Ainakin näitä jaettuja intressejä voitaisiin ajaa vapaan kentän yhteinen edunvalvontaorganisaation avulla. Seminaarissa käydyn keskustelun perusteella yhteisiä intressejä ja yhteistä tahtotilaa on. Nyt alustavasti muodostettu ja myöhemmin täydennettävä työryhmä saa tehtäväkseen jalostaa toimenpide-ehdotuksen yhteisestä edunvalvonnasta. Syksyllä 2015 järjestetään uusi seminaari, jossa keskustelua jatketaan laajemmassa piirissä. Seminaarista koottu raportti ja seminaarissa esitetyt powerpoint-diat laitetaan ladattavaksi Teatterikeskuksen nettisivuille, ja niistä tiedotetaan esittävän taiteen toimijoiden tiedotuslistoilla. Työryhmään osallistumisesta kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan Teatterikeskuksen toiminnanjohtaja Maaria Kuukorennolle: info@teatterikeskus.fi