MAL-suunnittelu kaupunkiseutujen elinvoimatekijänä Seutufoorumi, Tampere 13.11.2014 Matti Vatilo YM/VM
Miltä tulevaisuus näyttää Aluerakenne keskittyy Yhdyskuntarakenne hajautuu Kaupungistuminen jatkuu Palvelurakenteet erilaistuvat Elämäntavat yksilöllistyvät Väestö vanhenee Kansalaisvaikuttamisen keinot monipuolistuvat Digitalisaatio mullistaa Lähde: RAKLIn murroskartta 2014 2
Kaupunkiseudut ovat erilaisia Maakuntien keskusten asukaslukujen kehitys 2002-2012 VM/KAO/MM 2.11.2013 Lähde:Tilastokeskus Asukasluku Kaupungin osuus maakunnan asukasluvusta Maakunta Keskus Maakunta 2002 Maakunta 2012 Kaupunki 2002 Kaupunki 2012 2002 2012 Muutos 02-12 %-yksikköä Uusimaa Helsinki 1 419 938 1 566 835 559 716 603 968 39,4 % 38,5 % -0,9 % Varsinais-Suomi Turku 450 968 468 936 174 618 180 225 38,7 % 38,4 % -0,3 % Satakunta Pori 230 480 224 934 75 895 83 285 32,9 % 37,0 % 4,1 % Kanta-Häme Hämeenlinna 165 886 175 472 46 734 67 497 28,2 % 38,5 % 10,3 % Pirkanmaa Tampere 457 186 496 568 199 823 217 421 43,7 % 43,8 % 0,1 % Päijät-Häme Lahti 198 088 202 548 97 968 103 016 49,5 % 50,9 % 1,4 % Kymenlaakso Kouvola 186 111 181 421 31 369 87 296 16,9 % 48,1 % 31,3 % Etelä-Karjala Lappeenranta 135 840 132 355 58 707 72 424 43,2 % 54,7 % 11,5 % Etelä-Savo Mikkeli 164 130 153 426 46 491 54 519 28,3 % 35,5 % 7,2 % Pohjois-Savo Kuopio 251 976 248 233 87 821 105 136 34,9 % 42,4 % 7,5 % Pohjois-Karjala Joensuu 169 722 165 754 52 291 74 168 30,8 % 44,7 % 13,9 % Keski-Suomi Jyväskylä 266 806 275 161 81 110 133 482 30,4 % 48,5 % 18,1 % Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 194 105 194 058 31 085 59 556 16,0 % 30,7 % 14,7 % Pohjanmaa Vaasa 173 006 179 663 56 925 65 674 32,9 % 36,6 % 3,7 % Keski-Pohjanmaa Kokkola 67 497 68 610 35 583 46 773 52,7 % 68,2 % 15,5 % Pohjois-Pohjanmaa Oulu 373 151 400 670 124 588 190 847 33,4 % 47,6 % 14,2 % Kainuu Kajaani 87 371 80 685 35 842 37 973 41,0 % 47,1 % 6,0 % Lappi Rovaniemi 187 777 182 844 35 110 60 877 18,7 % 33,3 % 14,6 % Ahvenanmaa Maarianhamina 26 257 28 501 10 632 11 345 40,5 % 39,8 % -0,7 % Yhteensä 5 206 295 5 426 674 1 842 308 2 255 482 35,4 % 41,6 % 6,2 % Asukasluvut 31.12.2002 ja 31.12.2012. Vuoden 2002 luku ennen kuntaliitoksia. 3
Väestö valuu kaupunkiseuduille Taajamaväestön osuus Suomen koko väestöstä on 93 % Suomen kaupungistumisaste on n. 70%, 10-15 % vähemmän kuin verrokkimaissa 10 suurimmalla kaupunkiseudulla asuu 3/5 ja 20 suurimmalla 4/5 Suomen väestöstä Muuttovetovoima keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille. Tampere kuuluu määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneisiin kuntiin 2009-2013. Asukaslukuun suhteutettuna kärjessä olivat mm. Pirkkala ja Lempäälä. 4
5
Rakennetun alueen laajentumisen suhde väestökasvuun 2000-2012 (SYKE/Maija Tiitu 2014) 6
Laki MAL-suunnittelun tukena (MRL 5 ) Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; 2a) riittävän asuntotuotannon edellytyksiä 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä.
Strategisuus kaupunkiseutujen kehittämisessä: Mitä tavoitellaan? Oleellista on tunnistaa ne asiat, joilla on todella strategista merkitystä ja jättää muissa asioissa riittävästi liikkumavaraa jatkosuunnittelulle ja toteutusvaihtoehdoille. Tämä on hyvä pitää mielessä myös MAL-suunnittelussa ja yleisemminkin kaupunkiseutuja kehitettäessä. Joustavuus Reaktiivisuus Yleispiirteisyys Sitovuus Ohjaavuus Konkreettisuus Lähde: Laitio, Maijala 8
Strategiaprosesseista: Tärkeää yhteisen ymmärryksen hakeminen Sitoutumisen kannalta on oleellista, että alueen nykytilanteen hahmotus ja siitä johtuva muutoksen / kehittämisen tarve ymmärretään riittävän yhtenevällä tavalla Muutostarpeen tunnistaminen ja tilannekuvan muodostaminen Tavoitekuvan muodostaminen Ratkaisumallin muodostaminen Keinoista ja toimenpiteistä sopiminen, toteutus Lähde: Laitio, Maijala 9
Strategiaprosesseista: Valitulla polulla pysyminen onnistumisen edellytys Ongelmana usein, että asetetut tavoitteet tai tehdyt linjaukset ymmärretään eri tavoin Muutostarpeen tunnistaminen ja tilannekuvan muodostaminen Tavoitekuvan muodostaminen Ratkaisumallin muodostaminen Keinoista ja toimenpiteistä sopiminen, toteutus Lähde: Laitio, Maijala Tärkeää ymmärtämisen varmistaminen strategisten linjausten tarkentuessa, keskeisten periaatteiden kiteyttäminen riittävän selkeästi ( suppiloperiaate ) 10
MAL-ajattelun syvin olemus Vesa Kannisen (Aalto-yliopisto) mukaan
Seudullisen MAL-suunnittelun välineitä Yleispiirteiset kaavat (maakuntakaava, yleiskaava, yhteinen yleiskaava) Epäviralliset maankäyttösuunnitelmat (rakennesuunnitelma, kehityskuva, jne.) Strategiat (seudullinen asuntostrategia jne.) Ohjelmat (maapoliittinen ohjelma, jne.) Aiesopimukset ja muut sopimuspolitiikka 12
MAL-aiesopimusmenettelyn tavoitteita Kaupunkiseudun kokonaisedun edistäminen pitkäjänteisesti ja käytettävissä olevia resursseja vaikuttavasti kohdentaen, seudun kuntien sitouttaminen seudun kokonaisetua palvelevien tavoitteiden toteuttamiseen Kansallisten tavoitteiden toteutumiseen vaikuttaminen, esim. ilmastonmuutoksen hillintä, yhdyskuntarakenteen eheys, yhteisvastuullinen asuntopolitiikka, kestävä liikennejärjestelmä, sosiaalinen eheys Toimiva ja ratkaisulähtöinen vuorovaikutus sopimusseutujen kehittämistarpeista MAL-asioihin vaikuttavien tahojen kesken
Kytkennät muihin prosesseihin Kaavoitus: maakunta- ja yleiskaavat alue- ja yhdyskuntarakenteen ohjaajina, asemakaavoitus asuntotuotantoedellytysten mahdollistajana Muu suunnittelu ja kehittäminen: kunta- ja kaupunkiseutustrategiat, rakennesuunnitelmat, liikennejärjestelmäsuunnitelmat Valtion suunnittelu- ja päätöksentekoprosessit: kehysmenettely, ohjelmat ja strategiat, kuten liikennepoliittinen selonteko, asuntopoliittinen toimenpideohjelma, rakennepoliittinen ohjelma jne.
Mitä parhaimmillaan Konkretisoi kumppanuuksien ja vuoropuhelun tärkeyttä seudun päätöksenteossa luo uudenlaista hallinto- ja päätöksentekokulttuuria Vahvistaa kaupunkiseudun kuntien keskinäistä luottamusta ja sitoutumista yhteisiin päätöksiin Lisää ymmärrystä seudun ja valtion välillä Parantaa kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn edellytyksiä MAL-asioissa Selkeyttää keskeisten MAL-hankkeiden priorisointia Monipuolistaa kaupunkipolitiikan työkalupakissa aluekehittämisen keinovalikoimaa
Sitten kun mättää Sitoutumisessa puutteita puolin ja toisin Kaupunkiseudun kuntien keskinäinen epäluottamus, kuntien väliset kulttuurierot päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa Kuntien väliset ristiriidat tai näkemyserot jätetään ratkaisematta päättämättömyys on myös päätös! Työläs valmisteluprosessi uuvuttaa Oikeudellinen asema ja kytkennät muuhun päätöksentekoon joskus epäselviä Ketteryydelle ja tilannejoustolle ei aina riittävästi tilaa Toteuttamisen edellytysten pohdinta jää puolitiehen
KAUPUNKISEUDUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEN 7 TAVOITETTA 1. VÄESTÖN KASVUUN VARAUDUTAAN 2. YHDYSKUNTARAKENNETTA TIIVISTETÄÄN 3. KESKUSTOJA KEHITETÄÄN 4. ASUNTOTUOTANTOA MONIPUOLISTETAAN 5. ELINKEINOELÄMÄN KASVUA TUETAAN 6. LIIKKUMISEN TAPOJA UUDISTETAAN 7. PALVELUVERKKOA TARKASTELLAAN YHTENÄISESTI
18
MAANKÄYTTÖ ASUMINEN LIIKENNE MASU ASUNTO- STRATEGIA 2025 HLJ 2015 MAL aiesopimus 2016-2019
Kehittämisajatuksia (1) Ei sopimusähkyä: Alueilla, joilla MAL-aiesopimusten ja kasvusopimusten tavoitteet ovat osin päällekkäisiä, tulisi pyrkiä yhteen sopimukseen (ns. kaupunkiseutusopimus), sopimusten lisäarvo punnintaan ennen prosessien käynnistämistä Sälän välttäminen: Sopimuksiin vain strategisesti merkittävimmät kehittämiskohteet ja tavoitteet, seutujen ominaispiirteiden nykyistä parempi huomioon ottaminen Eväät mukaan: Sopimusten tulisi perustua nykyistä selkeämmin seudun kuntien yhteiseen tahtotilaan, joka tulisi olla määriteltynä jo sopimusneuvottelujen alkuvaiheessa
Kehittämisajatuksia (2) Parempaan prosessihallintaan: Laadintaprosesseja on syytä kehittää, esim. resurssien käyttö, osapuolten roolit, sektoreiden välinen yhteistyö, vaiheistus Läpinäkyvyyttä lisää: Enemmän huomiota prosessien läpinäkyvyyteen ja tavoitteiden yhteyttä mm. oikeusvaikutteiseen kaavoitukseen - vuorovaikutteisesti laadittu rakennemalli eräs tapa lisätä läpinäkyvyyttä Osallistujat tilanteen mukaan: Sopimusten osapuoliksi kaikki toimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta vastuussa olevat tahot Rahoitussiiloista eroon: Valtion haasteena on koordinoida nykyistä paremmin rahoitusvälineiden ja tukien kytkentää sopimusprosesseihin
Kiitos mielenkiinnosta!