Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Transkriptio

1 Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti

2 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tulosten raportointi: Tässä raportissa esitetään aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta Alueen tulokseen on laskettu kaikki alueen yrittäjiltä saadut vastaukset. Raportissa esitetyssä kuntavertailussa on kaikkien niiden kuntien tulos, jossa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Kuntaraportit toimitetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. 2

3 Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/4 Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: koko maa, N=6347 alue, Helsingin Yrittäjät, N=370 Alla olevassa taulukossa on esitetty tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali vuoden 2016 frekvenssituloksen (%-arvot) osalta. Taulukossa on myös vastaavat virhemarginaalit keskiarvotuloksille (asteikolle 4-10). Vastaajia (N) Lähetysmäärä (lkm) Vastaus-% Virhemarginaali %-luvulle Virhemarginaali keskiarvolle Helsinki ,4 % + 5,1 %-yksikköä Koko maa ,8 % + 1,2 %-yksikköä + 0,31 asteikkoarvoa + 0,08 asteikkoarvoa 3

4 Tutkimuksen taustat ja toteutus 3/4 Koko maan, alueen sekä alueen kuntien vastaajamäärät 2016 ja 2014 ovat seuraavat: Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) Koko maa Helsinki

5 Tutkimuksen taustat ja toteutus 4/4 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5

6 Raportin lukuohje Aluejärjestön tulos on esitetty %-arvoina Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 Koko maan keskiarvotulos

7 Kokonaisarvosana

8 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Aluejärjestö ,3 Aluejärjestö Koko maa 6,

9 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta Alueet Keskiarvot 4-10 Koko maa Koko maa Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 6,8 6,9 7,0 6,9 6,8 6,8 7,0 6,8 6,8 6,5 6,5 6,8 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 6,8 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,5 6,4 6,3 6,4 6,3 6,

10 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut Keskiarvot 4-10 Koko maa Erotus v Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 5,9 6,2 5,9 6,5 6,4 6,8 6,3 6,4 6,2 7,3 7,5 7,5 7,4 7,5 7,1 7,2 7,5 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,

11 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 20-kunnat, asukasluku yli Keskiarvot 4-10 Koko maa Koko maa Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 Kuopio (Savo), N=105 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 Hämeenlinna (Häme), N=83 7,1 6,8 6,8 6,4 6,8 6,8 6,3 6,5 6,5 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 6,5 6,4 6,4 6,5 6,4 6,2 6,4 6,2 6,4 6,5 6,3 6,4 6,3 6,5 6,3 6,3 6,2 5,9 6,0 6,

12 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku Keskiarvot 4-10 Koko maa Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,0 7,1 6,9 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,

13 Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku alle Keskiarvot 4-10 Koko maa Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,

14 Kokonaisarvosanat osa-alueittain

15 Mittariston koonti osa-alueittain (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Elinkeinopolitiikka ja resurssit ,4 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys ,2 6,5 Kunnan viestintä ja tiedottaminen ,5 Koulutus ja osaaminen ,8 Kunnan hankintapolitiikka ,1 6,3 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri ,3 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta , Aluejärjestö Koko maa 15

16 Mittariston koonti osa-alueittain (Helsinki, N=370) Keskiarvot 4-10 Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan viestintä ja tiedottaminen Koulutus ja osaaminen Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 6,4 6,2 6,2 6,5 6,9 6,1 6,1 6,3 6,5 6,2 6,

17 1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

18 Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä ,1 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä ,4-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita ,3-0,1 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät ,5-0, Aluejärjestö Koko maa 18

19 2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

20 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa ,5-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta ,7-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä ,6-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa ,7-0, Aluejärjestö Koko maa 20

21 3 Viestintä ja tiedottaminen

22 Viestintä ja tiedottaminen (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä ,4-0,2 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana ,0 0, Aluejärjestö Koko maa 22

23 4 Koulutus ja osaaminen

24 Koulutus ja osaaminen (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö ,2 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen ,2 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen ,1 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin ,3-0, Aluejärjestö Koko maa 24

25 5 Hankintapolitiikka

26 Hankintapolitiikka (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita ,7-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta ,4-0,1 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla ,6-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin ,8-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) ,7-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista ,7-0, Aluejärjestö Koko maa 26

27 6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

28 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti ,4-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet ,5-0,1 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista ,6-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista ,6 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä ,4-0, Aluejärjestö Koko maa 28

29 7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

30 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Helsinki, N=370) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä ,4-0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä ,5-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita ,5-0,2 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään ,5-0, Aluejärjestö Koko maa 30

31 Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

32 Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Helsinki, N=370) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys Kunnan hankintapolitiikka Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Elinkeinopolitiikka ja resurssit Aluejärjestö Koulutus ja osaaminen Koko maa Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

33 Tausta-aineistoa

34 Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt Jäsenyrityksiä Luottamushenkilöt yli Jäseniä kuntien valtuustoissa yli

35 Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa yli kpl asukasta 134 alle Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan

36 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

37 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset ( hlöä) ,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) ,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Yhteensä yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

38 Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) Pienyritykset (10 49 hlöä) % 22% Keskisuuret yritykset ( hlöä) Suuryritykset (250 hlöä) Yhteensä henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

39 Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset ( hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri

40