Savuna ilmaan Ravintolassa ei saa enää polttaa. Tätä vauhtia marihuana-sätkä upakoitsijoilla on näinä päivinä perin vähän aihetta iloon. Baarit ovat nyt savuttomia. Työnantaja toisensa jälkeen kieltää tupakoinnin työaikana. Parve- Tketupakoinnista kiistellään. Teksti Leena Sharma Kuvat Piia Arnoud 28 Suomen Kuvalehti 22/2007
on pian laillisempi kuin savuke. 22/2007 Suomen Kuvalehti 29
Viidestä kymmeneen prosenttia päivittäisistä tupakoitsijoista Stakesin erikoistutkija Pekka Hakkarainen kirjoitti vuonna 2000 kirjassaan Tupakka nautinnosta ongelmaksi (Vastapaino): Kamppailu tupakan tulevaisuudesta on alkanut. Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, hän näkee, että tupakka on taistelussa jo selvästi altavastaajana. Kyse ei ole pelkästä lainsäädännöstä vaan ilmapiirin muuttumisesta. Tupakoimisesta on tullut sosiaalisesti hävettävää. Tupakoitsijat kyyristelevät nurkan takana pakkasessa, Hakkarainen kuvailee tilannetta. Taistelu on ollut pitkä tai yllättävän lyhyt näkökulmasta riippuen. Kolme lakia Vielä 1970-luvun puolivälissä suomalaiset tupakoivat bussien takaosissa, koulujen pihoille oli asennettu tuhkakupit ja abiturientit pistäytyivät kesken yo-kokeiden opettajan valvonnassa hermosauhuilla. Kodeissa tapakulttuuriin kuuluivat niin sanotut vierastupakat, joita tarjottiin kahvipöydän antimien ohella, Hakkarainen kuvailee kirjassaan. Ensimmäinen tupakointia koskeva lainsäädäntömme astui voimaan 1977. Se kielsi tupakkamainonnan, määräsi tupakka -as kien varoitustarrat pakollisiksi ja myyntikiellon alle 16-vuotiaille. Kouluihin, päiväkoteihin ja julkisiin kulkuneuvoihin säädettiin tupakointikielto. Laki ei tuottanut toivottuja tuloksia; tupakoitsijoiden määrä putosi vain vähän. Terveysrintaman seuraava argumentti perustui näkökulmaan viattomien sivullisten myrkyttämisestä: passiivinen tupakointi nostettiin esiin 1980-luvun alussa. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 1995 lakiuudistuksessa, se oli yksi keskeisistä työpaikkatupakoinnin kieltoperusteluista. Uuden lain myötä myös nuuska joutui mustalle listalle, mainosrajoituksia laajennettiin ja myynnin ikäraja nostettiin 18:aan. Ravintolat ja hotellit jäivät kuitenkin työpaikkatupakointikiellon ulkopuolelle. Työterveyslaitoksen professori Kari Reijula osallistui vuoden 1995 lainsäädännön valmisteluun. Hän ei ollut tyytyväinen lopputulokseen. Ravintola on 70 000 suomalaisen työpaikka. Oli erittäin kiusallista, että säädettiin laki, joka jätti yhden toimialan kokonaan lainsuojattomaksi, hän sanoo. Laki tiukkeni ravintoloiden osalta vuosituhannen vaihteessa. Yli 50 neliömetriä suuremmat ravintolat joutuivat varaamaan vähintään 50 prosenttia tarjoilutilastaan ei-tupakoiville. Lisäksi ravintoloitsijan tuli huolehtia, ettei tupakansavu päässyt kulkeutumaan tupakoimattomien alueelle. Lain tarkoituksena oli myös suojella työntekijöitä tupakansavulta, mutta seuraavina vuosina suoritetut testit osoittivat, ettei tavoite toteutunut riittävän hyvin. Laista tuli toimintakyvytön. Käytössä olevat ilmanvaihtotekniset ratkaisut eivät riitä estämään savun leviämistä, ja työntekijöiden altistuminen jatkui lähes entisellään, Reijula sanoo. Hän esitti vuonna 2005 valtioneuvostolle selvitysmiehen ominaisuudessa tupakkalain muutosta: täydellistä tupakointikieltoa kaikkiin ravintoloihin. Eduskunta hyväksyi muutoksen viime kesänä. Nyt on korjattu suuri vääryys, kaikki työpaikat ovat samalla viivalla, Reijula sanoo, mutta kertoo heti perään, että joka viidennellä pientyöpaikalla rikotaan tällä hetkellä tupakkalakia. Tilanne pitää ehdottomasti saada kuriin! On satsattava voimavaroja tupakoinnin lopettamisen tukemiseen, se tuo selvää säästöä myös työnantajalle. Työnantajan kannattaisi tukea lopetuspäätöstä osallistumalla työterveyshuollon kautta vieroitushoitohin. Savuton Helsinki? Kalifornian osavaltio on jo pitkään näyttänyt muille länsimaille mallia tupakoitsijoiden suitsimisessa. 23 000 asukkaan Calabasasin kaupunki kielsi viime talvena tupakoinnin käytännössä kaikkialla kaupungin alueilla: kaduilla, puistoissa, bussipysäkeillä, parvekkeilla, parkkipaikoilla ja terasseilla. Tupakoida saa ainoastaan paikoissa, joissa ei ole tupakoimattomia ja jonne heidän ei oleteta saapuvan. Tupakoimattoman seurassa polttaminen on kiellettyä, vaikka hän itse antaisi siihen luvan. Tuhkakupin laittaminen ulos luokitellaan avunannoksi rikokseen ja rikokseen yllyttämiseksi. Voisiko joku suomalainen kaupunki, esimerkiksi Helsinki, tehdä vastaavanlaisen päätöksen, ryhtyä täysin savuttomaksi? Ihan lähivuosina meillä ei vielä ole siihen asenteellista valmiutta, toteaa Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaava apulais-
on sellaisia, että heidän on mahdotonta päästä tupakasta eroon. kaupunginjohtaja Paula Kokkonen (kok). Kokkonen kannatti tämän vuoden alusta voimaan astuneen Savuton Helsinki -ohjelman tiukempaa versiota, joka olisi kieltänyt kaupungin työntekijöiden tupakoinnin työaikana. Kaupunginhallituksessa meni läpi kuitenkin lievempi muotoilu: siinä todetaan, että henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Savuton Helsinki -ohjelmaan kuuluu Kallion terveysasemalla aloittaneen vieroitusklinikan toiminta ja tupakointikiellon entistä tarkempi valvonta muun muassa urheilukatsomoissa. Kaupunginvaltuusto on myös päättänyt, ettei kaupungin ulkoalueilla ole tupakkapaikkoja. Miten tiukasti tätä halutaan tulkita? Puistot, jalkakäytävät ja muut ovat ulkoalueita, Kokkonen pohtii, mutta muistuttaa, että käytännössä Calabasasin kaltainen täysin savuton Helsinki saattaisi vaatia lainsäädännön muutosta, kaupungin viranomaispäätöksillä sitä ei voitaisi toteuttaa. Taistelu parvekkeista Toukokuun alussa tupakoitsijat kuulivat lisää huonoja uutisia. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus antoi uudet toimintaohjeet parveketupakointiin: kunnan terveystarkastaja voisi äärimmäisessä tapauksessa kieltää tupakoinnin asunnon parvekkeella. Ohjeiden on tarkoitus selventää tilannetta, mutta Kiinteistöliiton päälakimies Anu Kärkkäinen levittelee monen kysymyksen edessä käsiään. Voivatko taloyhtiöt kieltää uusiin ohjeisiin vedoten tupakoinnin parvekkeilla? Se on epäselvää, hän vastaa. Korkeimmassa oikeudessa on parhaillaan käsiteltävänä lempääläisen taloyhtiön päätös kieltää parveketupakointi. Turun hovioikeus piti kieltoa kohtuuttomana ja itsemääräämisoikeuteen puuttuvana, mutta kyseisessä tapauksessa ei vedottu muille aiheutuviin terveyshaittoihin. Olen vetänyt hovioikeuden ratkaisusta kuitenkin sellaisen johtopäätöksen, että ainakaan ilman mitään perusteluita taloyhtiö ei voi kieltää parveketupakointia. Entä jos tupakoinnin voitaisiin osoittaa aiheuttavan terveyshaittaa, ja taloyhtiö lähtisi sillä perusteella kieltämään. Voisiko tuomioistuin tuolloin pitää kieltoa kohtuullisena? Silloin kieltoa voitaisiin ainakin pitää perusteltuna. Ja vaikka taloyhtiö voisikin kieltää, mitä tapahtuisi siinä vaiheessa, jos asukas vain jatkaisi sauhuttelua parvekkeellaan? Laki mahdollistaa huoneiston hallintaan ottamisen kolmeksi vuodeksi, mutta voisiko yhtiö toimia näin vain sen takia, että joku polttaa parvekkeella? Aika kova rangaistus, Kärkkäinen pohtii. Mutta periaatteessa mahdollinen? En tiedä. Asiasta ei ole oikeuskäytäntöä. Vaikka tilannetta voitaisiinkin selventää lainsäädännöllisesti, Kärkkäinen ei kannata uutta lakia, joka kieltäisi parvekkeilla tupakoinnin kokonaan. Jos ihmiset polttavat sisällä, taloyhtiöt joutuvat korjaamaan rakenteita hajun siirtyessä huoneistosta toiseen. Mietin myös tupakoitsijoiden lapsia. Kun trendi on koko ajan ollut se, että ihmiset eivät altistu tupakansavulle, niin nyt luotaisiin laki, jossa vanhemmat pakotettaisiin sisätiloihin saastuttamaan omia lapsiaan. Olen itse saanut astman aikoinaan todennäköisesti siitä, että isäni poltti kotona. Entä näkeekö Kärkkäinen jo päivän, jolloin tupakoitsijoiden viimeinen turvasaa reke murtuu? Koska aletaan vaatia myös asunnoissa sisällä polttamisen kieltämistä? Kynnys siihen, että jonkun yksityisyyteen puututtaisiin niin rankasti, on vielä aika kaukana. Kannabista, kiitos Eduskunnan edellinen puhemies Paavo Lipponen heitti viime syksynä ilmaan ajatuksen tupakan myynnin kieltämisestä. Lipponen ehdotti, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen: tupakan myynti loppuisi Suomessa kokonaan vuonna 2040. Päätös määräisi tupakkapolitiikan suunnan ja ohjaisi lainsäädäntöä niin, että tavoite saavutettaisiin. Eduskunnan uusi puhemies Sauli Niinistö, itsekin tupakoitsija, ei suostunut kommentoimaan käryävää aihetta lainkaan. Melkein kaikilla muilla sen sijaan tuntuu olevan siitä voimakkaita näkemyksiä. Tupakkatutkijana näkisin niin, että kehitys kulkee kiihtyvällä vauhdilla kohti savuttomuutta, toteaa professori Reijula. Kun EU-komission tupakkaryhmässä jopa Ranska ja Saksa tekevät tiukkoja linjauksia, vaikka ne ovat tähän asti jatkuvasti haranneet vastaan, ei Kalifornian esimerkki tunnu enää niin kaukaiselta.
Reijula muistuttaa kuitenkin, että 25 prosenttia suomalaisista tupakoi edelleen päivittäin. Miten heille käy? Viidestä kymmeneen prosenttia päivittäisistä tupakoitsijoista ovat sellaisia, että heidän on mahdotonta päästä tupakasta eroon. Pitää siis olla realisti sen suhteen, mitä pystytään tekemään. Kysymys on myös ajasta: milloin kasvaa seuraava sukupolvi, joka ei halua polttaa? Stakesin tutkija Hakkarainen kirjoitti vuosituhannen alussa kirjassaan, että 20 vuoden kuluttua marihuana saattaa palaa laillisesti, mutta tupakka on kehitysmaita lukuun ottamatta kielletty. Se on ihan mahdollista, hän toteaa nyt, Monissa maissa on avattu esimerkiksi lääkekannabiksen käyttömahdollisuuksia. Hakkarainen kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa tupakan rajoituksia on ajanut aktiivisesti melko pieni, mutta sitäkin menestyksekkäämpi, joukko. Terveysrintama on ollut taitava, aktiivinen, kansainvälinen ja hyvin verkostoitunut, hän luettelee. Ja sen kekseliäisyys näyttää olevan rajaton. Uusia ideoita on varmasti tulossa. Paula Kokkosen mielestä Lipposen ohjelmajulistus on herätellyt ihmisiä terveellä tavalla. Pitää olla visioita. Ei maailma muuten parane. Kun katsoo, miten nopeasti kehitys on viime vuosina kulkenut, Lipposen aikahorisontti kuulostaa jopa melko pitkältä. Entä tupakkateollisuus? Nykyisessä ilmapiirissä se voi enää vain toistella jo hieman lannistuneen kuuloisena mantraansa, että tupakoitsijat ja tupakoimattomat eläisivät sovussa ja toisiaan kunnioittaen. Kehityksen väistämättömästä suunnasta se on kuitenkin vetänyt omat johtopäätöksensä: jos edes James Bond ei saa enää polttaa valkokankaalla sikaria, on korkea aika laajentaa liiketoimintaa muihin bisneksiin. SK Teksti Jukka Ukkola NN Nimeni on Jukka ja olen nikotinisti... Siitähän se alkaa, Nimettömien Nikotinistien ensimmäinen kokous. En tiedä, onko NN-kerhoja jo jossakin olemassa, mutta jos ei ole, varmaan pitäisi olla. Onhan pienemmilläkin syntisillä, alkoholisteilla, AA:nsa. Tai ehkä ei sittenkään. Nikotinistit jo ovat sekä nimettömiä että äänettömiä. Tupakalla ei kerskuta sen enempää kuin peräpukamilla tai impotenssilla. Tupakoitsija ei ole mikään villi ja vapaa seikkailija, vaan surkea luuseri, jonka on parasta pysyä hiljaa. Suomen kaikkien aikojen ääniharava, eduskunnan puhemies ja kansallissankari Sauli Niinistö ei uskalla sanoa tupakoinnista mitään. Viisas mies. Hänen puolueensa puheenjohtaja Jyrki Katainen sananmukaisesti kärähti vaalien aikana vetämässä henkisavuja kahden sekunnin televisiokuvassa. Häntä varmaan syyllistetään siitä vieläkin saman verran kuin tasa-arvotuposta. Tupakka tappaa Tupakan vastustaminen on jo suurempi ja yhtenäisempi aate kuin ystävälliset suhteet Neuvostoliittoon 1970-luvulla, ilmastonmuutoksesta huolestuminen ja rasismin tai Naton vastustaminen. Asiassa on vain yksi totuus älköönkä muita totuuksia pidettäkö, sen tietävät kaikki, tupakoitsijat itsekin. Muut väitteet ovat tupakkatehtaiden propagandaa ehkä tosiaan ovatkin. Tupakoinnin hyviä puolia ei juuri löydy edes internetistä, lukuun ottamatta vitsejä: Hengitys pitää kärpäset loitolla. Grilliruoka ei maistu pahalta, kun kielessä on karstaa... Se ainoa totuus on tietysti se, että tupakka tappaa. Asia voidaan muotoilla eri tavoilla, kuten tehdäänkin myrkkypaketteihin määrätyissä varoituksissa. Pääsanoma on määrätty merkinnöistä annetun asetuksen kahdessa ensimmäisessä kohdassa: Tupakointi on hengenvaarallista ja Tupakointi vahingoittaa vakavasti sinua ja ympärilläsi olevia. Näistä jommankumman on katettava 32 prosenttia vähittäismyyntipakkauksen siitä ulkopinnasta, jolle se painetaan. Loppujen 14 varoituksen on vuoroteltava niin, että ne esiintyvät yhtä monessa pakkauksessa kymmenen prosentin tarkkuudella. Näissä teksteissä vallitseva tupakkainformaatio lienee tiivistetty melko kattavasti: Tupakoivat kuolevat nuorempina. Tupakointi tukkii verisuonet sekä aiheuttaa sydänkohtauksia ja aivoveritulppia. Tupakointi aiheuttaa keuh- Tupakoinnin haittoja Keuhkosyöpään kuolee maailmassa kaksi tupakoitsijaa joka minuutti tupakoitsijoiden keuhkosyövän riski on 20-kertainen muihin verrattuna. Miesten keuhkosyövistä 90 prosenttia ja naisten 80 prosenttia ilmenee tupakoitsijoilla. WHO:n arvion mukaan keuhkoahtaumatauteihin (esimerkiksi keuhkoputkentulehduksiin ja keuhkolaajentumiin) kuolee lähes kolme miljoonaa ihmistä vuodessa, ja määrä lisääntyy. Yhdysvalloissa 59 prosenttia tu pakkataudeista las- 32 Suomen Kuvalehti 22/2007
kosyöpää, joka johtaa kuolemaan. Tupakointi raskauden aikana vahingoittaa lastasi. Suojele lapsia älä pakota heitä hengittämään tupakansavua. Lääkäriltä tai apteekista saat apua tupakoinnin lopettamiseen. Tupakointi aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Älä aloita. Lopettamalla tupakoinnin vähennät vaaraa sairastua kuolemaan johtaviin sydän- ja keuhkosairauksiin. Tupakointi voi aiheuttaa hitaan ja tuskallisen kuoleman. Pyydä apua tupakoinnin lopettamiseen: puh. 0800 148 484. Tupakointi aiheuttaa impotenssia ja voi heikentää verenkiertoa. Tupakointi vanhentaa ihoa. Tupakointi voi vahingoittaa siittiöitä ja vähentää hedelmällisyyttä. Savu sisältää bentseeniä, nitrosamiineja, formaldehydiä ja vetysyanidia. Näitä tekstejä laadittaessa vuonna 2002 ei vielä tunnettu uusimpia tutkimustuloksia eikä yleisiä käsityksiä. Niiden mukaan tupakointi voi altistaa masennukselle, tupakoitsijat ovat töistä poissa muita enemmän, nuuska aiheuttaa haimasyöpää, ja savulla on taipumus kulkeutua naapurin parvekkeelle. Bob, minulla on emfyseema... Tupakanvastustuksen kärkikaupungiksi nousseessa New Yorkissa toteutettiin muutama vuosi sitten paljon suoma- laista rajumpi kampanja, jonka näkyvistä kärkipaikoista poliitikot kilpailivat melkein verissä päin. Ennen kampanjaa tupakointi tappoi New Yorkissa kaksi kertaa enemmän ihmisiä kuin aids, alkoholi, murhat ja itsemurhat yhteensä. Jos ravintolassa sallitaan tupakointi jossakin nurkassa, se on samaa kuin uima-altaassa sallittaisiin pissaaminen toisessa päässä, sanoivat New Yorkin kampanjavastaavat ja kielsivät siis tupakoinnin ravintoloissa kokonaan. Ensimmäisen vuoden (2003) jälkeen laaditussa raportissa listattiin uuden tupakkalain saavutuksia. Liikevaihtoverotulot nousivat 8,7 prosenttia tupakan hinnankorotuksen takia. Ravintoloista ja baareista 97 prosenttia oli savuttomia ja niihin palkattiin yli 10 000 uutta työntekijää. 150 000 newyorkilaista pelastui työpaikallaan passiiviselta tupakoinnilta. Kieltoja ja rajoituksia tehostettiin massiivisella mainonnalla, jossa valistettiin tai peloteltiin tupakoitsijoita ja näytettiin onnellisia savuttomia. Bob, minulla on keuhkoahtauma, kähisi Marlboro-mies toiselle raudikkonsa selässä. Ei kai haittaa, jos poltan? kysyy mies. Ei kai haittaa, jos kuolen, vastaa nainen. SK ketaan tähän ryhmään. Tupakointi lisää Buergerin taudin riskiä erityisesti nuorilla miehillä. Tautiin liittyy pahoja raajojen verisuoni- ja hermovaurioita, jotka voivat johtaa kuolioon ja amputaatioon. Tupakoitsija voi menettää kuulonsa muita aiemmin ja kärsiä keskikorvan tulehduksista kolme kertaa normaalia useammin. Lisäksi tupakoitsijan nenä tohisee. Tupakointiin liittyvät sydän- ja verisuonitaudit tappavat yli 600 000 ihmistä joka vuosi teollisuusmaissa. Tupakointi kiihdyttää sydämenlyöntejä, nostaa verenpainetta sekä lisää verisuonitukkeuman riskiä ja aiheuttaa sydänkohtauksia ja aivohalvauksia. Erityisesti e-pillereitä käyttävillä naisilla tupakointi lisää näitä riskejä. Savun ja savukkeiden ainesosat kellastuttavat sormia ja hampaita ja aiheuttavat ennenaikaisia ryppyjä, koska nikotiini supistaa ihoa ruokkivia hiussuonia. Tupakointi saattaa vaurioittaa siemennestettä tai DNA:ta ja aiheuttaa keskenmenoja tai epämuodostumia. Tupakointi myös vähentää siemennesteen mää rää ja aiheuttaa impotenssia vähentämällä veren pääsyä penikseen. Hedelmättömyys on tupakoitsijoiden keskuudessa keskimääräistä yleisempää. Lähde: New York Cityn terveysvirasto 22/2007 Suomen Kuvalehti 33