Hanke on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.
1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta... 4 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen menetelmät... 5 3.1 Erityispiirteitä ahvenen kasvussa... 6 4. NORDIC-koekalastuksen tulokset... 7 4.1 Ahventen ikä ja pituuskasvu... 11 4.2 Lahnojen ikä ja pituuskasvu... 13 5. Poikeljärven kalastuskysely... 14 5.1 Katiska ja rapumerta ovat yleisimmät pyyntivälineet... 15 5.2 Kalastus on kiivaimmillaan heinä-elokuussa... 17 5.3 Ahven on Poikeljärven ylivoimaisin saalislaji... 18 5.4 Avoimet vastaukset kertovat runsaasta jokirapukannasta... 19 6. Tulosten tarkastelu... 20
2 Kuvat, taulukot ja kaaviot Kuva 1. Nordic-yleiskatsausverkon eri silmäkoot (LUKE)... 4 Kuva 2. Suomunäytteen ottopaikat (RKTL, nyk. LUKE).... 5 Kuva 3. Suomunäytteiden ottaminen on helppoa. (kuva: Johanna Möttönen).... 6 Kuva 4. Ahvenen kiduskannen luu ja vuosirenkaat mikroskoopissa. (kuva: Johanna Möttönen).... 6 Kuva 5. Poikeljärven verkkopaikat kartalla.... 7 Kuva 6. Kalastuspaineen jakautuminen Poikeljärven alueelle.... 14 Kuva 7. Ahven koeverkoissa (kuva: Johanna Möttönen)... 20 Taulukko 1. Poikeljärven koekalastusten pyyntiajat ja syvyydet.... 7 Taulukko 2. Poikeljärven lajikohtainen Nordic-saalis.... 9 Taulukko 3. Poikeljärven kokonais- ja yksikkösaalis.... 9 Taulukko 4. Poikeljärven näyteahventen perustiedot.... 11 Taulukko 5. Poikeljärven lahnojen pituus, paino ja ikä.... 13 Taulukko 6. Poikeljärven lahnojen kappalemäärät ikäryhmittäin.... 13 Taulukko 7. Poikeljärven lahnojen pituudet ikäryhmittäin.... 13 Kaaviot 1 ja 2. Poikeljärven kokonaissaaliit grammoina ja kappaleina.... 8 Kaavio 3. Poikeljärven ahventen pituusjakauma.... 9 Kaavio 4. Poikeljärven särkien pituusjakauma.... 10 Kaavio 5. Poikeljärven lahnojen pituusjakauma.... 10 Kaavio 6. PoikelJärven näyteahventen ikäjakauma.... 12 Kaavio 7. Poikeljärven näyteahventen pituus ikäluokittain.... 12 Kaavio 8. Poikeljärvellä käytössä olleet pyydykset v. 2014-2015.... 16 Kaavio 9. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin 2014-2015.... 16 Kaavio 10. Poikeljärven pyyntipäivät kuukausittain 2014-2015... 17 Kaavio 11. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin 2014-2015.... 18
3 1. Johdanto Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi Merikarvian kalastusalueelle kalatalouden edistämismäärärahaa Poikeljärven ja Poosjärven koekalastuksiin ja tulosten analysointiin. Tämä raportti kokoaa yhteen Poikeljärven koeverkkokalastusten ja kalastuskyselyn tulokset. Poosjärven tuloksista on laadittu oma erillinen raportti. Poikeljärvi sijaitsee Noormarkun ja Porin rajalla. Järvi saa vetensä Kortelammesta ja vedet laskevat Iso-Ojaa pitkin Haapinjärveen. Virkistyskäytöltään merkittävän järven pinta-ala on 72 ha ja rantaviivaa on noin 5,8 km. Järven ongelmiksi on aikaisemmissa selvityksissä mainittu leväkukinnot ja vinoutuneet kalakannat. Vuonna 2005 näkösyvyys vaihteli välillä 1,75 2,7 m, keskimäärin havaittu näkösyvyys oli tuolloin 2,09 m. Vuoden 2007 seurannassa näkösyvyys vaihteli välillä 1,4 1,9 m. Poikeljärvellä pidettiin kalastuskirjanpitoa vuosina 2006 ja 2007. Pyydyksenä käytettiin yhä tai kahta WEKE-katiskaa. Saaliiksi saatujen yksilöiden kappalemäärällä tai kokonaismassalla mitattuna merkittävimmät lajit olivat ahven ja särki. Saalislajeihin lukeutuivat myös hauki, lahna, kiiski ja salakka. (Paloheimo, A., Pyhäjärvi-instituutti 2007. Satavesi Oman vesistön seuranta satakunnassa seurantaraportti). Poosjärvellä esiintyvät aikaisempien selvitysten mukaan myös seuraavat kalalajit: Made, kuha, kuore, säyne, ankerias ja rapu. Poikeljärveen istutetaan vuosittain kuhaa kalastusalueen ja osakaskuntien omilla varoilla. ELY-keskuksen istutusrekisterien mukaan Poikeljärveen on istutettu 2000-luvun alussa myös järvisiikaa. (Merikarvian kalastusalueen KHS 2013-2017). Koekalastukset toteutettiin syyskuun 2015 alussa käyttämällä Nordic-yleiskatsausverkkoja. Koekalastuksen tulosten täydentämiseksi toteutettiin myös kalastuskysely. Järvellä ei tiettävästi ole aikaisemmin tehty Nordic-koeverkkokalastuksia. Merikarvian kalastusalueen toteuttama selvitys on siis ensimmäinen laatuaan. Koeverkkokalastuksen suunnitteli ja näytekalojen analyysit teki hallituksen asiantuntijajäsen Markku Nieminen. Maastotöistä ja datan käsittelystä vastasivat Merikarvian kalastusalueen isännöitsijä Johanna Möttönen, sekä Satakunnan Kalatalouskeskuksen Kimmo Puosi. ASIASANAT: Kalakannat, kalastoselvitys, populaatiodynamiikka. Poikeljärven kalastoselvitys on osittain rahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroilla.
4 2. Perustietoa Nordic-koeverkkokalastuksesta Koeverkkokalastus on menetelmä, jolla selvitetään vesialueen kalakannan tilaa. Koeverkkojen saalis kertoo kalastosta, lajien runsaussuhteista sekä kalakantojen koosta ja rakenteesta. Kalakannan runsauden indeksinä käytetään koekalastusten yksikkösaaliita (kpl kalaa/verkko, tai kg kalaa/verkko). Rehevöityneissä vesissä Nordic-verkon avulla voidaan havainnoida järven rehevöitymistä ja kalayhteisön rakenteen muuttumista kuvaavaa pienten, 5-10 cm mittaisten särkikalojen osuutta, mutta kaikkein suurimpia kaloja ei Nordic-verkoilla saada, vaikka teoreettinen pyyntiteho onkin hyvä 4-60 cm pituisille kaloille. (Raitaniemi, J., Nyberg, K, Torvi, I., 2000). Nordic-yleiskatsausverkko on 1,5 m korkea ja 30 m pitkä pohjaverkko, johon pauloitettu kaikki käytettävät silmäkoot. Solmuvälejä on yhteensä 12, ja ne ovat verkossa seuraavassa satunnaistetussa järjestyksessä: 43, 19.5, 6.25, 10, 55, 8, 12.5, 24, 15.5, 5, 35 ja 29 mm. Solmuvälit perustuvat geometriseen sarjaan, jossa peräkkäisten lukujen suhde on vakio (1,25). (Kuva 1). Kuva 1. Nordic-yleiskatsausverkon eri silmäkoot (LUKE)
5 3. Kalan iän- ja kasvunmäärityksen menetelmät Kalan suomuihin ja luutumiin kertyy kasvun myötä renkaita, aivan kuten puun runkoon. Kesällä kasvu on nopeaa, ja talvella hitaampaa. Kalan ikä voidaan määrittää talvella suomuun muodostuvista tihentymistä tai luutumiin muodostuvista tummista alueista (hyaliini, opaakki), joita voidaan tarkistella mikrofilmin lukulaitteen tai mikroskoopin avulla. Suomunäytteet otetaan vakioiduista kohdista (kuva 2), luutumissa käytetään lajista riippuen kiduskannen luuta, hartialukkoluuta tai pään sisässä sijaitsevia kuuloluita. Kalojen kasvuhistoria selvitetään mittaamalla vuosirenkaiden etäisyys luutuman tai suomun keskustasta. Kuntokerroin kuvaa kalan pituuden ja painon suhdetta. Tuhdimmat kalat saavat suuremman kuntokertoimen, kuin hoikemmat. Kuntokertoimia ei voi vertailla eri lajien välillä, sillä esimerkiksi ruumiinmuoto vaikuttaa kuntokertoimen arvoon. Kuntokerroin on myös kalakantakohtainen ja se voi vaihdella vuodenajoittain. Kuntokerroin soveltuu hyvin saman kalakannan seuraamiseen eri vuosien välillä, mikäli näytteitä otetaan säännöllisesti joka vuosi samaan vuodenaikaan. Kuva 2. Suomunäytteen ottopaikat (RKTL, nyk. LUKE).
6 Kuva 3. Suomunäytteiden ottaminen on helppoa. (kuva: Johanna Möttönen). Kuva 4. Ahvenen kiduskannen luu ja vuosirenkaat mikroskoopissa. (kuva: Johanna Möttönen). 3.1 Erityispiirteitä ahvenen kasvussa Seuraava kappale on tiivis referaatti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kirjasta Kalojen iän ja kasvun määritys ja luvusta Lajikohtaisia erityispiirteitä (s. 154-158). (Raitaniemi, J., Nyberg, K, Torvi, I., 2000) Hauki, ahven ja särkikalat kasvavat tasaisesti koko elämänsä, mutta ahvenen kasvu voi pysähtyä 15 cm tienoilla 3-4 elinvuoden jälkeen. Kasvunopeuden ja koon vaihtelu johtuu perintö- ja ympäristötekijöistä. Kalat kasvavat kun ravintoa on paljon, ja hitaasti kun syötävää on vähän. Monilajisissa kalayhteisöissä ahven siirtyy usein poikasvaiheen jälkeen eläinplanktonin syönnistä pohjaeläin- tai kalaravintoon. Pohjaeläimiä ja eläinplanktonia syövät ahvenet ovat tyypillisesti viisivuotiaina noin 15 cm:n pituisia, kun kalansyöjien pituus saattaa olla yli 25 cm (Alm 1946, LeCren 1992). Hidaskasvuinen planktonia ja pohjaeläimiä syövä ahven saattaa olla vanhanakin vielä 15-20 cm mittainen, kun taas kalansyöjäksi erikoistunut yksilö voi runsaassa kymmenessä vuodessa kasvaa yli 40-senttiseksi ja kilon painoiseksi. Jos pohjaeläimiä syövä ahven jossain elämänsä vaiheessa muuttaa ravintotottumuksiaan ja alkaa syödä kaloja, sen kasvu nopeutuu. Useilla kalalajeilla naaraat kasvavat etenkin sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen nopeammin kuin koiraat, vaikka ne ovat sukukypsiä koiraita myöhemmin. Veden lämpötilan vaikutukset ovat havaittavissa myös luutumissa Lämpimänä kesänä muodostunut vuosikasvuvyöhyke saattaa ahvenella tai lahnalla olla useita kertoja leveämpi kuin edellisen kylmän kesän aikana muodostunut vyöhyke, koska kasvuvyöhykkeiden leveydet ovat verrannollisia kalojen pituuskasvun lisäykseen samana aikana. Ahven ja särki kilpailevat samasta ravinnosta etenkin nuoruusvaiheessa, jolloin molempien lajien pääasiallista ravintoa on eläinplankton. Ahven siirtyy kasvaessaan ensin pohjaeläinravintoon, ja edelleen kalaravintoon, mikäli se vain kykenee kasvamaan riittävään kokoon. Särjellä onkin suurempi vaikutus ahvenen kasvuun, kuin ahvenella särjen kasvuun. Ravintokilpailu särjen kanssa voi aikaistaa ahventen siirtymistä eläinplankton-ravinnosta pohjaeläinravintoon. (Estlander, S., Nurminen, L., Olin, M., Vinni, M., Immonen, S., Rask, M, Ruuhijärvi, J., Horppila, J. and Lehtonen, H. 2010).
7 4. NORDIC-koekalastuksen tulokset Kuva 5. Poikeljärven verkkopaikat kartalla. Taulukko 1. Poikeljärven koekalastusten pyyntiajat ja syvyydet. Paikka (nro) Laskuaika (klo) Nostoaika (klo) Pyyntiaika (h) Syvyys (m) 1 19:00 08:15 13.15 4 2 18:40 08:25 13.45 4 3 18:45 08:40 13.40 4 4 19:10 08:50 13.30 3-3.5 5 18:35 09:25 13.15 4,2 4,5 6 19:50 09:15 13.35 1,7 2,1 7 19:40 09:15 13.35 3,3 8 19:35 09:15 13.40 3,4 9 20:00 09:35 13.35 3-4 10 20:00 09:35 13.35 3-4 Poikeljärven koekalastukset suoritettiin 03.-04.09.2015 karttaan merkityillä alueilla (kuva 1). Koekalastukset suorittivat Johanna Möttönen, Kimmo Puosi ja Markku Nieminen. Pyyntiaika oli noin 13.5 tuntia (taulukko 1). Verkot olivat keskimäärin 3.5-4 metrin syvyydessä. Limoittuneisuus oli pientä, asteikolla 1-4 arviolta noin 2.
8 Kymmenen verkkovuorokauden aikana saaliiksi saatiin seitsemää eri lajia: Ahventa (Perca fluviatilis), kuhaa (Sander lucioperca), kiiskeä (Gymnocephalus cernuus), särkeä (Rutilus rutilus), lahnaa (Abramis brama) ja salakkaa (Alburnus alburnus). Kokonaissaalis oli 940 kalaa, jotka painoivat yhteensä 18,71 kiloa (taulukko 2). Keskimääräinen saalis per koekalastusverkko oli 157 kalaa / 1817 grammaa (taulukko 3). Kappalemääräisesti eniten saaliiksi saatiin ahvenia (76%), sekä särkeä (15%) (kaavio 1) Painon perusteella koekalastussaaliissa oli eniten ahventa (52%) ja särkeä (24%) (kaavio 2). Ahvenen pituusjakauma oli välillä 7-18 cm. Yleisin pituusluokka oli 8 cm (kaavio 3). Runsaasti oli myös 11-13 cm ahventa, jotka on iänmääritysanalyysien perusteella noin kahden vuoden ikäisiä. Särkien pituusjakauma oli 9-19 cm (kaavio 4), jossa 12 senttisten kalojen määrä oli suurin. Muutoin särkien pituusjakaumaa voi luonnehtia melko tasaiseksi. Lahnojen pituusjakauma oli välillä 15-34 cm (kaavio 5). Lahnojen pituusjakaumassa oli ahventa ja särkeä enemmän vaihtelua. Eniten joukossa oli 15, 20-21 ja 33 cm kaloja (3-4 kpl per pituusluokka). Kuhien määrä jäi koekalastussaaliissa vähäiseksi, saaliiksi saatiin 10 kalaa joiden yhteispaino oli 263 grammaa. Vuosina 2006 ja 2007 toteutettu kirjanpitokalastus Weke-katiskoilla antoi kalastosta hieman erilaisen kuvan kuin nyt tehty Nordic-koeverkkokalastus. Silloin saaliista oli sekä kappalemääräisesti, että painon perusteella mitattuna tasaisesti puolet särkikaloja ja puolet ahventa. Joissakin kuvauksissa Poikeljärven ongelmaksi on myös mainittu vinoutunut kalakanta, jota voidaan korjata esim. hoitokalastuksella. Hoitokalastustarvetta voidaan arvioida keskimääräisestä koeverkon yksikkösaaliista. Mikäli yksikkösaalis on runsas (yli 2 kg/verkko/yö), särkikalavaltainen ja petokalojen (sis. ahvenkalat) osuus saaliista on alle 20 %, hoitokalastustoimenpiteitä voidaan Luonnonvarakeskuksen mukaan harkita. Poikeljäven yksikkösaaliit olivat keskimäärin 1.8 kg/verkko/yö. Särkikaloja oli saaliissa yhteensä 160 kappaletta 930:sta, eli määrällisesti särkikaloja oli vähän. Suuret lahnat nostavat särkikalojen osuutta kaaviossa, 2. Ahvenen osuus on grammoina mitattuna puolet ja kappalemäärällä mitattuna 75 prosenttia saaliista, joten hoitokalastukselle ei voida katsoa olevan tarvetta. Poikeljärven NORDIC-saalis 2015, kpl (n=940) 2 %1 % Poikeljärven NORDIC-saalis 2015, grammaa (n=18171 g) 0 % 1 % 5 % 15 % 21 % 76 % 24 % 52 % ahven kiiski kuha särki lahna salakka 1 %2 % ahven kiiski kuha särki lahna salakka Kaaviot 1 ja 2. Poikeljärven kokonaissaaliit grammoina ja kappaleina.
Kpl 9 Taulukko 2. Poikeljärven lajikohtainen Nordic-saalis. Yhteensä kpl Yhteensä g ahven kiiski kuha särki lahna salakka yht 719 44 10 139 21 7 940 9370 330 263 4345 3778 85 18171 Taulukko 3. Poikeljärven kokonais- ja yksikkösaalis. Laji kpl % paino % kpl/verkko g/verkko ahven 76 52 72 937 kiiski 5 2 4 33 kuha 1 1 1 26 särki 15 24 14 435 lahna 2 21 2 378 salakka 1 0 1 9 Yhteensä 100,00 100,0 157 1817 Poikeljärven ahventen pituusjakauma 1 cm pituusluokittain (NORDIC) (n=719) 250 200 207 150 100 129 107 81 50 40 33 26 45 36 0 10 1 3 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokka (cm) Kaavio 3. Poikeljärven ahventen pituusjakauma.
Kpl Kpl 10 35 Poikeljärven särkien pituusjakauma 1 cm pituusluokittain (NORDIC) (n=139) 33 30 25 20 15 10 5 0 17 19 18 14 9 10 12 5 1 1 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 Pituusluokka (cm) Kaavio 4. Poikeljärven särkien pituusjakauma. 5 4 Poikeljärven lahnojen pituusjakauma 1 cm pituusluokittain (NORDIC) (n=21) 4 3 3 3 3 2 2 1 1 1 1 1 1 1 0 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 Pituusluokka (cm) Kaavio 5. Poikeljärven lahnojen pituusjakauma.
11 4.1 Ahventen ikä ja pituuskasvu Koekalastussaaliista poimittiin 14 erikokoista ahventa (taulukko 4). Suurin osa näytekaloista oli iältään 3-4 vuotiaita, eli vuosiluokkaa 2011-2012 (kaavio 6). Taulukko 4:ssä ahventen iän perässä oleva + -merkki tarkoittaa kalan kasvukauden olleen pyyntihetkellä (elokuu) kesken. Kuntokerroin oli keskimäärin 1.12. Ikähaitari vaihteli 1 vuotiaasta 6 vuotiaaseen. Ahvenien pituus vaihteli välillä 112-177 mm (taulukko 4, kaavio 7). Keskipituus oli 150 mm ja keskipaino 36 grammaa. Näyteahventen otos on suhteellisen pieni, mutta aineiston perusteella 4-5 vuotias ahven on noin 150-160 mm pituinen. Poikeljärven ahventen ravinnonkäyttöä voisi olla mielenkiintoista selvittää tarkemmin. Taulukko 4. Poikeljärven näyteahventen perustiedot. mm g sukup. sukukyps. ikä kuntokerroin 112 15 naaras kypsä 1+ 1,13 123 20 koiras kypsä 2+ 1,16 130 22 naaras kypsä 4+ 0,80 145 31 naaras kypsä 4+ 1,41 147 32 naaras raaka 3+ 1,17 148 34 naaras kypsä 5+ 1,01 150 34 naaras kypsä 4+ 1,01 152 35 naaras kypsä 4+ 0,71 153 35 naaras kypsä 7+ 1,28 156 37 naaras kypsä 5+ 1,10 168 44 naaras kypsä 5+ 1,07 172 60 naaras kypsä 4+ 1,22 175 55 naaras kypsä 5+ 1,12 177 62 naaras raaka 6+ 1,84
Keskipituus (mm) Kpl 12 6 Poikeljärven näyteahventen ikäjakauma (n=14) 5 4 4 2 1 1 1 1 0 1 2 3 4 5 6 Ikä (vuosia) Kaavio 6. Poikeljärven näyteahventen ikäjakauma. Poikeljärven näyteahventen keskimääräinen pituus ikäluokittain (n=14) 147 150 162 177 153 112 123 1 2 3 4 5 6 7 Ikä (vuotta) Kaavio 7. Poikeljärven näyteahventen pituus ikäluokittain.
13 4.2 Lahnojen ikä ja pituuskasvu Koekalastussaaliista poimittiin 7 erikokoista ahventa (taulukko 5). Lahnojen ikähaitari vaihteli 5 vuotiaasta 11 vuotiaaseen. Suurin osa näytekaloista oli iältään 10 vuotiaita, eli vuosiluokkaa 2005 (taulukko 6). Lahnojen pituus vaihteli välillä 262-357 mm. Keskipituus oli näin ollen 330 mm 366 grammaa. Aineiston perusteella 4-5 vuotias lahna on noin 340 mm pituinen (taulukko 7). Pienen otoskoon vuoksi tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua pienellä varauksella. Taulukko 5. Poikeljärven lahnojen pituus, paino ja ikä. Pituus (mm) Paino (g) Ikä 355 426 10 340 362 10 262 201 5 357 408 10 330 385 11 327 386 10 340 396 10 Taulukko 6. Poikeljärven lahnojen kappalemäärät ikäryhmittäin. Ikä Kpl 5 1 10 5 11 1 Taulukko 7. Poikeljärven lahnojen pituudet ikäryhmittäin. ikä pituus min pituus maks pituus ka 5 262 262 262 10 327 357 343 11 330 330 330
14 5. Poikeljärven kalastuskysely Koekalastustulosten täydentämiseksi Poikeljärveläisille lähetettiin lokakuun alussa kalastuskysely koskien vuosien 2014-2015 kalastusta. Kirjeitä lähetettiin yhteensä 52 kappaletta ja kyselyyn saatiin loka-marraskuun aikana 27 vastausta. Vastausprosentiksi muodostui noin 52 %, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Vastanneista 20 henkilöä (74%) ilmoitti kalastaneensa vuosien 2014-2015 aikana. Näistä 17 ilmoitti saaneensa saalista. Kolme vastaajaa ilmoitti kalastaneensa, mutta jääneen vaille saalista. 7 palautti kyselyn ilmoittaen, etteivät kalastaneet lainkaan. Kyselyn aluksi vastaajia pyydettiin merkitsemään karttaan alueet, jolla he ovat kalastaneet. Kalastuspaine näyttäisi vastausten perusteella jakautuvan tasaisesti pitkin järveä. Kuva 6. Kalastuspaineen jakautuminen Poikeljärvellä
15 5.1 Katiska ja rapumerta ovat yleisimmät pyyntivälineet Kyselyssä tiedusteltiin käytössä olleista pyyntivälineistä; olivatko pyydykset käytössä vuosina 2014-2015, ja jos olivat, vastaajia pyydettiin arvioimaan kuukausittain, kuinka monena päivänä pyydys oli käytössä. Jos esimerkiksi kesäkuussa oli kaksi katiskaa pyynnissä 30 päivän ajan, pyyntipäivien lukumääräksi tulisi 60. Katiskat, rapumerrat ja onkivavat olivat käytössä noin 40 prosentilla vastanneista (10-11 vastaajaa) (kaavio 8). Helppokäyttöisenä pyydyksenä katiskalle kertyi ylivoimaisesti eniten pyyntipäiviä kalastuskauden aikana, noin 870 päivää. Katiskapyynnin huippu ajoittuu kesä-heinäkuulle, mutta vielä elo-syyskuun puolella pyynti oli merkittävää. Katiskalla pyydettäessä tärkeimmät saalislajit olivat ahven ja särki (kaavio 9). Myös joitakin kymmeniä jokirapuja mainittiin saadun katiskalla saaliiksi. Ravustuksen kannalta kiihkein kausi ajoittuu elokuulle. Vastanneiden mukaan Poikeljärveltä saadaan yli 1000 rapua kauden aikana. Avointen vastausten perusteella Poikeljärven jokirapukanta on erittäin elinvoimainen, ja pienten rapujen määrä on useassa vastauksessa mainittu runsaaksi. Erilainen vapakalastus on suosittua Poikeljärvellä. Onginnan paras sesonki osuu luonnollisesti kesälomakuukausille heinä-elokuulle. Eniten ongella saatiin ahventa. Heittovavalla kalastusta tai vetouistelua harjoitti noin kolmannes vastanneista ja näiden pyyntimuotojen sesonki ulottuu kesäkuusta lokakuulle. Tärkein saalislaji on ylivoimaisesti hauki. Verkkopyyntiä ja pilkintää harjoitetaan vastausten perusteella vähiten. Vain yksi vastaaja ilmoitti kalastavansa verkoilla ja kolme mainitsi harrastavansa pilkkimistä. Molempien pyyntimuotojen sesonki ajoittuu talviaikaan, tammikuulta maaliskuulle, pilkkikausi jatkuu vastaajien mukaan vielä huhtikuulle. Tärkein saalislaji verkolla pyydettäessä oli hauki ja pilkillä ahven. Vastaajien mukaan verkkoon on tarttunut myös muutama made.
Kg Kpl 16 Poikeljärvellä käytössä olleet pyydykset v.2014-2015 (kpl) (n=20) 6 5 4 11 11 9 10 3 2 1 0 1 VERKKO YLI 49 MM 6 3 KATISKA ONKIVAPA PILKKIVAPA HEITTOVAPA VETOUISTIN MERTA Pyyntiväline Kaavio 8. Poikeljärvellä käytössä olleet pyydykset v. 2014-2015. 120 Poikeljärven saaliit (kg) pyyntivälineittäin v.2014-2015 (n=17) 100 80 60 40 20 0 20 7,5 18,5 10,5 85 18 63,3 20 7 11,5 10,3 HAUKI AHVEN KUHA LAHNA SÄRKI KIISKI SALAKKA MUU KALA Saalislaji Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Kaavio 9. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin 2014-2015.
Pyyntipäivien lkm 17 5.2 Kalastus on kiivaimmillaan heinä-elokuussa Poikeljärven kalastus on alkuvuodesta vähäistä. Eniten pyyntivuorokausia kertyy helmikuulle, 97 pyyntipäivää. Talvikauden jälkeen ensimmäiset katiskat lasketaan vesille toukokuussa, jolloin pyyntipäivien määrä nousee parin hiljaisen kuukauden jälkeen sadan kieppeille. Kesäkuussa pyyntipäivien määrä nousee yli kahteen sataan kun onkijat, heittovavalla ja vetouistimella kalastajat heittävät välineensä vesille. Vastauksien perusteella heinäkuussa pyyntipäivien määrä on 350, ja kohoaa korkeimmillaan hiukan yli 400:aan elokuun aikana, ravustuskauden käydessä kuumimmillaan. Syyskuulle jatkuva katiskapyynti pitää pyyntipäivät vielä noin 200:n tuntumassa, jonka jälkeen lokakuussa on enää pari yksittäistä pyyntipäivää. Marras-joulukuussa Poikeljärvellä odotetaan talvikalastuskauden alkua ja pyynti on nollassa (kaavio 10). 450 Poikeljärven pyyntipäivät kuukausittain v.2014-2015 (n=20) 400 350 300 250 200 17 17 15 65 18 19 24 155 16 28 40 150 100 217 227 165 165 50 0 95 95 36 30 2 2 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Merta Kaavio 10. Poikeljärven pyyntipäivät kuukausittain 2014-2015.
Kg 18 5.3 Ahven on Poikeljärven ylivoimaisin saalislaji Vastausten perusteella Poikeljärven 17 saalista saanutta kalastajaa saavat yhteensä 280 kilogramman saaliin yhden kauden aikana. Yhtä kalastajaa kohden tämä tekee noin 16.5 kiloa. Kaavio 11 erittelee saaliita pyyntivälinekohtaisesti. Ahventa saatiin saaliiksi eniten, 109 kiloa, josta valtaosa katiskalla. Haukisaaliit olivat yhteensä 67 kiloa ja saaliit jakautuivat tasaisesti verkko-, katiska-, heittovapa- ja vetouistinpyynnin kesken. Kolmanneksi eniten vastaajat ilmoittivat saaneensa särkeä 71 kg:n edestä, valtaosa kalastettiin katiskalla. Jokirapuja kertyi kymmenen vastaajan käytössä oleviin mertoihin 1010 kappaletta ja 46 saatiin katiskalla. Kuha-, lahna- ja kiiskisaaliit jäivät 10 kilon kieppeille. Suurin osa kuhasta pyydettiin talviaikaan verkolla. Made eksyi pyydyksiin vain satunnaisesti ja koeverkkokalastuksissa saatua salakkaa ei ilmoittanut kukaan saaneensa. 120 Poikeljärven saaliit (kg) pyyntivälineittäin v.2014-2015 (n=17) 100 20 80 60 18,5 7,5 40 20 0 10,5 85 18 63,3 20 7 11,5 10,3 HAUKI AHVEN KUHA LAHNA SÄRKI KIISKI SALAKKA MUU KALA Saalislaji Verkko yli 49 mm Katiska Onkivapa Pilkkivapa Heittovapa Vetouistin Kaavio 11. Poikeljärven saaliit pyyntivälineittäin 2014-2015.
19 5.4 Avoimet vastaukset kertovat runsaasta jokirapukannasta Kyselyn lopuksi vastaajilla oli tilaisuus kertoa vapaasti ajatuksistaan, liittyivät ne sitten kalansaaliisiin tai havaintoihin Poikeljärven tilasta. Avoimissa vastauksissa korostui jokirapukannan elinvoimaisuus ja pienten rapujen määrä, sekä havainnot isokokoisten kalayksilöiden puuttumisesta ja pienten ahventen runsaus. Muutama tiedusteli tuli myös ravustuksen aloittamisesta ja järvelle myytävistä kalastusluvista. "Pääsääntöisesti roskakalan pyyntiä Veke-katiskalla. Isokokoisia yksilöitä saa harvoin! Krapu-kanta (oma ranta) on melko runsas, ilmoittamani määrä on riittävän suuret syömäkelpoiset yksilöt, pienet olen luonnollisesti palauttanut järveen kasvamaan. Määrä useita kymmeniä. Kalastan vain oman rannan alueella" "Rannat liettyvät, mikä on syynä?" "2015 keväisen särjen kudun jälkeen särjet ja myös ahvenet hävisivät lähes kokonaan meidän kalastusalueeltamme. Ravut v. 2015 pienempiä kuin aikaisempina vuosina. Rapumerrasta saatu 2 kpl n. 30 cm madetta." "Katiskalla kalastanut, pienet ahvenet ja ravut päästetty takaisin järveen. Särjet pistetty kompostiin." "Ahvenen koko on pienentynyt huomattavasti vuosien mittaan. Ja särkien määrä on pienentynyt. Rapukanta on erittäin hyvä." "Pieniä ahvenia katiskalla 1-2 kg/vuosi. Roskakalastusta. 2014 jokunen särki, 2015 ei särkiä." "Mielestäni pikkukalaa liikaa järvessä. Vaikuttaa järven tilaan." "Kalastimme laiturimme päästä. Katiskassa ei ollut kalaa entisten vuosien malliin. Rapua rannastamme tuli vain pieniä alle 3 cm mittaisia. Isompia saatiin koko kautena n. 25 kpl. Edellisinä kesinä saalis ravuista noin 70-90 (rapumerta)." "Olemme ravustaneet ravustusaikana 8 vuotta. Tavoitteeni on saada kaudessa noin 140 rapua/kausi, jonka jälkeen nostan merrat pois järvestä."
20 6. Tulosten tarkastelu Kalastuskyselyn vastaukset tukevat koekalastusten tuloksia. Ahven- ja särkikalojen osalta kyselyvastaukset noudattelivat koeverkkokalastuksen tuloksia. Poikeljärveläiset ilmoittivat saaneensa saaliiksi myös haukea, sekä madetta lajeja, joita Nordic-verkko pyytää perinteisesti varsin niukasti. Alueen jokirapukantaa on luonnehdittu vankaksi ja kalastuskyselyn vastaukset vahvistavat tätä käsitystä. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää Poikeljärven jokirapukannan tilaa koeravustuksilla. Samaten ahvenen ravinnonkäyttö voisi olla yksi mahdollinen tulevaisuuden selvityksen kohde. Poikeljärveen istutetaan säännöllisesti kuhaa, mutta kuhan osuus jäi sekä koeverkkokalastuksen tuloksissa, että kalastuskyselyssä vähäiseksi. Ahven ja kuha ovat keskenään kilpailevia lajeja, mutta tämän selvityksen perusteella ei voida varmasti kommentoida kuhaistutuksien kannattavuudesta suuntaan tai toiseen. Jotta Poikeljärven kalakantojen käytön ja hoidon tueksi olisi tulevaisuudessakin ajantasaista tietoa, alueelle olisi hyödyllistä rekrytoida muutama kirjanpitokalastaja. Kirjanpitokalastus on yksinkertainen ja vähän resursseja vaativa keino hankkia aineistoa tämän selvityksen kaltaiseen kalastoseurantaan. Kuva 7. Ahven koeverkoissa (kuva: Johanna Möttönen).