Vuosikertomus 2010 Nuorten Keskus 2010 1
1. Toiminta vuonna 2010 Sisällysluettelo 1. TOIMINTA VUONNA 2010... 3 1.1. NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN... 4 NUORELTA NUORELLE NUORISOPÄIVÄT PARHAIMMILLAAN... 6 1.2. NUOREN KASVUN TUKEMINEN... 14 EKONISTI SINKOAA KIPINÖITÄ... 18 1.3. NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMINEN... 22 EI TOISTA ILMAN ENSIMMÄISTÄ. TIENRAIVAAJA HENRI KYLÉN... 27 2. VIESTINTÄ... 32 3. LEIRIKESKUS PÖYHÖLÄ... 34 4. YHTEYDET... 35 5. HALLINTO... 42 6. TALOUS... 47 7. JÄSENET... 66 Painopaikka Eräsalon Kirjapaino Oy, Tampere. Valokuvat: Jaakko Kaartinen-Koutaniemi (s. 1, 13,19, 23, 68), Heikki Alanko (s. 4, 5, 6, 7), Arja Lehikoski (s. 17) Nuorten Keskuksen toimintaa ohjaa vuoteen 2015 ulottuva toimintastrategia Nuori kuuluu Nuoret kuuluvat. Järjestö kehittää ja palvelee strategian mukaisesti seurakunnissa toteutettavaa rippikoulu-, nuoriso- ja erityisnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten parissa tehtävää työtä. Järjestön palvelutehtävään kuuluu myös se nuorisotoiminta, johon nuoret ja nuoret aikuiset osallistuvat ja jota he toteuttavat järjestössä. Nuorten Keskuksen toiminnan painopisteet vuoteen 2015 ovat: 1. Nuorten kristillisen identiteetin vahvistaminen 2. Nuorten ääni kuuluu kirkossa ja yhteiskunnassa 3. Vapaaehtoistyön kehittäminen seurakuntien nuorisotyössä 4. Monikulttuurisen nuorisotyön taitojen kehittäminen 5. Nuorisodiakonian kehittäminen Vahvimmin järjestön työssä näkyi toimintavuoden aikana nuorten osallisuuden tukeminen. Ensimmäinen kerta seurakuntavaalit 2010 hanke, NAVI-ryhmän toiminta, Kirkko 2015 nuorten tulevaisuusseminaari sekä Ekonisti luontoriippuvainen -hanke toteutuivat sekä sisällöllisesti että määrällisesti erittäin hyvin. Vuosi oli nuorten osallistumisen kannalta historiallinen, kun 16-vuotiaat saivat seurakuntavaaleissa ensimmäistä kertaa äänioikeuden. Järjestön panostus nuorten aktivoimiseksi seurakuntavaalien äänestäjinä ja ehdokkaina tuotti tulosta. Hanke onnistui luomaan laajan yhteistyöverkoston, nostamaan nuoria ja heille tärkeitä asioita esiin sekä kirkollisessa että valtakunnallisessa mediassa, tukemaan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä nuoriystävällisten vaalien toteuttamisessa sekä lisäämään nuorten kiinnostusta kirkolliseen vaikuttamiseen. Toimintavuoden 2010 aikana nuoren kristillistä identiteettiä vahvistettiin järjestön omassa nuorisotoiminnassa vuoden alussa käynnistyneen, koko luterilaisen kirkon yhteisen Pyhä-painopistetyöskentelyn teemojen avulla. Kirkon Nuorisopäivillä Heinolassa Pyhä-painopisteen teemat nostettiin esiin nuorten muotoileman Sut on nähty -sloganin avulla. Nuorisodiakoniaan keskittymisen teki mahdolliseksi työntekijäresurssin lisääntyminen vuoden 2009 lopulla, kun erityisnuorisotyön sihteerin aloitti työskentelyn järjestössä kokopäiväisesti. Resurssin lisääminen tuotti odotettua tulosta ja toiminta kehittyi sekä sisällöllisesti että laadullisesti. Kokonaan uudenlaista seurakuntien etsivän työn muotoa haettiin NettiSaappaan kehittämisen myötä. NettiSaappaan pilotointi toteutuu vuonna 2011 kahdeksassa seurakunnassa. Sekä vapaaehtoistoimintaan että monikulttuurisen nuorisotyön haasteisiin vastataan laajamittaisemmin tulevien vuosien aikana. Järjestön toiminta toteutui lähes suunnitellusti. Suurin yksittäinen toteutumaton osa-alue oli koulun henkilöstölle suunnitellun koulutuskokonaisuuden peruuntuminen, kun hankkeelle ei saatu anottua rahoitusta. Toinen, koulutustoimintaan liittynyt pettymys oli Nuorisotyön perusteet koulutuksien peruuntuminen vähäisen ilmoittautumisten takia. Seurakunnissa meneillään oleva voimakas rakennemuutos ja taloudellinen taantuma ovat selvästi verottaneet järjestön koulutustoiminnan osallistujamääriä. Järjestö on reagoinut tilanteeseen mm. luopumalla joistain koulutuskokonaisuuksista, jotta työntekijäresurssia voitaisiin keskittää nykyistä paremmin markkinointiin. Lähivuodet näyttävät, riittävätkö toimenpiteet vai onko järjestöllä edessään laajamittaisempi koulutustoiminnan uudelleen arviointi. 2 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 3
1.1. Nuoren kristillisen identiteetin vahvistaminen Nuorisotoiminta Sut on nähty Kirkon Nuorisopäivät 2010 Kirkon Nuorisopäivät järjestettiin Heinolassa 23. 25.4. Tapahtuman teemana oli Pyhä, kokonainen ihminen, joka kiteytyi nuorten muotoilemassa päivien tunnuslauseessa Sut on nähty. Tunnus oli monin tavoin onnistunut ja käyttökelpoinen ja siitä saatiin paljon hyvää palautetta niin työntekijöiltä kuin nuorilta sekä tapahtuman markkinointivaiheessa että itse tapahtumassa. Tapahtuman ajankohdan aikaistaminen huhtikuulle oli saadun palautteen perusteella onnistunut ratkaisu. Kirkon Nuorisopäivät tarjosi mahdollisuuden yhteyden kokemiseen, hiljentymiseen ja teeman monipuoliseen pohdintaan niin suurten yleisötilaisuuksien, raamattutuntien, jumalanpalvelusten kuin erilaisten työpajojen puitteissa. Ohjelmassa nostettiin esille 40 vuotta täyttänyt Nuoren Seurakunnan veisukirja, 60-vuotias Yhteisvastuu sekä syksyn seurakuntavaalit, joissa 16-vuotialla nuorilla oli ensimmäistä kertaa äänioikeus. Kirkon nuorisopäivien yhteydessä järjestettiin Ilon kautta -tapahtuma seurakuntien musiikki- ja lauluryhmille. Ilon kautta -tapahtuman osallistujista muodostettiin suurkuoro, joka musisoi sekä yhteisessä iltaohjelmassa että päätösmessussa. Valmistelujen ja toteutuksen osalta kahden eri tapahtuman yhteensovittaminen ei ollut kaikilta osin kitkatonta. Tästä huolimatta Ilon kautta -tapahtuma antoi hyvän mahdollisuuden rakentaa siltaa seurakunnan nuorisoja musiikkityön välille näkyvällä tavalla. Työalarajat ylittävää yhteistyötä kannattaa jatkaa tulevaisuudessakin. Nuorisopäivien yhteydessä järjestettiin myös jo perinteeksi muodostunut nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2015 (seminaarista enemmän s.24). Nuorisopäivien ohjelma sai pääosin hyvää palautetta tapahtuman osallistujilta. Erityisen innostaviksi koettiin Houseband Idän Ihmeet, beatboxaaja RudiRok, veisujen yhteislaulutilaisuudet, lauantai-illan konsertti ja sunnuntain päätösmessu. Tyytymättömiä Kirkon Nuorisopäivien yhteydessä järjestetyn Ilon kautta -kuorotapahtuman osallistujat esiintymässä lauantain toritapahtumassa. osallistujat olivat toritapahtumaan, vaaliohjelman vanhempaa seurakuntaväkeä aliarvioneeseen huumoriin sekä ohjelmien paikoin liian väljään aikatauluun. Tapahtuman järjestelyistä ja vapaaehtoisten toiminnasta eri tehtävissä saatiin runsaasti hyvää palautetta. Nuorisopäivät kokosi upealla tavalla yhteen kaikenikäiset seurakuntalaiset erilaisiin vapaaehtoistehtäviin. Näin nuorille suunnatusta tapahtumasta tuli samalla koko seurakunnan tapahtuma. Yhteistyö kaupungin, seurakunnan ja eri järjestäjien välillä oli sujuvaa ja antoisaa. Heinolan seurakunnan panos tapahtuman toteutuksessa oli merkittävä niin työntekijäresurssien, talouden kuin järjestelyidenkin puolesta. Nuorten panos suunnitteluun ja toteutukseen näkyi erityisesti tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Heinolan aktiiviset ja innostuneet nuoret kiersivät markkinoimassa Kirkon Nuorisopäiviä useissa nuorisotapahtumissa omatekoisen Sut on nähty - näytelmän merkeissä. Tapahtuman ilme, juliste, t-paita ja rintanappiaihio olivat heinolalaisten nuorten ideoimia ja suurelta osin myös toteuttamia: ilmeen suunnitteli teol.yo Jukka Peranto ja sitä työsti eteenpäin graafikko Marko Tervonen. Nuorisopäiviä markkinoitiin ja niistä tiedotettiin sekä suoraan nuorille että seurakuntien nuorisotyöntekijöille. Laadukas ilme helpotti markkinointia ja herätti kiinnostusta. Tiedotuksellisesti parannettavaa on erityisesti sosiaalisen median kanavien haltuunotossa ja Nuorisopäivien omien nettisivujen kehittämisessä vuorovaikutuksellisempaan suuntaan. Laadullisiin ja sisällöllisiin tavoitteisiinsa tapahtuma ylsi reippaasti, joskaan kaikkia tavoitteita ei pystytty pitämään esillä tasapuolisesti. Valitettavasti määrälisistä tavoitteista jäätiin tuntuvasti. Heinola aiempaa pienempänä tapahtumapaikkakuntana vaikutti osaltaan kävijämääriin. Nuorisopäivien haasteena on edelleenkin saada liikkeelle lähialueiden seurakunnat. Vakiokävijät löytävät tapahtumaan toteutuspaikkakunnasta riippumatta. Myöskään Ilon kautta -tapahtuma ei lisännyt toivotulla tavalla tapahtuman kävijämääriä. Talouspuolella menot onnistuttiin kuitenkin tasapainottamaan tulojen mukaisiksi. Kirkon Nuorisopäivien järjestäjinä toimivat Nuorten Keskuksen lisäksi Heinolan seurakunta, Mikkelin hiippakunta, Kirkon kasvatus ja nuorisotyö sekä Suomen Lähetysseura. Tapahtuman yhteistyökumppaneina olivat Heinolan kaupunki, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Pipliaseura. Ilon kautta-tapahtuman järjestäjinä olivat Kirkon jumalanpalvelus ja musiikkitoiminta, Kirkkomusiikkiliitto, Mikkelin hiippakunta ja Nuorten Keskus. Nuorten Kirkkopäivät 2011 Kirkkopäivät järjestetään Lahdessa 13. 15.5.2011. Aiemmista vuosista poiketen Kirkkopäivillä ei järjestetä valtakunnallista nuorten ohjelmaa, vaan nuorten ohjelma suunnataan lähialueiden nuorille. Päätöksen taustalla oli Kirkkopäivien kokemus Jyväskylässä 2009 toteutetuista Nuorten Kirkkopäivistä, joiden osallistujamäärä jäi kauas tavoitteesta. Kirkkopalvelut kutsui Kirkkopäivien järjestelyvastuussa olleet lapsi- ja nuorisotyön järjestöt (Nuorten Keskus, PTK poikien ja tyttöjen keskus, Seurakuntien Lapsityön Keskus) neuvotteluun syksyllä 2009. Yhteinen päätös oli, että em. tahot eivät ole enää Kirkkopäivien virallisina järjestäjätahoina. Nuorten Keskus / NAVI-ryhmä osallistuu Lahdessa toteutettavien Kirkkopäivien Suuren luottamushenkilötapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lisäksi Nuorten Keskuksen vuosikokous tullaan järjestämään Kirkkopäivien aikaan Lahdessa. Kirkkopäiväyhteistyön päättyminen saattaa Kirkon Nuorisopäivien järjestämisen uuteen valoon, sillä vuodesta 1996 lähtien toteutettu vuorottelu Nuorten Kirkkopäivien kanssa harvensi valtakunnallisen, yleiskirkollisen nuorisotapahtuman järjestämisvälin joka toiseen vuoteen. Syksyllä 2010 järjestössä käynnistettiin Kirkon Nuorisopäivien tarve- ja tulevaisuuskartoitus, jonka johtopäätökset mm. tapahtuman järjestämistiheyteen arvioidaan vuonna 2011. 4 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 5
Nuorelta nuorelle Nuorisopäivät parhaimmillaan Sut on nähty -teemaa toteutti myös valokuvaseinä, johon osanottajat saivat kuvauttaa itsensä. Kurkistus kulissien taakse: Nuoriso - pä i vät jättää jälkensä seurakuntaan. Kirkon Nuorisopäivien yksi erityispiirre on ollut se, että tapahtuma kiertää ympäri Suomea. Tapahtuma on tiivis yhteistyöprojekti Nuorten Keskuksen ja kulloisenkin tapahtumapaikkakunnan seurakunnan kanssa. Kirkon Nuorisopäiviä on järjestetty vuodesta 1933 alkaen yhteensä 75 kertaa ja Elina Pääkkönen tyytyväisenä Kirkon nuorisopäivien basaarin vilskeessä. järjestäviä seurakuntia on tuona aikana ollut niin pieniä, isoja kuin keskikokoisiakin. Meidän kirkon nuorisopäivät Heinolan seurakunta oli tapahtuman järjestäjänä vuonna 2010 ja heinolalaiset nuoret nousivat upealla tavalla esiin valmisteluprosessin ja itse päivien aikana. Ennakkoon heitä nähtiin Sut on nähty paidat päällään niin Ristirockissa, Maata Näkyvissä-festareilla kuin Kirkkopäivilläkin. Riemuisaa joukkoa parempaa markkinointikoneistoa ei olekaan: kutsu Heinolaan tuli aidosti juuri seurakunnan nuorilta. He tekivät rintanappeja urakalla ja jakoivat niitä sellaisella ylpeydellä ja ilolla että ei ollut epäselvää keiden tapahtumasta on kyse. Meidän Kirkon Nuorisopäivät tulee olemaan huipputapahtuma, tulkaa seuraavaksi sinne! saivat muiden tapahtumien osanottajat kuulla. Nuoret mukana alusta alkaen Yhteishenki ei ihan itsestään ja tyhjästä synny. Taustalla on tehty työtä pitkään, paljon ja suurella antaumuksella. Ja kukapa muu se siellä taustalla olisikaan kuin Elina Pääkkönen, hän joka on luotsannut Heinolan seurakunnan nuorisotyötä jo 24 vuotta. Keskeisintä minulle oli heti alusta asti, että nuoret tuntevat, että nyt ollaan tekemässä yhteistä projektia. Että he saavat kaiken aikaa mahdollisimman paljon tietoa missä mennään, ja että järjestelyporukka pysyy avoimena, mukaan sai tulla missä vaiheessa vaan. Järjestelyitä hoidettiin yhdessä osana normaaleja nuorteniltoja, sekin madalsi kynnystä mukaantulolle. Jokaisen taidot ja lahjat pääsevät tällaisessa projektissa juuri oikeaan käyttöön, tekemistä on niin monensorttista, sanoo Elina. Kirkon Nuorisopäivien järjestäminen toi paljon hyvää meidän seurakunnan nuorisotyöhön. Se antoi nuorille mahdollisuuden kunnolla nähdä kulissien taakse, kantapään kautta ymmärtää miten paljon erilaisia työpanoksia yhden viikonlopputapahtuman järjestäminen vaatii. Projektin aikana todella moni nuoristamme oppi ihan uusia asioita ja moni pääsi loistamaan aivan uusissa rooleissa. Sitoutuminen yhteiseen tekemiseen oli ihan toisenlaista kuin pelkän reissun tekemisessä muiden järjestämään tapahtumaan, Elina jatkaa. Paljon hauskaa työtä Elina teki töitä Kirkon Nuorisopäivien parissa syksystä 2008 lähtien. Ensin lyhyitä alkupalavereita, yhteistyön rakentamista NK:n, hiippakunnan, Heinolan seurakunnan ja kaupungin kanssa. Sitten ryhdyttiin tiiviimpään suunnitteluun ja ideointiin nuorten kanssa, valittiin slogan, ideoitiin sen ympärille visuaalista ilmettä ja käynnistettiin markkinointityö. Tämä kaikki tapahtui jatkuvasti tiiviissä yhteistyössä Nuorten Keskuksen nuorisosihteerin Tarja Liljendahlin kanssa. Varsinaisesti Elina oli virkavapaalla omasta nuorisotyönohjaajan työstään viisi kuukautta, tammikuusta toukokuuhun 2010. Tarjan lisäksi tärkeänä työparina oli nuorisopäiväjärjestelyissä harjoitteluaan tehnyt entinen oma seurakuntanuori Pauliina Paki Nyman. Pakin kanssa oli hyvä ja helppo tehdä yhteistyötä, hän tunsi paikkakunnan ja suuren osan nuorista, oli innostunut saamastaan päivien juontajan tehtävästä ja panosti todella isosti järjestelyiden loppuvaiheessa kaikkiin käytännön hommiin. Ei näistä meidän päivistä niin hyvät olisi tulleet ilman Tarjaa ja Pakia. Meillä oli kaiken suuren työmäärän keskellä aina samalla myös hauskaa, muistelee Elina yhteistä puurtamisvaihetta. Sosiaalinen media käytössä Päivien järjestämisessä tärkeäksi työvälineeksi nousi facebook, mese sekä blogi, jota Elina kirjoitti koko ajan matkan varrella. Näiden avulla myös muilla paikkakunnilla asuvien heinolalaisnuorten oli helppo pysyä mukana järjestelyporukassa. Ei haitannut jos missasi muutaman suunnittelukokouksen, aina oli kärryillä missä mennään ja pääsi mukaan seuraavaan vaiheeseen. Jännä huomio oli, että oman alueen seurakuntalehden, Kirkonseudun, isojen kuvien kera tekemä juttu järjestelyistä nosti koko hommaa uudelle tasolle kaikkien nuorten keskuudessa. Jotenkin se, että muutkin huomasivat että nuoret ovat tekemässä tärkeää juttua, nosti koko porukan fiilistä. Ja juttu oli vielä otsikoitu ihanasti: Mukaan mahtuu! Eli tuotiin esille juuri se porukan avoimuus, jota itse niin tärkeänä pidin homman onnistumisen kannalta, Elina kertoo. Kun Elinaa pyytää miettimään tapahtuman merkitystä näin jälkikäteen, ensimmäisenä mieleen tulee, että Kirkon Nuorisopäivät ovat jättäneet seurakunnan nuoriin mukavaa ylpeyttä omasta tekemisestä. Usein kuulee uusien, vasta toimintaan mukaan tulleiden nuorten kiinnostuneita kysymyksiä: Koska me saadaan järjestää jotain samanlaista? Myös hyviä tarinoita matkan varrella tapahtuneista kommelluksista riittää ja lähtöä seuraaville Kirkon Nuorisopäiville Tampereelle 2012 odotetaan jo. Lopuksi Elina haluaa vielä muistuttaa, että vuoden 2010 Kirkon Nuorisopäivien hyvään tunnelmaan voi eläytyä Heinolan seurakunnan nuorten sivuilla olevan kuvagallerian avulla: www.heinolanseurakunta.fi/ fin/osallistu/nuoret. Jaana Viirimäki 6 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 7
Kansainväliset rippikoulut Nuorten Keskuksen rippikoulutyötä ohjaavat rippikoulusuunnitelma 2001, kansankirkkoajattelu sekä kansainvälisyys. Toimintavuonna järjestettiin kolme rippikoulua, jotka olivat järjestyksessään Kv46 Kv48. Rippikoulujen opetuskielinä olivat suomi ja englanti. Lisäksi leirillä käytettiin muitakin kieliä nuorten oman äidinkielen mukaisesti. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että rippikouluille asetetut tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin. Kaikista rippikouluista tuli hyvää palautetta rippikoululaisilta ja heidän vanhemmiltaan sekä rippikouluissa toimineilta isosilta ja opettajilta. Rippikouluihin osallistui 127 rippikoululaista, joista 59 oli ulkosuomalaisia. Palvelutoiminta Pyhä painopistetyöskentely 2010 2012 Toimintavuoden alussa käynnistyi Suomen luterilaisen kirkon yhteinen painopistetyöskentely teemalla Pyhä. Painopisteellä halutaan rohkaista pyhän etsimiseen ja lähestymiseen, vahvistaa kristillistä uskoa ja elämäntapaa sekä edistää luomakunnan hyvinvointia. Painopiste sisältää kolme teemaa: Jumala, Pyhä aika ja Luomakunta. Nuorten Keskus osallistui painopistetyöskentelyyn pitämällä teemaa esillä Kirkon Nuorisopäivillä, leireillä sekä tuottamalla materiaalia. Toimintakauden aikana liikkeelle lähdettiin Luomakunta teeman Nuoria oli Suomen lisäksi kaikkiaan 19 eri maasta. Yhtä nuorta ei konfirmoitu, koska hän oli katolisen kirkon jäsen. Kesän viimeinen rippikoulu Kv48 oli muita rippikouluja pienempi. Rippikouluun osallistui 17 suomesta tulevaa nuorta ja 12 muualta maailmasta tulevaa nuorta. Yksittäistä syytä rippikoulun osallistujamäärän vähäisyyteen ei löytynyt. Jatkossa kansainvälisten rippikoulujen markkinointiin ulkosuomalaisille nuorille panostetaan nykyistä enemmän yhteistyössä mm. Suomi-seuran kanssa. Rippikoulujen leirijaksojen päiväohjelma ja yleiset rippikouluja koskevat toimintatavat sovittiin keväällä kaikkien opettajien yhteisessä palaverissa. Tämän paikalla olevat opettajat kokivat toimivaksi tavaksi. Rippikoulujen henkilökunnan määrä oli 10 isosta ja 5 opettajaa sekä apuopettaja kahdessa rippikoulussa ja Kv48 6 isosta ja 3 opettajaa sekä apuopettaja. Useisiin opetuskokonaisuuksiin osallistui vähintään kaksi opettajaa. Isosten ja apuopettajien panos leireillä oli merkittävä. Yhteistyö eri työntekijäryhmien välillä toimi erittäin hyvin. Vanhemmilta saatu palaute oli erittäin myönteistä. Rippikoulu Kv46 sai suurta positiivista huomiota mediassa. Leiriltä tehtiin juttua MTV3 uutisiin, Ylen Jyväskylän alueuutisiin sekä Ylen radiouutisiin. Kaikilta kesän leireiltä tehtiin useita juttuja paikallislehtiin. Ensimmäistä kertaa rippikoulujen uutisointi oli näin vilkasta. kautta. Järjestö on tuottanut vuosien 2008 2009 aikana Ekonisti luontoriippuvainen työskentelyn sekä vuoden alussa ilmestyneen Luonto ja Raamattu kristillisen ympäristökasvatusmateriaalin ja koulutuksen. Jumis.fi-sivusto Yhdessä tekemään jumalanpalvelusta jumis.fi -sivustoa ylläpitävät yhteisesti Kirkkohallituksen Kasvatus ja Nuorisotyö sekä Jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminta yksiköt, Poikien ja tyttöjen keskus, Suomen Lähetysseura, Suomen Lapsityön Keskus ja Nuorten Keskus. Sivuston tavoitteena on Nuorten leirit ja kurssit Nuorten Keskuksen leirit tarjosivat eri puolilta Suomea ja maailmaa tuleville nuorille mahdollisuuden kohdata toisensa ja vahvistua kristillisessä uskossa. Leiritoiminnalle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Osallistujatavoitteeseen päästiin varsin hyvin, vaikka toukokuuksi suunniteltu talkooleiri peruutettiin. Pöyhölä-työryhmä kasattiin syksyllä uudelleen ja siihen saatiin neljän eri ikäryhmän edustajat suunnittelemaan Sydärileiriä. Tämä nuorten osallistava malli auttaa nuoria sitoutumaan leirielämään, antaa heille mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa ohjelmaa ja kantaa vastuuta. Nuorten kurssit tukivat Pöyhölän rippikoululeirejä. Rippikoulun isoskoulutuksessa jatkettiin hyväksi havaittua mallia tehdä kurssiin kuuluvat etätehtävät sähköpostilla sekä www-sivujen avulla. Isoskoulutukseen osallistui nuoria myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Tämän mahdollisti se, että ulkosuomalaisille nuorille tarjottiin mahdollisuus koko kurssin suorittamiseen etätehtävinä sähköpostin ja www-sivujen kautta. Osa ulkosuomalaisista osallistui myös isoskoulutuksen lähijaksolle. Toukokuulle suunniteltua talkooleiriä ei pidetty, koska Pöyhölän Kivimannila rakennus oli ollut remontissa maalis-toukokuun ja talkoille ei nähty tarvetta. esitellä monipuolista jumalanpalveluselämää eri työmuodoissa, löytää uusia toteutustapoja, rakentaa verkostoa, jakaa tietoa, vaikuttaa asenteisiin ja kehittää uutta. Sivustolla kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi jakaa hartaus- ja jumalanpalvelusmateriaalia sekä saada ideoita omaan työhönsä. Sivustolle kerätään materiaalia seurakuntien työntekijöiltä ja sitä tuotetaan kerran vuodessa kirjoittajaseminaarissa. Sivusto on löytänyt oman käyttäjäkuntansa, mutta pysyäkseen toimivana ja uudistuvana materiaalisivustona, tarvitaan jatkossa toimenpiteitä tiiviimpään materiaalin keruuseen ja tuottamiseen. Vuoden lopulla yhteistyötahojen johtajat päättivät Kirnukokouksessa kehittää sivuston tuottamista, niin että yhteistyötahojen edustajista valitaan sivustolle vuosittain vaihtuva päätoimittaja ja sivustoa ylläpitämään palkataan osa-aikainen toimitussihteeri. Nuorisotyön perusteet -koulutus Nuorisotyön perusteet koulutus on osa kirkon henkilöstökoulutuksen täydentävää koulutusta. Koulutus on suunnattu erityisesti työuransa alussa oleville seurakunnan työntekijöille ja sen tavoitteena on syventää kasvattajien identiteettiä ja näkemystä nuorisotyön menetelmistä. Nuorten Keskus suunnitteli toimintavuodelle kaksi Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavaa Nuorisotyön perusteet koulutusta, yhden Järvenpäähän ja yhden Pieksämäelle. Koulutuksen sisältö valmisteltiin, mutta osallistujia ei saatu riittävästi. Näin ollen molemmat koulutukset peruttiin. Yhteistyötä jatketaan Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa ja koulutuksen markkinointia tehostetaan. Voimauttava valokuva -koulutus Voimauttava valokuva on Miina Savolaisen kehittämä menetelmä nuorten itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistamiseen. Nuorten Keskuksen järjestämä kaksipäiväinen Johdatus voimauttavan valokuvauksen menetelmään koulutus on seurakunnan työntekijöille suunnattu lyhytkurssi, joka järjestettiin toimintavuonna yhden kerran. Tulevaisuudessa koulutus jää pois Nuorten Keskuksen koulutustarjonnasta, koska menetelmään on tarjolla laajempaa koulutusta eri oppilaitoksissa. Jaakko Löytty Nuoren seurakunnan veisukirjan uuden laitoksen julkaisutilaisuudessa. Julkaisut Nuorten Keskus julkaisee materiaalia, joka palvelee seurakunnissa toteutettavaa rippikoulu-, nuoriso-, ja erityisnuorisotyötä sekä nuorten aikuisten parissa tehtävää työtä. Materiaalit kustantaa Lasten Keskus Oy, jonka osakas järjestö on. Toimintavuoden aikana julkaistiin kaksi hittituotetta : Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 ja rippikoulumateriaali Ihan sama eilen, tänään ja ikuisesti. Nuoren seurakunnan veisukirjan 9. laitos julkaistiin Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivien iltajuhlana järjestetyssä konsertissa. Kirjan toimitti muusikko Make Perttilä. Kirja jaettiin sekä lapsi- ja nuorisotyön että kanttorien neuvottelupäivien osallistujille. Kirjan ensimmäisen vuoden myynnin perusteella 9. laitos on kaikkien aikojen suosituin laitos pienestä punaisesta laulukirjasta. Toimintavuoden keväällä Nuorten Keskus julkaisi historian kolmannen rippikoulumateriaalin Ihan sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Materiaaliin kuuluvat oppilaan kirja ja opettajan opas. Sen ovat laatineet Johanna Koivisto, Helena Paalanne ja Antti Siukonen. Visuaaliselta asultaan täysin uudenlainen rippikoululaisen kirja saavutti nopeasti seurakuntien rippikoulutyön suosion nousten vuoden aikana markkinajohtajaksi. Kirja on myös ensimmäinen rippikouluteos, joka on nostettu Vuoden kristillinen kirja -palkintoehdokkaaksi. Toimintavuoden aikana jatkui uusien julkaisujen suunnittelu ja ideointi Lasten Keskus Oy:n ja Nuorten Keskuksen julkaisutyöryhmässä. Yhteislauluseminaari Varmistaakseen tulevien vuosien Nuoren seurakunnan veisukirjan ja muiden seurakuntien käytössä olevien laulukirjojen mahdollisuuden saada käyttöön hyviä yhteislauluja Nuorten Keskus toteutti yhdessä Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkityön, PTK poikien ja tyttöjen keskuksen, Suomen Lähetysseuran ja Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kanssa yhteislauluseminaarin. Seminaari toteutettiin 1. 4.11. Päiväkummussa, Orivedellä. Seminaarin teema nousi Pyhä-painopisteestä. Yhteislauluseminaariin kutsuttiin 20 yhteislaulun säveltämisestä ja / tai sanoittamisesta kiinnostunutta muusikkoa ja runoilijaa. Heitä ohjasi ja innosti yhteislaulun tekemiseen runoilijat Tytti Issakainen ja Anna-Mari Kaskinen sekä muusikot Säde Bartling, Juhani Haapasalo ja Pekka Nyman. Seminaarissa vierailivat lisäksi Pyhä-teemaa avannut Pekka Y. Hiltunen Kirkon Lähetystyön yksiköstä sekä yhteislaulun tekemistä valottanut muusikko Jaakko Löytty ja laulujen sanoittamisesta kertonut muusikko Edu Kettunen. Seminaari sai osallistujilta erittäin hyvää palautetta. Sen aikana syntyi kymmeniä uusia yhteislauluja Pyhä-painopisteen teemaan. Sekä osallistujat, opettajat että järjestäjät toivoivat seminaarille jatkoa. 8 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 9
NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: KIRKON NUORISOPÄIVÄT NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: NUORTEN LEIRIT JA KURSSIT Kirkon Nuorisopäivät toteutetaan Heinolassa 23-25.4.2010 teemalla Pyhä, kokonainen ihminen. Tapahtumaa markkinoidaan sekä sähköisesti että painotuotteiden kautta. Ohjelmassa ja järjestelyissä tehdään yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on luoda tapahtuma, jossa Pyhän kohtaaminen, hiljentyminen, yhteyden kokeminen ja nuorelle tärkeät elämänkysymykset muodostavat eheän kokonaisuuden. Nuorisopäivien yhteydessä järjestetään seurakuntien laulu- ja musiikkiryhmille suunnattu Ilon kautta tapahtuma. Mukaan kutsutaan erityisesti seurakuntien nuorisokuoroja. Kirkon Nuorisopäivien järjestäjinä toimivat NKn lisäksi Heinolan seurakunta, Mikkelin hiippakunta, Kirkkohallituksen Kasvatus ja nuorisotyö -yksikkö sekä Suomen Lähetysseura. Tapahtuman yhteistyökumppaneina olivat Heinolan kaupunki, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Pipliaseura. Ilon kautta-tapahtuman järjestäjinä olivat Kirkkohallitus/ Jumalanpalvelus ja musiikkitoiminta, Kirkkomusiikkiliitto, Mikkelin hiippakunta ja NK. Tapahtumaan osallistuu kokoaikaisesti noin 1000 maksavaa osallistujaa. Lisäksi päätapahtumapaikka, Heinolan jäähalli, saadaan kerran täyteen (noin 3.000 osallistujaa). Ilon kautta-tapahtuman osallistujatavoite on 400 nuorta. Sisällölliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti, ohjelma oli monipuolista ja laadukasta. Viestintä ja markkinointi oli monipuolista ja laadullisesti erittäin onnistunutta, joskaan tapahtuma ei herättänyt suurempaa mediahuomiota. Tapahtumaan osallistui 1600 kävijää: koko viikonlopun osallistujia oli 540. Jäähallin suurimmassa yksittäisessä tilaisuudessa osallistujia oli 1400. Ilon kautta tapahtumaan osallistui 130 nuorta 12 nuorten kuorosta/lauluryhmästä. Järjestetään: Kaamosleiri, mikäli ilmoittautuneita on vähintään 20 nuorta. (40 lvrk). Isoskoulutus B (syksyllä -09 alkaneen kurssin jatko) 19. 21.3. Leirille osallistuu 40 nuorta (80 lvrk). Nuisku B (syksyllä -09 alkaneen kurssin jatko) 19. 21.3. Leirille osallistuu 9 nuorta (18 lvrk). Ylis (nuorten vkl leiri) 19. 21.3. Leirille osallistuu 15 nuorta (30 lvrk). Talkooleiri 21. 23.5. Leirille osallistuu 25 nuorta (50 lvrk) Leiri on osallistujille ilmainen. Q-tis (nuorten vkl leiri) 3. 5.9. Leirille osallistuu 90 nuorta (180 lvrk). Isoskoulutus A (koulutuksen aloitus) 8. 10.10. Leirille osallistuu 40 nuorta (80 lvrk). Nuisku A (koulutuksen aloitus) 8. 10.10. Leirille osallistuu 16 nuorta (32 lvrk). Ylis (nuorten vkl leiri) 8. 10.10. Leirille osallistuu 8 nuorta (16 lvrk). Sydäri (nuorten vkl leiri) 19. 21.11. Leirille osallistuu 20 nuorta (40 lvrk). Kaamosleiri osallistujia 41 nuorta ja 7 vetäjää, (yhteensä 82+14= 96 leirivuorokautta) Isoskoulutus B, 35 nuorta, 5 vetäjää (70+10= 80 lvrk) Nuisku B, 18 nuorta, 2 vetäjä (36+4= 40 lvrk) Ylis, 8 nuorta, 1 vetäjää (16+2= 18 lvrk) Talkooleiriä ei pidetty, sillä sille ei ollut tarvetta. Q-tis, 80 nuorta, 9 vetäjää (160+18= 178 lvrk) Isoskoulutus A, 27 nuorta ja 3 vetäjää (54+6= 60 lvrk) Nuisku A, 19 nuorta ja 1 vetäjää (38+2= 40 lvrk) Ylis, 9 nuorta ja 2 vetäjää (18+4 = 22 lvrk) Sydäri, 39 nuorta, 2 vetäjää (78+4= 82 lvrk) NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: NUORTEN KIRKKOPÄIVÄT 2011 Työntekijät kaikilla em. leireillä ja kursseilla (28 x 2 = 56 lvrk) Leirit & kurssit yhteensä 622 lvrk Työntekijät em. leireillä ja kursseilla (32 x2=64 lvrk) Leirit & kurssit yhteensä 616 lvrk Nuorten Keskus osallistuu Lahdessa järjestettävien Kirkkopäivien nuorten ja nuorten aikuisten ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Kirkkopäivien pääjärjestäjät ovat Kirkkopalvelut ja Lahden seurakunnat. Yhteistyökumppaneina ovat mukana Tampereen hiippakunta, SLK, PTK, Kirkkohallitus ja NK. Nuorten Keskus ei enää ole tapahtuman järjestäjätaho. Kirkkopäivien nuorten ohjelma suunnitellaan paikallisesti. Nuorten Keskus / NAVI-ryhmä osallistuu nuorten luottamushenkilöiden tapaamisen suunnitteluun ja toteuttamiseen osana Kirkkopäivien ohjelmaa. NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: PYHÄ PAINOPISTETYÖSKENTELY Painopisteen teema Pyhä näkyy toiminnan sisällöissä mm. Ekonisti hankkeessa, Kirkon Nuorisopäivillä 2010 ja Kirkkopäivillä 2011, leiritoiminnassa sekä materiaalituotannossa. Toteutui suunnitellusti. Ks. lisää kunkin toimintamuodon kohdalta. NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: KANSAINVÄLISET RIPPIKOULUT Pääsihteeri osallistuu Pyhä-painopisteen neuvottelukunnan työskentelyyn. Toteutui suunnitellusti. Järjestetään kolme kansainvälistä rippikoulua leirikeskus Pöyhölässä Keuruulla: Kv 46, 14. 24.7. Kv 47, 25.7. 4.8. Kv 48, 5. 15.8. Kuhunkin leiriin osallistuu: 50 nuorta 500 leirivuorokautta (puolet nuorista tulee eri puolilta maailmaa ja toinen puoli eri puolilta Suomea), 10 isosta, 110 leirivuorokautta 6 ohjaajaa, 66 leirivuorokautta yhteensä 2028 leirivuorokautta Pöyhölässä Keuruulla järjestettiin kolme kansainvälistä rippikoulua: Kv46, 50 nuorta, 10 isosta ja 6 vetäjää Kv47 49 nuorta, 10 isosta ja 6 vetäjää Kv48, 29 nuorta, 6 isosta ja 4 vetäjää Nuorten leirivuorokaudet yht. 1280 (rippikoululaisista 69 tuli Suomesta ja 59 eri puolilta maailmaa) Isosten leirivuorokaudet yht. 286 Ohjaajien leirivuorokaudet yht. 176 Yhteensä 1742 leirivuorokautta NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: JUMIS.FI-SIVUSTO Sivustoja ylläpidetään ja kehitetään toimintavuoden ajan. Sivustojen ylläpitämisestä on vastannut työryhmä, johon on kuulunut edustaja NK:n lisäksi Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja musiikkitoiminta yksiköstä, Poikien ja tyttöjen keskuksesta, Suomen Lähetysseurasta ja Seurakuntien Lapsityön Keskuksesta. 10 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 11
NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: JOHDATUS VOIMAUTTAVAN VALOKUVAUKSEN MENETELMÄÄN Järjestetään 1 koulutus. Kohderyhmänä erityisesti nuorten kanssa työskentelevät. Osallistujia 15 henkeä. Toteutui yhteistyössä Oulun hiippakunnan kanssa Oulussa 2.- 3.9 ja 7.-8.10. 7 osallistujaa. NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: JULKAISUT Toimintavuoden aikana julkaistaan / tuotetaan yhteistyössä Lasten Keskus Oy:n kanssa seuraavat materiaalit ja teokset: Nuoren seurakunnan veisukirja 2010 julkaistaan tammikuussa Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä. Luonto ja Raamattu, kirja kristilliseen ympäristökasvatukseen julkaistaan tammikuussa em. neuvottelupäivillä. Rippikoulumateriaali ilmestyy toimintavuoden keväällä. Aiemmin julkaistuja materiaaleja markkinoidaan ennen kaikkea seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyölle. Toteutui suunnitellusti. Toteutui suunnitellusti. Ihan sama eilen, tänään ja ikuisesti rippikoululaisen kirja ja opettajan opas ilmestyi huhtikuussa. Julkaisuja markkinoitiin Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivillä, Kirkon nuorisopäivillä ja hiippakunnallisissa painopisteseminaareissa sekä Villi ihmisille nuorisotyössä -lehdessä ja Lasten Keskuksen ja järjestön omilla nettisivuilla. Uutta rippikoulumateriaalia markkinoitiin lisäksi Lasten Keskus Oy:n järjestämissä markkinointitilaisuuksissa eri puolilla maata. Uutena markkinoinnin väylänä toimi sosiaalinen media. Nuoren seurakunnan veisukirja ja Ihan sama rippikoulumateriaali saivat ovat fanisivunsa toimintavuoden aikana facebookissa. NUOREN KRISTILLISEN IDENTITEETIN VAHVISTAMINEN: YHTEISLAULUSEMINAARI Päätös seminaarin toteuttamisesta tehtiin kesäkuussa eikä sitä ole kirjattu järjestön toimintasuunnitelmaan 2010. 1.-4.11. järjestö oli mukana toteuttamassa yhteislauluseminaaria. Seminaari oli suunnattu yhteislaulun tekemisestä kiinnostuneille runoilijoille ja säveltäjille. Tavoitteena oli tukea osallistujia, jotta heillä olisi valmiuksia tehdä hyviä yhteislauluja seurakuntien musiikkielämän tarpeisiin. Seminaarissa oli 20 osallistujaa, 5 opettajaa, 3 vierailijaa ja 4 järjestäjien edustajaa. Seminaarin aikana osallistujat tekivät eri kokoonpanoissa pareittain yli 60 Pyhä teemaan liittyvää yhteislaulua. Laulut toimitetaan vuoden 2011 alussa nuotinnettuina ja puhtaaksikirjoitettuna järjestäjien käyttöön. Seminaarin toteuttivat Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja musiikkityö yksikkö, Poikien ja tyttöjen keskus, Seurakuntien Lapsityön Keskus, Suomen Lähetysseura ja Nuorten Keskus. Nuorten Keskuksesta seminaarin suunnitteluun ja toteutukseen osallistui pääsihteeri. Seminaari oli osallistujille ilmainen. Tukea seminaarin järjestämiseen anottiin sekä ESEK:iltä että Kirkkohallituksen Pyhä painopisteeltä. Viimeksi mainittu myönsi seminaarille tukea 1.000 e. Nuorten vaaliryhmä järjesti ennakkoäänestyksen alkaessa vaalitempauksen Kolmen sepän patsaalla. Amanda Kaura (vas.) juonsi tilaisuuden, puhujavuorossa Anu Morikawa. 12 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 13
1.2. Nuoren kasvun tukeminen Nuorten vuorovaikutus- ja tiimityötaitojen vahvistaminen Nuisku nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi Nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi Nuisku tukee nuoria itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen kehittämisessä. Nuorten Keskus vastaa Nuisku-ohjaajien kouluttamisesta ja peruskurssien materiaalinvälityksestä. Peruskursseja järjestettiin toimintavuonna 1100:lle nuorelle. Kurssien määrässä oli hiukan kasvua edellisvuoteen. Ohjaajakoulutuksia järjestettiin kaksi, joista toinen toteutettiin yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa. Palaute ohjaajakoulutuksista ja peruskursseilta on ollut myönteistä. Nuisku-ohjaajakoulutus on laajuudeltaan 5 opintopistettä ja se hyväksytään valinnaiseksi moduuliksi kirkon kasvatustyön erityiskoulutukseen. Opetushallitukselta anottua apurahaa opettajille suunnattuihin Nuisku-ohjaajakoulutuksiin ei saatu, joten opettajille suunnattua tuettua Nuisku-ohjaajakoulutusta ei pystytty tarjoamaan. Toimintavuonna suunniteltiin tulevan vuoden Nuisku 30-vuotisjuhlaa ja kerättiin palautetta koulutusmateriaalista sen uudistamista ajatellen. Erityisnuisku Nuiskua tarinoiden avulla Erityisnuisku on erilaisten oppijoiden parissa toimiville Nuisku-ohjaajille suunnattu kaksipäiväinen lisäkoulutus. Erityisnuiskussa käsitellään Nuiskun teoriaosuus tarinoiden avulla ja opitaan uusia toiminnallisia menetelmiä Nuisku-kurssin toteutukseen. Toimintavuonna järjestettiin ensimmäinen Erityisnuiskukoulutus, jonka palautteen pohjalta koulutusta ja sen materiaalia kehitettiin eteenpäin. Kehitystyötä tekemään nimitettiin työryhmä yhteistyössä Gordonin Toimivat Ihmissuhteet ry:n kanssa. Erityisnuiskun idea ja materiaali on erityisnuorisotyönohjaaja Anna- Maria Laukkarisen käsialaa. äxäri toimivaksi ryhmäksi äxäri on nuorille suunnattu toiminnallinen ryhmätaitojen kurssi. Sitä käytetään erilaisten uusien ryhmien ryhmäyttämiseen esimerkiksi koulun nivelvaiheissa ja seurakunnan toiminnassa. Nuorten Keskus vastaa äxäri-ohjaajien kouluttamisesta ja kurssien materiaalin välityksestä. äxäri-peruskursseja järjestettiin merkittävästi edellisvuotta enemmän. Toimintavuonna järjestettiin yksi suomen- ja yksi ruotsinkielinen äxäri-ohjaajakoulutus. Ruotsinkielisen äxäri-ohjaajakoulutuksen käytännön toteutuksesta vastaa Folkhälsan, jonka kanssa solmittiin uusi yhteistyösopimus. Folkhälsan koulutti toimintavuoden aikana kaksi omaa äxäri-ohjaajakouluttajaa ja käyttää äxäriä menetelmänä kiusaamisenvastaisessa ohjelmassaan. Ryhmis yksilöistä ryhmäksi Ryhmis on lyhyt koulutus vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojen ohjaamiseen. Ryhmis-menetelmän on kehittänyt Marjo Tammisto. Tammiston kanssa kehitettiin menetelmää eteenpäin ja suunniteltiin ensimmäinen Ryhmis-ohjaajakoulutus, joka toteutuu keväällä 2011. Toimiva perhe Toimiva Perhe on vanhempien ihmissuhdekurssi avointen ja luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden tukemiseen perheessä. Toimiva Perhe-peruskursseja järjestettiin vähemmän kuin edellisvuonna. Uusia ohjaajia koulutettiin yhdessä ohjaajakoulutuksessa. Toimiva Perhe-kurssilaisen materiaali uudistettiin toimintavuoden aikana. Tarkoitukseen saatuja avustuksia ei saatu, joten uudistaminen toi jonkin verran taloudellista tappiota. Toimiva perhe venäjäksi Nuorten Keskus on aiempina vuosina kouluttanut venäjänkielisiä vuorovaikutusohjaajia Nuisku-kurssin ohjaajiksi. Nuisku-kursseilta saatu palaute on herättänyt kiinnostusta järjestää venäjänkielisiä vuorovaikutuskursseja myös perheille. Toimiva Perhe-toiminnan käynnistämiseksi venäjänkielellä haettiin tukea eri lähteistä, mutta rahoitusta ei saatu. Toimintavuonna kuitenkin käännettiin Toimiva Perhe-kurssin aineisto venäjän kielelle. Tämä aineisto toimii pohjana venäjänkielisten perheiden vuorovaikutussuhteiden tukemiseen jatkossa. Toimiva koulu Toimiva Koulu on kouluhenkilöstölle tarkoitettu vuorovaikutustaitojen koulutus, joka parantaa oppimisen ja opettamisen edellytyksiä koulussa. Toimintavuonna haettiin Opetushallitukselta tukea tuettujen ohjaajakoulutusten järjestämiseksi opetta- jille. Rahoitusta ei saatu. Toimiva Kouluperuskursseja järjestettiin edellisvuotta vähemmän. Toimiva vuorovaikutus Toimiva Vuorovaikutus on 12 tunnin kurssi ihmissuhdetaitoihin. Kurssi sopii erityisesti työyhteisöjen tukemiseen. Kurssia markkinoitiin erilaisissa verkostoissa, mutta niiden järjestäminen väheni edellisvuodesta. Tilauskoulutuksena järjestettiin yksi Toimiva Vuorovaikutus-kurssin ohjaajakoulutus Oulussa. Koulutuksen alueellinen toiminta Koulutuksen aluetoiminta on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama toimintamuoto, joka pyrkii Nuorten Keskuksen ohjaajakoulutuksiin osallistuneiden ohjaajien työn tukemiseen ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja perheiden vuorovaikutustaitojen tukemiseen. Aluetyön merkeissä järjestettiin aluetapaamisia eri puolilla maata. Tapaamisia koordinoivat aluetyön vapaaehtoiset yhteyshenkilöt. Ohjaajille laadittiin webropol-kysely, jossa kartoitettiin kurssien järjestämiseen liittyviä asioita ja ohjaajien toiveita tuelle ja täydennyskoulutukselle. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään aluetyön kehittämisessä. Monikulttuurisen nuorisotyön taitojen kehittäminen Pöyhölä monikulttuuriseksi leirikeskukseksi Järjestön toimintastrategiassa 2015 monikulttuurisen nuorisotyön taitojen kehittäminen nostettiin yhdeksi järjestön työn painopisteeksi. Tavoitteeksi asetettiin, että järjestö lisää seurakuntien nuorisotyön toimintavalmiuksia ja kehittää nuorisotyön toimintoja monikulttuuristuvassa kirkossa. Lähtökohdaksi otettiin monikulttuurisuuden näkökulmien huomioiminen läpäisyperiaatteella kaikessa järjestön toiminnassa sekä henkilöstön monikulttuuristen taitojen kehittäminen. Toimintakauden aikana järjestön leiritoiminnassa toteutuvaa monikulttuurisuustyötä oli suunnittelemassa työryhmä yhdessä kurssisihteerin kanssa. Työryhmässä olivat Jyväskylästä Sirpa Syrjä-Turpeinen sekä Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta Matti Cantell. Toimintakauden aikana kartoitettiin Jyväskylän ja Tampereen seurakuntien maahanmuuttajatyön ja nuorisotyön parissa olevien nuorten tarpeita osallistua monikulttuurisille leireille Pöyhölässä. Rahoitusta nuorten monikulttuurisille leireille haettiin RAY:ltä. Toimintavuoden aikana jatkui edellisenä vuonna käynnistynyt toiminnallisten työntekijöiden monikulttuurisuuskoulutus. Monesa-hanke Aluetyön kautta välitettiin tuettua kurssimateriaalia vähävaraisille osallistujille. Lisäksi yhden aluetyön vapaaehtoisen osallistumista Nuisku-ohjaajakoulutukseen tuettiin aluetyön varoista. Ohjaajille lähetettiin säännöllisesti uutiskirjeitä, joiden kautta ohjaajat saivat tietoa ajankohtaisista täydennyskoulutuksista ja ideoita kurssien järjestämiseen. Suunniteltua venäjänkielisen työn laajaa seminaaria ei toteutettu. Sen sijaan venäjänkielisestä nuorisotyöstä tehtiin puhelinkartoitus. Alueelliset yhteyshenkilöt koottiin yhteen virkistys- ja koulutusseminaariin, joka pidettiin lokakuussa Suomenlinnassa. Kolmivuotisen (2007 2009) Monesahankkeen viimeiset koulutusosiot saatettiin päätöksen toimintavuoden aikana. Hankkeen pilottien toiminnan arviointitutkimus julkaistiin helmikuussa. Koko hankkeen loppuraportti valmistui vuoden lopussa. Monesa hanke toteutettiin osana Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa hanketta. Hankkeen kokonaisvastuu oli Kirkkohallituksella ja sen päätoimijatahona oli Suomen Lähetysseuran nuorisotyö. Monesassa aloitettu monikulttuurisuustyö jatkuu Suomen Lähetysseuran kotimaan osaston vuonna 2010 käynnistämässä Kulttuurirajat ylittävän työn kaksivuotisessa projektissa, jonka projektisihteeriksi kutsuttiin Monesa hankkeen koordinaattori Eeva Liesilinna. Projektissa toteutuneet koulutukset ja keskustelut seurakuntien työntekijöiden ja asiantuntijoiden kanssa vahvistivat järjestön käsitystä seurakuntien kokoontuvasta nuorisotoiminnasta. Seurakuntien nuorisotyössä painottuu rippikoulutyö ja isoskoulutus. Näillä toiminnoilla ei ole helppo kutsua maahanmuuttajanuoria mukaan seurakuntaan. Tämän päivän koulutuspainotteisen nuorisotyön rinnalle tulisi löytää lisää kokoontuvan nuorisotyön menetelmiä. Kokoontuva nuorisotyö voisi tavoittaa myös maahanmuuttajanuoria, ja parhaimmillaan tukea kulttuurirajoista riippumattomia ystävyyssuhteita ja kotoutumista. Kuten edellä on todettu, Nuorten Keskuksen toimintastrategia 2015 nimeää järjestön yhdeksi painopistealueeksi monikulttuurisen nuorisotyön taitojen ja toimintavalmiuksien kehittämisen. Seurakunnan nuorisotyön toimintavalmiuksien kehittämisen lisäksi tavoitteena on erityisesti kehittää leiri- ja kurssikeskus Pöyhölästä monikulttuuriseen ja kansainväliseen kohtaamiseen erikoistunut nuorisokeskus. Monesa-hankkeen työ jatkuu näin keskeisenä osana järjestön toimintaa. 14 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 15
Nuorisodiakonian edistäminen ART koulutus Palveluoperaatio Saapas Saappaan vastaavat ohjaajat koolla Pöyhölässä marraskuussa. Palveluoperaatio Saapas on nuoriin alle 18-vuotiaisiin kohdennettavaa etsivän työn menetelmin toteuttavaa nuorisodiakoniaa. Palveluoperaatio Saapasta toteuttavat käytännössä 18 vuotta täyttäneet tehtäviinsä koulutetut vapaaehtoiset yhdessä työntekijöiden kanssa. Saappaan päivystystyössä on käytössä kaksi eri mallia, festivaalityö ja säännöllinen katupäivystys. Palveluoperaatio Saappaan tehtävä on toimia matalan kynnyksen auttamispalveluna kadulla ja festivaaleilla. Toiminnan lähtökohta on, että nuorelle ei aseteta ehtoja avun saamiseksi, vaan toimintaa kohdennetaan tietoisesti päihteidenkäyttäjien ja muutoin oireilevien nuorten pariin. Päivystystilanteen kontaktit ovat usein lyhytkestoisia, mutta työntekijän läsnäolo mahdollistaa aina myös pidemmän auttamiskontaktin syntymisen nuoren ja aikuisen välille. Kertomusvuonna Saappaan neuvottelukunta on arvioinut Saappaan toimintaa ja toimintarakenteita. Neuvottelukunta on määritellyt omaa tehtäväänsä ja ottanut käyttöön sähköisen alustan, jolla tiivistetään neuvottelukunnan yhteydenpitoa. Saappaan kehittämistyö on aloitettu kertomusvuoden aikana ja se jatkuu vuonna 2011. Vapaaehtoisten viikonlopputapaaminen järjestettiin syksyllä Keuruulla Iso-Hiekan leirikeskuksessa. Ohjelmassa nostettiin esille Suomen Mielenterveysseuran laatima vapaaehtoisen psykologisen sopimuksen malli, työskenneltiin psykoterapeutti Tarja Kolarin johdolla aiheesta lapsen suru sekä pastori Aila Mäkisen kanssa aiheesta Saappaan teologia. Vapaaehtoisten päivät toteutettiin yhdessä Nurmijärven ja Vantaankosken seurakuntien sekä Helsingin seurakuntayhtymän Snellun kanssa. Saappaan vastaavien ohjaajien päivät järjestettiin loppusyksystä Keuruulla Pöyhölän leirikeskuksessa. Ohjaajien päivillä keskityttiin työssä jaksamisen kysymyksiin sekä johtajuuteen Palveluoperaatio Saappaassa. Työskentelyaika jäi liian lyhyeksi isoille aiheille ja Saappaan työkokous teki päätöksen pidentää päiviä puolella vuorokaudella tulevaisuudessa. Saappaan neuvottelukunta myönsi ansioituneille Saappaan vapaaehtoisille, työntekijöille ja tukijoille yhteensä 4 ansiomerkkiä, 4 kunniamerkkiä, 17 tunnustus merkkiä ja 7 kultaista ansiomerkkiä naruin. Ansiomerkkejä varten on laadittu vuonna 2003 Palveluoperaatio Saappaan ansio- ja kunniamerkkisääntö. NettiSaapas NettiSaapas on Saappaan uusi toimintamuoto, jota toteutetaan etsivän työn periaattein sosiaalisessa mediassa. Netti- Saappaan toimintaidea poikkeaa muista olemassa olevista malleista siten, että NettiSaapas tulee toimimaan dialogisesti ilman rajattua aikaa ja erillistä omaa verkkosijaintia suoraan nuorten kanssa niissä foorumeissa, joissa he jo luonnostaan ovat. NettiSaappaan toimintamallia on kehitetty kertomusvuoden aikana yhdessä Saappaan vastaavien ohjaajien ja Kirkkohallituksen Hengellinen elämä verkossa hankkeen kanssa. Toiminnan pilotointia varten on tehty sopimus kahdeksan seurakunnan kanssa. Kehittämistyötä varten Saappaan vastaavista ohjaajista koottu NettiSaappaan kehittämistyöryhmä kokoontui neljästi yhteen ja lisäksi kehittämistyötä tehtiin sähköisellä alustalla. NettiSaappaan kautta on verkostoiduttu vahvasti nuorten parissa verkkotyötä tekevien organisaatioiden kanssa Allianssin Nuorille suunnatun verkkotyön foorumiin. NettiSaappaan medianäkyvyys on ollut huomattavaa, vaikka varsinainen toiminta käynnistyy vasta keväällä 2011. Erityisnuorisotyö Nuorten Keskus selvitti kertomusvuoden aikana nuorille tarkoitetun puhelinpalvelun, Textari Helpin tilannetta ja järjestön mahdollisuutta auttaa yhteisen rakenteen syntymiseksi eri toimijoiden avuksi. Kartoituksen tuloksena selvisi, että Textari Helppi jäi toimimaan vain Kotka-Kymin seurakuntayhtymään sekä Lahden seurakuntayhtymään. Näin ollen yhteisen näkyvyyden ja rakenteen luominen ei ollut mielekästä. Nuorten Keskus järjesti yhdessä Kirkkohallituksen sekä Kajaanin ja Sotkamon seurakuntien kanssa Erityisnuorisotyön neuvottelupäivät Sotkamossa teemalla Vaarojen sylissä. Sisällöt koostuivat kohdennetun perhetyön ja kriminaalityön teemoista. Poikki! menetelmä Useat nuoret kokevat perheessään väkivaltaa. Väkivallan kierrettä voi olla vaikea katkaista ja ammattilaisillekin voi olla vaikea tunnistaa nuorten ryhmästä väkivaltaa kokenut nuori. Poikki! -menetelmän tavoitteena on katkaista sukupolvelta toiselle siirtyvä väkivallan kierre. Menetelmän sisältö on hyvä ja malli on toimiva. Materiaalin teksti on luotu edellisen lastensuojelulain aikana ja materiaali vaatisi uudelleen kirjoittamista siitä näkökulmasta, mikä on uuden lastensuojelulain mukainen työtapa ja työnjako. Mallin mukainen työ kuuluisi nykyisen lain mukaisesti lastensuojelun avohuollon tukitoimiksi ja siten kuntien tehtäväksi. Tämä ei estä mallin käyttöä paikkakunnilla, mutta mallin uudelleen juurruttaminen ja koulutuskierrosten järjestäminen vaatisi materiaalin nykyaikaistamisen. Tähän panostukseen ei lähdetty vaan katsottiin, että Poikki! -menetelmä toimii hyvin joissain seurakunnissa, joissa sen toimintaa pyritään tukemaan, mutta menetelmää ei lähdetä uudelleen lanseeraamaan seurakuntien käyttöön. Poikki! -menetelmälle haettiin alueellista tukea Oikeusministeriöstä keväällä. Rahoitusta ei saatu, eikä mitään uutta toimintoa Poikki! -menetelmässä käynnistetty kertomusvuonna. ART (Aggression Replacement Training) on väkivaltakäyttäytymisen ennaltaehkäisyyn liittyvä menetelmä, jossa nuoret oppivat ryhmässä toiminnallisesti harjoitellen vähentämään väkivaltaa yhteiskunnassa. Kasvattajille tarkoitettu yhden opintopisteen laajuinen ART-workshop järjestettiin yhteistyössä ART ry:n kanssa kahdesti toimintavuonna. Jatkossa ART ry järjestää vastaavaa koulutusta itsenäisesti. Alis Alis on Nuorten Keskuksen kehittämä, alisuoriutumisen ehkäisyyn tarkoitettu menetelmä, jota käytetään koulumaailmassa. Menetelmän siirtämisestä Educode Oy:n koulutustarjontaan neuvoteltiin. Neuvottelut ovat vuoden vaihtuessa kesken. Toimintavuoden aikana etsittiin keinoja tarjota Alis-käyttäjäkoulutusta uusille kohderyhmille tulevaisuudessa mm. Opetushallituksen rahoituksen avulla. Toimintavuoden aikana Alis - käyttäjäkoulutusta järjesti Laukaalla Anne-Maria Trygg-Jouttijärvi. Tilauskoulutukset ja kurssit Tilauskoulutuksia tarjottiin aktiivisesti eri tahoille sosiaali- ja koulutussektorilla. Tilauskoulutuksina järjestettiin Toimiva Vuorovaikutus-ohjaajakoulutus. Muutamista muista tilauskoulutuksista käytiin neuvotteluita. Tilauskoulutusten markkinointiin laadittiin uusi esite ja materiaalia järjestön verkkosivuille. 16 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 17
Ekonisti sinkoaa kipinöitä Kristillinen maailmankatsomus on ytimeltään vastavoima materialismille, sanovat Anssi Almgren ja Joose Lassila. Kristillisessä ympäristöajattelussa on suuren muutoksen ainekset, jos se ottaa tulta, sanovat Anssi Almgren ja Joose Lassila. Nuorten Keskuksen Ekonisti luontoriippuvainen -hanke jalkautui vuonna 2010 seurakuntiin ja nuorten pariin. Ympäristökasvatushanke virittelee linkkejä kristillisen perustan, rikkaan luontosuhteen ja kohtuullisuuteen nojaavan elämäntavan välille. Ekonisti-hankkeen tehtävänä on haastaa nuori ajattelemaan, ei niinkään tarjota valmiita vastauksia. Se on pohjimmiltaan nuoren kristillisen identiteetin ja kasvun tukemista, sanoo hankekoordinaattori Anssi Almgren. Ekonisti on kristillistä ympäristökasvatusta. Sen mahdollisuus piilee siinä, että oma elämäntapa nähdään osana suurempaa kokonaisuutta, jossa kestävän elämäntavan ja välittämisen kysymykset juurtuvat kristilliseen identiteettiin. Kristityillä olisi hyvät lähtökohdat terveeseen luontosuhteeseen ja ympäristön kannalta kestävän elämäntavan valintaan. Silti me olemme suunnanneet samaan kulutuskeskeisyyteen kuin muutkin. On monia seurakuntia, joiden toiminnassa ja todellisuudessa ympäristöajattelu ei näy vielä mitenkään, pohtii Ekonisti-hankkeessa vapaaehtoisena toimiva biologian opiskelija Joose Lassila. Luomakunnan vuoropuheluun Vuoden lopulla Anssi ja Joose järjestelivät Ekonistin vapaaehtoisten kanssa tapahtumaa ekumeeniselle rukousviikolle Agricolan kirkkoon Helsinkiin. Teemana oli Voiko kristinusko haastaa kulutuskulttuurin? Esitettyyn kysymykseen Ekonistin vastaus on radikaalin myönteinen. Kristillinen maailmankatsomus on ytimeltään vastavoima materialismille. Rahan valta on luonut maailmaan heitteillejätön ja välinpitämättömyyden kulttuurin. Kuluttamista korostava kertakäyttökulttuuri on elämäntapana kestämätön sekä ihmisten että luonnon kannalta. Kristillinen käsitys luomakunnasta huutaa huolenpidon ja suojelemisen perään. Mainokset eivät tarjoa sitä, mitä tarvitset, vaan ihannetta siitä, mitä sinä voisit olla, jos ostat tämän ja tuon tuotteen. Väitetään että kuluttaja tekee päätökset, mutta voimakas mielikuvamarkkinointi luo kuitenkin tarpeita tyhjästä ja lepopäivä on valjastettu sokean kulutushuuman moottoriksi. Meidän pitäisi löytää uudelleen perikristillinen kohtuuden ihanne. Kristinuskon mukaan ihmisen arvo ei riipu siitä, mitä hän ostaa tai tekee vaan siitä, että hän on, Anssi sanoo. Ympäristökasvatuksen selkeä haaste on siinä, että tieto muuttuu vain harvoin toiminnaksi arkielämän valinnoissa. Ristiriita aiheuttaa ahdistusta, joten asia siirretään syrjään, tietoisesti tai tiedostamatta. Ekonistin toimintaidea perustuu vuorovaikutukseen ja vuoropuheluun. Kun saat ihmisen mukaan dialogiin, olet onnistunut jo purkamaan suurimmat vastustuksen muurit. Vuoropuhelu mahdollistaa tiedostamisen, joka on edellytys muutokselle. Ahdistusta tulisi käsitellä toivon näkökulmasta. Pyhä Henki vahvistaa meitä tärkeässä työssä, vielä ei ole myöhäistä. Tieto tunteeksi ja toiminnaksi Nuoria Ekonisti haastaa liikkeelle houkutellen yhteen tietoa, taitoa ja tunnetta. Teologisen ympäristönäkökulman vastaanotto on ripari-ikäisille haastavaa. Siinä iässä vastuu omasta itsestäkin on jo aika haastava juttu. Kun puhutaan vastuusta, joka ulottuu koko luomakuntaan, mennään kohtalaisen vaativalle tasolle. Kokemus on ollut, että teologisen syventämisen maaperä löytyy vähän varttuneempien nuorten kanssa, sanoo Anssi. Nuorempien kanssa pääpaino on kokemuksessa, yksinkertaisesti vain mennään sinne metsään. Niin ihmisen luontosuhde oikeastaan vain viriääkin: menemällä luontoon. Se on yksinkertaisin ekonistin näkökulma, jota Anssi ja Joose haluavat nuorille tarjota. Astumalla ulos saa silmänsä auki luodun luonnon kauneudelle. Luontoyhteyteen kasvaminen on kokonaisvaltaista. On aika pitkä prosessi synnyttää se ihmisessä. Miten luodaan kirkkoon ja seurakuntiin sellaista toimintaa, joka kasvattaa tällaisen siteen? Voisiko varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön viedä rohkeasti ulos sisätiloista, Joose Lassila kyselee. Ekoteologia eläväksi todellisuudeksi Verrattuna sekulaarien ympäristöjärjestöjen tekemään ympäristökasvatukseen Ekonistin toimintaan liittyy selvästi hengellinen ulottuvuus. Kristillisen identiteetin vahvistaminen on olennaisen tärkeä osa työtä luonnon suojelemiseksi, toteaa Joose Lassila. Kristillinen, luomisen todellisuudesta ponnistava kasvatusnäkemys pyrkii sitomaan tiedon suoraan osaksi identiteettiä. Ekonistin tavoitteena on saatella tilanhoitajaetiikka kristillisyyden ja uskon keskiöön, sen sijaan että se jäisi laidalle muiden hyvien, mutta sinänsä ylimääräisten asioiden joukkoon. Oikeastaan kyse on kristillisen opin keskeisimmistä asioista, luomisesta, lankeemuksesta ja lunastuksesta. Tämä kolmiyhteys luo kristillisen ympäristökasvatuksen ytimen, toteaa Anssi Almgren. Luomakunta on pyhä, koska se on Jumalan luoma. Luonnon keskellä ja sen kautta ihminen voi kohdata sekä itsensä että Jumalan. Kokemus yhteydestä luontoon synnyttää halun suojella luontoa. Ei Jumalan luomaa luontoa ole annettu meille tuhottavaksi, Anssi jatkaa. Anssin ja Joosen mielestä aistittavissa on aavistuksia muutoksen ilmapiiristä. Me olemme lähteneet vasta liikkeelle. Kristillisessä ympäristökasvatuksessa piilee valtava potentiaali. Jos se muuttuu eläväksi todellisuudeksi kirkossa, se ravistelee sitä ytimiään myöten. Siihen on vielä matkaa mutta se tulee tapahtumaan. Jaakko Kaartinen-Koutaniemi 18 Nuorten Keskus 2010 Nuorten Keskus 2010 19