Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Samankaltaiset tiedostot
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

XAMK Kestävän hyvinvoinnin ja teknologian ammattikorkeakoulu

Löydämme tiet huomiseen

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala Wanha Walimo

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Menestyvä, kansainvälinen, yrittäjähenkinen korkeakoulu. KANSAINVÄLISYYS KANNATTAA! CIMOn korkeakoulukiertue syksyllä 2013 Seinäjoki 8.10.

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä OKM, Helsinki, Jukola

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

PARAS. korkeakoulu opiskelijalle

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Viestintä- strategia

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Toinen auditointikierros ja katse kohti kolmatta

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

Click to edit Master title style

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Ikäosaaminen Karelia-ammattikorkeakoulussa. Aluetta palveleva, laadukas ja työelämäläheinen

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna Tekniikan Alojen Foorumi Markku Lahtinen. Tammikuu 2012

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE

TAMKin strategia kohti vuotta Hyväksytty Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Jyväskylä

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Yliopistolakiuudistuksen arviointi. Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM Sivistysvaliokunta

Porin yliopistokeskus Jari Multisilta, johtaja, professori

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Päätösseminaari Pirjo Ståhle

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

SeAMK PALVELUMME. yrityksille ja yhteisöille

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

TKI-toiminnan laadunhallinta auditointiraporttien ( ) pohjalta

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Science with Arctic attitude

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Yliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.

Strategia KUMPPANUUDELLA OSAAMISTA JA HYVINVOINTIA RIVERIA.FI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

D3: Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen uudet rahoitusmallit vaikuttavat korkeakoulujen kv-toimintaan nyt ja tulevaisuudessa?

Työsuunnitelma: Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus -jatkotoimet (YVVj)

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Julkisen sektorin panostus korkeakoulutukseen merkittävä

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Lapin korkeakoulukonserni

Transkriptio:

Päivitetty 16.2.2016

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) on laaja-alainen ammattikorkeakoulu, joka aloitti toimintansa väliaikaisena vuonna 1992. Toiminta vakinaistettiin vuonna 1995. Valtioneuvosto myönsi toimiluvan SeAMKille 1.1.2014 alkaen. Vuoden 2014 alusta alkaen SeAMKin ylläpitäjä on Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy. SeAMKissa opiskelee noin 4 500 opiskelijaa. Avoimia AMK-opintoja SeAMKissa suorittaa vuosittain noin 300 henkilöä. SeAMKissa järjestetään myös erikoistumisopintoja ja -koulutusta sekä maksullista täydennyskoulutusta. Vuosittain valmistuu noin 700 800 opiskelijaa. Henkilöstöä SeAMKissa on noin 380. SeAMKin TKI-toiminta (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta) tiivistyy monitieteellisille ydinosaamisalueille, jotka ovat yhtenäisiä Etelä-Pohjanmaan korkeakoulukonsortion strategisten painotusten kanssa. TKI-toiminnan tarkoituksena on tukea korkeatasoista osaamista edellyttävää yritys- ja elinkeinotoimintaa. Vuotuisen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrä on noin 5 miljoonaa euroa. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan käytetään vuosittain yli 90 henkilön työpanos. 2 SeAMK läpäisi Korkeakoulujen arviointineuvoston kansainvälisen auditoinnin ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa vuonna 2009. Seuraava kansainvälinen auditointi toteutetaan vuonna 2015. Euroopan komissio on myöntänyt SeAMKille Diploma Supplement Labelin vuosina 2010 ja 2013.

3

Strategian valmisteluprosessi ja lähtökohdat 4 Valtioneuvosto on myöntänyt ammattikorkeakouluille toimiluvat vuoden 2014 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellyttää, että kaikki Suomen ammattikorkeakoulut uudistavat tai päivittävät strategiansa vuoteen 2015 mennessä. Ammattikorkeakoulut ovat nyt pääosin osakeyhtiömuotoisia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osakeyhtiön hallitus päätti strategian uudistamisesta tammikuussa 2014 ja nimesi valmistelevan ohjausryhmän. Strategiaa on valmistellut yhdeksän hengen ohjausryhmä, jossa oli mukana SeAMKin henkilöstön, opiskelijoiden sekä SeAMKin ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden edustajia. Myös SeAMKin johtoryhmä on käsitellyt strategiaa. Henkilöstön ja opiskelijoiden kuulemista varten järjestettiin strategiatyöpaja, johon osallistui noin 70 henkilöä. Lisäksi henkilöstölle ja opiskelijoille järjestettiin verkkokysely strategiavalmistelun loppuvaiheessa. Keskeiset sidosryhmät ovat osallistuneet strategiatyöhön. Alueellisen korkeakoulustrategian sisällössä on huomioitu erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelma 2016, Seinäjoen ammattikorkeakoulun toimilupahakemus sekä Euroopan Unionin kehittämisstrategia vuodelle 2020. Laadintatyö on sovitettu yhteen maakuntastrategian, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian 2020 sekä Seinäjoen kaupungin strategian laadinnan kanssa. Strategian keskeisimmät

5

Toimintaympäristö Tämän strategian laatimisessa huomioitiin erityisesti seuraavat muutospaineet: Seinäjoen ammattikorkeakoulun strategian uudistamisessa on tunnistettu useita erilaisia toimintaympäristön muutoksia, jotka vaikuttavat korkeakoulun toimintaan. Meneillään olevalla ammattikorkeakoulu-uudistuksella tavoitellaan kykyä reagoida nopeammin alueellisiin koulutustarvemuutoksiin. Ammattikorkeakouluilla on myös tärkeä merkitys alueellisena linkkinä kansainvälisiin korkeakouluopetuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verkostoihin. Seinäjoen ammattikorkeakoulun vaikutusalue on läntinen Suomi. SeAMK on tunnettu maakunnallisena korkeakouluna, mutta vaikutusalue on laajenemassa niin opetuksessa kuin TKI-toiminnassa. Kansainvälistyminen: Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus tulee lisääntymään ja kilpailu opiskelumarkkinoilla kasvaa huomattavasti. Samalla kilpailu kansainvälisestä tutkimus- ja kehitysvaroista kiristyy ja asettaa vaatimuksia toiminnan laadulle korkeakouluissa. Yhteistyön merkitys valittujen kansainvälisten verkostojen kanssa kasvaa. Myös yhteisöt ja erityisesti yritykset toivovat tukea kansainvälistymiseen. Yhteiskuntapoliittiset odotukset: Julkisen rahoituksen rajallisuus pakottaa entisestään monipuolistamaan rahoituslähteitä ja suunnittelemaan taloutta uudella intensiivisyydellä. Koulutuksen edellytetään vastaavan työelämän tarpeisiin yhä lyhyemmällä aikajänteellä. Korkeakoulujen 6 SeAMKin strategian taustalla olevat toimintaympäristötekijät.

tulisi osaltaan tukea työurien pidentymistä ja niiden tulisi aktiivisesti edistää elinikäistä oppimista. Alue- ja elinkeinopoliittiset odotukset: Talouden ja elinkeinorakenteen muuttuminen vaikuttaa tiedon ja osaamisen kysyntään mutta myös tarjolla oleviin taloudellisiin resursseihin. Kansainvälisellä tasolla Euroopan Unionin älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvun strategiaa toteuttavat uudet ohjelmat alkavat 2014 ja ulottuvat vuoteen 2020. Digitalisaatio: Digitaalinen teknologia ja tietoverkot muuttavat nopeasti tapoja miten tietoa haetaan. Tietoverkot ovat osa ihmisten arkea ja mahdollistavat monimuotoisemman oppimisen. Uudenlainen tietotekninen ympäristö vaikuttaa tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden työhön. Vapaiden tietoverkkojen aikana opettajan roolissa korostuu oppimisen valmentajan näkökulma. Yhteistyö yritysten ja julkisten palvelujen tuottajien kanssa: Korkeakouluilta edellytetään yhä selkeämpää alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä aktiivista roolia ja panostusta vuorovaikutuksessa. Erityisesti yritykset ja yrittäjät itse ovat yhä enemmän myös tiedon ja osaamisen tuottajia ja tarjoajia. Korkeakoulujen täytyy miettiä omaa rooliaan uuden tiedon tuottajana, olemassa olevan tiedon jäsentäjänä sekä uusien käytännöllisten ratkaisujen kehittäjänä. 7

Arvot YRITTÄJÄHENKISYYS Asenteemme ja toimintatapamme omassa työssämme ja työyhteisössä ovat yrittäjämäisiä. Toiminnassa nousee esiin arkipäivän rohkeus, luovuus, innovatiivisuus, tuloksellisuus ja uteliaisuus. Toimimme vastuullisesti yhteistyössä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa koulutuksen ja yhteisten TKI-projektien kautta. SeAMK-HENKI Arvostamme, kannustamme ja kunnioitamme toisiamme opiskelija- ja työyhteisössä. Huolehdimme henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Toimintatapamme ovat yhtenäiset ja vuorovaikutus on avointa. Otamme vastuun meille annetuista tehtävistä, ympäristöstä ja toiminnan kehittämisestä. KANSAINVÄLISYYS SeAMK on kansainvälinen korkeakoulu, joka toimii edelläkävijänä alueellaan. Kansainvälisyys on luonteva osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Kehitämme monipuolisesti kansainvälisyyttä sekä opetuksessa että TKItoiminnassa. Edistämme monipuolisesti kansainvälisiä ohjelmia ja vieraskielistä koulutusta. Tutkintomme ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia ja kilpailukykyisiä. OSAAMINEN Olemme asiantuntijoita ja soveltajia. Meillä on ammattitaitoiset, uudistavat toimintatavat ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Luomme ja vahvistamme ilmapiiriä, jossa asiantuntijuutta jaetaan ja uutta kokeillaan. Kannustamme osaajiamme TKI-työhön valituilla profiilialueilla ja hyödynnämme tämän työn tuloksia opetuksessa. Valmistuvat opiskelijat vastaavat osaamisellaan työelämän tarpeisiin. Missio Seinäjoen ammattikorkeakoulu kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä ja tuottaa korkeatasoista soveltavaa tutkimusta hyvinvoinnin ja innovaatioiden edistämiseksi. Visio 2020 Kansainvälinen, yrittäjähenkinen SeAMK paras korkeakoulu opiskelijalle. 8

SeAMKin profiili ja painoalat SeAMK profiloituu yrittäjyyteen ja ruokaan sekä haluaa olla visionsa mukaisesti olla paras korkeakoulu opiskelijalle. SeAMKin painoalat ovat yhtenevät Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian ja maakuntastrategian painoalojen kanssa. SeAMK suuntaa opetus- ja TKI-toimintaansa sekä verkostojansa painoalojen mukaan. Painoalojen sisällä SeAMKin kärkiprofiilit ovat agrobiotalous, teollinen internet pk-yrityksissä, työhyvinvointi sekä kasvuyrittäjyys ja omistajanvaihdokset. Ruokaratkaisut Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Hyvinvointi ja luovuus Yrittäjyys ja kasvu 9

Kumppanuudet SeAMKin strategisia korkeakoulukumppaneita ovat Etelä-Pohjanmaalla toimivat yliopistot (HY, TaY, TTY, TuY, Taideyliopisto, VY). Yhdessä valmistellun Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian 2020 tavoitteena on korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden parantaminen systemaattisemmalla vuorovaikutuksella yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä tehdään erityisesti TKI-toiminnassa, mutta myös osaamisen ja korkeakoulutuksen tuomisessa alueelle tarpeiden mukaisesti mm. koulutuspolkuja kehittämällä. Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa on muodostettu strateginen kumppanuussuhde. Yhteistyön tavoitteena on muodostaa yhdessä kattava koulutustarjonta alueelle, tehostaa keskinäistä työnjakoa sekä tiivistää yhteistyötä tukipalveluissa. Lisäksi yhteistyösopimukset on solmittu Jyväskylän ja Tampereen ammattikorkeakoulujen kanssa. Keskeinen kumppani on myös Seinäjoen kaupunki, jonka kanssa yhteistyötä tehdään alueen strategisten linjausten ja toimintojen kehittämisessä. Tärkeä alueellinen kumppani on myös Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. SeAMKilla on strategisia kansainvälisiä yhteistyökorkeakouluja. Näiden kanssa tehdään monipuolista alat ylittävää pitkäjänteistä yhteistyötä: pysyvää kaksoistutkintoyhteistyötä, pitkäaikaista TKI yhteistyötä korkeakoulujen painoaloilla, opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta sekä kansainvälisten koulutusohjelmien kehittämistä. Keskeisimmät strategiset yhteistyökumppanit ovat Aschaffenburg UAS ja Rosenheim UAS Saksassa sekä Chiba University Japanissa. 10 Keskeiset työelämäkumppanuudet ovat ammattikorkeakoulun painoaloilta Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuudesta, teknologiateollisuudesta, tapahtumatuotannosta sekä sosiaali- ja terveysalan palveluyksiköistä. Yhteistyötä tehdään kaikilla ammattikorkeakoulun tehtäväalueilla: koulutuksen eri muotojen suunnittelu, kehittäminen, toteutus ja arviointi tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä innovaatiotoiminta alueen kehittäminen, osaavan työvoiman tuottaminen alueen tarpeisiin.

11

Strategiset valinnat Keskeisimmät strategiset valinnat Yhtenäisyyden lisääminen SeAMK uudistaa ja yhtenäistää toimintatapojaan rohkeasti. Monimuotoista ja -alaista opetusta sekä TKI-toimintaa kehitetään määrätietoisesti. Samalla Framin kampusalueella opetustarjonta monipuolistuu ja opiskelijapalvelut vahvistuvat osana Seinäjoen korkeakoulukaupunkia. Monialaisuuden hyödyntäminen alojen yhteistyötä lisäämällä Opiskelijoilla on mahdollisuus valita eri alojen opintoja laajemmin tutkintoonsa. Sekä TKI-toiminta että monialaiset palvelutoiminta vastaavat joustavasti työelämän tarpeisiin. Digitaalinen kampus SeAMK kehittää digitaalisen kampuksen, jonka tavoitteena on ketteryyden saavuttaminen opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Digitaalinen kampus on toimintatapa, jossa opiskelijat ja henkilökunta hyödyntävät digitalisoituvan maailman monimuotoisia pedagogiikan ja ohjauksen mahdollisuuksia. Teknologisina ratkaisuina käytetään kulloinkin sopivinta teknologiaa esim. digitaaliset oppimisympäristöt, e-oppimiskeskus, mobiilisovellukset ja pilvipalvelut. Digitaalinen kampus tuo elinkeinoelämän ja muut sidosryhmät lähelle nopeasti ja ekologisesti. Digiosaaminen avaa merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia valmistuville opiskelijoille ja elinkeinoelämälle. Strateginen verkostoituminen Keskeisimmät yhteistyökumppanit alueella, Suomessa ja kansainvälisesti on määritelty. Vuorovaikutusmuotoja kumppaneiden kanssa kehitetään suunnitelmallisesti ja vuorovaikutuksen toteutumista seurataan. Tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyhteistyössä kehitetään yhteistyömalleja pk-yrityksiä palvelevaan toimintaan. Strategian keskeisimmät valinnat ovat yhtenäisyyden lisääminen monialaisuuden hyödyntäminen digitaalinen kampus strateginen verkottuminen. Toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa ja kestävällä pohjalla. 12

Täydentävät valinnat Työelämälähtöisen opetuksen kehittäminen Opetuksen keskiössä on ammattitaitoisten asiantuntijoiden tuottaminen työelämään. Oppimista tapahtuu erilaisissa oppimisympäristöissä ja työpaikoilla. Opinnot ovat laadukkaita ja monialaisesti toteutettuja. Työelämäläheisyydellä tavoitellaan työn ja opiskelun joustavaa yhteensovittamista. Valmistumista edeltää hyvä uraohjaus ja valmistuneet halutaan pitää asiakkaina tulevaisuudessa. TKI-toiminnan kehittäminen SeAMK vahvistaa TKI-toiminnan vaikuttavuutta innovaatiotoiminnalla sekä jalkauttamalla toiminnan tuloksia yritysten ja muiden organisaatioiden käyttöön. TKI-toiminnan ulkopuolisen rahoituksen määrä kasvaa. Tutkijoiden välinen yhteistyö painoalojen sisällä sekä rajapinnoilla olevissa uusissa avauksissa vahvistuu. SeAMK tekee entistä tiiviimpää yhteistyötä yliopistojen tutkimusryhmien sekä elinkeinoelämän kanssa. SeAMK on myös sitoutunut noudattamaan avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintaperiaatteita sekä vahvistamaan avoimuuden osaamista. Kansainvälisten verkostojen ja strategisten kumppanuuksien kehittäminen Valmiudet työskentelyyn globaalissa ympäristössä mahdollistetaan kaikille SeAMKin opiskelijoille. Strategisten kansainvälisten kumppanikorkeakoulujen kanssa kasvatetaan opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa. Painoaloihin liittyvää osaamisen vientiä tuotteistetaan taloudellisesti kannattavalta pohjalta. TKI-hankkeissa kansainvälisen rahoituksen osuus pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2020 mennessä. Aluevaikuttavuuden vahvistaminen Alueiden osaamistasoa vahvistetaan monipuolisen korkeakouluopintojen tarjonnan kautta laadittujen alueellisten osaamisstrategioiden mukaisesti. Maakuntakorkeakoulu toimii erityisesti osana alueiden osaamis- ja innovaatiokeskittymiä Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen seutua kehitetään vetovoimaisena korkeakoulukaupunkina. 13

Strategian toteuttaminen Seinäjoen ammattikorkeakoulun strategia muodostuu kahdeksasta valinnasta ja niille laaditusta toimenpideohjelmasta. Toimenpideohjelmassa on linjattu keskeisimmät toimenpiteet, niiden tavoitetasot ja mittarit. Toimenpideohjelmassa on nimetty vastuuvetäjät (johtoryhmän jäsenet), jotka edistävät toimenpiteitä kaikilla koulutusaloilla samanaikaisesti. Strategiakokonaisuuteen sisältyvien toimien resursointi tapahtuu opetus- ja kulttuuriministeriön ja SeAMKin välisissä tavoitesopimusneuvotteluissa sopimuskaudeksi kerrallaan. SeAMKin sisällä resursointi kytketään vuosibudjetointiin ja vuosittain hyväksyttäviin tavoitteisiin. Strategian toteutumista seurataan valintoihin liittyvien toimenpideohjelman toteutumisen arvioinnilla. Arvioinnin tekevät johtoryhmä ja osakeyhtiön hallitus. Strategian toteutumisen ulkoisena arvioijana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö, joka antaa sopimuskauden aikana palautetta strategian tavoitteiden toteutumisesta. Strategian toteutumisesta vastaa rehtori/toimitusjohtaja, joka raportoi strategian toteutumisesta osakeyhtiön hallitukselle. Strategian toteuttamisen ja siinä onnistumisen edellytys on, että henkilökunta, opiskelijat ja keskeiset sidosryhmät sitoutuvat strategiaan ja sen tavoitteisiin arjen työssään. SeAMKin strategia 2015 2020 Johtoryhmä ja osakeyhtiön hallitus arvioivat tavoitteiden etenemistä puolen vuoden välein Toimenpideohjelma liittyen valintoihin 14

15

SeAMK - MONEN VÄYLÄN RISTEYS Rovaniemi Logistiikkatie OULU vamk Seinäjoen yliopistokeskus SeAMK TAMK JAMK Kuopio VÄLI-SUOMEN YHTEISTYÖ helsinki