KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt: Esko Lehto Antti Saario Marja Kettunen Krista Muikku Tanja Jukola Matti Taponen Riitta Pehkonen Risto Vattulainen Niina Meriläinen
2 YLEISTÄ Lieksan kaupungin strategia: "Lieksa on turvallinen luonto- ja palvelukaupunki. Sen menestyminen perustuu vientiteollisuuteen, maaseutuyrityksiin, pienyrityksiin, matkailuun, hyvään koulutusjärjestelmään ja osaavien ihmisten rakentavaan yhteistyöhön." Henkilöstöstrategian mukaan henkilöstöpolitiikka perustana on yhteistyön ilmapiiri - Lieksa kotikaupunkimme. Keskeiset arvot ovat toiminnan taloudellisuus, tehokkuus ja hyvä laatu, osallistava toimintatapa, Lieksa on turvallinen ja oikeudenmukainen työnantaja. Lieksan kaupungin palveluksessa on talousarvion 2012 mukaan 798 henkilöä. Palveluksessa olevista miehiä on noin 20 % ja naisia noin 80 %. Yhteensä kaupunki työllistää keskimäärin 1000 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on yli 49 vuotta. Keskimääräinen palveluksessa oloaika on 18,4 vuotta. Henkilöstön koulutustaso on vastaava kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Sairauslomapäiviä oli vuonna 2010 yhteensä 14 600 päivää. Suurimmat työkyvyttömyyttä aiheuttavat sairausryhmät ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat, mielenterveyden häiriöt ja tapaturmat. Lieksan kaupungin organisaatioon kuuluvat hallintopalvelukeskus, sivistyspalvelukeskus, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus sekä Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto. Kaupunkikonserniin kuuluu lisäksi Pielisen Karjalan Tilitoimisto. LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Työterveyshuollon ja Lieksan kaupungin yhteinen tavoite on työntekijöiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja työkunnosta huolehtiminen sekä yksilö- että työpaikkatasolla. Työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelma luo raamin Lieksan kaupungin palvelukeskuksissa ja konsernissa laadittaville työterveyshuollon toimintasuunnitelmille. Toimintasuunnitelmia noudatetaan Lieksan ja Nurmeksen yhteisen teknisen henkilöstön työterveyshuollossa Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymän työterveyshuollossa, työterveyshuollon henkilöstön kohdalla ITE Oy:n työterveyshuollossa sekä Lieksan kaupungin Kolilla asuvien työntekijöiden hakiessa työterveyspalveluja Juuan kunnan terveyskeskuksen työterveyshuollosta. Toimintasuunnitelmat tehdään kolmeksi vuodeksi ja ne tarkistetaan vuosittain Kelan korvaushakemuksen käsittelyn yhteydessä.
Työpaikkaterveydenhuollon toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan työterveyshuollon toteuttamista annettavat viranomaismääräykset ja ohjeet, Lieksan kaupungin työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelma ja sitä täydentävät Lieksan kaupungin päihdeohjelma, varhaisen aktiivisen puuttumisen toimintamalli, väkivallan torjunta työssä toimintaohje ja hyvän työkäyttäytymisen ohje. Lieksan terveyspalvelukeskuksen työterveyshuollon toiminta-ajatuksena "on vastata työelämän haasteisiin tarjoamalla laadukkaita työterveyshuollon palveluja." Työterveyshuoltotoiminta perustuu hyvään työterveyshuoltokäytäntöön. Lieksan kaupungin työpaikkaterveydenhuollon palvelut käsittävät lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut, sairaanhoitopalvelut ja kuntoutuksen. Sairaanhoitopalvelujen määrästä ja tasosta on päätetty kaupunginvaltuustossa 28.2.1997. Päätöksen mukaan tähän sisältyy yleislääkäritasoinen sairaanhoitopalvelu ja erikseen sovitut erikoislääkärin palvelut yksityissektorilla. Työpaikkaterveydenhuoltoa koskevista asioista päättää Lieksan kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto. Työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistyöstä vastaa yhteistyötoimikunta. Yhteistyötoimikunnassa on 4 työnantajan edustajaa ja 8 työntekijöiden edustajaa. Työterveyshoitaja toimii yhteistyötoimikunnassa työterveyshuollon asiantuntijana. Valmistelevana toimielimenä toimii ns. yty-ryhmä, johon kuuluvat kaupunginsihteeri, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut, ammattijärjestöjen nimeämät henkilöt ja työterveyshuollon edustaja. Työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelma käsitellään yhteistyötoimikunnassa. Yhteistyötoimikunta osallistuu toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaan. Palvelukeskusten työterveyshuollon toimintasuunnitelmat laaditaan tämän puitesopimuksen mukaisesti ottaen huomioon kunkin palvelukeskuksen erityisolosuhteet. Toimintasuunnitelmat laaditaan yhteistyössä palvelukeskuksen, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon kanssa. Toimintasuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet, jotka toteutetaan toimintakauden aikana. Palvelukeskusten toimintasuunnitelman allekirjoittaa palvelukeskuksen johtaja. Palvelukeskusten työterveyshuollon toimintasuunnitelmat saatetaan kaupunginhallituksen henkilöstöjaostolle ja yhteistyötoimikunnalle tiedoksi. Toimintasuunnitelmien tulee olla työpaikolla henkilökunnan saatavilla. Vuosittain laaditaan työpaikkaterveydenhuollon kustannuksista korvaushakemus Kansaneläkelaitokselle. Korvaushakemuksen laatii Lieksan terveyspalvelukeskuksen talousosasto yhteistyössä työterveyshoitajan kanssa. Korvaushakemus käsitellään yhteistyötoimikunnassa ja yhteistyötoimikunta antaa lausunnon korvaushakemuksesta. 3
4 Työterveyshuollon yhdyshenkilönä palvelukeskukseen toimii kutakin palvelukeskusta varten nimetty työterveyshoitaja. Palvelukeskukset nimeävät oman työterveyshuollon yhdyshenkilönsä. Vastuu työterveyshuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta työpaikkatasolla on ensisijaisesti esimiehellä. Esimiesten tulee olla yhteydessä työterveyshuoltoon ja sopia käytännön toimenpiteistä ja yhteydenpidosta henkilöstön työkyvyn edistämisessä ja seurannassa. TYÖPAIKKAAN KOHDISTUVA LAKISÄÄTEINEN TOIMINTA 1. Työpaikkaselvitykset ja työolosuhteisiin liittyvä neuvonta ja ohjaus 2. Työn ja työympäristön kehittäminen 3. Tapaturmien torjunta 4. Ensiapuvalmiuden suunnittelu ja ylläpito 5. Kriisitilanteiden jälkihoito 6. Työkykyä ylläpitävä toiminta työkyvyn hallinnan tukitoimet 7. Sairauspoissaolojen seuranta Työpaikkaselvitykset Työpaikkaselvityksissä arvioidaan työpaikan työntekijöiden terveyteen, työergonomiaan, työturvallisuuteen, työilmapiiriin ja työhygieniaan liittyviä asioita. Työpaikkaselvitys pyritään aina tekemään yhteistyössä työsuojelun ja työnantajan edustajan kanssa. Tarvittaessa käytetään asiantuntijoina työfysioterapeuttia, työ- ja organisaatiopsykologia, työhygieenikkoa tai muuta työterveyshuollon asiantuntijaa. Työpaikkaselvityksiä tehdään säännöllisesti ja suunnitellusti, uudet työ- ja toimintatavat ja työolosuhteet huomioon ottaen. Työpaikkakäynti tehdään toiminnan tai työolosuhteiden oleellisesti muuttuessa. Työpaikkaselvityksistä ja työpaikkakäynneistä laaditaan palaute, johon merkitään tarvittaessa toimenpide-ehdotukset ja sovitaan toimenpiteiden toteuttamis- ja seurantaaikatauluista. Uusia työympäristöjä ja työtilojen uusimista suunniteltaessa työterveyshuollon asiantuntija otetaan mukaan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työpaikkakäyntien yhteydessä annetaan työolojen terveyshaittoihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Tarvittaessa järjestetään ryhmille koulutusta työhön, työolosuhteisiin ja terveyteen liittyvissä asioissa.
5 Työn ja työympäristön kehittäminen Työn kehittämisen asiantuntijoita ovat ensisijaisesti työn suorittajat itse. Työterveyshuollon henkilöstö osallistuu pyydettäessä työn ja työympäristön kehittämishankkeisiin asiantuntijana. Työympäristöjä ja työtä suunniteltaessa on huomioitava työn suorittamiseen vaikuttavat terveydelliset seikat, työn asettamat vaatimukset työntekijälle ja työntekijän ominaisuudet. Tavoitteena on työn suorittaminen ilman terveydelle aiheutuvaa haittaa, vaaraa tai henkistä uupumista. Henkilöstön työssä selviytymistä seurataan. Pyritään mahdollisimman varhain ennaltaehkäisemään, tunnistamaan ja korjaamaan työkykyä uhkaavat ja sitä alentavat tekijät työssä ja työolosuhteissa. Työilmapiiriä seurataan erilaisilla työyhteisökartoituksilla. Niiden tulokset käsitellään työpaikalla ja tulosten perusteella työyhteisöt toteuttavat korjaavia toimenpiteistä. Tapaturmien torjunta Työterveyshenkilöstö osallistuu tapaturmien torjuntaan antamalla työntekijöille tietoa tapaturman vaaroista ja osallistumalla pyydettäessä muuhun tapaturmien vastaiseen toimintaan työpaikalla. Työterveyshuollon henkilöstö tekee tapaturmien torjuntatyössä. Ensiapuvalmiuden suunnittelu ja ylläpito Työterveyshenkilöstö osallistuu esimiesten ja työsuojeluhenkilöstön kanssa ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Työterveyshuolto järjestää ensiapukoulutusta tarpeen mukaan. Kursseista sovitaan työyksiköiden esimiesten kanssa. Ensiapukoulutetuista työyksikön esimies pitää luetteloa. Kriisitilanteiden jälkihoito Kriisitilanteiden jälkihoidon tarkoituksena on auttaa työntekijää toipumaan traumaattisista, työhön liittyvistä kokemuksistaan, nopeuttaa työkyvyn palautumista sekä estää traumaperäisen stressireaktion kehittyminen. Traumaattiseen tilanteeseen joutunut työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon. Useamman työntekijän kokiessa saman traumatilanteen järjestetään debriefing ryhmäistunto.ryhmätilanteet järjestetään terveyspalvelukeskuksen poliklinikan tai työterveyshuollon toimesta. Työkykyä ylläpitävä toiminta- työkyvyn hallinnan tukitoimet Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on henkilöstön työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen ja parantaminen, työperäisten sairauksien ennaltaehkäisy sekä työyhteisöjen toimivuuden varmistaminen. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tehdään yhteistyötä työnantajan edustajien, henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja esimiesten sekä luottamushenkilöiden ja työterveyshuollon henkilöstön kesken.
Kaupungin TYKY-ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen työterveyshuollon henkilöstö osallistuu asiantuntijana. Työterveyshuolto vastaa osaltaan työkykyä edistävien ja tukevien toimien varhaisesta käynnistämisestä. Tavoitteena työntekijöiden ja työyhteisöjen työ- ja toimintakyvyn alenemisen sekä ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen. Työkykyä ylläpitävänä toimintana käynnistetään fyysisen ja psyykkisen työkyvyn tukemiseksi erilaisia hankkeita. Terveyskeskuspsykologi tekee tiivistä yhteistyötä henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolojen seuranta Sairauspoissaolojen seuranta on työyksiköiden esimiesten tehtävä. Aktiivisen varhaisen puuttumisen ohjeen mukaan esimies ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon silloin kun työntekijän sairauslomaa on yhtäjaksoisesti tai kumulatiivisesti 30 pv/vuosi. Palkkatoimisto toimittaa työterveyshuoltoon kuukausittain yhteenvedon sairauspoissaolokertymästä ja työterveyshuolto raportoi tilanteesta tarvittaessa organisaation eri toimijoita. 6 TYÖNTEKIJÄÄN KOHDISTUVA LAKISÄÄTEINEN TOIMINTA 1. Yksilön terveydentilan edistäminen 2. Tietojen antaminen ja ohjaus 3. Terveystarkastukset 4. Vajaakuntoisen / osatyökykyisen työntekijän työkyvyn seuranta ja tukeminen 5. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus 6. Ulkomaille tehtävien työmatkojen terveys ja turvallisuus 7. Muu toiminta Yksilön terveydentilan edistäminen Työntekijän työkyvyn säilymistä tuetaan kehittämällä työtä, työjärjestelyjä, työn johtamista, työolosuhteita ja työvälineitä työntekijälle mahdollisimman hyvin soveltuviksi. Työpaikan esimiehellä on vastuu työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden käynnistämisestä. Tietojen antaminen ja ohjaus Työterveyshenkilöstö tiedottaa työhön liittyvistä terveysriskeistä ja niiden ehkäisystä sekä terveyteen ja työkykyyn liittyvistä asioista työpaikkakäynneillä, terveystarkastusten yhteydessä, sairaanhoitokäynneillä, sekä ryhmä- ja koulutustilaisuuksissa.
7 Terveystarkastukset Lakisääteisten terveystarkastusten sisältö määräytyy työn riskien ja työntekijöiden yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. Työterveyshuollon tehtäviin kuuluvat työperäisten terveysvaarojen, haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta. Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavien töiden kohdalla työntekijöille tehdään alku- ja määräaikaistarkastukset sekä terveystarkastus työsuhteen loppuessa. Näiden lisäksi tehdään työkykyä ylläpitäviä seurantatarkastuksia työpaikkakohtaisesti ja vajaakuntoisten seurantatarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Työterveyshuollon lääkäri ja terveydenhoitaja tekevät työkyvyn arvioinnin tarvittavine tutkimuksineen ja käyttävät tarvittaessa asiantuntijoina fysioterapeuttia ja psykologia. Työntekijälle, jonka työkyky on alentunut tai uhattuna annetaan neuvontaa kuntoutus-, jatkotutkimus- ja hoitomahdollisuuksista. Työkykyselvittely työterveyshuollon toimintana voidaan käynnistää aktiivisen varhaisen puuttumisen toimintamallin mukaan. Pielisen-Karjalan alueen työterveyshuoltojen kanssa yhteistyössä järjestetään Aslak- ja TYK-kuntoutusta. Työterveyshuollon henkilöstöllä on kokemusta ja asiantuntemusta kuntoutusprosesseista. Vajaakuntoisen/osatyökykyisen työntekijän työkyvyn seuranta ja tukeminen Työterveyshuollon seuraa vajaakuntoisen työntekijän työssä selviytymistä ja tarvittaessa käynnistää ongelmien selvittämisen. Työnantajan kirjallinen pyyntö, josta selviää työkyvyn alenemisen näkyminen työssä voi myös käynnistää työkykylausuntoon johtavan työkykyselvittelyn työterveyshuollossa. Päihdeongelmaisen hoitoonohjaus Päihdeongelmaisen työntekijän hoitoonohjauksesta on laadittu oma ohjeisto, jota noudatetaan. Päihdeasioiden varhaisen havaitsemisen ja päihdeongelmien ennaltaehkäisemiseksi terveystarkastuksiin voidaan liittää AUDIT-lomakkeen käyttö. Tarvittaessa työterveyshuolto järjestää tietoiskuja päihdeasioista ja hoitoonohjauksesta työpaikoilla. Päihdeasioissa tehdään yhteistyötä henkilöstöhallinnon, työyksiköiden esimiesten ja päihdesairaanhoitajan kanssa. Ulkomaille suuntautuvien työmatkojen terveys ja turvallisuus Henkilöille, jotka työtehtäviin liittyen matkustavat ulkomaille annetaan tarpeellinen rokotussuoja. Työterveyshuollon kanssa neuvotellaan perustelusta tarpeesta hankkia ulkomaille suuntautuvalle työmatkalle lääkkeitä mukaan. Tarpeelliset rokotukset ja lääkkeet maksetaan työterveyshuollon kustannuksina.
Ulkomaille työ- tai lomamatkalle lähtevää suositellaan ottamaan mahdollisimman varhain yhteyttä työterveyshuoltoon rokotussuojan tarkistamiseksi ja kuntoon saattamiseksi. Lomamatkaa varten annettavan rokotteen kustantaa työntekijä itse. Rokotus voidaan antaa työterveyshuollossa. Perusrokotukset on oltava myös kunnossa ulkomaille lähdettäessä. LAUSUNNOT JA TODISTUKSET Työnantaja kustantaa työntekijälle tarvittavat lääkärinlausunnot kuntoutusten ja sairauspäivärahan hakemista varten sekä eläkeasioihin liittyen. Erikseen pyydetyt työkykyyn liittyvät todistukset ja lausunnot työntekijän työkyvystä maksaa todistuksen pyytäjä. Muista todistuksista sovitaan erikseen. Työntekijä kustantaa itse lääkkeiden korvattavuuteen liittyvät lausunnot Kelan päätöksen tekoa varten. Muu toiminta Influenssarokotus annetaan kaikille halukkaille työterveyshuollossa. Työnantaja kustantaa rokotussuojan. Fyysisen kunnon selvittäminen voidaan tehdä työterveyshuollossa tarvittaessa lihaskuntotestien, polkupyöräergometri- ja/tai kävelytestin avulla. Tarvittaessa voidaan käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Henkilöstön fyysisen kunnon ja yleisen toimintakyvyn lisäämiseksi jatketaan yhteistyötä työterveyshuollon, liikuntatoimen, terveys- ja sosiaalipalvelukeskuksen fysioterapeuttien ja muun henkilöstön sekä työterveyshuollon välillä. TYÖTERVEYSHUOLTOON KUULUVA SAIRAANHOITO Lieksan kaupunki järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoisen sairaanhoidon sekä erillisen sopimuksen mukaan ortopedin tai käsikirurgin kertaluonteisen konsultaation. Konsultaatiotarpeesta päättää työterveyslääkäri. YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN KANSSA Työterveyshuolto tekee yhteistyötä työsuojeluhenkilöstön kanssa ja osallistuu työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen. TYÖTERVEYSHENKILÖSTÖN AMMATTITAIDON YLLÄPITÄMINEN Työterveyshuoltolain mukaisesti työnantaja huolehtii työterveyshenkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Käsitelty yhteistyötoimikunnan kokouksessa 28.11.2012. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaoston käsittely 5.12.2012 8