Käsillä olevat haasteet edellyttävät tavanomaisen ylittämistä uusien ideoiden etsimistä erilaisista ja toisiinsa liittymättömistä lähteistä. Mitä uusia tapoja meillä on käytettävissä saavuttaaksemme yhteisiä tavoitteita? -Rovaniemen uuden aluelautakuntakokeilun esittelymateriaalista LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - OPINTOMATKA ROVANIEMELLE JA KAINUUSEEN 14.-16.11.2013 Matkaraportti Minna Partanen Kylä lähtee! hanke Asukkaan ääni -hanke
2 SISÄLLYS 1. Kylä lähtee -hankkeen esittely 3 1.1. Opintomatkan osallistujien esittely. 3 2. Perjantai 15.11.2013 Aluelautakuntamalliin tutustumista. 4 2.1. Kylätalon esittely... 4 2.2. Rovaniemen aluelautakuntakokeilu 2013-2016 tavanomaisuuden ylittämistä 5 2.2.1. Uudet aluelautakunta-alueet ja kylät 2014 alkaen. 5 2.2.2. Hyvä pohjatyö auttaa alkuun 6 2.2.3. Aluelautakunnissa ei pelata poliittisilla valtasuhteilla 7 2.3. Lappilaiset kylät ry 7 2.3.1. Kyläneuvosto-malli kehittää kunta-kylä -yhteistyötä.. 8 2.3.2. Ei mithään raijjaa ja muita kylähankkeita.. 8 2.4. Yläkemijoen alueeseen tutustuminen.. 9 2.4.1. Info- ja palvelupiste Siula 9 2.5. Yläkemijoen aluelautakunnassa pieni on kaunista... 10 2.5.1. Mistä kaikki alkoi? 10 2.5.2. Aluelautakunta on omiin asioihin sekaantumista... 10 2.5.3. Ihmiset tekevät aluelautakunnasta oman näköisensä 11 2.5.4. Kyläkello kuuluu joka pirttiin 11 3. Lauantai 16.11.2013 Kainuun malli, Kajaani. 12 3.1. Teppanakeskus poisoppimisen osaamiskeskus... 12 3.2. Kainuun sopimuksellinen toimintatapa. 13 3.3. Kainuun Nuotta toteuttaa kylien kehittämistä vahvassa yhteistyössä 14 4. Osallistujat olivat matkaan tyytyväisiä Ylitti odotukset 14 Kuvia matkalta. 15 Liite 1. Kirjallinen palauteyhteenveto
3 1 Kylä lähtee -hankkeen esittely Kylä lähtee! on maaseudun kehittämisyhdistysten Ylä-Savon Veturi ry:n ja Keski-Suomessa toimivan Viisari ry:n alueiden välinen kehittämishanke. Hanke toimii toukokuun 2014 loppuun. Kylä lähtee! -hankkeen tarkoituksena on kylien aktivoiminen sekä omaehtoisen toiminnan ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Hankkeen toimenpiteinä on mm. kylä- ja asukasiltojen, erilaisten teema- ja asiantuntijatilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen. Hankkeen kohderyhmänä ovat Veturin ja Viisarin alueen kylissä toimivat yhdistykset ja asukkaat, yritykset sekä kehittämistyötä tekevät toimijat. Veturin alueen projektipäällikkönä toimii Sari Hyttinen ja Viisarin alueella Mari Ikäheimonen. Hankkeen tavoitteina ovat mm. kylä- ja asukastoiminnan aktivoituminen ja paikallistoiminnan arvostuksen lisääntyminen erityisesti nuorten keskuudessa, lähidemokratian, vuorovaikutuksen ja yhteistyön lisääntyminen yhdistysten, kylien, yritysten, kuntapäättäjien, virkamiesten sekä rahoittajien välillä niin seudullisesti kuin alueellisesti, kylätoimijoiden osaamisen lisääminen sekä tietoisuuden lisääminen kyläyrittäjyydestä ja kylät palveluntuottajina -toiminnasta. Hankkeen tuloksena on kylien suunnitelmallisempi kehittyminen, kylien harrastusmahdollisuuksien ja palveluiden monipuolistuminen ja kylätalojen käytön lisääntyminen sekä käyttäjäkunnan monipuolistuminen. Hankkeen kautta myös kylien välinen yhteistoiminta lisääntyy. Hankkeen toimintamalleja voidaan hyödyntää muilla alueilla. Hankkeella aloitettu toiminta juurtuu tekemisen kautta kyliin ja hankkeen yhteistyötahoihin. Hankkeen aikana toimijat verkostoituvat ja oppivat esimerkiksi päivittämään kyläsuunnitelmansa ja järjestämään tapahtumia kylillä myös jatkossa. Hankkeen tuotoksena julkaistaan toiminta-alueilla tehty lähidemokratiaselvitys. Yksi hankkeen toimenpiteistä on Rovaniemelle ja Kainuuseen suuntautunut opintomatka, jonka tavoitteena on tutustua Rovaniemen aluelautakuntamalliin sekä Kainuun malliin. 1.1. Opintomatkan osallistujien esittely Opintomatka järjestettiin yhdessä Kylä lähtee! -hankkeen ja Kalakukko ry:n Asukkaan Ääni - paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa - hankkeen kanssa. Kaikkiaan 42 innokasta lähidemokratia-malleista kiinnostunutta pohjoissavolaista ja keskisuomalaista tutustui kolmen päivän ajan paitsi toisiinsa myös paikallisvaikuttamisen malleihin Rovaniemellä ja Kainuussa. Veturin alueelta oli 12 osallistujaa, jotka olivat pääosin Sonkajärven kyläparlamentin ja kyläyhdistysten edustajia. Viisarin alueelta oli 19 osallistujaa, jotka edustivat kuntia, kehittämisyhtiötä, kyläyhdistyksiä ja kyliin liittyviä hankkeita. Kalakukon alueelta Kuopion seudulta oli aktiivinen 11 hengen porukka kylien edustajia, kaupungin edustajia ja Nilsiän neuvottelukunnan edustajia. Osallistujilta löytyi jo konkreettista lähidemokratiatuntemusta, mm. Sukevan aluelautakunnan aluesihteeri Mirja Tonterilta ja Ritva Pihlajan lähidemokratiatyöryhmässä jäsenenä toimivalta Seija Korhoselta. Heidän esittelyjään lähidemokratiamalleista ja Sukevan aluelautakunnasta saimme kuulla linja-autossa.
4 2 Perjantai 15.11.2013 Aluelautakuntamalliin tutustumista Kylätalo Narkaus klo 9-11:45 Kylätalon esittely, Narkaus-Kämän kylät ry:n puheenjohtaja Päivi Saarijärvi Aluelautakuntamallin esittely, Topakka-hankkeen esittely, projektipäällikkö Maarit Alikoski, Rovaniemen kaupunki Lappilaiset kylät ry:n esittely, kyläasiamies Pirjo Riskilä Lounas Oikaraisen taukopaikassa Yläkemijoen aluelautakuntamalliin tutustuminen klo 13:30-15:00 Info- ja palvelupiste Siula, Maarit Ulusoy Vanttauskoski, Yläkemijoen koulu, rehtori, aluesihteeri Meeri Vaarala, Rovaniemen kaupunki Illallinen Porotila Sirmakossa 2.1. Kylätalon esittely Narkaus, Saari-Kämä ja Siika-Kämä kyläyhdistyksen pj Päivi Saarijärvi Peräpohjolan Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Narkaus sijaitsee Ranuantien varrella noin 35 kilometriä Rovaniemeltä. Saari-Kämään on matkaa vajaat kymmenen kilometriä, josta taas Siika-Kämään, Ranuantieltä itään, parikymmentä kilometriä. Kylissä on yhteensä vajaat 250 asukasta, joista noin 180 Narkauksessa. Edullisen sijaintinsa vuoksi suuri osa Narkaus-Kämän kyläläisistä käy työssä Rovaniemellä. Kylällä on myös joitakin yksityisiä yrittäjiä. Narkauksen v. 1949 valmistunut vanha kyläkoulu lakkautui 1998, jolloin koulun tilat jäivät kyläläisten käyttöön. Rovaniemen Maalaiskunta omisti talon, mutta myi sen kyläyhdistykselle 31.12.2005 sadalla eurolla juuri ennen Maalaiskunnan yhdistymistä Rovaniemeen. Kyläyhdistys on hyödyntänyt hyvin erilaisia rahoitusmuotoja tilojen korjaukseen ja tarvikkeiden hankintaan. Alun alkaen kylätalo lämpeni öljyllä, mutta lämmitysjärjestelmä muutettiin hakkeelle 18 000 euron avustuksella. Tiloja on korjattu myös Perä-Pohjolan Kehityksestä saaduilla tuilla. Yhdistymisavustuksia on haettu vuosina 2006-2008 ja saatu Narkaukseen hyvin, mm. projektorin ja tietokoneiden hankintaan sekä remontteihin. Hankerahoituksella on hankittu myös LA-puhelinkeskus, joka on paitsi harrastekäytössä, myös turvallisuustekijä, sillä LA-puhelimella voi sähkökatkon aikana ylläpitää yhteyksiä viikon ajan. Kylätalo toimii alueen evakuointipaikkana ja siinä on valmiudet aggregaatin asentamiseen sähkökatkojen varalle. Kylätalolla on monenlaista käyttöä niin juhla- ja kokoustilana sekä harrastetilana. Kansalaisopiston piirit kokoontuvat viisi kertaa viikossa tarjoten mm. kudontaa, nypläystä, parkkinahkakurssia ja itämaista tanssia. Kunta maksaa tiloista vuokraa, mutta jatkossa tilavuokran maksaa aluelautakunta. Kylätalon lämmityksestä vastaa neljä miestä talkootyönä. Kyläläiset lahjoittavat hakkeeksi tulevaa puuta. Narkauksen kylätalo on kaikkien kyläläisten käytössä ja sitä arvostetaan kyläläisten keskuudessa. Lähin seuraava kokoontumispaikka on 10 kilometrin päässä. Kylätoiminnan haasteena Päivi Saarijärvi kertoo olevan kylätoiminnan aaltoliikkeen sama haaste taitaa olla kaikkialla Suomessa. Osin senkin vuoksi remonteista ei haluta ottaa stressiä, vaan korjauksia tehdään pitkällä tähtäimellä, kun saadaan taas voimia ja intoa uusiin haasteisiin. Ajankohtainen haaste on myös kuituverkon saaminen palveluiden ja toimintojen tueksi. Rovaniemen alueella on kuusi suuraluetta, jonne kuituverkon vetämistä selvitellään. Ongelma on, kuten yleensäkin maaseudulla, kalliit liittymiskustannukset.
5 Siika-Kämän ja Särki-Kämän alueilla on paljon mökkiasutusta, mutta mökkiläiset eivät osallistu kylätoimintaan muutoin kuin yhteen kylätapahtumaan. Saarijärvi kertoi kuitenkin asiaan puututtavan uuden aluelautakunnan kehittämistoiminnan selvityksellä, jolla selvitetään mökkiläisten tarpeita. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Saarijärvi nosti lopuksi esille yhden tärkeän kyliä kehittävän seikan: yleiskaavan laatimisen alueelle. Kaavoituksella mahdollistetaan asukashankinta kylille pitkällä tähtäimellä. Narkaus-Kämän kylätoimikunnan kehittämissuunnitelma valmistui syksyllä 1998. Suunnitelman mukaisesti kyläläisten talkootyönä kunnan kanssa laaditun Narkauksen alueen yleiskaava on valmistunut 2002. Lisätietoa: Kyläyhdistyksen pj Päivi Saarijärvi, p. 040-7010 488, sposti: paivi.saarijarvi@pp.inet.fi, http://kylayhdistys.narkaus.fi 2.2. Rovaniemen aluelautakuntakokeilu 2013-2016 tavanomaisuuden ylittämistä Aluelautakuntamallin esittely, Topakkahankkeen esittely, projektipäällikkö Maarit Alikoski, Rovaniemen kaupunki, hyvinvointipalvelut Rovaniemellä on jo parikymmentä vuotta toiminut Yläkemijoen aluelautakunta, josta saadut taloudelliset ja toiminnalliset kokemukset koettiin niin hyviksi, että aluelautakuntamallia päätettiin laajentaa kokeiluna suurkunnan alueella. Huhtikuussa 2012 Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi aluelautakuntamallin ja -toiminnan kehittämisen kaupunginvaltuuston linjausten mukaisesti. Päädyttiin laajentamaan malli Yläkemijoen lisäksi viidelle uudelle alueelle vuosiksi 2013-2016. Pohjatyötä valmistelemaan perustettiin Topakka-hanke, jota koordinoi 17 vuotta asukkaiden kuulemista kehittänyt Maarit Alikoski. 2.2.1. Uudet aluelautakunta-alueet ja kylät 2014 alkaen Yläounasjoki 669 asukasta Alaounasjoki 1609 asukasta Yläkemijoki 1014 asukasta (olemassa oleva lautakunta) Alakemijoki 2900 asukasta Sodankyläntien suunta 738 as Ranuantien suunta 618 as
Aluelautakuntien tehtävänä on vastata toiminta-alueensa määriteltyjen lähipalveluiden järjestämisestä. Nämä palvelut ovat: koulutuslautakunnalle kuuluvista esiopetuksen sekä perusopetuksen palveluista, vapaa-ajan lautakunnalle kuuluvista kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluista sekä alueen yleisestä kehittämistoiminnasta. Kaksi aluelautakuntaa on halunnut vastuulleen myös varhaiskasvatuksen palvelut. Vuoden 2015 alusta aluelautakunnille siirtyvät perusturvalautakunnalle kuuluvat terveysneuvonta ja kotihoidon palvelut sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Aluelautakunta antaa myös lausuntoja toimialueensa yleis- ja asemakaavasta sekä niiden muutoksista. Lisäksi aluelautakunta päättää alueensa asukaspalvelun toimitilaverkosta kaupunginvaltuuston päättämien periaatteiden ja linjausten mukaisesti. Viiden uuden aluelautakunnan budjetti v.2014 on 9,7M ja Yläkemijoen n.2,1m. Budjetin realistisuutta perätessä ilmeni, että palvelut on hinnoiteltu nykyisten kustannusten mukaisesti, joten budjetin pitäisi olla realistinen. 2.2.2. Hyvä pohjatyö auttaa alkuun Alikoski korostaa hyvin tehdyn pohjatyön merkitystä näin suuressa muutoksessa. Pohjatyötä tarvitaan niin kylille päin kuin kaupungin hallinto- ja luottamuselinorganisaatiossa. Hanke on vastannut kokonaisuuden koordinoinnista ja yhteensovittamisesta kuten: aluelautakuntien perustamistehtävät, tukenut aluelautakuntien toimintatavan rakentumisessa, vuorovaikutuksessa ja kehittämissuunnitelmissa, huolehtinut käynnistysvaiheen koulutuksista, neuvonnasta, opastuksista, kyläviestinnästä ja tiedottamisesta. Avainasemassa on myös tiedottaminen alueen asukkaille mm. käytössä olevissa kylälehdissä sekä uudessa kuuden alueen yhteisessä lehdessä, joka on tulossa alueelle uutena tiedottamisvälineenä. Maarit Alikoski korostaa kuitenkin, että tärkein tekijä toimivaan aluelautakuntaan ovat alueen ihmiset: asukkaiden aktiivisuus, innostuminen ja sitoutuminen näitä tekijöitä virkamiehet eivät koskaan korvaa, vaikka suunnitelmat olisi tehty kuinka hyvin! Rovaniemellä on laadittu aluelautakuntien puheenjohtajien, virkamiesten ja eri yhteistyötahojen kanssa Maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020. Ohjelmaa toteutetaan kehittämissuunnitelmilla, jotka ohjaavat ja linjaavat myös aluelautakuntien toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Kehittämissuunnitelmat on laadittu v.2013 aikana kaikille kokeilun suuralueille. Kehittämissuunnitelmissa on kuvattuna aluelautakuntien toimiala ja kokonaiskehittämisen tavoitetila eli perusrakenne on kaikilla sama. Kehittämissuunnitelmissa huomioidaan eriikäisten asukkaiden osallisuus ja mm. lapsille ja nuorille on suunnattu omia kuulemistilaisuuksia. Asukkaiden kuulemisista lähtevät toiveet kirjataan kunkin alueen kehittämissuunnitelmaan, joten eri aluelautakuntien erot näkyvät sisällössä ja painotuksissa. Kehittäminen perustuu Rovaniemen kaupungin arvoihin, kuten esim. Alaounasjoen kehittämistoiminnan painopisteet, jotka keskittyvät palvelujen, asumisen ja elinkeinojen kehittämiseen. Kehittämissuunnitelmat toteuttavat myös Rovaniemen kaupungin eri yhteistyötahojen kanssa laatimaa Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa 2013-2016. Vuodelle 2014 aluelautakunnille on luvassa 220 000 kehittämistukea alueen omiin hankkeisiin mm. arjen palveluinnovaatioihin ja kylätalojen kehittämiseen. Suunnitteilla on mm. kotiapusetelimalli, hyvinvointibussi, kirjastoauton palvelujen kehittäminen ym. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuoden 2013 kehittämistuki oli vain 85 000. 6
7 2.2.3. Aluelautakunnissa ei pelata poliittisilla valtasuhteilla Aluelautakuntaan valittavien edustajien valintaperiaate on samanlainen kaikilla alueilla: valinta suoritetaan jokaisessa kylässä (6-9kylää/aluelautakunta) avoimessa kyläkokouksessa, jossa valitaan yksi edustaja ja varaedustaja aluelautakuntaan. Ehdotus menee Rovaniemen kaupunginvaltuustoon, kun on tarkistettu tasaarvolain toteutuminen valinnoissa, muutoin kylien esityksiä ei yleensä muuteta. Valintaa ei tehdä poliittisilla perusteilla, vaikka Rovaniemen kaupunginvaltuusto niin aluksi ehdottikin. Kylät kuitenkin vastustivat ja saivat tahtonsa läpi eikä perinteinen vaaleilla valittu edustajistokaan koe aluelautakuntaa uhkana demokratialle. Uusien aluelautakuntien esittelijänä toimii asiakaspalvelupäällikkö, lisäksi kaikilla alueilla on käytössään yksi kokoaikainen aluesihteeri. Yläkemijoen malli jatkaa omalla hyvällä tyylillään, josta myöhemmin lisää. Lisätietoa: projektipäällikkö Maarit Alikoski, p. 050-3748495, sposti: maarit.alikoski@rovaniemi.fi, www.rovaniemi.fi 2.3. Lappilaiset kylät ry Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilä Lapin kyläasiamiehen urakkaa ei käy kateeksi, kun Pirjo Riskilä lataa esityksensä ensimmäisen dian faktat silmiemme eteen. Tässä kyläasiamiehen urakka-alue lukuina: kuusi seutukuntaa 21 kuntaa n. 330 kylää Asukkaita 182 856 Pinta-ala 100 367 m2 Pituus n. 600 km Pirjo Riskilä tekee työtä 80 % työajalla, muun ajan hän toimii poroyrittäjänä. Kyläasiamiehen työtehtävät sisältävät: kylien edunvalvontaa ja neuvontaa kylätoiminnan kehittämistä tiedon välittämistä kylille yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa ohjausryhmä- ja kyläneuvostotyöskentelyä sekä ohjelmatyötä toimistotyötä. Ohjelmatyö sisältää mm. Lapin Liiton maaseutuohjelman, Outokairan alueen kylien kehittämissuunnitelman, Rovaniemen kaupungin maaseutuohjelman sekä alueelliset kehittämisohjelmat, Lapin järjestöstrategian, MTT:n tulevaisuudet kylät -ohjelman 4 kylälle sekä toimintaryhmien kehittämisohjelmat. Lappilaiset kylät ry:n toimintaa ohjaa 12-jäseninen kolmikantahallitus: kyläedustajat, kuntaedustajat ja muut organisaatiot -edustajat, joita ovat 4H, ProAgria/ maa- ja kotitalousnaiset, toimintaryhmät. Jäsenmäärä on 130, joista yhdistykset ja henkilöjäsenet 110, kunnat 14 ja yhteistyötahot 6. Viranomaisyhteistyötä kyläasiamies tekee Aluehallintoviraston, ELY-keskuksen ja Lapin Liiton kanssa. Kyläkunta yhteistyötä tehdään 9 kyläneuvoston, Keminmaan kylät ry:n, Rovaniemen aluelautakuntien ja RovaTokka Rovaniemen alueen kylät ja asukasyhdistykset kanssa.
8 Pirjo Riskilä kertoi, että yhteistyötahojen määrä on vuosien saatossa lisääntynyt kylätoiminnan arvostuksen kasvaessa, sillä maakunnallinen kyläasiamies nähdään hyvänä yhteistyötahona. Kun yleisöstä kysyttiin, että tarvitaanko kyläyhdistyksiä enää aluelautakuntamallin rinnalle, oli Riskilän näkemys ehdoton: aktiiviset kyläyhdistykset tarvitaan pitämään yllä eläviä kyliä! Aluelautakunnassa on vain edustus kylistä, mutta itse kylät toteuttavat kehittämistehtäviään ja tuovat esille kehittämistehtäviä. Aluelautakunnat ovat osa Rovaniemen kaupungin luottamushenkilöorganisaatiota, ei itsenäinen toimija, kuten kyläyhdistykset. Kyläyhdistykset ja aluelautakunnat eivät siten kilpaile keskenään vaan ovat toisistaan riippuvaisia. 2.3.1. Kyläneuvosto-malli kehittää kunta-kylä -yhteistyötä Osassa Lapin kunnista on otettu käyttöön Lapin Liiton kannustamana kyläneuvosto-malli, jossa kehitetään kyläkunta yhteistyötä. Kyläneuvosto-malli toimii jo lähes kymmenellä alueella. Jäseniä on 1/kylä sekä 1-2 luottamushenkilöedustajaa/kunta. Neuvosto on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja alueellisesti tasapuolinen. Sihteerinä toimii kunnassa maaseutuasioista vastaava. Kyläneuvosto kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa, kokoukset ovat avoimia ja vuorotellen eri kylissä. Neuvosto pyrkii päätöksissään yksimielisyyteen. Kyläneuvosto pyrkii kehittämään yhteistyötä kunta-kylä, kylä-kunta ja kylä-kylä-kunta -lähtökohdista. Kyläneuvostossa asukkaiden ääni saadaan kuulumaan jo päätösten valmisteluvaiheessa. Esityslistalla on asioita kunnan ja kylien asioista ja pöytäkirja toimitetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Kyläneuvosto voi myös antaa lausuntoja valmisteilla olevista asioista. Palvelujen turvaaminen, kylien tarpeiden ja ideoiden kartoitus ja priorisointi ovat neuvoston tehtäviä. Kyläneuvostolla ei ole kuitenkaan vastuullaan taloudellista valtaa, mikä syö sen uskottavuutta. Lähteenä käytetty Pirjo Riskilän esityksen lisäksi kyläkoordinaattori Juha Kutunivan PowerPoint-esitystä Kyläneuvosto kunta-kylä yhteistyön välineenä, Lapin kylätoimintapäivät 15.10.2011. 2.3.2. Ei mithään raijjaa ja muita kylähankkeita Valokuituasiat ovat osa kyläasiamiehenkin arkea. Valokuitua on rakennettu jo mm. Utsjoelle, Kittilään ja Sallaan, osaan on rakenteilla ja vireillä on myös viisi kyläverkkohanketta. Valokuituverkon kehittämisen ohella palvelujen turvaaminen on tärkeää etenkin Lapin maaseutualueilla. Innovatiivisuutta kysytään, jotta vähäisetkin palvelut saadaan pidettyä lähipalveluina. ELY-keskus rahoittaa hanketta, jossa kirjastoauto muuntuu monitoimibussiksi sisältäen mm. nuorisotilat. Palveluyrittäjyyttä Välittäjäorganisaatiolla (Palveluja kyliin)-hankkeella edistetään kylien palvelutuotantoa ja palveluyrittäjyyttä osuuskuntamuotoisen välittäjäorganisaation avulla. Turvallisuus on myös iso kokonaisuus, jonka alla toimii useita hankkeita eri toimijoiden rahoittamana, esimerkkeinä esim. valtakunnalliset SYTYn Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä, Aluehallintoviraston Arjen turvaa kunnissa ja SPR:n Järjestöt kylissä. Näistä hankkeista jalkautetaan toimintoja lappilaisiin kyliin. Alueellisten hankkeiden lisäksi on toimintaryhmien rahoittamia paikallisia Leader-hankkeita, kuten esim. Outokaira tuottamhan ry:n koko alueen kylähanke ja Kittilän kylähanke Kyläkulttuuria tuntureitten maassa. Lisätietoa: Lapin kyläasiamies Pirjo Riskilä, p. 040-1495919, lapin.kylaasiamies@elisanet.fi, http://lapinkylatoiminta.lappi.fi/etusivu
9 2.4. Yläkemijoen alueeseen tutustuminen Yläkemijoen alue on Rovaniemen itäpuolella Kuusamoon johtavan kantatie 81 varrella. Se on yksi Rovaniemen suuralueista ja sijaitsee Rovaniemelle, Kuusamoon, Kemijärvelle sekä Ranuan ja Pudasjärven kautta Ouluun vievien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on yhdeksän kylää, joista lähes kaikki sijaitsevat nauhana komean ja Suomen pisimmän joen, Kemijoen rantatörmällä: Tennilä, Viiri, Vanttauskoski, Vanttausjärvi, Pekkala, Juotas, Autti, Pirttikoski ja Pajulampi. Vanttauskoski on kylä Rovaniemellä Kemijoen varrella ja on Yläkemijoen alueen keskuskylä. Matkaa Vanttauskoskelle kertyy Rovaniemeltä 52 ja Kemijärveltä 82 kilometriä. Vanttauskosken asukasluku on noin 300. Kylälle on keskittynyt suurin osa koko Yläkemijoen alueen palveluista: kylällä on koulu, asiamiesposti huoltoasemalla, kauppa sekä Rovaniemen kaupungin palvelupiste Siula. 2.4.1. Info- ja palvelupiste Siula Info- ja palvelupiste Siula sijaitsee keskeisellä paikalla Vanttauskoskella Rovaniemen ja Kuusamontien risteysalueella. Paikkaa esitellyt Maarit Ulusoy kertoi Siulasta löytyvän seuraavat palvelut: verkkoyhteydet/asiakaspääte, kyläkirjasto, lääkekaappi (Saarenkylän apteekin alainen), Yläkemijoen alueen matkailuneuvonta, kartat ja postikortit, kalastusluvat, kopiointi ja käsityöpaja Paula (paikallisten tuotteiden myymälä). Asiakaspalvelun lisäksi Siula toimii alueella toteutettavien kehittämishankkeiden toimistona ja kehittämisyksikkönä.
10 2.5. Yläkemijoen aluelautakunnassa pieni on kaunista Aluesihteeri, rehtori Meeri Vaarala, Rovaniemen kaupunki Yläkemijoen aluelautakunta on yksi Rovaniemen kaupungin hallinto-organisaation tilaajalautakunnista ja sille on määritelty oma tehtäväalue. Lautakunta järjestää Yläkemijoen alueen perusopetus-, kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja terveydenhuoltopalvelut ja vastaa lapsiperheiden ja ikäihmisten palveluista sekä alueen elinkeinojen kehittämistoiminnasta. Aluelautakunnan toiminnan tavoitteena on järjestää asukas- ja asiakaslähtöisiä palveluita niin, että asukkaat saisivat tarpeitaan vastaavat peruspalvelut omalta alueeltaan. Lautakunta päätti tarjota lähipalveluna äitiysneuvolapalvelut. Lääkärikonsultaatiota voi saada virtuaalisesti Siulan Virtu-pisteessä. Aluehallinnon tärkeä tavoite on alusta lähtien ollut, että alueen väestön asiantuntemus ja kaupungin palveluksessa olevien ammattilaisten ja työntekijöiden ammattitaito voidaan monipuolisesti yhdistää ja samalla tuoda päätöksenteko mahdollisimman lähelle asukasta. Aluehallintoa leimaa siis läheisyysperiaate, monialaisuus, sektorirajojen ylittäminen ja innovatiivisuus palvelujen tuottamisessa ja elinkeinojen kehittämisessä. 2.5.1. Mistä kaikki alkoi? Yläkemijoen aluelautakunnan syntyajat ulottuvat 1990-luvulle, jolloin Lipposen hallitus pohti kansalaisten osallisuutta. Rovaniemen maalaiskunta ilmoitti halukkuutensa hankkeeseen ja teki kyselyn alueensa kylille. Yläkemijoen alueella oli perustettu 1980-luvun lopulla useita kylätoimikuntia, jotka kuitenkin pian huomasivat olevansa yksin liian pieniä toimijoita vaikuttaakseen alueen asioihin. Niinpä Yläkemijoen kylät yhdistyivät ja päättivät osallistua Rovaniemen maalaiskunnan osallisuus-hankkeeseen. Hankkeessa selvitettiin, mistä palveluista kaupunki on halukas luopumaan ja mistä palveluista kylät ovat kiinnostuneita ottamaan vastuun, muistelee Meeri Vaarala. Koulutuslautakunta oli valmis antamaan osan tehtävistään pois, joten tästä syntyi aluelautakunnalle sopiva vastuukenttä. Haasteita riitti, sillä vuosikymmen oli kiivasta koulujen lakkautusaikaa. Jäljelle jäi noin sadan oppilaan Yläkemijoen koulu, joka palvelee ainoana jokivarren kouluna. Paikalla ollut vanha alakoulu paloi salamaniskusta ja vuonna 2004 valmistui uusi koulu, jossa on myös yläkoulu. Koulun lisäksi siellä on päivähoidon palvelut ja se toimii minikunnanvirastona ns. palvelukeskuksena. Yläkemijoen lautakunnan esittelijänä toimii Rovaniemen kaupungin koulutussihteeri. Meeri Vaarala on lautakunnan kokousvalmistelija ja päätösten toimeenpanija. Laskutus, hankintojen kilpailutus sekä palkanlaskentapalvelut tulevat kaupungilta. 2.5.2. Aluelautakunta on omiin asioihin sekaantumista Yläkemijoen aluelautakuntaan kuuluu yhdeksän edustajaa eli yksi edustaja kylältään. Kylät valitsevat edustajan yleisessä kyläkokouksessa ilman poliittisia valtasuhteita. Lautakunnan toiminta on nopeaa, alhaalta ylös toimivaa ja tarpeista lähtevää. Vaarala kertoo esimerkin, miten eräs kyläläinen oli kävellyt yksi päivä koulun kansliaan, joka siis toimii myös Yläkemijoen kansliana, ja toivonut ikäihmisille järjestettävän uimahallireissuja Rovaniemelle. Tämä olisi osa ennaltaehkäisevää kuntouttavaa toimintaa ja niinpä aluelautakunta päätti jo seuraavassa kokouksessaan aloittaa uimahallikyydit kokeiluluonteisesti. Voiko parempaa osallisuuden kokemusta enää tarjota kuntalaiselle kuin tämä? Tällainen toiminta motivoi alueen asukkaita vaikuttamaan ja osallistumaan, koska sillä koetaan olevan todellisia vaikutuksia omaan elämään kylässä. Joku jäsenistä on todennut
aluelautakunnan olevan omiin asioihin sekaantumista. Aluelautakunta toimii tilaaja-tuottaja-järjestäjä -mallilla, joten sitähän se väistämättä on pienessä n. 1000 asukkaan Yläkemijoella, mutta on se myös tehokasta ja sitouttavaa. Sitoutumisesta kertoo sekin, että lautakunnan vastuulla olevaa n. 2,1M :n vuosibudjettia ei ole koskaan 20- vuotisen historian aikana ylitetty. Vuosibudjetin sisällä lautakunnalla on vapaa liikkumavara, tosin 60-70 %:n henkilöstömenot sanelevat suuntaviivoja. Vaarala korostaa, että taloudellisesti tuotettavat palvelut vaativat kykyä ylittää hallinnolliset sektorirajat ja sitä kautta löytää tehokkuutta toimintaan. Aluelautakunnalla on käytössään myös merkittävä hankerahavaraus, sillä toimintaa ja palveluja kehitetään eri tahoilta tulevalla hankerahalla, tästä Siula on konkreettinen esimerkki. Vuosien 2006-2013 aluelautakunnan kehittämissuunnitelmasta on toteutunut 5-6 hanketta, mikä on huomattava määrä. 11 2.5.3. Ihmiset tekevät aluelautakunnasta oman näköisensä Vaarala tuo rehellisesti esille aluelautakuntatyöskentelyn nurjan puolen. Käsiteltävät asiat eivät ole helppoja, sillä usein ne henkilöityvät. Työskentely on ajoittain turhauttavaa, haastavaa ja tappeluakin esiintyy. Mutta mikä on vaihtoehto? Se, että asioista päätetään kaukana Rovaniemellä, on hyvä pelote saada toimijat jatkamaan. Vaarala muistaa myös, miten Yläkemijoen lautakunta meinattiin tappaa 2010. Viranhaltijapuolella on esiintynyt jonkin verran vastustusta, mutta Vaaralan mukaan myös joka valtuustokaudella on mietitty aluelautakunnan järkevyyttä. Toisaalta aluelautakuntamalli on tuonut kaupungille säästöjä, ja nyt toiminta laajenee viidelle uudelle aluelautakunta-alueelle. Mielenkiintoista seurata, miten malli toimii muilla alueilla ja olisiko mallista esimerkkiä koko Suomeen etenkin kuntaliitosalueilla. 2.5.4. Kyläkello kuuluu joka pirttiin Yläkemijoen aluelautakunta julkaisee asukastiedote Kyläkelloa noin 10 kertaa vuodessa yhteistyössä alueen yhdistysten, yritysten ja Rovaniemen seurakunnan kanssa. Kyläkello löytyy myös Siulan ilmoitustaululta. Asukastiedotteesta ilmenevät ajankohtaiset tapahtumat, seminaarit ja kokouskutsut aluelautakunnan avoimiin kokouksiin, yhdistysten tiedottamis- ja kerhoasiaa. Asukastiedotteen tärkeyttä kuvaa hyvin kyläasiamies Riskilä, joka kertoi kyläkierroksillaan nähneensä Kyläkellon joka talon jääkaapin ovessa tai seinällä. Lisätietoa: Aluesihteeri Meeri Vaarala meeri.vaarala@rovaniemi.fi, http://www.ylakemijoki.fi/ http://www.ylakemijoki.fi/index.php/alueen-palvelut/aluelautakunta Info- ja palvelupiste Siula: Maarit Ulusoy, p. 050 567 9999, sposti: siula@rovaniemi.fi Perjantai-illan ohjelmaan kuului illallinen Porotila Sirmakossa, joka tarjoaa perinteisiä lappilaisia elämyksiä matkailijoille. Saimme nauttia aidosta lappilaisesta poronkäristyksestä lapinjuustoineen ja lakkahilloineen sekä isäntäpari Taina ja Ilpo Riskilän tilaesittelystä. Tila harjoittaa alkuperäiselinkeinoihin kuuluvaa poronhoitoa jo kuudennessa polvessa sekä tarjoaa ohessa elämyspalveluja, kuten porosafareita.
12 3 Lauantai 16.11.2013 Kainuun malli, Kajaani 3.1. Teppanakeskus poisoppimisen osaamiskeskus Jos oli matkalaiset valaistuneita perjantain Rovaniemi-turneen jäljiltä, niin Veli-Matti Karppisen esitys vei kyllä tajunnan. Kainuun malli on käsittämätön esimerkki kolmannen sektorin tehokkuudesta tai vastaus valtion ja kunnan tehtävien karsimiseen. Tämän kaltaisen tehokkaan ideanikkarin ja junailijan kun saisi kaikkiin maakuntiin, niin kylläpä olisi alueilla virtaa. Kelpasipa meidän tiedonmurusia saadessamme samalla nauttia luomuruokaa vastaremontoidussa entisessä kyläkoulussa, joka oli uudistettu todella kauniisti vanhaa kunnioittaen. Tämäkin varsinainen tehokkuuden ja voimain ponnistus Kainuun Nuotan toimijoilta, mihin jo yksistään voisi tehdä tutustumisretken! Teppanakeskus toimii Kainuun kylätalona, Nuotta ry:n toimintakeskuksena, järjestötalona ja nyt remontin myötä myös ravintolana. Keskuksessa on kuituyhteydet ja siellä on monipuolisesti hyödynnetty modernia tietotekniikkaa. Poisoppimisen osaamiskeskuksen taustalla on ajatusmalli, jossa otetaan opiksi menneisyydestä, huonot asiat ja tavat jätetään pois ja tilalle otetaan uutta. Näin luodaan uutta ja kehittyvää. Kainuun Nuotta Ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun kylä- ja asukas-toiminnan kattojärjestö. Järjestöön kuuluu n. 150 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. Periaatteena on, että maaseutukylät ja taajamien asuinalueet ovat tasaveroisina edustettuina, mistä syystä käytetään termiä asuinalue kuvaamaan molempia. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten halukkuutta ja mahdollisuuksia luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Kainuun Nuotta ry on palveluorganisaatio, johon kuuluvat myös liiketoimintaa harjoittavat GrowNow-kehitysyhtiö ja Osuuskunta Rajan Nuotta, joka on sosiaalinen osuuskunta. Kehitysyhtiön kohderyhmä on ensisijaisesti Kainuun ulkopuolinen alue ja Eurooppa. Yhtiö tarjoaa mm. Ravintola Wanha Teppanan palveluja, koulutus- ja konsultaatiopalveluja,
kylämatkailutuotteita, iltamapalveluja sekä kylähullutuotteita. OK Rajan NUOTTA on arvopohjainen maakunnallinen kylien palveluosuuskunta. Kainuun Nuotalla on 17 kokoaikaista työntekijää sekä useita osa-aikaisia tukityöllistettyjä ja alihankkijoita. Kainuun Nuotta ry tarjoaa seuraavia palvelukokonaisuuksia 1. Kyläpalvelut, mm. jätevesineuvonta, palvelukeskustoiminta, YTY-toiminta. 2. Työllisyyspalvelut, mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotakuun toteutuminen, sirpaleisten töiden uudelleenorganisointi luoden työtä ja työpaikkoja kylille ja yhdistyksille. 3. Maahanmuuttajille suunnatut palvelut, mm. Monika kohtaamiskeskukset, maahanmuuttajien yhteiskuntaan kiinnittymisen tukeminen. 13 YTY-toiminta on uusi alkava toimintamalli, jossa Nuotta ottaa ylläpitääkseen ELYn vastuulla olevat leirija nuotiopaikat, ladut, moottorikelkkareitit, luontopolut jne. Tavoitteena on työllistää kyläläisiä. 3.2. Kainuun sopimuksellinen toimintatapa Saimme tarkempaa tietoa Kainuun sopimuksellinen toimintatapa 2013-2015 -hankkeesta projektipäällikkö Mauri Möttöseltä. Ideana on koota pirstaleisia 1-3 tunnin töitä, joita kunta tai yrittäjät eivät ota hoitaakseen ja koota työt mielekkääksi kokonaisuudeksi, jolloin työtä riittää koko päiväksi. Esimerkkinä pirstaleisista töistä ovat rakennusten korjaaminen, kotipalvelu-työt, mökkitalkkarin palvelut, maiseman hoito, liikuntapaikkojen hoito, tieisännöinti. Työ tarjotaan kyläosuuskunnille, kyläyhdistyksille, maaseutuyrittäjille, jolloin työn teettäjä maksaa työstä Nuotalle, joka puolestaan maksaa korvauksen työntekijälle. Mallin tavoitteena on että maaseudun piilevät ansiolähteet muodostuisivat työksi ja palveluiksi. edistää yhdistysten ja seurojen toimintaedellytyksiä luomalla työtilaisuuksia ja ansaintamahdollisuuksia. työllistää nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä madaltamalla yhdistysten ja seurojen työllistämiskynnystä. edistää maaseudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja luoda uutta yritystoimintaa. maaseudun pirstaleisten töiden organisointi liiketaloudellisesti kannattavasti palvelujen tuottaminen lähilogistiikkaa mahdollisimman pitkälle hyödyntäen välittäjäorganisaatio tunnistaa uusia palvelutarpeita ja tuotteistaa niistä uusia tuotekokonaisuuksia. Tavoitteena on myös saada tulevaisuudessa työllistämispalvelut tukemaan Nuotan palvelukeskusta. Taustalla on vahvasti liiketaloudellinen ajattelumalli, jossa tekemätön työ tehdään kannattavaksi sekä ostajan että tekijän kannalta. Möttönen arvioi n.70-100hlön työllistyvän tällä mallilla. YTY-töissä on nähtävänä kahdenlaista työtä: 1. Yleishyödyllinen työ, kuten luontopolkujen kunnossapito, jolla ei kilpailla vapailla markkinoilla. 2. Maksupalvelutyö, josta tehdään tarjous ja josta kilpaillaan vapailla yritysmarkkinoilla. Malli vaatii maaseudun toimijoiden organisoitumisen, mutta sekinhän on jo Kainuussa tehty vuosikymmenten aikana. OK Rajan Nuotta on Kainuun maaseudun kyläyhdistysten perustamien osuuskuntien yhteisosuuskunta. Sen liikevaihto on 2M /v. OK Rajan Nuotan tulot koostuvat valtionavusta, varainhankinnasta, hankerahasta (4 hanketta) sekä ministeriöiden rahoituksesta (3 ministeriötä asiakkaana). Nuotta on jo saavuttanut Kainuussa vahvan palvelutuottajan maineen, sillä siltä tullaan pyytämään palvelujen tuottamista. Tätä Veli-Matti Karppinen pitää parhaimpana kiitoksena toiminnalle! Lisätietoa sopimuksellisesta mallista Kainuun Nuotan kotisivuilta http://www.koutadesign.fi/~nuotta/?site=18&p=270&c=etusivu.
14 3.3. Kainuun Nuotta toteuttaa kylien kehittämistä vahvassa yhteistyössä Kuten jo arvata saattaa, kylien kehittämisen osalta Kainuu on myös etunenässä. Se on luonut pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti yhteistyön mallia, jossa lähestulkoon kaikki Kainuussa toimivat organisaatiot, järjestöt ja viranomaiset ovat mukana tavalla tai toisella. Kainuun Nuotta on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistysten ja taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen perustama Kainuun kylä- ja asukastoiminnan kattojärjestö. Nuottaan kuuluu 152 kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä ja sen hallituksessa on edustus jokaisesta kunnasta sekä yhteistyökumppaneilta. Nuotta on edustettuna myös Kainuun Maaseuturyhmässä eli MYR II:ssa, jossa on mukana reilut 30 keskeistä maaseudun toimijaa. Lisäksi Kainuussa toimii Kainuun järjestöfoorum, jossa on edustettuna kaikki keskeisimmät maakunnalliset kansalaisjärjestöjen toimijat. Järjestöfoorumin tehtävänä on olla Kainuun maakuntaohjelman kolmassektori-osion käytännön toteuttamisen vastuutahona. Se toimii mm. yhteistyötahona Kainuun maakuntakuntayhtymään, kuntiin, muihin viranomaistahoihin ja yrityksiin päin. Tavoitteena on uusien yhteistyömallien ja kehittämishankkeiden rakentaminen. Karppinen toteaa, että kolmassektori on Suomen maakuntaohjelmista ainoana huomioitu Kainuun maakuntaohjelmassa. Hän korostaa, ettei kolmassektori voi ottaa vastuuta palvelujen tuottamisesta, mikäli sitä ei oteta mukaan suunnitteluun. Karppinen korostaa myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, sillä niiden avulla saadaan tutkittua tietoa kylätoiminnasta ja sen vaikuttavuudesta, mikä taas parantaa kylätoiminnan uskottavuutta ja verkostoitumista myös kansainvälisessä kentässä. Nuotta tekee tiivistä yhteistyötä mm. Oulun yliopiston Kajaanin yo-keskuksen ja ProAgria-Kainuun kanssa. Lisäksi Karppinen kertoi, että Kainuussa kylien kyläsuunnitelmat huomioidaan kuntien suunnitelmissa ja kuntasuunnitelmat puolestaan maakuntasuunnittelussa. Tällainen alhaalta ylöspäin lähtevä suunnittelu näkyy koko Kainuun kehittämisessä. Käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutettavasta suunnittelusta ovat mm. Kajaanin kylä- ja kaupunginosaohjelma, kuntatiimit, maaseutuohjelma. Lisätietoa: Kainuun Nuotta ry Teppanakeskus, toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen p. 040 585 3645, sposti: veli-matti.karppinen@kajaani.net tai kainuunnuotta@kajaani.net http://www.kainuunnuotta.net/ 4 Osallistujat olivat matkaan tyytyväisiä Ylitti odotukset Linja-autossa pikaisesti muutamille osallistujille tehty palautekysely matkasta kertoo sen, miten tarpeellinen matka oli kylä- ja kuntatoimijoille. Tutustumiskohteet saivat kiitosta, mutta vähemmälle osalle eivät jää kanssamatkustajien kesken käydyt keskustelut tai bussimatkoilla tehdyt esittelyt, joista saatiin konkreettista tietoa osallisuuden toimintamalleista kylissä ja kunnissa. Näitä malleja ja hyviä käytäntöjä viedään nyt eteenpäin ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, miten lähidemokratia jalkautuu maakuntiin. Opintomatkan kirjallinen palauteyhteenveto on matkaraportin liitteenä.
15