Vaasan Yliopisto. Kauppatieteellinen tiedekunta Johtamisen yksikkö. Kandidaatin tutkielman ohjaus

Vaasan Yliopisto Kauppatieteellinen tiedekunta Johtamisen yksikkö Kandidaatin tutkielman ohjaus Ohjausprosessin vastuuhenkilö: KTT, yliassistentti Annika Tidström Johtamisen yksikkö Kauppatieteellinen tiedekunta Vaasan Yliopisto PL 700, 65101 Vaasa Puh. 06 324 8111 S-posti: anntid@uwasa.fi Esityksen laatijat: KTT, Professori Riitta Viitala Johtamisen yksikkö Kauppatieteellinen tiedekunta Vaasan Yliopisto PL700, 65101 Vaasa Puh. 06 324 8291 S-posti: riitta.viitala@uwasa.fi KTT Annika Tidström Johanna Viitanen Warrantti ry Koulutuspoliittinen vastaava Kauppatieteellinen tiedekunta Vaasan Yliopisto Wolffintie 34, 65200 Vaasa Puh. 050 577 2190 S-posti: koulutus@warrantti.org

1 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ... 2 2. KANDITUTKIELMAN OHJAUSPROSESSI... 3 2.1 Tausta ja tavoite... 3 2.2 Prosessin sisältö ja vaiheet... 3 2.2.1 Tavoitteena opinnäyte -kurssi... 4 2.2.2 Kandidaatin tutkielman Road Map... 5 2.3 Ohjaus... 5 2.3.1 Ohjaajat ja ohjaustyö... 5 2.3.2 Ohjattavat... 6 2.3 Opiskelijoiden antama palaute... 7 2.4 Hyödyt... 8 3. LOPUKSI... 8 Liitteet Liite 1: Kandidaatin tutkielman Road Map (kevätlukukausi 2011)

2 1. TIIVISTELMÄ Nykyään kandidaatin tutkielman tekeminen on tärkeä ja merkittävä osa opiskelua. Se on usein myös ensimmäinen tieteellinen työ. Tämän vuoksi on tärkeää, että ohjausprosessi on hyvin hoidettu ja tutkielman tekemisessä päästään nopeasti alkuun. Yhtä tärkeää on myös saada prosessi kunnialla loppuun. Hyvät opetuksen käytännöt liittyvät esityksessä kahteen osaan: Tavoitteena opinnäytetyö kurssiin sekä kandidaatin tutkielman Road Map:iin. Kurssi antaa perusteet kandidaatin tutkielman tekemiseen ja Road Map selkeyttää kuvaa ohjausprosessista sekä antaa tukea niin opiskelijalle kuin ohjaajalle. Tavoitteena opinnäyte kurssi sisältää kaikki olennaiset osat tieteenfilosofisista näkökulmista tutkielman rakenteeseen. Road Map:iin kuuluvat tehtävät tukevat kandidaatin tutkielman tekemistä. Se näyttää kokonaisen prosessin johdannosta päättäjäisiin ja tutkielman valmistumiseen. Pedagogisesta näkökulmasta katseltuna tämä prosessi sisältää sekä kovia (rakenne, johdonmukaisuus) että pehmeitä (tuen antaminen, palkitseminen) käytänteitä. Nämä käytänteet ovat saaneet erittäin hyvän palautteen sekä opiskelijoilta että ohjaajilta. Kokonaisuus antaa opiskelijoille tiedon kandiprosessin eri vaiheista. Lisäksi se auttaa hahmottamaan prosessia niin ajankäytöllisesti kuin resurssien jakamisen kannalta. Ohjaajien mielestä prosessimalli ja etenemissuunnitelma ovat erittäin hyödyllisiä oman ohjausryhmän ohjelman suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Vaasan yliopiston Johtamisen yksikön kandidaatin tutkielmaprosessi on esimerkki ohjauksen hyvistä käytännöistä. Sitä voidaan soveltaa laajemmin myös monien muiden yksiköiden kandiprosesseissa.

3 2. KANDITUTKIELMAN OHJAUSPROSESSI Esittelemme nyt Vaasan yliopiston johtamisen yksikön kandidaatin tutkielman ohjausprosessin ja sen hyvät käytännöt. Kokonaisuus käsittää kurssin Tavoitteena opinnäyte (4 op), siihen liittyvän kandidaatin tutkielman tiekartan (Road Map) sekä ohjaajien johdolla jatkuvan tutkielmatyöskentelyn. Kokonaisuus kestää lukukauden. 2.1 Tausta ja tavoite Yksikön kandidaatin tutkinnon opinnäyteprosessi analysoitiin syksyllä 2008 ja siinä havaittiin lukuisia ongelmia ja pullonkauloja: opiskelijoilla kandityön valmistuminen venyi helposti, opiskelijat kokivat opinnäytteen usein vaikeana ja liian isona asiana, ohjauksen taso vaihteli, ohjaajat toimivat eri tavoin ja kandiryhmien toiminta ajoittui miten sattui lukuvuoden ajalle. Selvisi myös, että opiskelijalla ei aina ole riittäviä valmiuksia hallita laajaa tieteellistä työtä varsinkaan ilman hyvää ohjausta. Systemaattinen prosessi puuttui. Tavoitteeksi asetettiin sellaisen ohjausprosessin kehittäminen, jossa koettua kynnystä tieteellisen tutkielman tekoon madalletaan ja samalla ohjausta tehostetaan niin, että töiden laatu paranee ja niiden valmistuminen tehostuu. Pyrkimyksenä oli saada opiskelijan ensimmäinen oma tieteellinen tutkimus tuntumaan kiinnostavalta, mahdolliselta ja yhdeltä oppimistehtävältä muiden joukossa. Ratkaisua lähdettiin etsimään prosessijohtamisen ja oppimisen ohjauksen periaatteista. Tavoitteena on, että opiskelija saa tieteellisesti laadukkaan työn tehtyä lukukauden aikana. Tätä varten yksikköön kehitettiin opinnäytetyön ohjauksen prosessimalli. 2.2 Prosessin sisältö ja vaiheet Opiskelija tekee kandidaatin tutkielman pääsääntöisesti 3. opiskeluvuoden aikana. Opiskelijan tutkielmaprosessi käynnistyy hänen mennessään Tavoitteena opinnäyte kurssille. Sen rinnalla hän osallistuu Kandidaatin tutkielmaryhmään, jossa hän saa ohjausta oman tutkielmansa tekemiseen. Tavoitteena opinnäyte kurssi huolehtii pitkälti prosessin etenemisestä ja tukee ryhmissä tapahtuvaa ohjausta, jossa ohjaajat voivat keskittyä opiskelijoiden kanssa sisältö- ja menetelmäkysymyksiin. Työskentelyn voi aloittaa joko syyskuussa tai tammikuussa. Yksikköön on valittu kandidaatin tutkielmaprosessin omistaja, Annika Tidström, joka huolehtii, että kokonaisuus toimii. Hän toimii koordinaattorina ja laadun valvojana, sekä perehdyttää kurssin ohjaajat toimintamallin mukaiseen ohjaustyöhön. Opiskelijan täytyy ilmoittautua sähköisen kurssihallintajärjestelmän (WebOodi) kautta sekä Tavoitteena opinnäyte- että Kandidaatin tutkielma opintojaksoille. Järjestelmän avulla voidaan identifioida opiskelijat

4 jotka esim. vaihto-opiskelujakson tai muun syyn vuoksi suorittavat Tavoitteena opinnäyte -kurssin aikaisemmin ja tekevät kanditutkielmansa myöhemmin. 2.2.1 Tavoitteena opinnäyte -kurssi Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille tarvittavat valmiudet, tiedot ja taidot liittyen kandidaatin tutkielman tekemiseen. Kurssilla käsiteltäviä asioita ovat hyvän aiheen löytäminen, tieteellisen tutkielman kriteerit, perusasiat tieteenfilosofiasta tutkimusmenetelmiin, informaatiolukutaito ja tiedonhaku, tieteellisen tutkielman rakenne, tutkimussuunnitelman tekeminen ja tieteellisen tutkielman arviointi. Tavoitteena opinnäyte -kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa, syyskuussa ja tammikuussa, ja sen laajuus on 4 opintopistettä. Kurssin luennot tukevat kandidaatintyön käynnistämistä ja etenemistä; harjoitukset tukevat suoraan kandidaatin tutkielman laatimista. Kaikki kurssia käsittelevä materiaali ja informaatio ovat sähköisessä oppimisympäristössä (Moodle). Aloitusluennolla opiskelijoille jaetaan kurssikuvaus ja kandidaatin tutkielman etenemissuunnitelma, Road Map. Kurssin toisella luennolla käsitellään aiheen valintaa. Tavoitteena on auttaa opiskelijoita löytämään itseä kiinnostava ja samalla yksikön osaamisalueilla oleva aihe. Luennolla esitellään yksikön suosittelemia aihealueita liittyen opetuksen ja tutkimuksen painoaloihin. Tämän jälkeen opiskelijat ideoivat aiheita ryhmissä, ja heitä autetaan löytämään mahdollisimman pian alustava idea aiheestaan. Kun opiskelijat ovat löytäneet aiheensa, he täyttävät lomakkeen, Tutkielmani suunnittelurunko, jonka perusteella opiskelijat jaetaan kandiryhmiin. Lopullinen aihevalinta tehdään ohjaajan kanssa ensimmäisen ohjaustapaamisen yhteydessä. Kurssilla pyritään luomaan myös kokonaiskuva tieteellisen tutkimuksen metodologisista vaihtoehdoista ja niiden välisistä eroista. Metodologiasta pyritään tekemään ymmärrettävä ja hyödyllinen välineistö opiskelijoille, jotta kandidaatin tutkielmasta tulisi tieteellinen työ ja mahdollisesti myös perusta myöhempään pro gradu työhön. Kurssilla käsitellään lisäksi informaatiolukutaitoa ja tiedonhakua. Osiossa opiskelijat pohtivat hyvän ja huonon lähteen eroja ja saavat kattavan kuvan eri elektronisista tietolähteistä, kuten yliopiston Nelli-portaali lukuisine artikkelitietokantoineen. Kurssilla käydään läpi tutkielman rakennetta ja tutkimussuunnitelmaa, ja niitä käsitellään konkreettisten esimerkkien kautta. Opiskelijat analysoivat muun muassa aiempia pro gradu tutkielmia, sekä perehtyvät tutkimussuunnitelman tarkoitukseen ja sisältöön. Tutkimussuunnitelmaan perehtyminen ja sen tekeminen tukee suoraan omaa kandiprosessia, ja auttaa opiskelijaa hahmottamaan työn etenemistä ja aikatauluttamista. Viimeisenä asiana kurssilla käsitellään tutkielmien arviointia. Tarkoituksena on ohjata opiskelijat pohtimaan omia arvosanaan liittyviä tavoitteitaan. Arviointiin tutustumisen tavoitteena on myös, että opiskelijat asettavat tavoitteensa realistiselle tasolle, suunnittelevat aikataulu- ja muita resurssitekijöitä sen mukaan. Näin he pystyvät jo ennakolta ehkäisemään negatiivista stressiä. Pyrkimyksenä on säilyttää oppimisen ja tutkimisen ilo.

5 2.2.2 Kandidaatin tutkielman Road Map Kandidaatin tutkielman Road Map on esitetty liitteessä 2. Se toimii ohjenuorana opiskelijoille, ohjaajille ja ohjausryhmille. Road mapissa on vaiheistettu ensimmäinen tapaaminen, tutkimussuunnitelma, johdanto, kirjallisuuskatsaus, johtopäätökset ja tutkielman valmistuminen. Opiskelijat jaetaan ohjausryhmiin pian Tavoitteena opinnäyte kurssin käynnistymisen jälkeen. Ohjausryhmän ensimmäinen tapaaminen järjestetään kurssin toisen luennon (aihevalinta) jälkeen siten, että se ajoittuu samalle viikolle tai viimeistään seuraavalle viikolle. Ohjaajat käyvät läpi ryhmänsä opiskelijoiden kanssa aiheita ja työskentelyn etenemistä. Tarkoitus on aluksi luoda ryhmähenkeä ja sopia ryhmän tapaamisista koko ohjausjaksolle (tarkoitus ja aika). Seuraava työvaihe on tutkimussuunnitelman laatiminen, ja se tapahtuu noin neljä viikkoa ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on neljä viikkoa aikaa hahmottaa tutkielman taustaa, tutkimusongelmaa ja tavoitetta sekä keskeistä kirjallisuutta. Kolmas työvaihe on johdannon kirjoittaminen. Tavoitteena on, että alustava versio olisi valmis kaksi viikkoa edellisen vaiheen jälkeen. Kirjallisuuskatsauksen kirjoittaminen on neljäs työvaihe, joka on viisi viikkoa johdannon kirjoittamisen jälkeen. Tässä vaiheessa ohjausryhmissä järjestetään esitykset ja opponoinnit. Opiskelija esittelee työnsä (Power Point esitys), jonka jälkeen opponoija jatkaa keskustelua, viimeisenä kommentoi ohjaaja. Tavoitteena on yhteinen oppiminen ohjausryhmässä. Seuraava vaihe on johtopäätösten teko. Se on aikataulutettu kaksi viikkoa edellisen vaiheen jälkeen. Viimeisessä vaiheessa ja noin kaksi viikkoa johtopäätösten tekemisen jälkeen tutkielma on valmis ja järjestetään päättäjäiset. Päättäjäisiin kutsutaan kaikki ohjaajat ja ohjattavat. Tilaisuus on luonteeltaan vapaamuotoinen. Siellä juodaan yhdessä kahvit ja käydään läpi päättynyttä tutkielmaprosessia. Paras tsemppaaja palkitaan kunniakirjalla. Hän voi esimerkiksi olla henkilö, joka on ollut aktiivinen kannustamaan muita ryhmän jäseniä. 2.3 Ohjaus Tavoitteena opinnäyte -kurssi ja kanditutkielman Road Map tukevat ohjaajien työtä ja ryhmissä tapahtuvaa ohjausprosessia. Kun tieteellisen tutkielman laadinnan perusteet ja työskentelyprosessin periaatteet on käsitelty etukäteen kurssilla, ohjaaja ja ohjattava opiskelijaryhmä voivat keskittyä ryhmän jäsenten omiin töihin ja etenemisen tukemiseen. Koko ohjausprosessia koordinoi Annika Tidström, joka myös perehdyttää ohjaajat toimintamallin mukaiseen ohjaustyöhön. 2.3.1 Ohjaajat ja ohjaustyö Kandityön tekijöitä ohjaavat joko post-doc tason tutkijat tai professorit. Joissakin tapauksissa pitkälle edistynyt jatko-opiskelija on voinut osallistua ohjaukseen, jos hänellä on yhteinen aihe kandityön tekijän kanssa. Ohjausryhmät jaetaan ohjaajille aiheiden perusteella siten, että ne vastaavat

6 ohjaajan osaamisalueita. Ohjausryhmän koko on noin 5-7 opiskelijaa, jolloin voidaan taata riittävä ohjausaika ja huomio. Ohjaajat on perehdytetty ohjausprosessiin. Prosessin alkuvaiheessa (syyskuussa ja tammikuussa) pidetään yksikössä kaikille ohjaajille yhteinen Ohjauscafé. Siinä keskustellaan edellisen opiskelijaarvioinnin ja omien kokemusten perusteella nousseista kehittämistarpeista. Annika tuo keskusteluun myös muita opiskelijoilta tulleita palautteita ja tuntemuksia. Caféssa käydään läpi mahdolliset muutokset prosessissa, prosessin kulku, opiskelijoiden määrä ja ohjaustyön jakautuminen ohjaajien kesken. Yksikössä on myös muita säännöllisiä, opetukseen keskittyneitä kokouksia, joissa Annika käy läpi ohjausprosessin periaatteita ja etenemistä prosessin kuluessa. Hän myös ohjeistaa ohjaajia sähköpostilla, jakamalla materiaalia ja käymällä kahdenkeskisiä keskusteluja. Ohjaajat eivät voi täysin vapaasti päättää ohjausaikataulujaan tai tapojaan, vaan mallinnettu ohjausprosessi (Road Map) velvoittaa kaikkia. Ohjaajilla on kuitenkin vapaus valita milloin ohjaus on henkilökohtaista ja milloin järjestetään ryhmätapaamisia lukukauden mittaisen prosessin sisällä. Jotkut ohjaajat käyttävät Moodlea työkaluna ohjauksessa, toiset taas sähköpostia. Annika hoitaa myös ns. ohjauksen ongelmatapaukset, jotka voivat johtua esimerkiksi opiskelijoiden henkilökohtaisista elämäntilanteista tai esille nousseista oppimisen esteistä. Näissä tapauksissa opiskelija saa joko mahdollisuuden siirtyä jollekin yksikön kokeneemmista ohjaajista, jotka ovat kokemuksensa kautta perehtyneet vaativiin ohjaustapauksiin, tai joissakin tilanteissa lisäksi yliopistolle palkatun tukihenkilön luo. Usein otetaan käyttöön myös kahden ohjaajan malli. Prosessin periaatteisiin kuuluu, että opiskelijan ongelmiin pyritään tarttumaan viipymättä ja häntä autetaan ratkaisemaan mahdollisia etenemisen esteitä jo varhaisessa vaiheessa. 2.3.2 Ohjattavat Opiskelija päättää itse, missä vaiheessa hän osallistuu kurssille ja ohjausprosessiin. Tavoitteena on, että hänellä on riittävästi opintoja suoritettuna. Valinnan teon jälkeen hänelle osoitetaan yksiköstä ohjaajan ohjausresurssi. Jos opiskelija ei jostain syystä halua tai voi käyttää tuota hänelle varattua resurssia, hänen tulee ilmoittaa siitä Annikalle tai ohjaajalle. Tällöin ohjausresurssi voidaan varata jollekin toiselle. Tällä menettelyllä on haluttu lisätä ryhtiä niin ohjaajien kuin ohjattavienkin työskentelyyn. Lähtökohtana on huolellinen resurssi- ja aikataulusuunnittelu, joka vastaa työelämän käytäntöjä. Ryhmien koko on haluttu pitää pienenä, jotta opiskelijat oppisivat tuntemaan toisensa ja verkostoitumaan keskenään. Lisäksi ryhmätapaamisissa pyritään jakamaan tietämystä, tutkielman laatimiseen liittyviä kokemuksia ja kannustamaan toinen toistaan. Tämän vuoksi jokaisen prosessin aikana valitaan Tsemppaaja, joka palkitaan kyvystään tukea ja innostaa muita. Tämän käytännön avulla halutaan korostaa sitä, että yksilötyötkin ovat lopulta usein hyvän yhteistyön hedelmiä. Työelämässä yhteishenki ja yhteistyö ovat ratkaisevia niin yhteiselle kuin yksilöllisellekin menestykselle. Kandidaatin tutkielman Road Map (liite 2) on ohjenuorana jokaisessa ohjausryhmässä. Jokaisen ryhmän ensimmäinen tapaaminen on samalla viikolla ja kaikille ryhmille on yhteiset päättäjäiset. Useimmat ryhmät kokoontuvat Road Mapin mukaisina ajankohtina keskimäärin kerran kuukaudessa koko lukukauden ajan. Yhteistapaamisten välillä on lisäksi kahdenkeskisiä ohjaustapaamisia. Opiskelijan kynnystä opinnäytteen tekemiseen on pyritty madaltamaan. Häntä ei heitetä uimataidottomana veteen, vaan ohjausta annetaan asia kerrallaan tutkielmaprosessin mukaisesti vaihe

7 vaiheelta. Toimintamallin tarkoitus on antaa prosessi- ja työskentelyvalmiudet opiskelijalle, joka vastaa työn luovasta ja sisällöllisestä osuudesta itsenäisesti. Hän pystyy kohdentamaan huomionsa ja aikansa olennaisiin asioihin, kun työn kulku ja rakenne ovat selvillä sekä työvälineet hallinnassa. Tavoitteena on tarjota kokemus suunnitelmallisen työskentelyn tehokkuudesta, mikä on siirrettävissä myös muihin laajempiin työkokonaisuuksiin. 2.3 Opiskelijoiden antama palaute Tavoitteena opinnäyte -kurssin jälkeen opiskelijat antavat palautteensa sähköisen palautejärjestelmän kautta. Palautelomake on samanlainen kaikille yliopiston kursseille, mikä antaa hyvän vertailukohdan. Lomake sisältää sekä numeeriset että avoimet kysymykset. Kurssin opettaja analysoi palautteen hyvissä ajoin ennen seuraavaa kurssia ja tekee tarvittavat muutokset palautteen perusteella. Viimeisten neljän lukukauden aikana kurssipalautteen keskiarvo on 4,31, mikä on erittäin hyvä. Viimeisen vuoden aikana kaksi muutosta on tehty kurssipalautteen perusteella: yksi harjoitus on poistettu ja yhden tehtävän määräaikaa on aikaistettu. Suuret muutokset eivät ole tähän asti olleet tarpeellisia. Esimerkkejä palautteesta: Luennot olivat oikeasti erittäin hyödyllisiä ja käyty teoriapohja yhdistyi käytäntöön oman kandiprosessin kautta erittäin hyvin. Kurssi antoi paljon eväitä kandin kirjoittamiseen. Kurssi on kokonaisuudessaan hyödyllinen. Ihmettelen vähän sitä ettei muilla laitoksilla ole vastaavaa kurssia! Annika on loistava luennoitsija ja saa porukan innostumaan. Motivaatio tutkielman tekemiseen kasvoi. Loistavasti järjestetty kurssi. Kurssikirja on äärimmäisen hyvä! erittäin hyvin laadittu etenemissuunnitelma Kandiprosessia arvioidaan keskustellen päättäjäisissä, jossa on mukana sekä opiskelijoita että ohjaajia. Joka lukukausi opiskelijat ovat päättäjäisten yhteydessä todenneet, että prosessi on ollut hyvä ja hyödyllinen ja että se on auttanut heitä etenemään kanditutkielmansa kanssa. Esiin nousseet kehittämistarpeet ovat enimmäkseen liittyneet tiedekuntatasoon, esim. epämääräisiin kirjoitusohjeisiin. Yhteisen palautejärjestelmän lisäksi jokaisella ohjaajalla on oman tapansa kerätä palautetta ohjattaviltaan. Osa käyttää e-lomaketta ja osa kerää sähköposti- tai Moodle -palautetta. He myös keskustelevat ryhmiensä kanssa ohjausprosessin työtavoista ja niiden kehittämisestä.

8 2.4 Hyödyt Nykyisellä kandidaatin tutkielmaprosessilla on selkeät hyödyt sekä opiskelijoille, ohjaajille että johtamisen yksikölle. Opiskelijoiden mielestä etenemissuunnitelma auttaa heitä hahmottamaan työn sisältöä, vaiheittaisuutta ja laajuutta. He pystyvät paremmin organisoimaan omaa työtään ja hallitsemaan aikataulujaan. Se antaa opiskelijoille kuitenkin tietyn vapauden ja joustavuuden suunnitella omaa työtään prosessin aikana, mikä on myös koettu suurena etuna. Opiskelija voi valita itselleen sopivan aloitusajankohdan. Ohjaajien mielestä prosessimalli/etenemissuunnitelma on erittäin hyödyllinen oman ohjausryhmän ohjelman suunnittelussa ja aikatauluttamisessa. Se tuo ryhtiä ohjaustyöhön ja auttaa kohdentamaan huomiota kulloinkin ryhmässä oleviin opiskelijoihin, kun ohjauksessa ovat vain intensiivisesti työskentelevät opiskelijat ja heitä on rajallinen määrä. Ohjaustyöstä on tullut entistä selvemmin tärkeä, ammattitaitoa vaativa ja arvostettu asia. Yksikkötasolla nämä käytänteet ovat johtaneet nopeampaan valmistumistahtiin ja töiden parempaan tasoon. Ohjaajien välinen keskustelu ja yhteistyö ovat selvästi lisääntyneet. Ohjauksesta vaihdetaan säännöllisesti ajatuksia ja keskustellaan mikä meni hyvin/huonosti ja mitä kannattaisi vielä kehittää. Opiskelijat oppivat ja omaksuvat jo kandivaiheessa prosessimaisen tutkielmatyöskentelytavan, mikä on hyödyksi myös maisteritason opinnoissa. Käytössä oleva ohjausprosessi on yksikössä yhteisesti hyväksytty. Sillä on yksikön vetäjän täysi tuki. Akateemista vapautta on siinä jonkin verran rajoitettu ja siirrytty lähemmäksi työelämän käytäntöjä. Samalla on kuitenkin saavutettu tehokkaampi prosessi, jolloin on voitu kohdentaa ohjaajien ja opiskelijoiden työpanosta ja energiaa olennaiseen: työelämän ilmiöiden tieteelliseen tarkasteluun. 3. LOPUKSI Vaasan yliopiston Johtamisen yksikössä ollaan ylpeitä tästä hyvästä ohjauksen käytännöstä, joka on saanut hyvää palautetta ja kiitosta kaikilta prosessiin osallistuvilta tahoilta. Vaikka prosessissa ei olekaan isoja kehittämiskohteita, halutaan sitä kehittää ja pitää ajan tasalla jatkuvasti muun muassa benchmarkkaamalla hyviä käytänteitä muista yksiköistä. Tulevaisuudessa on suunnitelmana yhtenäistää intranetin (Moodle) käyttöä kaikkien ohjausryhmien kesken. Lisäksi jo kandidaatin tutkielmansa tehneitä opiskelijoita voidaan hyödyntää prosessissa tukihenkilöinä ja kummeina. Tätä ohjauskäytäntöä voidaan kokemusten ja palautteen perusteella suositella lämpimästi myös muille tahoille.

9 Johtamisen yksikkö, VY liite 2 KANDIDAATIN TUTKIELMA KEVÄT 2011 ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN Osallistujat täyttävät suunnittelulomakkeen ja lähettävät Annikalle viimeistään 25.1 VIIKOLLA 4 & 5 TUTKIMUS SUUNNITELMA Tavoitteena opinnäyte kurssilla tutkimussuunnitelman deadline on 4.3. VIIKOLLA 9 JOHDANTO KIRJALLISUUS KATSAUS JOHTOPÄÄTÖKSET Johdanto Tutkielman tausta, tutkimusongelma, tavoite, tutkimuskysymykset ja tutkielman rakenne. Voi muokata jälkeenpäin! Kirjallisuuskatsaus tai teoreettinen osa (joskus myös empiria) Relevantti kirjallisuus ja yhteenveto/kommentit. Esitykset ja opponoinnit Johtopäätökset Vastaukset tutkimuskysymyksiin ja tavoitteeseen, ehdotukset tulevaisuuden tutkimukselle VIIKOLLA 11 VIIKOLLA 16 VIIKOLLA 18 TUTKIELMA VAL- MIS! TAPAAMINEN Kaikille ryhmille yhteinen tapaaminen Tilaisuuteen tuodaan mukaan valmiit kandityöt. Kahvitarjoilua! 16.5.2010 (v. 20)