Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Samankaltaiset tiedostot
Hemodialyysihoitoon tulevalle

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Erittäminen. Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Hemodialyysihoito. Potilasohje hemodialyysihoidossa olevalle potilaalle

Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla

KROONISTA MUNU- AISTEN VAJAATOI- MINTAA SAIRASTA- VAN POTILAAN RA- VITSEMUSHOITO OPAS HENKILÖKUNNALLE

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

LASKIMOPORTTI. Sari Hovila, opetushoitaja (YAMK) KTVa, KSSHP

Hyvä dialyysihoidon asiantuntija!

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh Synnyttänyt

1. Tarkista, että pullon vakuumi on kunnossa. Vihreän haitarin pitää olla lytyssä.

PD-katetrin juuren hoito

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Suomen Suunnistusliitto

Kotihoito-ohje potilaalle. Päiväys: Sairaanhoitaja: Lääkäri: Muita hyödyllisiä puhelinnumeroita:

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

Dialyysipotilaan ruokavalio

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Ikäihmisen ravitsemus

Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy

Haavapotilaan ravitsemus

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Munuaiset /2018

Peritoniitttiohjeet /K.Kiili/A.Salmela/A.F

Suomen Suunnistusliitto

Munuaispotilaan ruokavaliot predialyysija dialyysivaiheessa. Sari Isotupa Ravitsemusterapeutti/Asiantuntijapalvelut/Tyks 2016

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

Eväitä ruokapuheisiin

perustettu vuonna 1927

SAIRAANHOITAJAN KLIININEN OSAAMINEN OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN MUNUAISOSASTOLLA

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd

HEMODIALYYSIPOTILAAN HOIDON OPAS

PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä Marja Miettinen, oyl, K-SKS

VIIKKO I1 RUOKAVALION PERUSTEET

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

OPAS MUNUAISTEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVALLE JA HÄNEN LÄHEISELLEEN

Tehostettu ruokavalio Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Ikääntyneen ruokavalio

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

Sädehoitoon tulevalle

IV-kanyylien käsittely

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Tietoa lapselle Nationellt kvalitetsregister för öron-, näs- & halssjukvård, Referensgruppen för tonsilloperation.

RAVINTO. Miten: Mitä sitten tulisi syödä?

Kondroitiinisulfaatti 2% ITSEKATETROINTI

Munaissairauteen sairastuneen opas

Ruokavalio dialyysissä

Vuosiraportti Suomen munuaistautirekisteri. Lappi 710 potilasta/1 milj. as. Länsi- Pohja 872. Koko maa 822 potilasta/1 milj.

Energiaraportti Yritys X

HEMODIALYYSIPOTILAAN ARKI JA HOITOON SITOUTUMINEN

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

7. MAKSA JA MUNUAISET

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala

hyvä hoito Hyvän hoidon kriteerit munuaisten vajaatoimintaa sairastavan hyvinvoinniksi.

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sekoitinsarja Käyttöohje

PleurX-dreeni HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS. Keuhko- ja ruokatorvikirurgian osasto M11

Ohjeet kaihileikkausta varten

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

OPAS KOTIPISTOSHOITOON

Sovitut seuranta-ajat

PRO PERUNA RY -perunavoimaa

Laskimoportit. Sh Oskar Nyholm Peijaksen sairaala

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Nuoren liikkujan ruokavalio

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

Dialyysipotilaan ravitsemusohjaus

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

Laskimoportit. Peijas Sh Oskar Nyholm HUS/HYKS/AteK/Peijaksen sairaala Anestesia- ja leikkausosasto K

Anne Kuusisto & Saara Törmikoski. SUUN TERVEYDENHOITO OSANA MUNUAISTAUTIA SAIRASTAVAN AIKUISEN HOITOA Kyselytutkimus

Kotihemodialyysipotilaan ohjauksen prosessikuvaus HYKSin nefrologian klinikan kotihemodialyysiyksikkössä

Opas sädehoitoon tulevalle

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Diabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.

MUNUAISENSIIRTOON LÄHDETTÄESSÄ

Alle 1-vuotiaan ruokailu

RAVITSEMUSOPAS AVANNE- JA IPAA- LEIKATUILLE

Dialyysihoidon tavoitteet

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Transkriptio:

Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592

Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle / Munuaispoliklinikalle Meille tullessasi Sinulla on varmasti mielessä monenlaisia kysymyksiä ja toivomme, että tästä esitevihkosesta on Sinulle apua. Lisää tietoa saat henkilökunnalta. Meillä asioivilla potilailla on eri syistä johtuvia munuaissairauksia. Munuaisten toiminta on usein alentunut. Keinomunuais- eli dialyysihoidolla voidaan osittain korvata munuaisten toimintaa poistamalla elimistöstä nestettä ja kuona-aineita kuten kalium, fosfori, kreatiniini ja urea. Hoidon onnistumiseen voit itse vaikuttaa ottamalla vastuuta omasta hoidostasi.

ERILAISIA HOITOVAIHTOEHTOJA: Pre-dialyysissä yritetään viivyttää dialyysin aloitusta lääkehoidolla ja oikealla ruokavaliolla. Peritoneaalidialyysin eli pussidialyysin potilas hoitaa itse kotonaan ja käy säännöllisesti munuaispoliklinikalla kontrolleissa. Pussihoito voidaan mahdollisesti toteuttaa myös ns. yökonehoitona (APD). Hemodialyysissä eli keinomunuaishoidossa potilas käy dialyysiosastolla kolme kertaa viikossa, usein 4h kerrallaan. Potilas kulkee hoidossa kotoa. Munuaissiirto on ratkaisu eräille potilaille. Elinsiirto suoritetaan aina Helsingissä. Hoitomuodon valintaan vaikuttavat potilaan yksilölliset tekijät. Potilas on mukana päätöksen teossa.

RAVITSEMUS Oikea ja monipuolinen ravitsemus on olennainen osa hoitoa. Ravitsemusterapeutilta saat yksilölliset ohjeet sen toteuttamiseksi. Lisätietoa saat myös henkilökunnalta. Kaikista käyttämistäsi ravintolisistä (esim. vitamiinit ja luontaistuotteet) on Sinun neuvoteltava lääkärin kanssa. Pre-dialyysivaiheessa munuaisarvot, eli kreatiniini ja urea, ovat usein kohonneet. Tässä vaiheessa voidaan esim. ravitsemuksella saada aikaan muutosta parempaan suuntaan. Tärkeintä on lopettaa maitotuotteiden käyttö ja syödä vähän proteiinia ja fosforia sisältäviä ruokia. Suositeltavaa on esim. käyttää vaa-leaa leipää ruisleivän sijasta ja makaronia perunan sijasta. Dialyysihoidon alettua ravitsemusohjeet muuttuvat jonkin verran. Tässä vaiheessa ruokavaliosi on sisällettävä runsaasti energiaa ja proteiinia (esim. liha, kanamuna). Maitotuotteiden käyttö on edelleen rajoitettua. NESTE Nestettä saat sekä ruuasta että juomasta. Virtsamäärän vähennettyä on myös nesteitä saatava vähemmän, ettei nestettä kerääntyisi turvotuksiksi. Vuorokaudessa erittyvää virtsamäärää on seurattava säännöllisesti mittaamalla. Sopiva määrä nestettä vuorokaudessa on 500 ml + vuorokaudessa kertynyt virtsamäärää. Esim. jos Sinulta erittyy virtsaa 650 ml/vrk on hyväksyttävä nes-temäärä ruuassa/juomassa 500ml + 650ml = 1150 ml/vrk. Muista tarkkailla vuorokaudessa nauttimaasi nestemäärää mittaamalla. Eräs keino nestemäärän vähentämiseen on käyttää pientä juomalasia. Ja muistathan, että suolamäärän vähentäminen ruuassa vähentää myös janon tunnetta. Ruoasta saatava nestemäärä on vaikeampi arvioida. Kastikkeiden, vellien, puurojen ja keittojen käyttöä on rajoitettava, koska ne sisältävät runsaasti nestettä. Liiallinen nesteen kertyminen elimistöön ilmenee paitsi turvotuksina myös hengenahdistuksena.

KALIUM Kalium on elimistön oma suola-aine, jota on myös useimmissa ruoka-aineissa. Munuaissairauksissa munuaisten kyky poistaa kaliumia virtsan kautta on alentunut. Sen seurauksena veren kalium pitoisuus nousee, aiheuttaen esim. sy-dänoireita. Voit itse vaikuttaa kaliumtasoosi syömällä oikein. Vältä suklaata, banaania, runsaasti kahvinjuontia, pähkinöitä, manteleita, kuivattuja hedelmiä ja papuja ja herneitä, sekä TUOREMEHUA! Ruoanlaitossa käyttämäsi suola tulee olla tavallista suolaa, ei esim. Pan-suolaa tai Seltin-suolaa, koska ne sisältävät runsaasti kaliumia. Dialyysihoito alentaa veren kaliumpitoisuutta, jota seurataan verinäytteistä säännöllisesti. DIALYYSIHOITO 1) Peritoneaali-dialyysi Tässä hoitomuodossa potilaan oma vatsakalvo toimii munuaisen tavoin ja hoito tapahtuu kotona omatoimisesti. Voit elää normaalia elämää ja jopa käydä töissä. Hoitoa varten vatsaonteloon asetetaan kirurgisesti leikkaussalissa letku. Sen kautta dialyysineste ohjataan vatsaonteloon sisään ja ulos. Varsinainen hoito aloitetaan 2-3 viikkoa letkun asettamisesta sitten, kun letku on kasvanut kiinni. Erityisesti on varottava raskaita nostoja. CAPD=pussidialyysi. Neste vatsaontelossa vaihdetaan 4 kertaa päivässä. Pussivaihto kestää kerrallaan 20-30 minuuttia. Opetus tapahtuu polikliinisesti dialyysiosastolla. APD=yökonehoito. Dialyysiletku liitetään illalla koneeseen ja kone suorittaa pussivaihdot automaattisesti yön aikana potilaan nukkuessa. Peritoneaalidialyysitavan valintaan vaikuttaa potilaan vatsakalvo.

Kuva 1: Peritoneaalikatetri 2) Hemodialyysi Hemodialyysi tarkoittaa veren puhdistamista kehon ulkopuolella, keinomunuaisen avulla. Kuona-aineiden lisäksi dialyysi poistaa myös nestettä, joka normaalisti poistuu elimistöstä virtsana. Yksi dialyysihoito kestää tavallisesti 4-5 tuntia kerrallaan ja dialyysikertoja on viikossa 2-3. Dialyysihoidon toteuttamiseksi tarvitaan veritie, kuten fisteli tai keskuslaskimokatetri, CVK.

FISTELI Tavallisin käytetty veritie hemodialyysissä on fisteli, jonka aikaan saamiseksi vaaditaan pieni kirurginen toimenpide. Se tehdään leikkaussalissa puudutuksessa. Fisteli rakennetaan ompelemalla yhteen käsivarren laskimo ja valtimo. Näin siksi, että saataisiin käytettäviin suoniin voimakkaampi verenvirtaus. Toimenpiteen jälkeen potilas pääsee yleensä kotiin samana päivänä. Kotona on tärkeää jumpata fistelikättä puristelemalla esim. pientä palloa. Tarkoituksena on vahvistaa suonia ja helpottaa pistämistä. Tarkkaile joka päivä fisteliä tunnustelemalla surinaa. Jos on ongelmia tai olet epävarma, ota yhteys dialyysiosastoon tai päivystykseen. Kuva 2. Fisteli

Noin kuukauden kuluttua toimeenpiteestä voidaan fisteli ottaa käyttöön. Alussa voidaan käyttää puudutusainetta poistamaan kipua pistoalueella. Dialyysia varten pistetään kaksi neulaa fistelikäteen. Toinen neula kuljettaa verta dialyysikoneeseen ja dialysaattoriin, jossa se puhdistuu ja sitten palautuu toisen neulan kautta takaisin potilaaseen. Jos ei voida odottaa fistelin kypsymistä voi olla tarpeen aloittaa dialyysihoito väliaikaisesti keskuslaskimokatetrin kautta. Huomioitavaa kun Sinulla on fisteli: Fistelikädestä ei saa koskaan mitata verenpainetta, ottaa verinäytteitä eikä laittaa tiputusneulaa, koska fisteli voi vahingoittua siitä. Varo erityisesti fistelikäden loukkaamista. Aluksi on hyvä välttää nostamista fistelikädellä, ja myöhemminkin on vältettävä raskaita nostoja pelkällä fistelikädellä. Fistelikädessä ei saa pitää rannekelloa, koska se voi haitata verenvirtausta. Jos fistelin pistopaikat alkavat vuotaa kotona, pidä kättä koholla, paina vuotokohtaa talouspaperilla tms. 5-10 minuuttia. Jos vuoto ei lakkaa, hakeudu hoitoon. Jos fistelikäsi tulehtuu, eli punoittaa, on kosketusarka tai turvoksissa, ota yhteyttä dialyysiosastoon tai päivystysaikana terveyskeskukseen tai sairaa-laan. Myös kuumeilu ilman ilmeistä syytä on asia, jonka vuoksi pitää ottaa yhteyttä.

CVK Keskuslaskimokatetri on yleensä väliaikainen ratkaisu dialyysihoidon toteuttamiseksi. Katetrin asettamiseksi tarvitaan pieni toimenpide sairaalassa. Pistokohta lähellä solisluuta puudutetaan ja ohut letku viedään ihon läpi laski-mosuoneen ja kiinnitetään ihoon ompelein. Dialyysihoito voidaan aloittaa välittömästi katetrin asettamisen jälkeen. Hoitojen välillä katetri suojataan sidoksella. Saunominen on kiellettyä, mutta suihkussa voi käydä. Kuva 3. Keskuslaskimokatetri TUNNELOITU KATETRI Jos fistelinlaitto ei ole Sinulle mahdollista on vaihtoehtona pysyvä keskuslaskimokatetri eli tunneloitu CVK.

RUOKAILU HEMODIALYYSISSÄ Ennen dialyysin tuloa on tärkeä syödä riittävästi, koska dialyysihoito kuluttaa runsaasti energiaa. Myös hoitokertaan dialyysiosastolla sisältyy ruokailu. AJANVIETE HEMODIALYYSIN AIKANA Sinulla on mahdollisuus hoidon aikana katsoa tv:tä tai kuunnella radiota. Käytettävissä on myös CD-soitin kuulokkeilla, musiikin ja äänikirjojen kuunteluun. Voit tuoda mukanasi myös omia CD-levyjä tai esim. kirjan. Hoidon aikana on myös mahdollista levätä tai halutessaan seurustella muiden potilaiden kanssa. Omaisten vierailusta hoidon aikana voi sopia henkilökunnan kanssa. LOMADIALYYSI Dialyysihoidosta huolimatta Sinulla on mahdollisuus matkustella sekä kotimaassa että ulkomailla. Henkilökuntamme auttaa Sinua hoidon järjestämissä, kunhan ilmoitat asiasta hyvissä ajoin. SOSIAALIETUUDET Dialyysihoidossa käyvällä potilaalla on mahdollisuus saada tukea ja matkakorvauksia KELA:lta. Dialyysiosastolta saat tarvittavat todistukset, ja sosiaalihoitajalta saat neuvoja sekä apua tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen.

KESKI-POHJANMAAN MUNUAIS-JA MAKSAPOTILAAT ry Yhdistys toimii alueensa munuais- ja maksapotilaiden etujärjestönä tarjoten jäsenilleen tukea ja virkistystä. Yhdistyksen yhteystiedot löydät dialyysiosastolta. Internet-osoite: www.kpmusi.fi Olemme täällä Sinua varten. Älä epäröi ottaa yhteyttä! KPKS Dialyysiosasto Puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka Puh. 06-8264592 Sihteeri Puh. 06-8264583 Mariankatu 16-20 67200 Kokkola

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoitoja peruspalvelukuntayhtymä Keski-Pohjanmaan keskussairaala Mariankatu 16-20 67200 KOKKOLA www.kpshp.fi Luotsaa hyvinvointia