Green care toiminnan vaikutusten arviointi ja arvot Lynet-tutkijaseminaari RKTL 24.5.2012 Elina Vehmasto 28.5.2012
Esityksen sisältö Green care CareVa-hanke Arviointiongelmat Arviointipäätökset Ennakkoarvioinnit / Maaseutuvaikutusten arviointi Ennakkoarviointi on arvottamista! Case-yritykset Miten arvioitiin Tuloksia Kysymyksiä MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 2
Green care Kansainvälisesti monia määritelmiä Care farming, Social farming, Farming for health, Green Care Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaan, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämälaatua. Se kattaa monia menetelmiä, joita käytetään tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Green Care toiminta maatilalla: Maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan resurssien, eläinten, kasvien, puutarhan, maiseman, sosiaalisen ympäristön sekä arkirutiinien, hyödyntäminen terapia-, sosiaali- ja kasvatuspalvelujen tuottamisessa. MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 3
Green Care toiminta palvelutyypeittäin ryhmiteltynä (Soini K, 2008)
Green care palvelumalleja Kuntoutus ja terapia Hoiva- ja asumispalvelut Työtoiminta, päivätoiminta, työvalmennus Virkistystoiminta, matkailu Luonto- ja ympäristökasvatus MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 5
CareVa: Green Care toiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus Tutkimuksen vastuullinen johtaja: Katriina Soini, MTT Yhteistyötahot: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, Jyväskylän yliopisto, Kuopion yliopisto, Marttaliitto, yrittäjät Rahoittaja: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Hankkeen tavoite: Viitekehyksen muodostaminen Green care toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnille Valitut vaikutus/vaikuttavuusulottuvuudet: Hyvinvointivaikutukset ja -vaikuttavuus Talousvaikutukset Maaseutuvaikutukset MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 6
Arviointiongelmat ja valinnat 1/2 Arviointialueen laajuus ja laatu? Koko maaseutumme, maaseututyypit? Kohteiden sijainti keskuksiin nähden? Arvioinnin näkökulma? Yrittäjän/ asiakkaan/ paikallistalouden/ alueen / koko yhteiskunnan? Näiden kaikkien? Kenelle arviointi tehdään? Mikä on arviointitilanne / -tilanteet? Nykytila / Gc-toimintaa merkittävästi? Arviointimenetelmä? Tietopainotteinen / arvopainotteinen? Asiantuntija-arviointi / osallistava arviointi? Vaikutusten määrällisyys/ laadullisuus? MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 7
Arviointiongelmat ja valinnat 2/2 Miten arvioitava Gc-toiminta määritellään? Terveyspalvelut (kuntoutus ja terapia) / sosiaalipalvelut (hoiva- ja asumispalvelut) / työ- ja päivätoiminta / virkistys- ja matkailupalvelut / luonto- ja ympäristökasvatus Gc:n määritelmä on meillä erittäin laaja! Mitä Gc-toiminnan tavoiteulottuvuuksia arvioidaan? Terveys / hyvinvointi / hoiva / ennaltaehkäisy / virkistys / työllisyys / yrittäjyys / elinvoimaisuus / talous Miten arvioinnissa otetaan huomioon Gc-toiminnan kehitystilanteen haasteet? Ei ole (vielä) laatukriteerejä eikä tuotemerkkiä Ei ole (vielä) spesifistä koulutusjärjestelmää Miten otetaan huomioon laatu- ja ammatillisuusulottuvuudet? MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 8
Mitä valittiin Alueen laajuus ja laatu? Näkökulma? Kenelle? Tilanne / tilanteet? Millainen Gc-toiminta? Arviointimenetelmä? Kuvitteellinen maaseutu Yrittäjän / asiakkaan / alueen - yhteiskunnan Päätöksentekijöille Nykytilanne ja kurkistus mahdolliseen tulevaan Nykytilanteen haasteet mukana arvioinnissa 5 maatilaympäristön case-yritystä MVA: laadullisuus, arvopainotteisuus MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 9
Maaseutuvaikutusten arviointi YTR:n kehittämä, lanseerattu vuonna 2009 Läheistä sukua ennakkoarvioinneille YVA, SVA ja IVA Integroivaa arviointina, jossa pyritään ottamaan huomioon kaikki keskeiset vaikutusulottuvuudet: miten ne vaikuttavat ihmisiin ja maaseutuun miten vaikutukset koetaan Konkreettisena työkaluna tarkistuslista: 1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ 2. Maaseudun osaaminen 3. Maaseutuasuminen ja palvelujen järjestäminen (palveluiden määrä, laatu, hinta ja saavutettavuus) 4. Maaseudun saavutettavuus, yhteydet ja infrastruktuurin toimivuus 5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet 6. Yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma, kansalaisten osallistuminen Tapauskohtainen soveltaminen MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 10
Ennakkoarviointien periaatteita Kauppinen, T. 2011. Ennakkoarvioinnin soveltamiseen vaikuttavat tekijät Nopea YVA / IVA: Asiantuntija- ja tietopainotteinen Rationaalinen, tekninen Määrälliset vaikutukset Tavanomainen YVA / IVA : Osallistava prosessi, vuorovaikutteisuus, kommunikaatio Ristiriitojen käsittely, ymmärtäminen Arvopainotteisuus, laadullisuus SVA eritoten: Vaikutusten sosiaalinen rakentuminen ja merkitykset (kaikki ulottuvuudet) Miten erilaiset vaikutukset (myös esim. ekologiset) koetaan Kenen näkökulmasta arvioidaan: vaikutusten tulkinta ja johtopäätökset IVA: Kaikki ihmisiin kohdistuvat vaikutukset (myös terveysvaikutukset) ilman sosiaalinen -sanan painolastia MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 11
Sairinen R. & Kohl J. 2004. Sosiaalisten vaikutusten arviointi Vaikutukset näkyvät ja välittyvät ristiriitoina, muutoksina resurssien hallinnassa, toimintakäytännöissä, instituutioissa, asenteissa ja arvoissa. Vaikutukset tuleekin määritellä niille alttiiksi joutuvien ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan kautta (Sairinen & Kohl 2004, 13). Vaikutusten tulkinta ja johtopäätökset riippuvat tarkastelunäkökulmasta eli siitä, kenen arvoilla ja intresseillä vaikutusta arvioidaan. Arvioinnin tehtävänä on tällöin valaista näitä eri näkökulmia, eri ihmisryhmien asemaa, kokemuksia ja arvostuksia. (Sairinen ja Kohl 2004) => Ennakkoarviointi on arvottamista! MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 12
Case-yritykset Kehitysvammaisten asumis- ja päivätoimintayksikkö entisellä maatilalla Hämeessä työn mielekkyys tärkeää elämyksellinen arvo suuri, ei maataloustuloja Eteläpohjalainen sijoitettujen tyttöjen hoiva- ja asumisyksikkö myös sosiaalipedagogista hevostoimintaa lastensuojelun avohuollon palveluna, hieman maataloustuloja Sosiaalinen maatilayritys Etelä-Savossa sosiaalisin perustein työllistetty, kaikki vars. tulot maataloustuotannosta Monialainen maatila Hämeessä Maataloudesta puolet liikevaihdosta, eläinavusteisesta toim. toinen puoli Oppilaitos ja sen maatila Tampereella maatalous tuottaa pienen osan liikevaihdosta, päätarkoitus on opetus MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 13
Miten arvioitiin 1. Taustatiedot: sekä osallistaen että asiantuntijatyönä Case-yritysten perusteelliset tarkastelut ja haastattelut CareVa-hankkeen asiantuntijatyöpajat Hanketapaamiset, alan seminaarit Kirjallisuus 2. Case-yritysten maaseutuvaikutusten arviointi Vaikutusten taulukointi yrityksittäin ja ulottuvuuksittain Maaseutuvaikutusten tarkistuslistatyökalun soveltaminen 3. Yleistäminen mahdollisiksi vaikutuksiksi Yrittäjänäkökulma / Asiakasnäkökulma / Yhteiskunta - aluenäkökulma MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 14
Alustavia tuloksia MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 15
Green Care yritysten yleistyminen maatiloilla mahdollisia positiivisia vaikutuksia 1/2 1. Elinkeino, yrittäjyys, työ, toiminta Yrittäjänäkökulma Asiakasnäkökulma Yhteiskunta/ aluenäkökulma Toimeentulo (Nais)yrittäjyys Maatilan monialaistuminen Sosiaalisin perustein työllistyminen Työ- ja päivätoimintaan pääsy Elinkeinojen monipuolistuminen Työpaikkojen lisääntyminen 2. Osaaminen, koulutus Osaamisen hyödyntäminen Osaamisen kehittäminen Osaamisen tarjonta Työssä oppimispaikan /harjoittelupaikan tarjoaminen Mahdollisuus tekemiseen ja osaamisen kehittämiseen tai hyödyntämiseen Alueen osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen, GC-yrittäjät ovat usein aktiivisia toimijoita kehittämis- ja koulutushankkeissa 3. Väestö, asuminen Eläminen maatilalla voi jatkua Ympärivuorokautisen hoivan asiakas alueen uutena asukkaana Hyvinvointi Työssä viihtyminen Sosiaalista hyvinvointia heikossa asemassa oleville, Syrjäytymisen estyminen, Omaisten hyvinvointi Virkistäytymismahdollisuuksia Uusia asukkaita alueelle tai vanhat pysyvät, Väestöä erityisryhmistä, Eri-ikäisiä väestöryhmiä Työpaikkoja, joissa viihdytään, Syrjäytymisen esto / ehkäisy, Vähemmistön parempi asema GC-palvelun tarjonta Muiden palvelujen kysyntä Palvelun tarjoaminen Omaa palvelua täydentävien palvelujen kysyntä: Elintarvike/ kuljetus/ koulutus/ vapaa-ajan palvelujen kysyntä Palvelun saatavuuden paraneminen Palvelun lisäarvo Alueen muiden palvelujen käyttö Yksityisten sosiaalipalvelujen tarjonnan lisääntyminen Palvelujen kysynnän lisääntyminen, myös mahdollisten uusien palveluiden Lähiruoka, ruuan ja hoivan yhteys Lähiruoan tuottaminen ja/ tai käyttö Ruoan kasvattamisen ja käytön elämyksellisyys Lähiruoan tuottaminen ja kuluttaminen sekä välitys voivat lisääntyä MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 16
Green Care yritysten yleistyminen maatiloilla mahdollisia positiivisia vaikutuksia 2/2 4. Infra, kiinteistöt Yrittäjänäkökulma Asiakasnäkökulma Yhteiskunta/ aluenäkökulma Infran pysyminen tai kehittyminen yritystoiminnan edellytyksenä, Olemassa olevien rakennusten käyttö tai uusien rakentaminen Maaseutualueen infran käyttöaste lisääntyy: infra pysyy ja sitä voidaan kehittääkin, Rakennuskanta voi siistiytyä Saavutettavuus Eläinten vieminen ihmisten luo, Virtuaalinen saavutettavuus hyvällä web-näkyvyydellä Asumispalveluissa sijainnin syrjäisyydestä ei välttämättä suurta haittaa mutta päivittäispalveluissa voi olla Lisää lähityöpaikkoja, GC-yrityksen tarjoavat usein kokoontumispaikan tai vierailukohteen: Lisäävät maaseudun julkista tilaa 5. Ympäristö, viihtyvyys, miljöö, maisema, esteettisyys, kulttuuri Miljööseen, puutarhaan ja ympäristöön panostus ja siitä nauttiminen, Ympäristön hyödyntäminen palvelussa 6. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys osana GC-palvelua, Asiantuntija-verkostot, Yritysverkostot Ympäristön kuntouttava vaikutus Yhteisöllisyyden kuntouttava vaikutus, Omaisten osallisuus Hyvä työympäristö, Maiseman elävöityminen ja paraneminen, Perinnemaiseman /miljöön ylläpito mahdollista, Alueen parempi imago GC-yritykset vaalivat naapuruussuhteitaan, GC-yrittäjät ovat aktiivisia yhdistystoimijoita MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 17
Green Care yritysten yleistyminen maatiloilla mahdollisia haittoja ja haasteita 1/2 1. Elinkeino, yrittäjyys, työ, toiminta 2. Osaaminen, koulutus Laatu 3. Väestö, hyvinvointi GCpalvelun tarjonta ja kysyntä Yrittäjänäkökulma Työn suuri määrä, työvoiman puute, kalliit työvoimakustannukset, mahdolliset suuret alkuinvestointitarpeet, tulojen epävarmuus ja vaihtelut Laaja-alaisen osaamis- vaatimukset, Ammatillisen osaamisen puutteet, Kouluttautumistarpeet, Koulutuspaikkojen puute, Kriittisen osaamismassan puute, Osaamisen puutteet, Verkostoitumisen haasteet, Osaamisen oston kustannukset Asiakkaiden ja ostajien vakuuttaminen lisäarvosta tai hyvinvointivaikutuksista voi olla vielä vaikeaa Työturvallisuusriskit, vapaa-ajan vähyys, lomitusongelmat, uupumisriski Kysynnän vaihtelut ja Epävarmuus. Gc-toiminnan palvelujen ja asiakasryhmien kirjo erittäin laaja: oman mahdollisen palvelun hahmotus. Markkinoiden kehittymättömyys: gcpalvelujen tarjoamiselle ei yhtä institutionaalista tai teknologista areenaa. Gc-markkinat eivät vielä toimi. Asiakasnäkökulma Sosiaalisen työllistymisen lyhytaikaisuus Palveluntuottajien koulutusjärjestelmät vielä puutteellista Laatukriteerien puute voi aiheuttaa epäilyä laadukkuudesta tai laatuongelmia Gc-tarjonnan vähyys, Markkinointiorganisaation puuttuminen; Gc-palvelu ei välttämättä lisää lähipalveluja asiakkaat eivät välttämättä lähialueilta Yhteiskunta/ aluenäkökulma Gc-toiminnan ohjaus ja hallinta ovat hankalia, koska monen ministeriöden välistä, monitasoista ja monisektorista Maataloussektorin, terveyssosiaalisektorin sekä julkisten palvelun ostajien elämis/sosiaaliset maailmat hyvin erilaisia puhutaan eri kieltä, tarpeet ja motiivit hyvin erilaisia; Laatukriteerien puute. Vakuuttuminen hyvinvointivaikutuksista: kvantitatiivisen vaikuttavuustiedon vähyys Loppukäyttäjä ja palvelun maksaja on usein eri taho: asiakkaan tarpeiden hahmottaminen hankalaa. Julkisen sektorin palvelujen ostajille tärkeää ostamisen helppous ja tehokkuus, palvelun oltava tarkkaan määritelty ja standardien mukainen. Gc-sektorin moniulotteisuus tekee sen realisoitumisen vaikeaksi. MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 18
Green Care yritysten yleistyminen maatiloilla mahdollisia haittoja ja haasteita 2/2 Yrittäjänäkökulma Asiakasnäkökulma Yhteiskunta/ aluenäkökulma 3. Muut palvelut Lähiruoka Lähipalvelujen ja täydentävien palveluiden puute voi hankaloittaa Gc-palvelun tarjoamista Lähiruoan tuottamisen työllistävyys Muut asiakkaan tarvitsemat palvelut saattavat olla kaukana Gc-palvelusta. Eivät välttämättä lisää lähipalvelujen tarjontaa asiakkaat voivat tulla muulta alueelta. 4. Infra, kiinteistöt Hoivan suuret vaatimukset rakennuksille. Investoinneista irtautuminen voi olla vaikeaa eläköidyttäessä tai avioeron sattuessa, ja jos jatkajaa ei ole. Jos investoinnit eivät siirry jatkavalle yrittäjälle käyttämätöntä infraa. Saavutettavuus Liian suuri etäisyys asiakkaisiin Mahdollisesti pitkä etäisyys omaisiin tai ystäviin. 5. Ympäristö, viihtyvyys, miljöö, maisema, esteettisyys, kulttuuri 6. Yhteisöllisyys Naapurien kielteinen suhtautuminen erityisryhmiin Maatilaympäristö ja maataloustyö on mahdollista kokea myös toisin: esim. likaisena ja haisevana. Gc-toimintaa harjoittavan maatilan ympäristön laatukriteerejä ei vielä ole NIMBY MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 19
Kysymyksiä Miten selvitä riittämättömyyden tunteesta, jota aiheuttaa: Arviointialueen laajuus Arvioitiin liittyvä ajallinen epämääräisyys Arvioitavan toiminnan monimuotoisuus Arvioitavan toiminnan varhainen kehitysvaihe ja sen kehityksen epävarmuus Arvioitavien vaikutusten moniulotteisuus Arvioinnin laadullisuus Arvioinnin voimakas arvosidonnaisuus? MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 20
MTT Agrifood Research Finland 28.5.2012 21