Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla
Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen 2 ja 28 Havupuu Lehtipuu Raakapuun vienti EU27 -alueelle Raakapuun vienti Eurooppaan 28, 1 m 3 Venäläisen raakapuun tuonti Suomeen Ruotsiin Norjaan Baltiaan Venäläisen tuontipuun yksikköhinnat tuojamaiden rajoilla Pohjois-Euroopan puumarkkinoiden kehitysnäkymiä
Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäjällä hakkuut ja vientimäärät kasvoivat tasaisesti 199-luvun puolivälin jälkeen Viennin kokonaiskasvu johtui erityisesti havupuiden vientimäärien kasvusta Vuoden 28 devalvaatio antoi lisäsysäyksen viennille Leudot talvet, heikot hakkuuolosuhteet ja maailmanlaajuinen kysynnän väheneminen supistivat vientiä vuoden 27 jälkeen Raakapuun vientitullit supistaneet edelleen vientiä vuonna 29 25 2 15 1 5 6 5 4 3 2 1 Mill. m³ 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Mill. m³ Hakkuut Vienti Lähde: Faostat 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Vienti yhteensä Havupuu Lehtipuu
Venäläisen havupuun viennin globaali jakautuminen 2 ja 28 Suomi 16 % Etelä-Korea 8 % Ruotsi 9 % Turkki 4 % Norja 2 % Muut 7 % Etelä-Korea 3 % Suomi 12 % Ruotsi 1 % Turkki 2 % Muut 3 % Japani 8 % Japani 29 % 2 Kiina 25 % 28 Kiina 71 % Lähde: UN Comtrade
Venäläisen lehtipuun viennin globaali jakautuminen 2 ja 28 Kiina 5 % Japani 4 % Muut 3 % Suomi 72 % Kiina 23 % Muut 4 % Ruotsi 16 % 2 Ruotsi 1 % 28 Suomi 63 % Lähde: UN Comtrade
Venäjän raakapuun vienti EU27 -alueelle 25 Mill. m³ 2 15 1 5 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 Yhteensä Havupuu Lehtipuu Lähteet: Eurostat, Faostat
Raakapuun vienti Eurooppaan 28, 1 m 3 Havupuu Lehtipuu Lähde: UN Comtrade
Venäläisen raakapuun tuonti Suomeen 8 7 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 Mill. m³ 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 /m 3 Teollisuuden puun käyttö Tuonti yhteensä Kotimainen puu Tuonti Venäjältä Mäntykuitu (kuorellisena) 1996 1998 2 22 24 26 28 Rajahinta Kotimaan hankintahinta 2-luvulla puun käytön lisäys Suomessa perustunut tuontipuuhun 25 raakapuun tuonnin huippu 26 tuontipuun käyttö suurimmillaan Keskimäärin 8% raakapuun tuonnista on peräisin Venäjältä 29 venäläisen puun osuus tuonnista supistui 65 %:iin Koivu- ja mäntykuidun tuontihinnat ovat olleet keskimäärin kotimaan hankintahintoja korkeampia Mänty- ja kuusitukilla päinvastoin 27 jälkeen kuitupuiden tuontihinnat nousivat jyrkästi Lähteet: Metinfo, Tullihallitus
Venäjältä Suomeen tuodut määrät lajikkeittain 7 6 Mill. m³ 5 4 3 2 1 1992 1996 2 24 28 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Hake Lähteet: Metinfo, Tullihallitus Koivukuitu on ollut tärkein Suomeen tuotu lajike Venäjältä 2-luvun puolivälissä havutukkien osuus tuonnissa kasvoi Vientitullien seurauksena 29: Raakapuun tuonti Venäjältä tippui 5,5 miljoonaan kuutiometriin Hakkeen tuonti kasvoi 2,3 miljoonaan kuutiometriin
Venäläisen raakapuun tuonti Ruotsiin Puun käytön lisäys on perustunut kotimaan hakkuiden lisääntymiseen 25 Gudfrun myrskyn tuhot vaikuttivat kotimaan puumarkkinoiden lisäksi tuontitarpeen vähentymiseen Venäläinen puu on muodostanut noin neljänneksen koko tuonnista Tuonti Venäjältä vaihdellut 1 3 miljoonan kuutiometrin välillä Koivukuitua Venäjältä on tuotu noin 1 milj. m 3 /vuosi. Havupuun osuus tuonnista Venäjältä supistunut koko 2- luvun ajan Tuonnin yksikköhinnat Venäjältä ovat olleet 15 2 /m 3 kotimaan tienvarsihintoja korkeammat kaikilla lajikkeilla 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Mill. m³ 1996 1998 2 22 24 26 28 /m 3 Teollinen puun käyttö Hakkuut Tuonti yhteensä Tuonti Venäjältä Mäntykuitu 1996 1998 2 22 24 26 28 Tienvarsihinta Lähde: Skogsstyrelsen Rajahinta
Venäläisen raakapuun tuonti Norjaan 8 7 6 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Mill. m³ 1996 1998 2 22 24 26 28 Hakkuut Tuonti yhteensä Tuonti Venäjältä /m³ Raakapuun tuonti kattanut jopa kolmanneksen Norjan puun kokonaiskäytöstä Tuonnista keskimäärin 2 % on peräisin Venäjältä ja se on ollut lähes pelkästään havupuuta Vuoden 26 jälkeen tuonti Venäjältä on käytännössä loppunut kokonaan Syynä tuonnin loppumiseen lienee venäläisen puun kalleus suhteessa kotimaan hintoihin 5 4 3 2 1 1996 1998 2 22 24 26 28 Rajahinta Kuusitukki Mäntytukki Kuusikuitu Mäntykuitu Lähteet: Faostat, Statistics Norway
Venäläisen raakapuun tuonti Baltiaan 14 12 1 8 6 Hakkuut, mill. m³ Virossa ja Latviassa hakkuut ylittävät puuston vuotuisen kasvun raakapuun tuonnin merkitys on ollut suuri Liettuaan tuotu vain vähäisiä määriä puuta 4 2 Suuri osa tuonnista on peräisin Venäjältä 1996 1998 2 22 24 26 28 Viro Latvia Liettua Lähteet: Faostat, Unece, Eurostat Erityisesti havutukkien tuonti on ollut tärkeää Baltian sahateollisuudelle Vuoden 26 jälkeen tuonti on romahtanut Heikot korjuuolosuhteet Maailmanmarkkinoiden suhdannekäänne Tuontipuun heikentynyt hintakilpailukyky Poliittiset syyt 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 1 m³ Viro, havupuu 1997 1999 21 23 25 27 Tuonti yhteensä Tuonti Venäjältä
Venäläisen havupuun yksikköhinnat tuojamaiden rajoilla (ilman kuorta), /m 3 Mäntytukki /m 3 12 1 8 6 4 2 22 24 26 28 Suomi Ruotsi Latvia Viro 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 /m 3 Mäntykuitu 22 24 26 28 Suomi Viro Ruotsi Kuusitukki Kuusikuitu 12 /m 3 12 /m 3 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 22 24 26 28 Suomi Ruotsi Latvia Viro Saksa Liettua 22 24 26 28 Suomi Latvia Viro Ruotsi Lähde: Eurostat
Venäläisen koivun yksikköhinnat tuojamaan rajalla (ilman kuorta), /m 3 16 14 12 1 8 6 4 2 /m 3 Koivutukki 22 24 26 28 Suomi Latvia Viro Liettua 25 2 15 1 5 /m 3 Koivukuitu 22 24 26 28 Suomi Latvia Viro Ruotsi Lähde: Eurostat
Pohjois-Euroopan puumarkkinoiden kehitysnäkymiä (1/2) Venäjä epävarmuus vallitsee Puutuotteiden kysyntä kasvaa hitaasti tuotanto kasvaa hitaasti Paperin kysyntä kasvaa, mutta investointeja kapasiteettiin tarvitaan Epävarmuus ja heikko infrastruktuuri hidastavat metsäteollisuuden investointeja Puun käyttö energian tuotantoon kasvussa laiteinvestointeja suunnitteilla Erityisesti kuitupuuta riittäisi vientiin Ruplan kurssi vaikuttaa viennin kannattavuuteen Vientitullit vähentäneet vientiä, koivukuidun vienti tullittomaksi? Suomi rakennemuutos meneillään Massa- ja paperiteollisuuden kapasiteetti supistumassa puun tarve pienenee Puuta tuodaan, jos se on taloudellisesti kannattavaa Sahateollisuudessa myös supistamissuunnitelmia, tukin tuonti vähentynyt Puun kysynnän taso alenee huippuvuosista suhteessa yhä suurempi osa teollisuuden käyttämästä puusta saadaan kotimaasta Puupohjaisen energian käyttö kasvaa haketta ja energiapuuta tuodaan enemmän, mikäli se on kannattavaa
Pohjois-Euroopan puumarkkinoiden kehitysnäkymiä (2/2) Ruotsi ei suuria muutoksia Puun tarpeessa ei näkyvissä merkittävää muutosta pitkällä aikavälillä Massa- ja paperiteollisuudessa Suomea pienempiä tuotannonsupistamisia Sahateollisuuteen uutta kapasiteettia (Hollmen) Viennin lopputuotteiden hintakilpailukyky heikkenemässä osin valuuttakurssien seurauksena Baltia puun kauppavirroissa muutoksia? Kuitupuuta riittää vientiin Puun energiakäyttö kasvaa, pelletintuotantoa vientiin Venäjän vientitullit vähentävät havutukin tuontia ja sahateollisuuden edellytyksiä Puumarkkinat Itämeren alueella lähivuosina Energiapuu- ja hakevirta kasvaa Baltiasta ja Venäjältä mm. Länsi-Eurooppaan Massa- ja paperiteollisuuden kuitupuun tarve Länsi-Euroopassa vähenemässä Sahatavaran kasvanut tuotantokapasiteetti (mm. Saksa) aiheuttanee ajoittain pulaa tukkipuusta hintavaihtelut jatkuvat ja tukkien kauppa kasvaa Puun energiakäyttö kasvaa. Esimerkiksi pelletintuottajat etsivät uusia raaka-ainelähteitä mm. kuitupuusta Suuret kansainväliset integraatit keskittyvät Euroopan markkinoille. Sahatavaraa tuotetaan siellä missä kannattavinta (Suomi, Venäjä, Baltia, Ruotsi, ym.) vaikuttaa myös puuvirtoihin
Kiittäen kohti kesää ää!