Jari Viitanen ja Riitta Hänninen.

Transkriptio

1 Venäjä, Suomi ja metsä teollisuuden markkinanäkymät Jari Viitanen ja Riitta Hänninen Metsäsektorin liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä, Joensuu

2 Esityksen sisältö Suomen ja Venäjän välinen kauppa Suomen metsäteollisuuden viennin arvo Raakapuun tuonti Venäjältä Suomeen Raakapuumarkkinat Itämeren alueella Hintakehitys Itämeren alueella Puumarkkinoiden näkymät Itämeren alueella Kilpailu sahatavaramarkkinoilla Reaalinen hintakilpailukyky kilpailun taustalla Markkinaosuuksien kehitys Euroopassa Lopputuotemarkkinoiden näkymät Euroopassa Talouskehityksen k ennakointia i Metlan suhdannekatsauksen arvioita

3 Suomen ja Venäjän välinen kauppa

4 Suomen metsäteollisuuden viennin arvo Puutuoteteollisuus Massa ja paperiteollisuus % % Euroalue Britannia USA Afrikka Aasia Venäjä Euroalue Britannia USA Afrikka Aasia Venäjä Muut Lähteet: Metsäteollisuus ry, Tullihallitus ja Metla

5 Venäjä hakkuut ja puun vienti 16 Milj. m 3 % Havupuun hakkuut Havupuun vientiosuus Lehtipuun hakkuut Lehtipuun vientiosuus Lähde: UNECE

6 Venäläisen raakapuun tuonti Suomeen 2 luvulla puun käytön lisäys 8 Milj. m³ Suomessa on perustunut 7 tuontipuuhun raakapuun tuonnin huippu, 26 tuontipuun käyttö suurimmillaan Keskimäärin vajaa 8 % raakapuun tuonnista peräisin Venäjältä. 21 venäläisen raakapuun osuus Teollisuuden puun käyttö Kotimainen puu tuonnista oli 59 %. Tuonti yhteensä Tuonti Venäjältä Koivukuitu on ollut tärkein Suomeen Milj. 7 m³ tuotu puutavaralaji. 6 Hakkeen tuonti on kasvanut viime 5 vuosina. 4 Vientitullien jälkeen puun tuonti tion 3 voimakkaasti vähentynyt. 2 1 Vähentynyt puun tarve Suomessa sekä hankinnan painopisteen i siirtäminen i kotimaahan Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Hake Lähteet: Metinfo, Tullihallitus

7 Venäläisen raakapuun rajahinnat Kuusitukki Nimelliset hankinta ja rajahinnat /m 3 8 kuoren kanssa /m 3. Havutukkien kotimaan ja tuonnin hintakehitys on ollut melko yhtenäistä jälkeen kuitupuiden ja koivutukin hinnat eriytyneet Hankintahinta Rajahinta Tulli 6 Syitä hintojen eriytymiseen: 4 asteittaiset tullikorotukset, 3 2 heikot korjuuolosuhteet ja 1 korjuukustannusten nousu ja lopputuotteiden maailmanmarkkinahintojen suhdannevaihtelut. Lähteet: Metla, Tullihallitus 5 /m 3 Koivukuitu Hankintahinta Rajahinta Tulli

8 Raakapuumarkkinat Itämeren alueella

9 Hintakehitys Itämeren alueella Mäntytukki Nimelliset hankinta ja tienvarsihinnat 9 /m3 kuoren kanssa /m Suomi Viro Liettua Ruotsi 6 Baltiassa suhdanteet näkyvät 5 kärjistyneimmin. 4 Ei omaa jalostavaa teollisuutta, 3 joten suuri osa kuitupuusta 2 viedään Ruotsiin ja Suomeen. Ruotsissa tienvarsihinnat nousseet voimakkaasti 21. Lähteet: Metla, Tullihallitus 1 /m 3 25 jälkeen havutukkien hintakehitys maiden välillä eriytynyttä, kuitupuun hintakehitys yhtenäistymässä. 25 Ruotsin hintataso romahti myrskyjen seurauksena. Talouden suhdanteet heijastuvat lopputuotemarkkinoiden kautta hintoihin. Kuusikuitu Suomi Viro Liettua Ruotsi

10 Puumarkkinoiden näkymät Itämeren alueella (1) Teollisuuden puun tarve Länsi Euroopassa Tuotantoyksiköiden sulkemiset vähentäneet jonkin verran teollisuuden kuitupuun tarvetta. tt Sahatavaran tuotantokapasiteetti on kasvanut merkittävästi (mm. Saksa, Ruotsi) ja vaihtelee suhdanteiden mukaan tukkien hintavaihtelut jatkuvat ja tukkien kauppa kasvaa. Puun energiakäyttö kasvaa nousupaineita myös kuitupuun hintaan. Puulevyteollisuus lli kilpailee sahahakkeesta hhkk puun energiakäytön ikä kanssa Venäjällä ja Baltian maissa. Pelletin tuotantokapasiteetti ja tuonti ovat kasvaneet ja paikoitellen on ylitarjontaa. Suomessa vientiin suuntautuvia tuotantoyksiköitä ollaan sulkemassa (korkeat raaka aine ja kuljetuskustannukset suhteessa pelletin markkinahintaan).

11 Puumarkkinoiden näkymät Itämeren alueella (2) Puun kauppavirroissa muutoksia Venäjä: Tavoite kasvattaa metsäteollisuuden tuotantoa (vientitullit) ja vähentää kuitupuun ja etenkin havutukin vientiä. Sen sijaan sahatavaran ja vanerin sekä pellettien vienti voi kasvaa. Baltia: Pellettejä, kuitupuuta ja sahatavaraa riittää vientiin. Energiapuu ja hakevirta kasvaa Baltiasta ja Venäjältä mm. Länsi Eurooppaan. Suuret kansainväliset konsernit tuottavat Euroopan markkinoille Suuret kansainväliset konsernit tuottavat Euroopan markkinoille sahatavaraa siellä missä kannattavinta (Suomi, Venäjä, Baltia, Ruotsi, ym.) vaikuttaa puuvirtoihin.

12 Kilpailu sahatavaramarkkinoilla

13 Reaalisen hintakilpailukyvyn kehitys euroalueella :1 = Venäjä Ruotsi Suomi

14 Markkinaosuuksienkehitys kehitys Euroopassa 25% Saksan sahatavaramarkkinoilla Venäjä 2% ja Ruotsi ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan (tuontiosuuksia). 15% Suomi on menettänyt osuuksia. 1% Keski Euroopassa kapasiteetin lisäykset ovat lisänneet kilpailua ja 5% ylitarjontaa. % 211/Q2 Venäjän sahatavaran vienti Eurooppaan supistunut 1% Suomi Venäjä Ruotsi Tsekki Itävalta Lähde: Eurostat 35% 3% Ranskan sahatavaramarkkinoilla 25% Suomen markkinaosuus (tuontiosuus) 2% supistunut 2 luvulla. 15% Venäjän ja Ruotsin osuudet pysyneet 1% melko vakaina. 5% Korvaavia markkinoita löytynyt mm. Pohjois Afrikasta. % Suomi Venäjä Ruotsi Saksa

15 Lopputuotemarkkinoiden näkymät Euroopassa

16 Talouskehityksen ennakointia BKT:n kasvu, % e 212e Suomi Euroalue USA Lähi-Itä Aasia Venäjä ja Pohjois- Afrikka Mikäli Euroopassa jouduttaisiin uuteen taantumaan: rakentaminen ja sahatavaran kysyntä heikkenisi, pakkaustuotteiden kysyntä heikkenisi ja sähköiset viestimet korvaisivat paperin kulutusta aiempaa nopeammalla tahdilla. Lähteet: IMF , 211 Euroconstruct/kesäkuu, BMO lokakuu talouskasvu hidastuu Suomessa ja euroalueella. Öljyn vientitulojen hiipuminen uhkaa myös Venäjän talouden kasvua. Keskuspankki tasapainoilee vahvan valuutan ja inflaatiopaineiden kanssa. Venäjän ruplan ja Ruotsin kruunun ennakoidaan vahvistuvan lähitulevaisuudessa. Reaalinen hintakilpailukyky heikkenee edelleen. Uusien asuntojen rakentaminen, %-muutos USA UK Saksa Suomi Ruotsi Länsi-Eur ooppa e 212e Itä- Eurooppa

17 Puutuote ja puumarkkinat Kesän jälkeen kysyntä Euroopassa nopeasti heikentynyt ja vientihintojen nousu taittunut. Puun käyttö energian tuotantoon kasvussa laiteinvestointeja suunnitteilla, mutta Suomessa pelletintuotanto on vähentymässä. Suomessa alkuvuonna uusien asuntojen rakentaminen kasvoi voimakkaasti. Kesän jälkeen suhdannetilanne on nopeasti heikentynyt. Ruotsi Sahatavaran kasvava tuotantokapasiteetti (netto 2,4 milj. m 3 ) aiheuttanee ajoittain pulaa tukkipuusta Painetta puun hintojen nousulle. Kruunun ennakoidaan vahvistuvan euroon nähden. Venäjä: WTO neuvottelut t edistyvät? Toisaalta Ilman WTO päätöstä tullit voivat myös nousta, kun tavoite on oman metsäteollisuuden laajentaminen. Vientitullit i vähentäneet ä puun vientiä, iä lisänneet sahatavaran vientiä Kiinaan Epävarmuus ja heikko infrastruktuuri hidastavat metsäteollisuuden investointeja. Suomen sahatavaran vienti

18 Paperiteollisuustuotteiden markkinat Maailmantalouden elpymisen myötä vuonna 21 jatkunut kysynnän kasvu on kääntynyt selvään laskuun alkuvuoden 211 aikana. Euroopan heikkenevän taloustilanteen vuoksi paperien kysyntä pysyy heikkona myös loppuvuoden aikana. Vuonna 212 kysynnän ennakoidaan paranevan vasta vuoden loppupuolella. Mikäli kysyntä ei käänny nousuun, ylikapasiteetti vaivaa Eurooppaa edelleen. Venäjä on kattanut lisääntyvän paperin ja kartongin kysynnän lisäämällä tuontia, paperin tuonti on moninkertaistunut 2 luvulla (,734 milj. t 21). Faostatin mukaan Suomen osuus Venäjän paino ja kirjoituspaperin p tuonnista 21 oli 46 % (,336/,734). Suomen paperin vienti

19 Metlan suhdannekatsauksen arvioita Suomen e 212e sahatavaran tuotanto sahatavaran vienti sahatavaran vientihinta paperin tuotanto t t 1-1 paperin vienti paperin vientihinta markkinahakkuut puun tuonti tukkipuiden kantohinnat Mänty Kuusi Koivu kuitupuiden kantohinnat Mänty Kuusi Koivu Lähde: Metla, Metsäsektorin suhdannekatsaus

20 Kiitos!