SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ 18.12.2013 Moskova Talousuutisia Moskovasta 5. 18.12.2013 Eri näkemyksiä siitä, tuleeko Venäjän syödä vai säästää. Kolme pankkia on menettänyt toimilupansa joulukuussa. Laki julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeista siirtyy? Finanssiministeriö ryhtymässä toimiin offshore-yhtiöiden veroruplien palauttamiseksi. TIR-kuljetukset jatkuvat Suomen ja Venäjän rajalla. Kalan ja maitotuotteiden tuonti kasvoi vuonna 2013. Venäjän talouskasvu 1-9/2013 1-12/2012 Ennuste 2013 BKT:n kasvu % 1,4 % 3,4 % 1,4 % Reaalipalkka % 4,4 % 6,1 % 5,6 % Inflaatio % 6,1 % 6,6 % 6,2 % Vähittäiskauppa, % 3,8 % 5,9 % 3,5 % Teollisuustuotanto % 0,1 % 2,6 % 0,1 % Investoinnit % -1,4 % 6,7 % -1,4 % Vienti % 3,7 % 1,4 % -4,4 % Tuonti % 1,2 % 3,6 % 5,7 % Urals-öljyn keskihinta 106,6$/bll 110,5$/bll 107$/bll Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö Budjetti % bkt:sta 1-12/2012 Budjetti 2013 Budjetin tulot 20,6 % 19,3 % Budjetin menot 20,6 % 20,1 % Ylijäämä/alijäämä 0,0 % -0,8 % Alijäämä ennen öljytuloja -10,4 % -9,7 % Lähde: Venäjän finanssiministeriö Vararahastot mrd. USD 1.1.2013 30.11.2013 Vararahasto 62,1 86,9 mrd.$ Hyvinvointirahasto 88,6 88,1 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 538 524 mrd.$ Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2013 18.12.2013 RUB/EUR 40,23 45,26 RUB/EUR RUB/USD 30,37 32,86 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki
Raaka-öljyn hinta USD/bll 1.1.2013 17.12.2013 Brent USD/bll 110,62 $/bll 108,51 $/bll Urals USD/bll 110,35 $/bll 97,61 $/bll Lähde: Vedomosti Talous ja liiketoimintaympäristö Eri näkemyksiä siitä, tuleeko Venäjän syödä vai säästää. Finanssiministeriön mukaan parin seuraavan vuosikymmenen budjetteihin syntyy yli kolminkertaisesti vararahaston (86,9 miljardia dollaria) ylittävä vaje, ellei budjettimenoja leikata. Presidentti Putin on jälleen kerran patistanut hallitusta kohentamaan taloutta, jotta hänen keväällä 2012 antamansa vaalilupaukset (palkkojen korotukset, sosiaaliset tuet, tiettyjen teollisuusalojen tukeminen) voidaan toteuttaa. Talouskasvuennusteita on korjattu alaspäin, ja ministeriö arvioi lähivuosien kasvuksi reilut kaksi prosenttia. Talouskehitysministeri Uljukajevin mukaan BKT:n pitäisi kasvaa lähivuosina yli viisi prosenttia, jotta menot voitaisiin rahoittaa. Kolme pankkia on menettänyt toimilupansa joulukuussa. Keskuspankki on jatkanut pankkisektorin siivoamista. Kuluneen vuoden aikana lähes 30 pankkia on menettänyt toimilupansa. Viimeisimpinä joukossa on kolme keskisuurta pankkia; Investbank, BPF Bank ja Smolenskiy Bank. Pankkeja syytettiin muun muassa kirjanpidon väärentämisestä, omaisuuden pilkkomisesta ja liian riskipitoisesta luotonotosta. Huhut kyseisten pankkien ongelmista alkoivat kiihtyä marraskuun lopussa, mikä aiheutti talletuspaon myötä likviditeettiongelmia. Toimilupansa menettäneiden pankkien yksityisasiakkaiden talletukset korvataan 700 000 ruplaan (noin 15 500 euroon) asti, jos pankit ovat talletusvakuuden piirissä. Pääomavaatimusten tiukentuessa keskuspankki aikoo määritellä pankkijärjestelmän kannalta tärkeät pankit. Keskuspankin mukaan venäläiset pankit tarvitsevat seuraavien kolmen vuoden aikana yli 70 miljardia euroa lisää pääomaa. Kasvanut kotitalouksien luotonotto ja ensi vuoden alussa käyttöön otettavan Basel III:n tuomat tiukemmat pääomavaatimukset lisäävät pääomien tarvetta. Keskuspankki aikoo määritellä pankkijärjestelmän kannalta tärkeät pankit periaatteella "liian suuria kaatumaan" ne olisivat erityistarkkailussa. Kriteereinä olisivat pankin tase, talletusten markkinaosuus ja merkittävyys pankkien välisillä talletus- ja luottomarkkinoilla. Interfaxin mukaan 14 pankkia täyttää kriteerit tällä hetkellä. Venäjän sijoitus nousi Forbesin yritystoimintaa mittaavassa vertailussa. Forbes arvioi 145 maata eri kriteereillä, kuten omaisuuden suoja, innovaatiot, verotus, teknologia, korruptio, byrokratia, kaupan vapaus ja osakemarkkinoiden kehitys. Tiedot on kerätty muun muassa Heritage Foundationin, Transaparency Internationalin, Maailman Pankin ja Maailman talousfoorumin julkaisemista raporteista. Venäjän sijoitus Best Countries for Business vertailussa nousi 14 pykälää sijalle 91 Filippiinien ja Paraguayn väliin. Laki julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeista siirtyy? Talouskehitysministeriön valmistelema laki julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeista (Public Private Partnership) uhkaa siirtyä ensi vuoteen. Duuma hyväksyi lain ensimmäisessä käsittelyssä keväällä, ja ministeriö odotti lain hyväksymistä vuoden loppuun mennessä. Hallituksen huomautuksia ei kuitenkaan ole ehditty käsitellä ja viedä lakitekstiin aikataulussa. Muun muassa antimonopolivirasto FAS on esittänyt, että yksityisen rahoituksen osuus yhteishankkeissa ei saisi alittaa 50 prosenttia. Erimielisyyttä on myös lain soveltamisesta kunnallisiin hankkeisiin. Presidentin hallinto esittää, että ensimmäisessä vaiheessa laki koskisi vain valtion ja alueiden
tasoa, ja sitä laajennettaisiin kuntien hankkeisiin vasta, jos kokemukset ovat positiivisia. Lain on määrä tulla duuman toiseen käsittelyyn 18.12. Luottoluokittaja Expert RA ennustaa investointien laskua. Hidastunut talouskehitys ja budjetin epätasapaino vaikeuttavat investointien saamista alueille, millä on negatiivinen vaikutus myös Venäjän maariskiin investointien osalta. Tutkimuksen mukaan alueiden tilanne on huonompi kuin kertaakaan vuoden 2009 talouskriisin jälkeen. Kuluvan vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä teollisuustuotanto on laskenut 31 alueella ja kasvanut vain monipuolisesti kehittyneillä alueilla kuten Kalugassa ja Uljanovskissa. Investoijia houkuttelevat enää valtion tukemat ja sen suojeluksessa olevat alat kuten koneenrakennus ja kemian- ja autoteollisuus. Budjettivaroja ei riitä myöskään investointien kannalta olennaiseen asiaan eli infrastruktuurin rakentamiseen. Monen alueen budjetti on alijäämäinen, mutta talouskehitysministeriö suunnittelee supistavansa alueiden luototuksen vuonna 2014 puoleen vuoden 2013 tasosta eli 80 miljardiin ruplaan. Finanssiministeriö ryhtymässä toimiin offshore-yhtiöiden veroruplien palauttamiseksi. Presidentti Putin nosti esille offshore-yhtiöt 12.12.2013 pitämässään puheessaan. Monet venäläiset yhtiöt pitävät pääomiaan ulkomailla kotimaan heikon yritysilmapiirin ja suurten riskien vuoksi. Venäjällä arvioidaan, että vuonna 2012 noin 95 miljardia euroa kiersi veroparatiisien kautta. Finanssiministeri Siluanovin mukaan Venäjällä olisi mahdollisuus kerätä ulkomaille rekisteröidyiltä yrityksiltä kymmeniä miljardeja enemmän veroja. Asiaan on tarkoitus puuttua selvittämällä muun muassa, kuka omistaa ja johtaa ulkomailla pääomiaan pitäviä yrityksiä, lisäämällä ulkomaille rekisteröityjen tytäryhtiöiden kontrollia sekä rajoittamalla offshore-yhtiöiden mahdollisuutta osallistua valtion toimeksiantoihin, tukiin tai valtiontakauksiin. Entinen finanssiministeri Kudrin ei usko, että nämä toimet tyrehdyttävät pääomapaon. Olympiakompleksi Lužnikin jälleenrakentamiseen toivotaan yksityisiä investoijia. Moskovan kaupunginhallitus on hyväksynyt Lužnikin urheilukeskuksen jälleenrakentamista koskevan suunnitelmaluonnoksen. Koko alueen jälleenrakentaminen pitää sisällään mm. olympiastadionin, urheiluareenoita, uimahallin ja jalkapallokoulun. Jälleenrakentaminen maksaa 83,5 miljardia ruplaa (noin 1,6 miljardia euroa). Moskovan kaupungin budjetista hankkeeseen on varattu 39,4 miljardia ruplaa (vajaa 900 milj. euroa) ja loppusumma toivotaan saatavan yksityisiltä sijoittajilta. Lužnikin stadionilla järjestetään vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskisat. Uusien autojen myynti laskee edelleen. Venäjällä myytiin tämän vuoden tammimarraskuussa 2,51 miljoonaa uutta henkilöautoa, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pienoista piristysruisketta autoteollisuudelle odotetaan loppuvuodesta, jolloin yritysasiakkaat ja valtionsektori hankkivat autoja. Ulkomaiset automerkit myyvät paremmin kuin venäläiset. Autokauppiaat uskovat, että autojen myynnin lasku jatkuu ensi vuonnakin. Epävarmuutta aiheuttavat kurssipolitiikka ja pankkijärjestelmän tila. Venäläisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut. Konsulttiyrityksen Landor Associates tekemän selvityksen mukaan venäläiset haluavat rahoilleen vastinetta eikä luksuksen tavoittelu enää ohjaa kulutuskäyttäytymistä. Brändi-tietoisesta keskiluokasta on tullut vähittäiskaupan kohderyhmä. Yli 70 prosenttia selvitykseen vastanneista arvosti rahoille saamaansa vastinetta ja yhä suurempi määrä arvostaa kotimaisia tuotemerkkejä. Venäläiset ovat edelleen brändiuskollisia etenkin länsimaisille elektroniikka-, kauneus ja terveysalan tuotteille. Myös kalliiden tuontielintarvikkeiden kauppa käy hyvin. Venäläiset käyttävät ruoan ja vuokran jälkeen varoja eniten lapsiin, joille ostetaan vain parasta.
Ympäristö Uusi tutkimus venäläisten ympäristökäsityksistä julkaistu. Tutkimuslaitos VTsIOM kartoitti marraskuussa venäläisten käsityksiä maan ekologisesta tilanteesta. Vastaajista 26 % katsoi, että ekologinen tilanne on lähes katastrofaalinen, mutta oman asuinpaikkansa tilannetta näin huonona piti vain 19 % vastaajista. Vastaajista Suurimpina ympäristöongelmina pidettiin yhdyskuntajätettä, liikennettä ja teollisuuden päästöjä. Kriittisimmin oman asuinpaikkansa ympäristötilanteeseen suhtautuivat pääkaupunkien asukkaat ja korkeasti koulutetut. Jätteiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön vastaajat suhtautuivat yllättävän myönteisesti 96 % oli valmis viemään käytettyä kodintekniikkaa keräyspisteisiin, 90 % lajittelemaan talousjätteet ja 81 % palauttamaan juomapakkaukset korvausta vastaan. Baikalin sellu- ja paperitehdas suljetaan. Luonnonvaraministeri Donskoi vahvisti Baikalin suojelutoimia koskevan virastojenvälisen komission kokouksessa, että Baikalin sellu- ja paperitehdas suljetaan 25.12. Selluloosan ja paperin tuotannon loppuessa käyttöön jää tehtaan lämpövoimala, joka toimittaa lämpöenergian Baikalskin kaupungille. Työpaikkansa menettää yli 500 työntekijää ja lämpövoimalan palvelukseen jää 700 työntekijää. Metsävirasto torjumaan joulukuusivarkaita. Venäläiseen uudenvuoden juhlintaan kuuluu koristeltu kuusi, ja vuodenvaihteen lähestyminen saa myös pitkäkyntiset liikkeelle. Venäjän metsävirasto on houkutellut metsänvartijoiden ja poliisin avuksi suuren joukon vapaaehtoisia suojelemaan nuoria kuusikoita varkaiden varalta. Metsiä kiertelee uuden vuoden alla yhteensä 3000 partiota. Metsäviraston arvion mukaan vuonna 2012 joulukuusia kaadettiin laittomasti yli 9000 kappaletta. Tulli TIR-kuljetukset jatkuvat Suomen ja Venäjän rajalla. Venäjän tulli ilmoitti 2.12.2013 lykkäävänsä 1.7.2014 saakka uhkaustaan irtisanoa sopimussuhde Venäjän kansallisen kuormaautoliiton Asmapin kanssa. Asmap myy ja hallinnoi kansainvälisten maantiekuljetusten TIRcarnet -tullipassitusvakuuksia. Samalla tulli jäädytti puoleksi vuodeksi eteenpäin marraskuun lopussa vallinneen tilanteen, jossa käytännöllisesti katsoen kaikki Venäjän rajatullitoimipaikat oli suljettu TIR-menettelyn ulkopuolelle Suomen vastaista rajaa lukuun ottamatta. Perusteluja Suomen kuljetusreittiä koskevalle poikkeukselle ei ole kerrottu. Syyksi on arveltu venäläiskuljettajien yli 90 prosentin osuutta Suomen rahtiväylillä. Muilla rajoilla kuten Baltian tai Valko-Venäjän ja Venäjän rajoilla venäläisten rekkojen osuus on merkittävästi pienempi. Maatalous ja elintarvikkeet Viljasato kasvoi yli neljänneksellä, maissista ennätyssato. Maatalousministeriö arvioi vuoden 2013 viljasadon määräksi 90 miljoonaa tonnia, mikä on 26,9 % viime vuotta suurempi. Viljan viennin arvioidaan kasvavan vastaavasti edellisen satokauden 15,7 tonnista aina 20 miljoonaan tonniin. Maissista saatiin kaikkien aikojen ennätyssato; 11,3 miljoonaa tonnia. Venäjä vie ulkomaille erityisesti vehnää sekä jonkin verran ohraa ja maissia. Viljan takaisinosto-oikeus auttaa hyödyntämään hinnanmuutoksia. Venäjän valtio on säännöstellyt viljan hintaa interventioin lokakuusta 2013 lähtien. Viljan maailmanmarkkinahintojen ja kotimaan suuren viljasadon johdosta viljan hinnat putosivat syksyllä Venäjän Aasian puoleisissa osissa yli 40 prosenttia, minkä jälkeen valtio käytti lähes 2,4 miljardia ruplaa viljainterventioihin. Hallitus on nyt antanut asetuksen, jonka mukaan viljelijöillä on halutessaan oikeus ostaa valtiolle myymänsä vilja takaisin vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon aikana. Jos hinnat nousevat, viljelijät voivat myydä viljansa markkinoilla
uudestaan parempaan hintaan. Kysymyksessä on harvinainen tukimuoto kasvinviljelijöille, sillä Venäjän valtion maataloustuki kohdistuu lähes yksinomaan kotieläintuotantoon. Kotimainen lihantuotanto korvannut tuontia, maitotuotteiden kysyntä vahvaa. Expert-lehti analysoi Venäjän mahdollisuuksia korvata elintarviketuontia kotimaisella. Vaikka elintarviketuonti on jatkuvasti kasvanut, elintarvikkeiden osuus Venäjän kokonaistuonnista on pienentynyt. Vielä vuonna 1995 elintarvikkeiden osuus kaikesta tuonnista oli 28 prosenttia, mutta vuonna 2012 enää 13 prosenttia. Lähes puolet elintarviketuonnista koostuu tuotteista, joita Venäjä ei voi itse tuottaa (kahvi, tee, kaakao, eksoottiset hedelmät). Tuonnin arvolla mitattuna merkittävin tuontiartikkeli on lihatuotteet. Kotimainen broilerin ja sianlihan tuotanto on kuitenkin kasvanut muutaman viime vuoden aikana voimakkaasti ja tuonnin osuus pienentynyt. Naudanlihan, maitotuotteiden ja kasvihuonevihannesten osalta riippuvuus tuonnista todennäköisesti jatkuu. Vuoden 2013 maitotuotteiden kokonaistuonnista lähes puolet tuli Valko- Venäjältä (47 %). Suomi oli toiseksi merkittävin tuontimaa 12 prosentin osuudella. Siipikarjan lihan kulutus kasvaa Venäjällä. Vuoden 2013 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana siipikarjan lihan myynti on kasvanut kolmanneksella edellisvuoteen verrattuna. Samaan aikaan sianlihan kulutus on pienentynyt kuusi prosenttia. Kaikesta ostetusta lihasta siipikarjan osuus on nyt 18 %. Kalan ja maitotuotteiden tuonti kasvoi vuonna 2013. Venäjän tullin mukaan kalan ja äyriäisten tuonti CIS- ja tulliunionimaiden ulkopuolelta oli marraskuussa 2013 peräti 44 % edellisvuotta suurempi. Myös maitotuotteiden tuontimäärä kasvoi merkittävästi (28,1 %) vuoden 2012 marraskuuhun verrattuna. Sianlihan ja kasviöljyjen tuonti puolestaan väheni selvästi. Turkistuotanto kaksinkertaiseksi 2020 mennessä. Maatalousministeriö on julkaissut turkisalan kehitysohjelman 2013 2020, jossa tavoitteiksi asetetaan mm. tuotannonalan modernisointi, kotimaisen rehuntuotannon lisääminen ja turkishuutokaupan kehittäminen. Vielä 1980-luvun lopulla Neuvostoliitto oli maailman merkittävin turkistuottaja, mutta sittemmin tuotanto on romahtanut. Uuden ohjelman tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinen turkistuotanto vuoteen 2020 mennessä, mikä merkitsisi 3,8 miljoonaa tuotettua nahkaa vuodessa. Turkistuotantoon liittyvät eläinsuojelulliset kysymykset eivät toistaiseksi juuri puhuta Venäjällä. Harrastajakalastajien oikeudet laajenevat. Duuma on hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä harrastuskalastusta koskevan lakiluonnoksen. Uuden lain lähtökohtana on taata kansalaisille yleinen oikeus maksuttomaan kalastukseen siellä, missä kalastusta ei ole erityisistä syistä rajoitettu. Rajoituksia tulee voimaan esimerkiksi suojelluissa vesistöissä pohjoisilla alueilla, Siperiassa ja Kaukoidässä. Myös verkkokalastusta rajoitetaan paikoitellen ja sallitulle saalismäärälle voidaan määritellä vuorokausikohtainen maksimi kalastajaa kohden.