Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015

Länsi- ja Sisä-Suomi Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 Mika Mustikkamäki 4/2015 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston julkaisuja

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 Mika Mustikkamäki ISSN 1799-3210 ISBN 978-952-5935-23-3 2015

Mika Mustikkamäki Selvitys Suomen yleisten kirjastojen omatoimipalvelujen toteutumisesta 2015 Länsi ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 4/2015 ISSN 1799 3210 ISBN 978 952 5935 23 3

Sisällys 1 SELVITYKSEN TAUSTAA... 3 1.1 Kirjastolaki omatoimikirjastopalvelujen näkökulmasta... 5 1.2 Käytettävät käsitteet... 6 2 KYSELYN TULOKSET... 7 2.1 Omatoimikirjastopalvelujen toteutus... 9 2.2 Omatoimikirjastopalveluiden käyttö ja valvonta... 10 2.3 Omatoimikirjastopalvelun aineistot... 13 2.4 Omatoimikirjastojen toimintaympäristö... 14 2.5 Kirjaston itsepalvelut... 17 2.6 Kokemukset omatoimikirjastopalveluista... 20 2.7 Pohdintaa... 22 KUVAAJAT JA TAULUKOT... 24 Kuvat... 24 2

1 SELVITYKSEN TAUSTAA Suomessa on käyty kasvavassa määrin keskustelua sekä julkisessa että kirjastoalan sisäisessä puheessa omatoimikirjastopalvelujen kehittämisestä. Monissa alan sisäisissä puheenvuoroissa korostuu kirjastopalvelun lisääminen ja parantaminen kunnissa. Julkisissa puheenvuoroissa ja etenkin kuntien esiin vaikuttavat nousevan pikemminkin kysymykset kirjastotoimen kustannusten leikkaamisesta. Kirjastoammattilaiset itse elävät erilaisten puheenvuorojen ristipaineessa, mutta päällimmäisenä heidän mielessään on useimmiten kirjaston käyttäjien tarpeet. Miten kirjasto pystyisi parantamaan palveluitaan? Mitä kansalaiset odottavat kirjastopalvelulta? Mitä voisi olla tehokkuusajattelu positiivisen kautta ajateltuna? Helsingin kaupunginkirjaston Kirjastot.fi verkkopalvelussa julkaistava Kirjastoalan keskiössä blogi (2014) avasi omatoimikirjastopalveluihin liittyviä kokemuksia eri puolilta Suomea otsikon Kokemuksia omatoimikirjastoista alla (ks. myös Elenius 2015). Suomenlinnaan toteutetun laajennetun aukioloajan kirjaston lisäksi kirjoituksia julkaistiin mm. Turusta, Hämeenlinnasta ja Oulusta. Yleisesti ottaen omatoimikirjastopalvelua kehittäneiden kirjastojen kokemukset palvelun toteuttamisesta, toiminnasta ja kirjaston käyttäjien palautteista olivat positiivisia. Esimerkiksi Suomenlinnan kirjastossa omatoimisen aukioloajan lisääminen lähes tuplasi kirjaston aukiolotunnit. Oulussa omatoimipalvelulla saatiin käyttöön asiakkaiden toivomat sunnuntain aukiolot. Turussa alakoulun yhteydessä aiemmin vain kolmena päivänä viikossa auki olleen kirjaston aukiolotunnit laajenivat viikon jokaiseen päivään. Hämeenlinnassa viikoittainen aukiolo Jukolan lähikirjastossa nousi lähes neljälläkymmenellä tunnilla, ja sirullisia kulkukortteja oli lokakuussa 2014 annettu jo yli 1 100 käyttäjälle. Muissa Pohjoismaissa omatoimipalveluja on myös kehitetty ja arvioitu useita vuosia. Ruotsissa (Johanssonin ym. (2014) laadullinen tutkimus selvitti Skånen alueen yhdeksän laajennettua aukioloa tarjoavan kirjaston kokemuksia erityisesti yhteisöllisen merkityksen näkökulmasta. Tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että omatoimikirjastopalveluita on tuotettu erityisesti maaseutumaisiin ympäristöihin, ja niiden käyttäjät ovat pääasiassa keskiluokkaisista perheistä. Erityisesti paikoissa, joissa omatoimikirjasto on harvoja jäljellä olevia julkisia palveluita, toiminnalla voi olla merkittävä paikallista identiteettiä rakentava rooli. Omatoimikirjasto voi toimia merkittävänä kohtaamispaikkana paikallisyhteisölle. (Johansson ym. 2014, 24 25.) 3

Henkilökunta on Johanssonin ym. (2004) mukaan suhtautunut omatoimikirjastopalveluihin positiivisesti. Huolta ovat aiheuttaneet erityisesti kysymykset henkilökunnan vähentämisestä, vaikka omatoimikirjastopalvelun avaaminen onkin osittain kasvattanut henkilökunnan työmäärää. Suorien asiakaskontaktien vähenemisen henkilökunta koki negatiivisena. (Johansson ym. 2004, 25.) Tanskassa omatoimikirjastopalveluita on tarjottu kirjastokäyttäjille vuodesta 2004 (Holmgaard Larsen 2013). Erilaisia omatoimisuuden ja henkilökunnan palvelua tarjoavista yhdistelmistä on useissa kymmenissä kirjastoissa (ks. Oversigt over åbne biblioteker). Tanskan omatoimikirjastopalvelujen voidaan sanoa toimineen jossain määrin esimerkkinä myös suomalaiselle keskustelulle kirjastojen saavutettavuuden lisäämisestä aukioloaikoja kasvattamalla. Jonna Holmgaard Larsenin (mt.) mukaan omatoimipalvelun tuottamisen taustalla oli (Tanskassakin) kirjastojen palvelun laadun parantaminen taloudellisten tilanteen kiristyessä. Tanskassa omatoimea lähdettiin toteuttamaan alun perin kirjastoseuran tuella, mikä on sittemmin muuttunut valtion rahoitukseksi. Tanskan kokemusten perusteella omatoimikirjastopalveluiden kehittäminen on lisännyt lainamääriä ja kävijämääriä sekä tuonut kirjastoon uusia käyttäjiä. Pelkona on ollut kirjastoammattilaisten määrän vähentäminen, mitä onkin osin tapahtunut. (Holmgaard Larsen 2013.) Media on huomioinut suomalaisen omatoimikirjastopalvelujen kehittämisen melko näkyvästi vuosien 2013 2015 aikana. Vielä vuonna 2013 Ylen uutiset (12.9.2013) kysyivät Vantaalle itsepalvelukirjasto seuraako muu Suomi?. Turun, Tampereen ja Oulun omatoimikirjastopalveluista puhuttiin jo vuoden 2014 keväällä ja kesällä omatoimena (ks. Turkulainen 4.3.2014; Ylen uutiset 27.4.2014; Ylen uutiset 23.6.2014). Valtakunnallisesti omatoimikirjastoista uutisoi MTV3:n uutiset (19.8.2014), ja vuoden 2015 alkupuolella Kaleva (15.1.2015), Keskisuomalainen (15.1.2015) ja Aamulehti nostivat omatoimisuuden esiin jälleen paikallisesti. Västra Nyland (4.12.2014), Svenska Yle Västynyland (4.6.2014), Svenska Yle Östnyland (4.9.2014) ja Svenaka Yle Åboland ovat kertoneet omatoimikirjastojen perustamisesta Inkoon, Raaseporin, Porvoon ja Turun alueelle. Uutisoinnista käy ilmi, että jo avatuissa omatoimikirjastoissa lainaukset ovat lisääntyneet, aukioloajat ovat kaksinkertaistuneet ja jopa kolminkertaistuneet. Lisäksi on korostettu sitä, että järjestelytöiden määrä on lisääntynyt. Karjaalla kulttuurilautakunta toteaa, etteivät automaatit korvaa henkilökohtaista palvelua, jota esim. vanhukset ja monet eritysryhmät tarvitsevat (Svenska Yle Västnyland). Omatoimikirjastopalveluja on alettu kehittää Suomessa kuten muuallakin Pohjoismaissa kirjastopalvelujen saavutettavuuden parantamiseksi. Palvelujen saavutettavuuden näkökulman rinnalla on käyty myös keskustelua kirjastotoimen perustavista kysymyksistä, ja jotkut tahot ovat esittäneet huolensa 4

omatoimikirjastopalvelujen vaikutuksesta henkilökunnan tarpeeseen ja muutokseen asiakkaiden palvelussa. Myös erilaiset käytännöt omatoimikirjastojen sisäänpääsyn kontrolloinnissa ovat huolettaneet keskustelijoita esimerkiksi pääsyn rajaaminen alle 15 vuotiailta on nähty ongelmalliseksi kirjaston tasavertaisuuden näkökulmasta (esim. Kirjasto kaapeli 2014). Nyt toteutettu kysely nousi tarpeesta saada kuva suomalaisten omatoimikirjastojen tämän hetkisestä tilanteesta sekä lähitulevaisuuden suunnitelmista. Kysely suunniteltiin yhteistyössä Lapin, Pohjois Suomen, Itä Suomen, Länsi ja Sisä Suomen, Lounais Suomen sekä Etelä Suomen aluehallintovirastojen välillä. Kysely lähetettiin sähköisenä Webropol lomakekyselynä kuntien kirjastotoimen johtajille viikolla 8/2015. Viimeiset kyselyvastaukset rekisteröitiin järjestelmään 16.3.2015. 1.1 Kirjastolaki omatoimikirjastopalvelujen näkökulmasta Kirjastolain (4.12.1998/904, 2) mukaan yleisten kirjastojen kirjasto ja tietopalveluiden tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastolain kolmannen pykälän mukaan [k]unta voi järjestää kirjasto ja tietopalvelut itse taikka kokonaan tai osittain yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat [kirjastolain] mukaisia. Edelleen, kirjaston asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja välineistö. Omatoimikirjastopalvelut voidaan tulkita yhdenvertaisuustavoitetta tukevina palveluina. Myös kuntien vastuu kirjastopalveluiden lainmukaisuudesta voidaan nähdä omatoiminäkökulmasta, mikäli vaihtoehtona olisi esimerkiksi edellä mainitun yhdenvertaisuustavoitteen heikkeneminen kirjastoyksikköjen lopettamisen yhteydessä. Henkilöstöön, aineistoon ja välineistöön liittyvä lakitekstin kohta voidaan tulkita omatoimipalvelujen kannalta siten, että omatoimen mahdollisesti vähentämä rutiinityöhön käytetty kirjastoammatillinen työaika on kohdennettavissa parempaan asiakaspalveluun sekä kirjaston kokoelman hoitoon. Toisin tulkittuna sama kohta on mahdollista ymmärtää myös velvoitteena kirjastohenkilökunnan läsnäoloon aina kirjaston auki ollessa. 5

1.2 Käytettävät käsitteet Omatoimikirjastot ja omatoimipalvelut on otettu melko laajasti käyttöön sekä kirjastoalalla että mediassa. Ruotsissa erityisesti viime vuosina omatoimipalvelujen painopiste on ollut meröppet ajattelussa, jossa tavoitteena on laajentaa kirjastojen aukioloaikaa. Englantilaisella kielialueella käytetään open library termiä. Aikaisemmin niin Pohjoismaissa kuin kansainvälisestikin käyttäjien itsensä suorittamista kirjaston lainaus ja palautustoimenpiteistä on käytetty käsitteitä itsepalvelu, självbetjäning tai self service. Jälkimmäisillä on pyritty viittamaan kuitenkin melko täsmällisesti kirjaston käyttäjien toimintaan kirjaston normaalin aukioloajan puitteissa. Kyseessä on siis ollut itsepalvelu kirjastoammattilaisten läsnä ollessa. Kirjastopalvelun saatavuutta ja saavutettavuutta painottavassa keskustelussa omatoimisuus tai laajennettu aukiolo suomenkielisinä termeinä ovat kuitenkin vakiintumassa. 6

2 KYSELYN TULOKSET Omatoimikirjastopalvelut 2015 kyselyyn vastasi määräajassa yhteensä 221 vastaajaa. Pääkirjastojen määrään (vuonna 2014 julkaistujen kirjastotilastojen mukaan) suhteutettuna vastausprosentiksi muodostuu 76 %. Vastausten jakauma maakunnittain on kuvattu kuvaajassa 1. Maakunta 0 5 10 15 20 25 30 Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Päijät-Häme Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 2 6 7 8 8 9 9 9 9 10 13 15 15 17 16 20 23 25 Kuvaaja 1. Vastausten maakunnallinen jakauma Vastaajia pyydettiin perustietojen jälkeen ilmoittamaan, mikäli kirjastolla on tai on suunnitteilla tiloja, jotka ovat asiakkaiden käytössä ilman henkilökunnan läsnäoloa. Jos vastaaja valitsi, hänet siirrettiin vastaamaan kirjaston itsepalvelua (lainaus ja palautus) koskeviin kysymyksiin. Vastaajista 160 ilmoitti, ettei kirjastolla ole kyselyssä kuvatun kaltaisia tiloja asiakkaiden käytössä. vastauksen antoi 61 vastaajaa (ks. kuvaaja 2). vastausten tarkemman analyysin perusteella olemassa olevia omatoimitiloja oli vuonna 2014 yhteensä 22 kunnassa. Omatoimikirjastoja Suomessa on esimerkiksi Janakkalassa (Tervakoski), Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Espoossa, Inkoossa, Mynämäellä (Mietoinen), Vantaalla, Turussa, Keravalla, Kouvolassa (Inkeroinen), Ylöjärvellä (Viljakkala), Sallassa ja Hämeenlinnassa. Suunnitteilla omatoimikirjastoja on kyselyn ja Yleisten kirjastojen hankerekisterin mukaan mm. Alajärvelle (Lehtimäki), Kuortaneelle, Kajaaniin (Otanmäki), Loviisaan (Liljendal), Ranualle, Sipooseen (Söderkulla), Vaasaan (Vähäkyrö), Ylöjärvelle (Kuru), Kannonkoskelle, Seinäjoelle, Kauhavalle, Kolariin, Euraan ja Toivakkaan. Omatoimitilojen määrä vaihteli vastanneiden välillä yhdestä viiteen. Tyypillisin omatoimitilojen määrä oli yksi. Itsepalvelulla toimivia lehtilukusaleja on avattu myös runsaasti. 7

Omatoimikirjastopalvelut ovat suunnitteilla 42 kunnassa joko vuonna 2015 tai seuraavan kahden vuoden aikana. Vuodelle 2015 suunniteltiin yhteensä jopa 37:ä omatoimitilaa ja vuodelle 2016 vähintään 25:tä tilaa. Lisäksi vuoden 2016 jälkeen suunniteltiin useissa kunnissa useamman kuin yhden omatoimiaikaa hyödyntävän kirjaston kehittämistä. Suomalaista kirjastokehittämisen maisemaa näyttää lähivuosina leimaavan voimakas omatoimipalvelujen kehittäminen (ks. myös Elenius 2015). Kirjastolla on, tai on suunnitteilla tiloja, jotka ovat asiakkaiden käytössä ilman kirjaston henkilökunnan läsnäoloa 160 61 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Kuvaaja 2. Olemassa tai suunnitteilla olevien omatoimitilojen määrä Alueellinen jakautuminen olemassa olevien omatoimikirjastojen osalta selviää taulukosta 1. Alueellinen jakautuminen suunnitteilla olevien omatoimikirjastopalvelujen eroteltiin omaksi kokonaisuudekseen, ja se selviää taulukosta 2. Kyselyssä ilmoitetut määrät ovat alustavia suunnitelmia, eikä lopullinen toteutuvien omatoimikirjastojen määrä ole välttämättä tässä ilmoitettu. Aluehallintovirasto Omakirjastoja tarjoavien kuntien lkm Lappi 4 Pohjois Suomi 1 Länsi ja Sisä Suomi 4 Itä Suomi 4 Lounais Suomi 2 Etelä Suomi 7 Taulukko 1. Olemassa olevien omatoimikirjastoja alueellinen jakautuminen Aluehallintovirasto Omatoimikirjastoja suunnitteilla 2015 (kpl) Lappi 6 Pohjois Suomi 9 Länsi ja Sisä Suomi 25 Itä Suomi 10 Lounais Suomi 1 2 Etelä Suomi 29 Taulukko 2. Suunnitteilla olevien omatoimikirjastojen alueellinen jakautuminen 2015 8

2.1 Omatoimikirjastopalvelujen toteutus Suurin osa vastaajista käytti omatoimipalvelusta nimeä omatoimikirjasto. Myös termejä itsepalvelukirjasto (tai sen muunnelmia) ja avoin kirjasto käytettiin jonkin verran. Laajennetun aukiolon kirjasto sai myös muutamia mainintoja. Vastaajista 15 ilmoitti käyttäneensä omatoimikirjastopalvelun toteuttamiseen valtionavustusta (kuvaaja 3). Avustuksen osuus toteutuneesta tai suunnitellusta rahoituksen määrästä vaihteli 40 80 %:iin. Onko omatoimikirjastopalvelujen toteuttamiseen käytetty valtionavustusta? 15 46 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kuvaaja 3. Valtionavustuksen käyttö Vastaajista 15 oli osallistanut tai aikoi osallistaa kirjaston käyttäjiä omatoimikirjastopalvelun suunnitteluun tai ideointiin (kuvaaja 4). Suullisen palautteen lisäksi käyttäjiä oli osallistettu suunnitteluun erilaisin kyselyin, asukasiltojen ja tiedotustilaisuuksien kautta, yhteistyöverkostojen tapaamisilla (esim. koulut ja järjestöt) sekä avoimien, epämuodollisten kohtaamisten kautta. Ovatko asiakkaat olleet mukana omatoimikirjastopalvelun ideoinnissa tai suunnittelussa? 15 46 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kuvaaja 4. Asiakkaiden osallistaminen Omatoimikirjastopalvelun tuottamisen tavoitteita tiedusteltiin monivalintakysymyksen avulla (kuvaaja 5). Valmiiden tavoitteiden lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kirjata muita palvelun tuottamisen syitä. Maininnan saivat henkilökunnan työajan hyödyntäminen muuhun toimintaan sekä henkilökunnan työajan tarkoituksenmukaisempi kohdentaminen, teknisten kulunvalvontaratkaisujen kehittyminen, monitoimitilojen kehittäminen, muut synergiaedut kunnan muiden toimijoiden kanssa sekä kirjastohenkilökunnan 9

vähentymisestä johtuva ajansiirto kokoelmatyöhön. Aukioloaikojen lisääminen, palvelun yleinen parantaminen ja saavutettavuus sekä tilojen käyttöasteen lisääminen saivat eniten mainintoja. Säästöt omatoimikirjastopalvelujen kehittämisen tavoitteeksi ilmoitti 19 vastaajaa. Omatoimikirjastopalvelujen tavoitteet 0 10 20 30 40 50 60 Tilojen käyttöasteen lisääminen 54 Aukioloaikojen lisääminen Palvelun parantaminen ja saavutettavuus 57 56 Säästöt 19 Muu syy 9 Kuvaaja 5. Omatoimikirjastopalvelujen tavoitteet 2.2 Omatoimikirjastopalveluiden käyttö ja valvonta Seuraavassa, laajemmassa kysymyspatteristossa selvitettiin omatoimikirjastopalvelun käyttöä mahdollisten käyttäjärajoitusten, käyttösääntöjen, omatoimitilaan kulkemisen sekä valvonnan ja vartioinnin suhteen. Omatoimikirjastot ovat käytössä kaikille 25 kunnassa. Osa rajoittaa käytön 15 tai 18 vuotta täyttäneille (kuvaaja 6). Muu rajoitus viittasi useimmiten annetuista vastausvaihtoehdoista poikkeavaan ikärajaan tai jollekin tietylle kohderyhmälle suunnattuun aukioloon. Omatoimikirjastopalvelut ovat käytössä 0 5 10 15 20 25 30 kaikille 25 yli 15-vuotiaille 8 yli 18-vuotiaille 12 muu rajoitus 16 Kuvaaja 6. Omatoimikirjastopalvelujen käyttäjäperustaiset rajoitukset 10

Erillisestä allekirjoitettavasta sopimuksesta ilmoitti 26 vastaajaa (kuvaaja 7). Sopimus liittyy useimmiten kirjaston käyttösääntöjen hyväksymiseen, palvelun käyttäjäksi ilmoittautumiseen ja pääsykoodin tai panttiavaimen lunastamiseen. Mikäli erillistä sopimusta käyttäjän kanssa ei tehdä, se johtuu useimmin omatoimikirjastopalvelun sisältymisestä peruspalveluun esimerkiksi kirjastokortin haltijuuden kautta. Allekirjoittaako omatoimikirjastopalvelun käyttäjä erillisen sopimuksen tilojen käytöstä? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 26 35 Kuvaaja 7. Omatoimikirjastopalvelun käyttösopimus Erillisiä, omatoimikirjastopalvelua koskevia käyttösääntöjä käyttää 34 kirjastoa (kuvaaja 8). Syyt liittyvät mm. tilojen käyttörajoitusten täsmentämiseen, ohjeisiin tiloissa toimimiseksi ja käyttäjien vastuukysymyksiin. Varsin monessa kirjastossa käyttösäännöt ovat vasta suunnitteilla. Onko kirjaston omatoimipalveluille omat, erilliset käyttösäännöt? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 34 27 Kuvaaja 8. Omatoimipalvelujen käyttösäännöt Kulku omatoimikirjastoon tapahtuu pääasiassa kirjastokortilla tai muulla tunnistautumisella (kuvaaja 9). Viisi vastaajista käyttää avainkorttia. Muu tunnistautuminen pitää sisällään mm. sirulliset avaimet, normaalit erillisavaimet, ovikoodit, ajastetut sähkölukot ja joukkoliikenteen matkakortit. Kirjastokimpan kortti hyväksytään pääsyvälineeksi suuremmassa osassa kirjastoja, mikäli kimpassa toimitaan. 11

Kulku omatoimikirjastotilaan tapahtuu 0 5 10 15 20 25 30 35 kirjastokortilla 32 avainkortilla 5 muulla tunnistautumisella 24 Kuvaaja 9. Kulunvalvonta omatoimikirjastotilaan Suurimassa osassa toteutettuja tai suunnitteilla olevia omatoimikirjastoja tilaa valvotaan kameralla (kuvaaja 10). Lisäksi käytössä on vartiointiliikkeiden palveluja (kuvaaja 11). Ilmoitetut vartiointikustannukset vaihtelevat 80 300 euron välillä kuukaudessa ja joissakin vartiointiliike tulee paikalle vain kutsuttaessa. Onko omatoimikirjastoon pääsy vain oman kaupungin kirjastokortilla, vai hyväskytäänkö käyttöön myös kirjastokimpan kortti? 0 10 20 30 40 50 60 Oman kaupungin kortilla 13 Kimpan kortilla 48 Kuvaaja 10. Omatoimikirjastossa hyväksyttävä kortti Omatoimikirjastossa on kameravalvonta 0 10 20 30 40 50 60 53 8 Kuvaaja 11. Omatoimitilan kameravalvonta 12

Omatoimikirjastoa vartioi vartiointiliike 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 15 46 Kuvaaja 12. Vartiointiliikkeen käyttö Valtaosassa omatoimikirjastoja ei ole havaittu järjestyshäiriöitä (kuvaaja 13). Poikkeuksissa kyse on ollut työskentelyrauhaan liittyvistä kysymyksistä tai nuorempien kirjastonkäyttäjien aiheuttamista selkkauksista. Häiriöihin on puututtu keskustelemalla. Onko omatoimikirjastossa havaittu järjestyshäiriöitä tai muita ongelmia? 0 10 20 30 40 50 60 4 57 Kuvaaja 13. Omatoimikirjastopalvelun järjestyshäiriöt 2.3 Omatoimikirjastopalvelun aineistot Enemmistössä omatoimipalveluita tarjoavista kirjastoista on saatavilla kaikki normaalin aukioloajankin puitteissa lainattava aineisto (kuvaaja 14). Poikkeuksia ovat omatoimisesti käytettävät lehtisalipalvelut ja ne toimipisteet, joissa lainauspalvelut omatoimiajalla on alusta pitäen rajattu pois. Suunnitteilla olevista omatoimipalveluista kaikissa ei ole vielä päätetty lainattavaksi asetettavan aineiston rajauksista. Myös saapuneet varaukset noudetaan usein vain henkilökunnan ollessa paikalla, joskin varauksien itsepalvelunoutoa on tulossa käyttöön kirjastojärjestelmien uusimisen myötä. Aineiston ikärajoja kontrolloidaan kirjastojärjestelmän kautta useimmissa omatoimikirjastoissa (kuvaaja 15). Muita aineistoon liittyviä seikkoja tai poikkeuksia omatoimikirjastoissa ovat esimerkiksi kokoelmasta puuttuvat CD ja DVD aineistot, maksullisten palvelujen kuten kopioinnin ja tulostamisen rajaaminen omatoimiajan ulkopuolelle sekä palautetun aineiston kirjaaminen kirjastojärjestelmään vasta henkilökunnan ollessa paikalla. Koska lähivuosina toteutettavia omatoimikirjastopalveluita oli suunnitteilla useissa 13

kunnissa, myös mahdolliset aineistoihin liittyvät poikkeukset olivat kyselyn toteutusajankohdassa vasta suunnitteilla tai vahvistamatta. Omatoimiaikana kirjastosta on lainattavissa kaikki muinakin aikoina saatavilla oleva aineisto 0 5 10 15 20 25 30 35 40 35 26 Kuvaaja 14. Omatoimikirjaston aineistot Miten ikärajoituksia sisältävän aineiston lainausta kontrolloidaan? 0 10 20 30 40 50 60 Kirjastojärjestelmän kautta 49 kontrolloida 12 Kuvaaja 15. Ikärajoitetun aineiston kontrollointi 2.4 Omatoimikirjastojen toimintaympäristö Moni omatoimikirjastoista sijaitsee koulun tai muiden kunnallisten palveluiden läheisyydessä (kuvaaja 16). Muita kunnallisia palveluja ovat mm. kunnanvirastot, terveysasemat ja erilaiset yhteispalvelupisteet. Muita, ei kunnallisia palveluja ovat esimerkiksi seurakunnan tilat ja kaupan palvelut. Suurimpaan osaan omatoimikirjastoista on pääsy myös viikonloppuisin (kuvaaja 17). 14

Omatoimikirjasto sijaitsee samassa rakennuksessa tai välittömässä läheisyydessä kuin 0 5 10 15 20 25 30 35 40 koulu jokin muu kunnallinen palvelu nuorisotilat päiväkoti liikuntatilat kirjaston välittömässä läheisyydessä ei ole jokin muu palvelu vanhusten palvelutalo Kuvaaja 16. Omatoimikirjaston sijainti 4 8 9 11 15 17 21 35 Omatoimikirjastopalvelut ovat käytettävissä viikonloppuisin 0 10 20 30 40 50 60 48 13 Kuvaaja 17. Omatoimikirjastopalveluiden käyttö viikonloppuisin Suurin osa omatoimikirjastoista on myös käytettävissä kirjastohenkilökunnan vuosilomien aikana (kuvaaja 18). Ovatko omatoimikirjastopalvelut käytettävissä kirjastohenkilökunnan vuosilomien aikana? 0 10 20 30 40 50 60 57 4 Kuvaaja 18. Käyttö henkilökunnan vuosilomien aikana 15

Yhdeksässä vastanneista kirjastoista omatoimikirjaston käyttöön otosta on aiheutunut vähennyksiä henkilötyövuosiin tai kirjaston muihin palveluihin (kuvaaja 19). Henkilötyövuosia leikattiin ensin. Aukiolotuntien vähennystä kompensoitiin jälkikäteen omatoimiratkaisulla. Onko omatoimikirjaston avaamisesta aiheutunut henkilötyövuosien vähennyksiä tai muita kirjaston palveluihin liittyviä leikkauksia? 0 10 20 30 40 50 60 9 52 Kuvaaja 19. Omatoimikirjastosta aiheutuneet leikkaukset tai vähennykset Omatoimipalveluiden käyttöä on mitattu erilaisilla mittareilla (kuvaaja 20). Fyysisten käyntien määrä on hieman yleisimmin käytetty mittari kuin lainamäärien seuranta. Muusta seurannasta vastaajat mainitsivat mm. asiakaskoneiden käytön ja videoetävalvonnan. Omatoimikirjastosovelluksen kautta voi myös esimerkiksi seurata, mitkä ajankohdat ovat suosittuja ja muokata palveluja sen mukaan. Millaisilla mittareilla omatoimikirjastopalvelujen käyttöä on seurattu? 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Fyysiset käynnit 43 Lainamäärä 28 Muu seuranta 23 Kuvaaja 20. Omatoimikirjastopalvelujen käytön mittarit Asiakastyytyväisyyttä on mitattu erityisesti erilaisilla kyselyillä sekä havainnoimalla (kuvaaja 21). Kunnan kaikkien omatoimikirjastojen yhteenlasketut viikoittaiset aukioloajat (ei henkilökuntaa 16

paikalla) vaihtelevat 3 158 tunnin välillä. Viikonloppujen yhteenlasketut aukiolotunnit vaihtelevat välillä 6 32 tuntia Onko asiakastyytyväisyyttä mitattu? 0 10 20 30 40 50 60 13 48 Kuvaaja 21. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen 2.5 Kirjaston itsepalvelut Kyselyssä tiedusteltiin omatoimikirjastopalveluista riippumattomasti itsepalvelunoutoon, lainaukseen ja palautukseen liittyviä seikkoja. Näihin liittyvät tunnusluvut selviävät kuvaajista 22 26. Asiakkaiden itsepalvelumahdollisuudet ovat laajentuneet 19 kirjastossa myös varausten noutoon. Niissä Suomen kirjastoissa, joissa itsepalvelunouto on mahdollista, aineistot tunnistetaan koodeilla henkilötietojen sijaan. Syitä siihen, ettei itsepalvelunoutoa ole toteutettu, on vastausten mukaan monia: automaattien puute, tilanahtaus, asiakaspalvelussa ei ole ruuhkia, varausten määrä on kohtuullinen, toteutus hankalaa tai kirjastojärjestelmä ei mahdollista itsepalvelunoutoa. Joissakin tapauksissa koetaan, että asiakkaat ovat toistaiseksi olleet tyytyväisiä henkilökohtaiseen palveluun. Epävarmuuttakin on vielä ilmassa: Täytyy harkita. Harkittu mutta ei tule lähiaikoina. Kirjastossa on käytössä itsepalveluna varausten nouto 0 50 100 150 200 250 19 202 Kuvaaja 22. Varausten nouto itsepalveluna 17

Toimipisteiden väliset erot itsepalvelulainauksessa ja palautuksessa käyvät ilmi avoimista vastauksista. Monissa kunnissa automaatti/automaatit on hankittu vain pääkirjastoon tai aluksi vain pääkirjastoon. Joissakin kirjastolaitoksissa pääkirjaston käyttöaste on huomattavasti korkeampi kuin lähikirjastoissa. Itsepalvelulainaus on asiakkaiden mielestä hyvä vaihtoehto, mutta henkilökohtainen palvelu nähdään myös tarpeellisena (ikäihmiset, tiedonhakupyynnöt /aineistohaku samalla ym.), kirjoitti yksi vastaajista. Lainausautomaatteja oli kyselyä tehtäessä 97 kirjastossa ja hankinta oli suunnitteilla 37 kirjastossa (kuvaaja 23). Kirjastossa on käytössä lainausautomaatti / -automaatteja 0 20 40 60 80 100 120 97 87 Tarkoitus hankkia 37 Kuvaaja 23. Kirjastossa on käytössä lainausautomaatiota Vain 46 kirjastossa on käytössä palautusautomaatteja. Yksi vastaaja totesi, että ensimmäisten vuosien aikana automaatin kautta lainattiin vähän. Kirjastossa on käytössä palautusautomaatti / -automaatteja 0 20 40 60 80 100 120 140 160 46 145 Tarkoitus hankkia 30 Kuvaaja 24. Kirjastossa on käytössä palautusautomaatiota 18

Lainauksista menee automaatin/automaattien kautta 0 5 10 15 20 25 30 35 40 0-10 % 36 10-20 % 8 20-30 % 15 30-40 % 20 40-50 % 12 50-60 % 2 60-70 % 6 70-80 % 11 80-90 % 5 90-100 % 4 Kuvaaja 25. Lainausmäärät automaation kautta Peräti 36 kirjastossa lainauksista menee vain alle 10 prosenttia automaatin kautta. Olisikin mielenkiintoista tietää, onko automaatit sijoitettu väärin tai onko asiakkaita opastettu automaattien käyttöön? Ovatko automaattien antamat ohjetekstit riittävät yksiselitteisiä? Viisi vastaajaa ilmoitti, että palautuksista menee peräti 90 100 prosenttia automaatin kautta (kuvaaja 26). Ohjeistuksella ja opastuksella on todettu myös olevan merkitystä: asiakkaat on ohjeistettu/opastettu käyttämään automaatteja sekä lainauksessa että palauteuksessa. 19

Palautuksista menee automaatin/automaattien kautta 0 5 10 15 20 25 30 0-10 % 27 10-20 % 2 20-30 % 4 30-40 % 6 40-50 % 4 50-60 % 2 60-70 % 4 70-80 % 80-90 % 9 9 90-100 % 5 Kuvaaja 26. Palautusmäärät automaation kautta 2.6 Kokemukset omatoimikirjastopalveluista Vastaajia pyydettiin kertomaan sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia omatoimikirjastopalvelujen toteuttamisesta. Myönteisenä koettiin se, että omatoimikirjaston suunnittelu on ollut motivoivaa ja poikinut ideoita palvelujen kehittämiseen. Monet vastaajat kertoivat omatoimikirjastopalvelun vaikuttaneen erityisesti kirjaston saavutettavuuteen lisääntyneiden aukioloaikojen ansiosta. Laajentuneet aukiolot ja tilojen käyttö ilman henkilökunnan läsnäoloa nähtiin useassa tapauksessa asiakaslähtöisenä kirjaston kehittämisenä, sillä omatoimikirjastopalvelu mahdollistaa tilan itsenäisen käytön lisäksi myös lisää aikaa henkilökunnalle sisältöjen esiintuomiseen ja avaamiseen. Eräs vastaaja kuvasi muutosta vapautumisena viivakoodin jatkeesta kirjastoammatillisiin töihin. Myös kirjaston käyttäjien erilaisia koulutustilaisuuksia pystytään järjestämään helpommin henkilöstöresurssin vapautuessa aikaa sitovasta lainaus ja palautusrutiinista. Asiakaslähtöisyyttä on omatoimisuuden mahdollistaminen jo sinällään, kun palveluiden käyttö mukautuu kirjaston käyttäjän omiin aikatauluihin henkilökunnan aikataulujen sijaan. Pienillä kustannuksilla merkittävä palvelun parannus. tilojen hyötykäyttö esim. kokouksiin. Asiakkaat voivat lainata ja palauttaa aineistoa joka päivä klo 06 22 ympäri vuoden. 20

Kuntalaiset voivat käyttää kirjastopalveluja vapaammin. Kirjaston kokoelman tehostamisen lisäksi omatoimipalvelu nähdään myös mahdollisuutena laajentaa kirjastotilaa muuhun hyötykäyttöön esimerkiksi kokousten järjestämispaikkana. Kysymykseen Mikä on parasta omatoimikirjastopalvelussa? vastattiin myös kirjaston käyttäjiltä saadun palautteen näkökulmasta. Asiakkailta saatu myönteinen palaute on vahvistanut palvelun suunnitteluvaiheen oletuksen saavutettavuuden lisäämisen aidosta tarpeesta. Myönteisen palautteen saamisen lisäksi myös kirjastotoiminnan yksi keskeinen mittari, lainojen määrä, on vastausten perusteella kasvanut. Muina positiivisina tuloksina nähtiin yleisellä tasolla palvelun laadun paraneminen sekä toiminnan tehokkuuden kasvu. Vastauksissa todettiin myös mahdollisuus uusien kirjaston käyttäjien löytämiseen, ja toisaalta omatoimipalvelut vaihtoehtona kokonaisten lähikirjastojen lakkauttamiselle. Kokonaisuutena tarkasteltuna positiiviset arviot vaikuttaisivat liittyvän jo pidempään toimineisiin omatoimikirjastoihin. Negatiivisimmin omatoimeen suhtautuvat sellaiset vastaajat, joiden kirjastossa omatoimen kehittämiseen ei vielä ole edes ryhdytty. Henkilökunnan saavuttamattomissa oleminen nähtiin avoimessa kyselypalautteessa myös huomattavan negatiivisena asiana. Kirjastolain maininta henkilöstön saavutettavissa olosta tulkittiin näissä kommenteissa tarkoittavan jatkuvaa läsnäoloa kirjaston aukiolotuntien aikana. Henkilökunnaton kirjasto nähtiin myös eräässä palautteessa yhteiskunnallisen välinpitämättömyyden muotona, ja omatoimea pidettiin tapana rajata lapset ja vanhukset kirjastopalveluiden marginaaliin tai ulkopuolelle. Myös muiden erityisryhmien, kuten näkö, liikunta ja kehitysvammaisten palveluiden nähtiin heikkenevän omatoimisuuden lisäämisen vuoksi. Vastauksista heijastuu henkilökuntaan liittyvissä kysymyksissä voimakkaasti omatoimikirjastopalvelun ymmärtäminen kahdella vastakkaisella tavalla: yksille vastaajista kysymys on periaatteellisesta kirjaston palvelun parantamisesta ja lisäämisestä toisille omatoimipalvelu on henkilökunnan vähentämisen ja kirjastotoiminnan leikkaamisen alkusoittoa. Muina negatiivisina asioina omatoimikirjastopalveluissa nähtiin mm. perustamiskustannukset, järjestelytyön lisääntyminen, vain osittaisen kokoelman tai kirjaston palvelupaketin tarjoaminen, ja yleisemmällä tasolla mahdollisuus omatoimipalveluiden kehittämisen väärästä viestistä päättäjien suuntaan. Erityisesti viimeisen tekijän kohdalla useampi vastaajista näkee omatoimipalvelun lisäämisen johtavan väärinymmärryksiin kirjastojen kehityksen suunnasta. Omatoimea ei tämän käsityksen mukaan nähtäisikään palvelua parantavana ja laajentavana tekijänä, vaan työvälineenä kustannusten leikkaamiseen ja 21

mahdolliseen henkilöstön irtisanomiseen. Myös asiakkaille viestimisessä on ollut hankaluuksia, kun omatoimikirjastopalvelu on ymmärretty henkilökohtaisen opastuksen ja asiakaspalvelun häviämisenä kokonaisuudessaan. Muutama vastaajista mainitsi negatiivisena asiana myös järjestyshäiriöiden ja ilkivallan lisääntymisen mahdollisuuden. Käytännössä kumpaakaan ei vastausten perusteella ollut kuitenkaan esiintynyt. 2.7 Pohdintaa Kyselyn tekemisen jälkeen valmistuivat talous ja toimintatilastot vuodelta 2014. Yleisten kirjastojen tilastotietokannan mukaan viime vuonna itsepalveluaikaa tarjottiin yhteensä 57 691 tuntia. Itsepalvelutunnit tilastoitiin ensimmäistä kertaa. 22

Aukiolotunnit Itsepalvelu 14 000 12 000 11 682 11 919 10 000 8 000 6 000 5 446 5 580 8 331 4 000 2 000 0 356 739 856 1 666 2 331 2 415 3 094 3 276 Kuvaaja 27. Itsepalvelutunnit 2014 Kyselyn rakenne ei palvellut parhaalla mahdollisella tavalla sellaisia vastaajia, joiden kirjastotoimessa omatoimipalveluja oltiin vasta suunnittelemassa. Tämä kävi ilmi myös avoimissa palautteissa, joissa kyselyä toivottiin uudelleentoteutettavaksi tulevina vuosina, jolloin omatoimipalveluista on saatavilla laajemmin kokemuksia. Omatoimikirjastojen määrän lisääntyminen mahdollistaa tulevaisuudessa paremman arvioinnin myös siitä, onko aukioloaikojen lisääminen myös Suomessa samanlainen yhteisöllisyyden lisääntymiseen vaikuttava tekijä kuin vaikkapa Ruotsissa ja Tanskassa. 23

KUVAAJAT JA TAULUKOT Kuvaaja 1. Vastausten maakunnallinen jakauma... 7 Kuvaaja 2. Olemassa tai suunnitteilla olevien omatoimitilojen määrä... 8 Kuvaaja 3. Valtionavustuksen käyttö... 9 Kuvaaja 4. Asiakkaiden osallistaminen... 9 Kuvaaja 5. Omatoimikirjastopalvelujen tavoitteet... 10 Kuvaaja 6. Omatoimikirjastopalvelujen käyttäjäperustaiset rajoitukset... 10 Kuvaaja 7. Omatoimikirjastopalvelun käyttösopimus... 11 Kuvaaja 8. Omatoimipalveluiden käyttösäännöt... 11 Kuvaaja 9. Kulunvalvonta omatoimikirjastotilaan... 12 Kuvaaja 10. Omatoimikirjastossa hyväksyttävä kortti... 12 Kuvaaja 11. Omatoimitilan kameravalvonta... 12 Kuvaaja 12. Vartiointiliikkeen käyttö... 13 Kuvaaja 13. Omatoimikirjastopalvelun järjestyshäiriöt... 13 Kuvaaja 14. Omatoimikirjaston aineistot... 14 Kuvaaja 15. Ikärajoitetun aineiston kontrollointi... 14 Kuvaaja 16. Omatoimikirjaston sijainti... 15 Kuvaaja 17. Omatoimikirjastopalveluiden käyttö viikonloppuisin... 15 Kuvaaja 18. Käyttö henkilökunnan vuosilomien aikana... 15 Kuvaaja 19. Omatoimikirjastosta aiheutuneet leikkaukset tai vähennykset... 16 Kuvaaja 20. Omatoimikirjastopalvelujen käytön mittarit... 16 Kuvaaja 21. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen... 17 Kuvaaja 22. Varausten nouto itsepalveluna... 17 Kuvaaja 23. Kirjastossa on käytössä lainausautomaatiota... 18 Kuvaaja 24. Kirjastossa on käytössä palautusautomaatiota... 18 Kuvaaja 25. Lainausmäärät automaation kautta... 19 Kuvaaja 26. Palautusmäärät automaation kautta... 20 Kuvaaja 27. Itsepalvelutunnit 2014 21 Taulukko 1. Olemassa olevien omatoimikirjaston alueellinen jakautuminen... 8 Taulukko 2. Suunnitteilla olevien omatoimikirjastojen alueellinen jakautuminen 2015... 8 Kuvat Etusivun kuva: Tampereen kaupunginkirjasto. Muut kuvat: Mika Mustikkamäki. 24

Lähteet Elenius, L. (2015). Kirjasto ilman henkilökuntaa. Kirjasto lehden www sivut. Luettavissa http://kirjastolehti.fi/artikkelit/artikkeli/492/kirjasto ilman henkilokuntaa/, tarkistettu 30.3.2015. Holmgaard Larsen, J. (2013). Open Libraries in Denmark. Scandinavian Library Quarterly 46:3. Luettavissa http://slq.nu/?article=volume 46 no 3 2013 5, tarkistettu 30.3.2015. Johansson, G. & Lindberg, E. & Rivano Eckerdal, J. (2014). Meröppna bibliotek en verksamhetsform för alla? Lund: Lundin yliopisto. Luettavissa http://lup.lub.lu.se/record/5035199/file/5035201.pdf, tarkistettu 17.3.2015. Kaleva (15.1.2015). Kastelliin avataan omatoimikirjasto sisään kirjastokortilla ja koodilla. Luettavissa http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kastelliin avataan omatoimikirjasto sisaan kirjastokortilla jakoodilla/677348/, tarkistettu 30.3.2015. Keskisuomalainen (15.1.2015). Kortepohjaan Keski Suomen ensimmäinen omatoimikirjasto. Luettavissa http://www.ksml.fi/uutiset/keski suomi/kortepohjaan keski suomen ensimmainenomatoimikirjasto/1880284, tarkistettu 30.3.2015. Kirjastoalan keskiössä (2014). Kokemuksia omatoimikirjastoista. Luettavissa http://blogit.kirjastot.fi/kokemuksia omatoimikirjastoista/#.vqfkcqe8kuk, tarkistettu 17.3.2015. Kirjasto kaapeli (2014). Ohoi, millä ehdoilla Suomen omatoimikirjastot leviävät leviämistään? Luettavissa http://www.kirjastot.fi/fi/forum/kirjasto kaapeli/ohoi milla ehdoilla suomen omatoimikirjastot leviavatleviamistaan.9d0c0#.vqflw6e8kuk, tarkistettu 17.3.2015. Kirjastolaki (4.12.1998/904). Luettavissa http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980904, tarkistettu 24.3.2015. MTV3 (19.8.2014). Omatoimikirjastojen määrä kasvussa näin kirjasto säilyy. Luettavissa http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/omatoimikirjastojen maara kasvussa/4256272, tarkistettu 30.3.2015. Suomen yleisten kirjastojen tilastot. Luettavissa http://tilastot.kirjastot.fi Svenska Yle, Västnyland, 4.6.2014: Självbetjäning vid Tenala bibliotek. Luettavissa http://svenska.yle.fi/artikel/2014/06/04/sjalvbetjaning vid tenala bibliotek Svenska Yle, Åboland, 10.3.2014: Obemannade bibliotek framtidens melodi. Luettavissa http://svenska.yle.fi/artikel/2014/03/10/obemannade bibliotek framtidens melodi 25

Svenska Yle, Östnyland, 4.9.2014: Låna böcker på egen hand. Luettavissa http://svenska.yle.fi/artikel/2014/09/04/lana bocker pa egen hand Oversigt over åbne biblioteker 16.3.2015. Listaus omatoimikirjastoista Tanskassa. Luettavissa http://www.kulturstyrelsen.dk/fileadmin/user_upload/flash_kort/udv_fysiske_bibliotek/aabnebib/6.oversi gt_over_aabne_biblioteker.pdf, tarkistettu 30.3.2015. Västra Nyland, 4.12.2014: Meröppet ökade lånen i tusental. Luettavissa http://vastranyland.fi/lokalt/2014 12 04/690561/meroppet okade lanen i tusental Yleisten kirjastojen hankerekisteri. Luettavissa http://hankkeet.kirjastot.fi Ylen uutiset (12.9.2013). Vantaalle itsepalvelukirjasto seuraako muu Suomi? Luettavissa http://yle.fi/uutiset/vantaalle_itsepalvelukirjasto seuraako_muu_suomi/6825780, tarkistettu 30.3.2015. 26

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Wolffintie 35 PL 200, 65101 Vaasa puh. 0295 018 450 www.avi.fi ISSN 1799-3210 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-5935-23-3 (verkkojulkaisu)