RECONNECTING TAMPERE TAMPEREEN ASEMAKESKUS SUUNNITELMAN SELOSTUS kesäkuu 2014
Tampereen Asemakeskus Tampereen Asemakeskuksesta tulee kaupungin keskeinen solmukohta sekä paikallis- että seututasolla. Asemakeskus sijaitsee Tampereeen kaupungin uudessa sydämessä ja se liittää keskustan itä- ja länsipuolet toisiinsa ja Tampereen muuhun maailmaan. Asemakeskuksella on myös tärkeä rooli keskustan kehityksen luojana kaupunkia yhdistävän vahvan visionsa ansiosta. Uusi portti Tampereelle Hankkeemme esittelee Asemakeskuksen uutena upeana porttina Tampereelle ja koko keskiseen Suomeen. Mahtava kattorakenne tarjoaa matkustajille poikkeuksellisen tilaan liittyvän kokemuksen. Kansirakenteen suurten ympyränmuotoisten aukkojen ansiosta matkustajat saavat selkeän yleiskuvan asemasta ja asema-alue on helppo hahmottaa. Uusi asema-aukio Ehdotamme uuden elinvoimaisen yleisen aukion perustamista osaksi uutta Asemakeskusta. Uudesta asema-aukiosta tulee kaupunkilaisten uusi olohuone, jota sekä työmatkalaiset että paikalliset käyttävät moniin eri tarkoituksiin. Asema-aukion läheisyyteen tulee monenlaisia toimintoja kuten uusi elokuvateatteri, kauppoja ja myymälöitä, kaupunkiasutusta ja uusia laadukkaita toimistotiloja. Aukiosta tulee paikka, jota ihmiset käyttävät arkisiin toimintoihinsa, ja toisaalta itsessään vetovoimakohde. Keskuspuisto ja arkadi Ehdotuksessamme keskuspuisto sijoittuu vanhan ja uuden keskustan yhtymäkohtaan. Puisto tulee toimimaan kaupunkirakenteen vihreinä keuhkoina ja vapaa-ajan tapaamispaikkana keskustan sydämessä. Puiston kupeeseen rakennetaan arkadi, josta tulee laadukas ja aktiivinen puiston suuntaan avautuva reunavyöhyke. Puistosta ja arkadista muodostuu ainutlaatuinen kaupunkiympäristö. 2
Arkadi ja keskuspuisto kaupungin ainutlaatuinen reunavyöhyke. TIIVISTELMÄ Tampereen Asemakeskus ReConnecting Tampere Tampere on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista, minkä johdosta on odotettavissa, että siitä kehittyy suurempi kansallinen keskus. Tampereen Asemakeskuksella on mahdollisuus kehittyä portiksi Tampereelle ja muualle Suomeen sekä mahdollisuus kehittää Tampereen keskustaa tulevaisuudessa. Olemme valinneet ReConnecting Tampere -visioomme urbaanin näkökulman, jossa Asemakeskus toimii merkittävänä yhdyslinkkinä sekä Tampereella että valtakunnallisella tasolla. ReConnecting Tampere -vision mukaan Asemakeskuksesta tulee intermodaalinen liikenteen solmukohta kaupungin sydämessä sekä dynamo yhtenäisen keskustan kehittämistyöhön. Visiomme tarjoaa kestävän perustan kaupungin kahden puolen ja koko kaupungin lopulliselle yhdistämiselle. Reconnecting Tampere ehdottaa sellaisen yhtenäisen keskustan kehittämistä, jossa Asemakeskus on kaupungin uusi sydän. Junaradan aiheuttama arpi kaupunkirakenteessa parantuu keskustan laajetessa ratapihan yli idästä länteen. Tulevaisuudessa tällä uudella kansialueella on vaivatonta vaihtaa kulkumuodosta toiseen, sillä on erinomaiset itä länsi -suuntaiset yhteydet ja se on luonteeltaan ainutlaatuinen kaupunkialue. Kannesta tulee monitoiminen ja sen päälle rakennetaan monipuolinen kaupunkirakenne, jossa kaupalliset, liike-, asuin- ja kulttuuritoiminnot ovat symbioottisessa suhteessa toisiinsa. Uusi kansi yhtyy nykyiseen keskustaan kohdassa, johon rakennetaan Rautatienkadulle avautuva elinvoimainen liiketila-arkadi ja uusi keskuspuisto. Tampereen uusina vihreinä keuhkoina toimiva keskuspuisto sijoitetaan vanhan ja uuden keskustan yhtymäkohtaan, jossa kaupunkilaiset voivat tavata toisiaan ympäri vuoden. Puistosta tulee myös virkistysalue. ReConnecting Tampere esittelee aivan uuden lähtökohdan Tampereen uudelleen yhdistämiselle niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. 3
4
SISÄLLYSLUETTELO 2-3 Tiivistelmä 4-5 Sisällysluettelo 6-7 Taustaa 8-9 Mahdollisuuksia ja haasteita 10 11 Visio 12-25 Strategiat 26-29 Kaupunkirakenne 30-31 Yleissuunnitelma 34-35 Aluejulkisivu ja poikkileikkaus 36-37 Suunnitelman kerrokset 38-47 Tampereen Asemakeskus 48-51 Uusi asema-aukio 52-59 Kaupunkielämää kannella 60-61 Kaupunginosien elävöittäminen 62-65 Prosessi toteutettavuus ja vaiheistus 66-73 Tampereen infrastruktuurivisio 74-79 Selostus kiinteistöliiketoiminnasta asiantuntija-arvio 80-81 Toteutussuunnitelma 82-87 Rakennuskustannuslaskelma 88-103 Markkina-analyysi Suomennos: Translatinki Oy 5
6
TAUSTAA Tampere on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista, minkä johdosta on odotettavissa, että se kasvaa suuremmaksi kansalliseksi keskukseksi. Tampereen Asemakeskuksella on mahdollisuus kehittyä portiksi Tampereelle ja muualle Suomeen sekä kehittää keskustaa tulevaisuudessa. Tampereen nykyinen keskusta sijaitsee molemmin puolin Tammerkoskea, joka virtaa kaupungin halki pohjoisesta etelään. Aiemmin Tammerkoski oli teollisuuden valtimo, joka jakoi kaupungin kahteen osaan. Mutta sittemmin siitä tuli sininen suoni, joka liitti kaupungin yhteen ja loi ainutlaatuisen ympäristön, jossa kaupunki saattoi kehittyä. Kosken rannoille kehittyi monipuolinen ja vetovoimainen kaupunkiympäristö, joka kohensi keskustaa monin tavoin. Alun perin Tammerkoski oli Tampereelle elämän lähde, ja nykyään se on osa keskustan vahvaa teollista perinnettä. Koski on arvokas kulttuurin, talouden ja virkistyksen näkökulmasta. Keskusta kasvaa nopeasti ja sille on vaikeaa löytää sopivia laajentumissuuntia. Nykyinen ratapiha, joka ulottuu kaupungin halki pohjoisesta etelään, muodostaa keskustan reunan sekä esteen ja arven kaupunkirakenteessa. Se jakaa keskustan kahteen täysin erilaiseen kokonaisuuteen, joilla on hyvin erilaiset kehittymisedellytykset. Ratapihan länsipuolella sijaitsevalla keskustalla on luontaista vetovoimaa ja se toimii hyvin kulttuurisen ja teollisen perintönsä ansiosta, kun taas ratapihan itäpuolella sijaitsevassa keskustassa on paljon haastavampi tilanne. Sieltä on matkaa ratapihan länsipuolella sijaitsevaan luonnolliseen keskustaan ja lisäksi ratapiha muodostaa sille fyysisen ja henkisen esteen. Huolimatta ratapihan nykyisestä estevaikutuksesta se tarjoaa suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia Tampereelle. Se on elämänlanka, joka tuo taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kaupunkiin. Ratapiha on kuin rannikkokaupungin satama elintärkeä kaupungin menestykselle mutta samalla haava kaupunkirakenteessa. Jotta Tampereesta tulisi yhä vahvempi kansallinen keskus, hankkeellamme tulee olla kokonaisvisio siitä, kuinka nämä kaupunkirakenteen kaksi puolta voidaan luontevasti yhdistää ratapihan yli. Hankkeemme tulisi käsitellä Tamperetta yhtenä yhtenäisenä kaupunkirakenteena, joka parantaa kaupunkia jo pitkään vaivanneen haavan. 7
8
MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA Kunnianhimoisen asemakeskushankkeen ansiosta Tampereella on mahdollisuus luoda ainutlaatuinen visio koko kaupungille. Ratapihan alue voi kehittyä upeaksi infrastruktuurin solmukohdaksi sekä myös liittää jakautuneen kaupunkirakenteen osat lopullisesti toisiinsa. Sillä on mahdollisuus kehittyä kukoistavaksi uudeksi keskustaksi Tampereen sydämessä. Ilman yhteistä visiota tehtyjä suunnitelmia Rata-alueella ja sen ympäristössä on meneillään monia rakennushankkeita, joista jokainen tuo oman lisänsä kaupungin tulevaisuuteen. Alueelta puuttuu kuitenkin visio, joka voisi linkittää rakennushankkeet toisiinsa ja mahdollisesti uudistaa Tammelan ja Tullin alueet. Hankkeellamme on potentiaalia tähän. Maantieteelliset tekijät Myös maantieteelliset tekijät asettavat haasteen idän ja lännen uudelleen yhdistämiselle. Maaston korkeuserot tuovat mukanaan sekä haasteita että kehitysmahdollisuuksia. Yhtäältä radan yli on vaikeaa luoda luonnollisia ylityksiä, kun taas toisaalta radan ansiosta meillä on ennen näkemättömät mahdollisuudet ainutlaatuisten kaupunkiolosuhteiden luomiseen. 9
10
Historiallinen keskusta Nykytila Tulevaisuus Yhdistynyt keskusta VISIO Yhdistynyt keskusta ja kytkeytynyt Asemakeskus Visiossamme Asemakeskus on kaupungin sydämessä sijaitseva infrastruktuurin solmukohta ja keskusta yksi kokonaisuus. Kaupungin historiallinen kehitys alkoi Tammerkosken länsipuolelta, josta se teollisuustoiminnan ansiosta ulottui kosken itärannalle ratapihaan saakka. Mielestämme seuraava luonnollinen askel Tampereen keskustan kehityksessä on askeleen ottaminen ratapihan yli. Tulevaisuudessa keskusta sisältää myös ratapihan itäpuolella sijaitsevat Tammelan ja Tullin alueet. Ratapihan alue, joka ulottuu Erkkilänsillalta (pohjoisessa) Sorinsillalle (etelässä) ja joka nykyään muodostaa kaupungin takapihan, tulee olemaan luonnollinen ja elinvoimainen osa Tampereen keskustaa. Alue tulee muodostamaan saumattoman yhteyden ratapihan yli länteen. Hankkeemme sisältää laadukkaita kaupunkitiloja, hyvää saavutettavuutta ja luontevia risteyksiä sekä laadukasta kaupunkiasumista ja toimistotilaa. Hankkeemme ehdottaa upean ja nykyaikaisen infrastruktuuriportin rakentamista Tampereelle ja keskiseen Suomeen. Tälle portille tyypillisiä piirteitä ovat matkustamisen helppous, kestävät liikennemuodot sekä nykyvaatimukset täyttävät palvelut. 11
VISIO, KILPAILU 1. HELPPO SAAVUTETTAVUUS 2. MIELLYTTÄVÄT KAUPUNKITILAT 3. LAADUKKAAT TOIMISTO- JA ASUINTILAT KESKUSTAVISIO SUUNNITELMA VIIDEN TÄHDEN KAUPUNGIN TOTEUTTAMISEKSI 1. KAUPUNKIASUMINEN 2. TYÖPAIKKAKESKITTYMÄ 3. KESTÄVÄ MATKUSTAMINEN 4. ELINVOIMAISET KAUPUNKITILAT 5. MONIPUOLISET PALVELUT 6. VIRKISTYSARVOT 7. LAADUKAS KAUPUNKIKUVA 8. OSALLISTAVA KEHITTÄMINEN TAKLI LIIKENNEVERKKOSUUNNITELMA 1. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS 2. ESTEETÖN KAUPUNKI 3. PAIKKOJEN JA REITTIEN VERKOSTO 4. HELPOSTI HAHMOTETTAVA LIIKENNEYMPÄRISTÖ 12
RECONNECTING TAMPERE KUUSI TOIMEENPANOSTRATEGIAA 1. YHDISTÄ JA LIITÄ - naamio 2. UUSI ETUPIHA - arkadi 3. INTERMODAALINEN LIIKENTEEN SOLMUKOHTA - kaupungin sydän 4. KAUPUNGIN VIHREÄT KEUHKOT - Tampereen keskuspuisto 5. MATKUSTAMISEN HELPPOUS - paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten liikennemuotojen kytkeminen toisiinsa 6. MONIPUOLISTA & KOHENNA - kaupunginosien elävöittäminen STRATEGIAT Tampereen visioiden yhdistäminen Tamperetta varten on jo laadittu paljon hienoja visioita ja suunnitelmia, jotka on kirjattu kehitysasiakirjoihin ja kilpailuohjelmaan. Reconnecting Tampere -hankkeemme tavoitteena on yhdistää parhaat näistä visioista ja muuntaa ne kuudeksi yksinkertaiseksi, toteuttamiskelpoiseksi strategiaksi, jotka kohentavat kaupungin tilaa tehokkaasti. Hankkeemme tulisi omaksua kaikki hienot ideat sen tulisi tarjota laadukkaita toimisto- ja asuintiloja, monipuolisia palveluja, miellyttäviä ja elinvoimaisia kaupunkitiloja, helppoa saavutettavuutta, aseman ympärille keskittyviä toimintoja, virkistysarvoja ja viheralueita sekä tarjota maailman paras intermodaalinen liikenteen solmukohta ja sisäänkäynti Tampereelle. Reconnecting Tampere -ehdotuksemme sisältämät kuusi strategiaa on kuvattu seuraavilla sivuilla. 13
14
STRATEGIA 1 YHDISTÄ JA LIITÄ - naamio Ensimmäinen askel kohti yhtenäistä keskustaa on ottaa käyttöön jokin luonteva keino, jonka avulla kaupunki voi laajentua raiteiden yli. Rautatien itä- ja länsipuolilla on omat ruutukaavansa, kaupunkirakenteensa ja niiden väliset korkeuseronsa. Tulevaisuudessa nämä kaksi ruutukaavaa liitetään saumattomasti toisiinsa ulottamalla itäinen ruutukaava raiteiden yli länteen. Koska aseman itäpuoli sijaitsee korkeammalla kuin sen länsipuoli, on luontevaa jatkaa itäpuolen ruutukaavaa raiteiden yli ja liittää se länsipuoleen. Näiden kahden ruutukaavan väliin jäävälle alueelle rakennetaan aivan uusi alue, Tampereen keskuspuisto. Tämä strategia on eräänlainen naamio, joka peittää ison arven kaupunkirakenteessa. 15
16
STRATEGIA 2 UUSI ETUPIHA - arkadi Käytämme junaradan itä- ja länsipuolten välisen korkeuseron hyödyksemme rakentamalla arkadin, aktiivisen reunavyöhykkeen keskuspuiston suuntaan. Arkadin ansiosta radan nykyisestä takapihasta tulee kaupungin uusi etupiha. Arkadin tiloihin sijoitetaan ulospäinsuuntautunutta toimintaa, joka tukee aktiivista ja monipuolista kaupunkielämää Tampereen sydämessä. Tämä ydinstrategia poistaa itä- ja länsipuolten välisen korkeuseron. Tulevaisuudessa näiden kahden alueen kesken ei ole mitään eroa on vain yksi yhtenäinen keskusta. Asemasta tulee arvokas sisäänkäynti Tampereelle ja kaupunkitila, joka on avoinna vuoden jokaisena päivänä. 17
18 Asemasta tulee arvokas sisäänkäynti Tampereelle ja kaupunkitila, joka on avoinna vuoden jokaisena päivänä.
STRATEGIA 3 INTERMODAALINEN LIIKENTEEN SOLMUKOHTA - kaupungin sydän Tampereen Asemakeskus, joka muodostaa tämän strategisen suunnitelman keskipisteen, näyttelee keskeistä osaa kaupungin kahden puolen liittämisessä toisiinsa. Asemakeskuksen rooli porttina lännen ja idän välillä sekä etelän ja pohjoisen välillä tekee siitä erittäin tärkeän urbaanin ankkurin kaupungissa. Asemakeskuksen tulee toimia infrastruktuurin sujuvana solmukohtana sekä myös suosittuna kokoontumispaikkana vuoden jokaisena päivänä ja yleisenä olohuoneena kaupunkilaisille. Tämän lisäksi sen tulisi toimia upeana porttina kaupunkiin saapuville työmatkalaisille ja matkailijoille. Tulevaisuudessa Tampereen aseman kautta kulkee mahdollisesti jopa 20 miljoonaa ihmistä vuodessa, joten siitä tulee todellinen paikallinen ja valtakunnallinen solmukohta. 19
20
STRATEGIA 4 KAUPUNGIN VIHREÄT KEUHKOT Tampereen keskuspuisto Tampereen keskustassa on paljon erilaisia vetovoimakohteita sekä kulttuurin että kaupan alalla. Ydinkeskustassa on kuitenkin liian vähän viheralueita. Nykyisen juna-aseman vieressä sijaitseva Posteljooninpuisto on joka puolelta liikenteen ympäröimä ja eristetty ympäristöstään, sillä sen vieressä sijaitsee iso Hämeenkadun, Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun risteys. Varmistamme ainutlaatuisen kaupunkiympäristön synnyn rakentamalla keskuspuiston (joka toimii kaupungin isoina vihreinä keuhkoina) sekä aktiivisen raja-alueen keskuspuiston viereen. Risteyksen pienentämisen ansiosta puisto jatkuu yhtenäisenä Kyttälänkadulta (pohjoisessa) Kalevantielle (etelässä) saakka. Keskuspuistosta tulee niin nuorten, vanhojen, matkailijoiden kuin paikallistenkin kokoontumispaikka. Siitä ja Asemakeskuksesta tulee ainutlaatuinen käyntikohde keskustassa. 21
4.1 Eri liikennemuotojen kytkeytyminen toisiinsa (linja-autoaseman uudelleen sijoittaminen ja raitiovaunupysäkit) 4.2 Keskustan laajentaminen katukehää siirtämällä ja keskustan muuttaminen jalankulkupainotteiseksi alueeksi 4.3 Liikenteen solmukohdissa sijaitsevat pyöräparkit 22
STRATEGIA 5 MATKUSTAMISEN HELPPOUS paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten liikennemuotojen kytkeminen toisiinsa Yksi Tampereen keskustan yhdistämistä koskevista keskeisistä strategioista on infrastruktuurivision liittäminen kaupunkivisioon. Tämä strategia koskee paitsi kaupunkia myös seudullista ja valtakunnallista tasoa. Infrastruktuurin kehittämistarpeet täytyy linjata kaupunkirakenteen kehittämisen kanssa. Luonnollinen kehitysalue syntyy, kun katukehä siirretään Rautatienkadulta Yliopistonkadulle. Tammelan ja Tullin alueet kytketään keskustan jalankulkupainotteiseen vyöhykkeeseen. Alueen keskellä sijaitsevassa Asemakeskuksessa, infrastruktuurin solmukohdassa, eri liikennemuodot ovat sujuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Raitiotie risteää katukehän kanssa ja tarjoaa uuden kestävän tavan liikkua ydinkeskustassa. Parannettu pyöräilyverkosto sulauttaa pyöräilyn osaksi kaupunkia ja tekee siitä luonnollisen tavan liikkua kaupungin sydämessä, jonka strategisesti tärkeisiin paikkoihin sijoitetaan pyöräparkkeja. 23
5.1 Kaupunkirakenteen tiivistäminen 5.2 Kaupunkitilan elävöittäminen 5.3 Nykyisen kaupunkikuvan uudelleen ohjelmointi 24
TAMMELAN TIIVISTÄMINEN TULLIN MONIPUOLISTAMINEN STRATEGIA 6 MONIPUOLISTA JA KOHENNA kaupunginosien elävöittäminen Tammelan ja Tullin alueilla on omat luonteensa. Tammelan tonttirakenne muistuttaa keskustan länsiosan korttelirakennetta, mutta Tammelan 1960-luvun standardein kehitetty kaupunkirakenne on luonteeltaan hyvin niukka ja avoin. Melkein kaikilla tontinkulmilla on suuria pysäköintialueita, jotka tekevät reikiä kaupunkikuvaan. Mielestämme aluetta voi tiivistää käyttämällä hienovaraista täydennysrakentamista, jossa tonttirakenne hyödynnetään täysimittaisesti. Näin Tammelaan voidaan saada laadukkaita yleisiä tiloja. Tullin aluetta vaivaa toinen ongelma, toiminnan yksipuolisuus. Tullin alueella on lähinnä toimistorakennuksia, minkä johdosta kävijä kokee alueen yksitoikkoisena. Tullin teollisen menneisyyden ansiosta kaupunkikuvan mittakaava on hyvin intermodaalinen ja intiimi ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä omaleimaiseksi kaupunginosaksi. Tullin aluetta uudelleen ohjelmoimalla ja elävöittämällä sillä on mahdollisuus integroitua osaksi keskustaa ja toimia linkkinä yliopiston, Tampere-talon ja keskustan muiden osien välillä. 25
KAUPUNKIRAKENNE RECONNECTING TAMPERE Reconnecting Tampere -ehdotuksen yleissuunnitelma sisältää yllä esitellyt kuusi strategiaa. Yleissuunnitelma jatkaa nykyistä kaupunkirakennetta ulottamalla ruutukaavan ratapihan yli. Otamme huomioon kaupungin luonteen ja perinteet sen kehittämisessä. Tuloksena on yksi yhtenäinen keskusta. Ei tahattomia aukkoja. Ei hukkatilaa. Ei takapihoja. Ei esteitä. Ei aitoja. Vain yksi yhtenäinen keskusta. Keskustori Tampereen Teatteri Laukontori 1:4 000 Kaupunkirakennekaavio 26
Tampereen tuomiokirkko Tammelantori Emil Aaltosen puisto kulttuuritalon aukio Tampereen keskuspuisto Tampereen asema-aukio Tampereen linja-autoasema Tullikamarin aukio veturitallien puisto Liikuntahalli (hybridirakennus Tampere-talo Tampere-talo Tampereen yliopiston kampus 27
28
YHDISTYNYT KESKUSTA 29
30
YLEISSUUNNITELMA Kaupungin yhdistäminen Reconnecting Tampere -ehdotuksen yleissuunnitelma seuraa Tampereen omaa mittakaavaa luoden elinvoimaisia kaupunkitiloja, intiimejä katuprofiileja ja puolijulkisia viherpihoja. Uudesta keskuspuistosta tulee kukoistava viher- ja virkistysalue, jossa on toimintoja ja tapahtumia sekä runsaasti pyöräparkkitilaa ja reheviä istutuksia. katetusta asema-aukiosta tulee luonteva ja eloisa keskuspaikka, jossa ihmiset odottavat junaa taikka kävelevät iltapäivän iloksi. Siitä tulee kaupunkilaisten yhteinen olohuone! Pieniä ulkoalueita ja taskupuistoja on siroteltu kaupunkirakenteen eri osiin, ja niissä kiireiset kaupunkilaiset voivat hengähtää. Rakennukset edustavat monenlaisia rakennustypologioita ja toimintoja, joista monet ovat sekoittuneet kaupungin ympärivuorokautiseksi elävöittämiseksi. Nämä hybridirakennukset luovat nykypäivän elämäntapaa, jossa yritys-, asuin- ja liiketilat ovat sekoittuneet. Yhdessä ne muodostavat vankan perustan Tampereen kehittämiselle. Kannelle rakennettavasta uudesta, 31
asema- pyöräparkki nykyinen asema taksi linja-autopysäkki asemantorni Keskuspuisto YLEISSUUNNITELMA Tampereen Asemakeskus 1-1000 32
yhteys Ratapihankadulle Rastin kortteli Scandic Tampere Station -hotelli aukio 33
VANHA PUISTO RAITIOTIETUNNELI ASEMA-AUKIO Aluejulkisivu- Rautatienkatu 1:1 000 Kannen kaupunkirakenne sovitetaan nykyiseen kaupunkikuvaan. Asemakeskusalueelle sijoittuva keskuspuisto arkadeineen toimii kaupunkirakenteen uusina vihreinä keuhkoina. HÄMEENKATU RAUTATIENKATU ASEMA-AUKIO NYKYINEN ASEMA Poikkileikkaus B-B 1:1 000 Asemakeskus on eri liikennemuotojen tehokas solmukohta. Juna-, raitiovaunu-, linja-auto-, pyöräily-, jalankulkuja henkilöautoverkostot kytkeytyvät toisiinsa Asemakeskuksen kohdalla. MAAN ALLA OLEVA ASEMA 34
ARKADI KESKUSPUISTO LINJA-AUTOASEMA JA PYSÄKÖINTILAITOS SAATTOLIIKENNE 35
Tonttirakenne Uusi tonttirakenne ulottuu ratapihan yli liittäen kaupungin kaksi puolta toisiinsa. Uusien tonttien periaatteet seuraavat nykyisten tonttien periaatteita. Näin voimme muodostaa selkeät ja helposti hahmotettavat yhteydet idästä länteen. Kaupunkirakenne Uusi kaupunkirakenne jatkaa itäisen ruutukaavan rakennetta. Se noudattaa nykyisen kaupunkirakenteen logiikkaa ja sulautuu luontevasti keskustaan. Tammelan ja Tullin alueita tiivistetään varovaisen täydennysrakentamisen avulla. Viheralueet Viherstrategiamme piirtyy kaupungin nykyiseen vihreään infrastruktuuriin. Se täydentää lännestä itään kulkevia viheryhteyksiä ja kehittää olemassa olevia puistokatuja. Urbaanit ankkuripaikat Uudet urbaanit ankkuripaikat sijoitetaan strategisesti tärkeisiin kohtiin uudelle kannelle. Ankkuripaikkoja perustamalla luomme uusia kaupunkitiloja ja vahvoja yhdyslinkkejä radan yli. 36
Suunnitelman kerrokset Poikittais- ja näköyhteydet Ehdotuksemme sisältää selkeät ja tehokkaat yhteydet ratapihan yli. Osa niistä on myös näköyhteyksiä, mikä entisestään vahvistaa niitä. Yleiset tilat Uusi katu- ja kaupunkitilojen verkosto nivoutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen muodostaen yhtenäisen verkoston. 37
rautatieaseman palvelut kulku laiturille nykyinen kulku laituritasolle raitiovaunulaituri raitiovaunulaituri pyöräparkki kulku laiturille lentojen lähtöselvitys bag drop -piste kauppoja nykyinen pysäköintihalli kauppoja kauppoja laajennettu pysäköintihalli Matkakeskustunneli linja-autoasemalle 1:1 000 Tunnelitason pohjapiirros ASEMA-AUKIO Aluejulkisivu - Ratapihankatu 1:1 000 38 RAITIOTIETUNNELI
yhdyshalli raitiovaunupysäkki pyöräparkki maanalainen parkki seinätiloja ramppi linja-autoasemalle kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja saattoliikenne ja taksi seinätiloja Tunnelitaso, aksonometrinen piirros sisäänkäynti Pendoliinotunneliin TAMPEREEN ASEMAKESKUS Kaupungin sydän ja kaikkien liikennemuotojen solmukohta Tampereen Asemakeskuksesta tulee Suomen ensimmäinen kaikki liikennemuodot saman katon alle saumattomasti yhdistävä asema. Tulevaisuudessa Tampereen aseman kautta kulkee yli 20 miljoonaa matkailijaa ja työmatkalaista vuodessa, mikä tekee siitä yhden Suomen vilkkaimmista liikenteen solmukohdista. Asemakeskus sijoitetaan kolmeen tasoon, minkä ansiosta kaikki liikennemuodot voidaan sijoittaa hyvin lähelle toisiaan. Tulevaisuudessa Tampereen Asemakeskus ei ole vain valtakunnallisen junaliikenteen risteysasema vaan siitä tulee myös tärkeä yhdyslinkki Tampere Pirkkalan nopeasti kasvavalle kansainväliselle lentoasemalle ja sitä kautta ulkomaisiin kohteisiin. Paikalliset matkustajat voivat saapua raitiovaunulla suoraan Asemakeskuksen uuteen transit-tunneliin, tehdä lähtöselvityksen lennolleen, jättää ruumaan menevät matkatavaransa bag drog -automaattiin ja jatkaa matkaansa lentoasemalle. Suurten henkilöautoille ja polkupyörille tarkoitettujen pysäköintitilojen ansiosta ne, jotka tekevät pidemmät matkat mieluummin junalla tai linja-autolla, löytävät aina pysäköintitilaa ajoneuvoilleen. Tampereen uusi sydän eli keskusaukio, joka rakennetaan Asemakeskuksen päälle, tulee olemaan yksi kaupungin tärkeimmmistä yleisistä tiloista. Katettu aukio on vetovoimainen kaikkina vuodenaikoina. Lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä elokuvateatteri ja liikuntakeskus tarjoavat matkalaisille runsaasti mahdollisuuksia tauon pitämiseen matkanteon lomassa. Aukion ympärille sijoitetut uudet joustavat toimistotilat ja laadukkaat asunnot tarjoavat mahdollisuuden asua ja työskennellä Tampereen uudessa sykkivässä sydämessä. Asemakeskuksesta tulee paikka, jossa vieraat pystyvät heti aistimaan kaupungin ominaispiirteitä ja jossa paikalliset voivat nauttia keskustasta, joka on elävä ja energinen ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. TUNNELI 39
nykyinen kulku laituritasolle lähtölaiturit linja-autojen pysäköinti ohitusraide ramppi pysäköintitaloon linja-autojen pysäköinti tulolaiturit taksi kannelle tunneliin rahtipalvelut ramppi pysäköintitaloon 1:1 000 Laituritason pohjapiirros Aluejulkisivu - Ratapiha 1: 1 000 40 ASEMATUNNELI RAITIOTIETUNNELI ASEMALAITUR
linja-autoaseman odotussali lähtölaiturit asemaravintola taksi/ saattoliikenne Laituritaso, aksonometrinen piirros junalaiturit AINUTLAATUINEN MATKUSTUSKOKEMUS Tampere Travel & Service Centre Kookkaat puiset pylväät nousevat korkeuksiin kannatellen kevyttä puusta rakennettua katosta, joka toivottaa matkustajat tervetulleiksi Asemakeskukseen. Katoksen ikonisen rakenteen ja sen läpi suodattuvan valon ansiosta asemalla on oma tunnistettava ulkoasunsa ja laiturihallissa ainutlaatuinen tunnelma. Laituritasoon tehtyjen suurten aukkojen ansiosta luonnonvaloa riittää uuteen transit-tunneliin saakka, jossa matkustajat kiirehtivät raitiovaunuihinsa tai tekemään lentojensa lähtöselvitystä. Uusien liukuportaiden ja hissien välityksellä junalaitureille on esteetön pääsy sekä uudesta transit-tunnelista että kansitasolta. Uusi linja-autoasema sijoitetaan Pakkahuoneenaukiolle samalle tasolle kuin junalaiturit. Linja-autoaseman tilava odotussali yhdistetään suoraan transit-tunneliin ja ylemmällä tasolla sijaitsevalle aukiolle hissien ja portaiden välityksellä. Nämä kaksi tärkeää kaukoliikenteen asemaa liitetään visuaalisesti toisiinsa asentamalla suuret lasiseinät niiden väliin. Tärkeintä suunnittelussa on ollut tehdä eri liikennemuotojen välisistä yhteyksistä mahdollisimman sujuvat, jotta vaihdot olisivat miellyttäviä ja tehokkaita. I TUNNELI ASEMALAITURI 41
junalaituri junalaituri raitiovaunupysäkki 1. Suora yhteys raitiovaunuilta Tram and junalaitureille rail - direct access from platforms LINJA- AUTOASEMA PYÖRÄ- SÄILYTYS JALANKULKU- YHTEYS IDÄSTÄ PYSÄKÖINTITILAA LAITURI- TASO JALANKULKU- YHTEYS LÄNNESTÄ 2. Esteettömät yhteydet transit-terminaalin kautta 42
ASEMAKESKUSTA KOSKEVAT PÄÄPERIAATTEET YLEISET TILAT JUNAT RAITIOVAUNUT POLKU- PYÖRÄT TRANSIT-TUNNELI LÄHTÖSELVITYS- PISTEET 3. Toisiinsa limittyviä liikennemuotoja Different Overlapping Modes of Transportation KULKU IDÄSTÄ LÄNSI ITÄ KULKU LÄNNESTÄ Arrival from East and West to Train 4. Saapuminen junalaitureille 43
44 Uusi portti Tampereelle
45
Scandic Tampere Station -hotelli asema-aukio nykyinen asema asemantorni Kansitason pohjapiirros SISÄÄNKÄYNTI LINJA-AUTOASEMALLEI ITSENÄISYYDENKADUN RAMPPI PYÖRÄPARKKIHALLI RAITIOVAUNU- JA ASEMALAITURIT VANHA ASEMARAKENNUS Poikkileikkaus A-A 1:1 000 46
kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja asemakatos linja-autoaseman kahvila lipunmyyntipisteet supermarket elokuvateatteri huoltotilaa kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja terasseja kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja Kansitaso, aksonometrinen piirros KAIKKI YHTEYDET SAMAN KATON ALTA Tampereen Asemakeskus Tampereen raitiotie ja Asemakeskus ovat merkittäviä investointeja, jotka vievät Tamperetta lähemmäs muita Euroopan kaupunkeja. Visiomme kytkee raitiotien ja Asemakeskuksen toisiinsa saumattomien yhteyksien tarjoamiseksi. Ehdotamme, että raitiovaunupysäkki sijoitetaan aseman ali kulkevaan nykyiseen autotunneliin. Asematunnelin kaksi samansuuntaista jalankulkureittiä tullaan yhdistämään uudeksi transit-tunneliksi, josta on suora yhteys asemille, polkupyörien ja henkilöautojen pysäköintitiloihin ja ylemmällä tasolla sijaitsevalle aukiolle. Transit-tunnelista tehdään uusi lähtö- ja saapumishalli kaikille liikennemuodoille siitä tulee tila, joka mahdollistaa yhtenäiset matkaketjut. Uuden transit-tunnelin ja vanhan autotunnelin välinen seinä puretaan ja sen paikalle rakennetaan transit-tunneliin johtavat portaat ja uudet hissit, jotka kytkevät Asemakeskuksen kaikki tasot toisiinsa. Tulevaisuudessa autoliikenne ohjataan katukehälle ja nykyinen autotunneli varataan ainoastaan raitiovaunuille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tunnelin pohjoispuolelle rakennetaan uusia liukuportaita helpottamaan idän suunnasta saapuvien matkustajien kulkua junalaitureille. Aina vaivattomasti, tehokkaasti ja miellyttävästi. ASEMA-AUKIO JA KESKUSPUISTO RAUTATIENKATU HÄMEENKATU 47
elokuvateatteri sisäänkäynti sisäänkäynti kauppoja ja kahviloita elokuvateatterin aula kauppoja ja kahviloita nykyinen kulku laituritasolle ramppi asema-aukiolle sisäänkäynti linja-autoasemalle lipunmyyntipiste lipunmyyntipiste lipunmyyntipiste asema-aukio supermarket asemantornin aula kauppoja ja kahviloita kulku asunnoille rahtipalveluautomaatti 1:1 000 Kansitason pohjapiirros 1:500 Asemaa koskeva leikkaus 48
ASEMAKATOS SUPERMARKET liiketila KULTTUURI- JA LIIKETILAT aktiivinen katutaso monikäyttö elokuvateatteri LINJA-AUTOASEMA kulku portaiden ja ramppien välityksellä ASEMA-AUKIO Asemakeskuksen sydän lipunmyynti- ja neuvontatoimistot kulku ratatasolle aukiolle siirretty kioski pyöräpysäköintitilaa TORNI aukion uusi maamerkki aktiivinen katutaso UUSI ASEMA-AUKIO Kaupungin urbaani ankkuri ASEMA-AUKIO KAUPUNGIN YHDIS- TÄVÄ SYKKIVÄ SYDÄN Puiset pylväät kohoavat aseman laituritasosta muodostaen 4 500 neliömetrin levyisen katoksen Tampereen itäisen keskustan uuden sydämen ylle. Eteerisen katoksen, puiden ja pienten kioskipaviljonkien ansiosta tästä uudesta asema-aukiosta tulee ainutlaatuinen. Aukiosta tulee uusi mielenkiintoinen paikka tamperelaisille sekä myös Asemakeskuksen tärkein odotusalue. Aseman lähes ympärivuorokautiset toiminnot ja aukion laaja palvelutarjonta tuovat uudenlaista suurkaupungin tuntua Tampereelle. Asema-aukio upea yleinen tila Ympäristöään korkeammalla sijaitseva uusi asema-aukio ja kävelyreitti, joka kulkee uuden keskuspuiston viertä länteen päin, sekä ilta-aurinko luovat yleisen alueen, joka kilpailee upeudessaan Tammerkosken historiallisen ympäristön kanssa. Lukuisat kahvilat, galleriat ja kaupat sekä ihmisvirta tekevät paikasta toiminnan keskuksen. Ravintoloiden ja kulttuuritoimintojen ansiosta urbaani ilmapiiri ei lässähdä sittenkään, kun työntekijät ovat lähteneet toimistoista koteihinsa, jotka sijaitsevat Tampereella tai sen ympäristössä. Aukiolta käsin paikalliset asukkaat ja matkustajat voivat nähdä keskustan aivan toisesta perspektiivistä. Puinen katos, joka rakennetaan puurakentamisen uusimpia innovaatioita hyödyntäen, luo varjoa kesällä ja suojaa sateelta ja lumelta muina vuodenaikoina. Kannen ympyränmuotoiset aukot, jotka yhdistävät tilan laituritasoon, on porrastettu, minkä ansiosta ihmiset voivat istua näissä suojaisissa paikoissa ja nauttia auringonvalosta, joka läpäisee puisen katoksen. Pienet paviljonkikahvilat levittäytyvät aukion ympärille kesäisin, ja neuvonta- ja palvelukioskit jakavat matkailuvinkkejä sekä tietoa juna- ja lentoyhteyksistä. Lisäksi suosittu Rautagrilli siirretään aukiolle nykyaikaisten kioskipaviljonkien joukkoon. Näin kaikilla matkailijoilla on ainakin mahdollisuus maistaa mustaamakkaraa! 49
50 Uusi asema-aukio kaupungin urbaani ankkuri
51
52
Kaupunkielämää kannella Tulevaisuudessa Tampereen uudelleen yhdistetty keskusta tarjoaa upeita mahdollisuuksia niille, jotka tavoittelevat urbaania ja kestävää elämäntapaa. Uusi kaupunkirakenne on tiivis ja jalankulkuystävällinen, ja katutason rakennuksissa on enimmäkseen julkisten palvelujen ja kauppaliikkeiden tiloja. Kannella kulkevat kadut on varattu pääasiassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille, mutta myös hälytys- ja huoltoajoneuvoilla on pääsy kannelle. Henkilöautoja saa kannella käyttää tiettyihin huoltotarkoituksiin kuten muuttoihin, mutta muu henkilöautoliikenne kannella on kielletty. Alueella vallitseva kestävä elämäntapa näkyy selvästi myös kaupunkirakenteessa. Sadevettä kerätään viherkatoilta, ja keskitetystä vedenkeräysjärjestelmästä johdetaan vesi uuteen keskuspuistoon. Monenlaisia tunnelmia ja yksityiskohtia Kannen kaupunkirakenteen ansios- ta sen eri osissa vallitsee intiimi urbaani tunnelma. Kannen sydämessä, Asemakeskuksen läheisyydessä, on aina elämää. Monenlaiset toiminnot ja hybridirakennukset tuovat alueelle sykkivää urbaania tunnelmaa. Kannen pohjoisosassa painopiste on asumisessa ja ympäristön vihreydessä. Puolijulkiset viherpihat luovat urbaaneja piilopaikkoja ja toimivat asema-alueen vastakohtana. Pihat ovat autottomia, rentotumiseen ja vapaa-ajan viettoon tarkoitettuja alueita, joissa paikalliset voivat viettää aikaa yhdessä. Rongankadulla sijaitseva taskupuisto toimii kulttuurisena yhdyslinkkinä molemmin puolin rataa sijaitsevien asuinalueiden välillä. Alueen eteläosaan, joka sijaitsee Tampere-talon ja keskustan yhtymäkohdassa, rakennetaan liikuntakeskus, jossa voi harrastaa monenlaisia urheilulajeja sulkapallosta seinäkiipeilyyn. Tästä idän ja lännen välisestä linkistä tulee suosittu jalankulkuyhteys Tampere-talon, Kyttälän ja Ratinan liikunta-alueen välillä. Leikkaus uuden kannen ja kaupunkirakenteen periaatteista 53
RAHTIPALVELUT rahti saattoliikenne PYSÄKÖINTI yhteys P-Hämppiin RATAPIHANKATU yhteys linja-autoasemalle näköyhteys juniin LINJA-AUTOASEMA odotusalue laiturit PYÖRÄPARKKI kulku Itsenäisyydenkadulta KÄVELYREITTI liiketiloja katutasossa kahviloita ja ravintoloita kävelyreitin varrella istuimia monikäyttö (asuin- ja toimistotiloja) ARKADI liiketiloja kahviloita ja ravintoloita terasseineen KESKUSPUISTO ASEMA-AUKIO jalankulkuystävällinen UIMAHALLI puiston alla maisemaan upotettu sisäänkäynti 54
Linja-autoasema Uudesta linja-autoasemasta tulee itäinen portti Asemakeskukseen. Linja-autoasema sijoitetaan samalle tasolle kuin junalaiturit, ja suuret lasiseinät luovat näköyhteyden laitureille. Asemalta on liukuportaat ja hissit kansitasolle ja transit-terminaaliin. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille tarkoitetut pääsisäänkäynnit löytyvät linja-autoaseman pohjoisen ja eteläisen julkisivun puolelta. Linja-autoasemalle toteutetaan nykyaikainen porttijärjestelmä, ja matkustajat voivat odottaa linja-autoaan ilmastoidussa odotussalissa. Itäinen saattoliikennealue ja taksitolppa sijoitetaan linja-autoaseman sisälle, jotta ihmisillä on mahdollisuus saapua Asemakeskukseen kuivina säästä riippumatta. Pakettirahtialue ja päivittäistavarakaupan lastauslaituri sijaitsevat linja-autoaseman eteläpuolella. Kaikki ajoneuvot kulkevat asemalle Ratapihankadulta käsin. Keskitetty polkupyöräparkki sijoitetaan linja-autoaseman alle samaan tasoon kuin transit-tunneli. Arkadi Kaupungin itä- ja länsipuolet sijaitsevat eri korkeudella. Nämä kaksi puolta yhtyvät pohjois etelä -linjassa nykyisen aseman kohdalla ja luovat ainutlaatuisen kaupunkiympäristön pitkän, monumentaalisen monitoimirakennuksen kanssa, jota kutsutaan arkadiksi. Arkadi sijoitetaan uuden keskuspuiston laidalle nykyisen aseman molemmin puolin. Arkadi rakennetaan käyttäen hienoimpia digitaalisia puurakentamistekniikoita, ja lopputuloksena syntyy ikoninen rakennus, joka toimii uuden keskustan uutena julkisivuna. Erilaisten kahviloiden, pienten toimistojen ja kauppojen ansiosta rakennuksesta tulee basaarimainen ja elinvoimainen puistoon rajautuva tila. Arkadin katolle rakennetaan kävelyreitti, jonka varrella on puita, istuinryhmiä ja asuintalojen julkisivuja sekä länteen antavia toimistorakennuksia. Keskuspuisto Kun pysäköintitalo ja toimistorakennus puretaan, nykyisen ja uuden keskustan välille muodostuu uusi avoin tila, johon rakennetaan keskuspuisto. Se kytkee nykyisen Posteljooninpuiston ja asema-aukion alueeseen, jossa purettava pysäköintitalo vielä nykyään sijaitsee. Näin saadaan rakennettua puisto alueelle, josta puuttuvat kunnolliset viher- ja virkistysalueet. Uudesta puistosta tulee suuri vihreä keidas, joka on kaupunkilaisille yhtä tärkeä kuin keskustan länsiosassa virtaava Tammerkoski. Keskuspuisto tulee myös nostamaan sen ympärillä sijaitsevien kiinteistöjen arvoa ja tekemään sen ympäristöstä ainutlaatuisen asuin- ja toimistoalueen. Uusi terveyskeskus ja uimahalli (6 000 m 2 ) sijoitetaan puiston pohjoisosan alle kohtaan, jossa maasto nousee kansitasolle. 55
HOTELLI vastaanotto ravintola saattoliikenne TASKUPUISTO ravintolan terassi porrastettu alue TAVARA-ASEMAN KULTTUURITALO uudelleen sijoitettu ja kunnostettu rakennus TASKUPUISTO KULTTUURIAUKIO ulkoilmaruokailua tapahtumatila RAMPPI, pyöräily-yhteys kannelle RINNEPUISTO reitti kannelle viherverkon laajennus 56
Veturitallit Historiallisesti merkittävien veturitallien eteen rakennetaan porrastettu aukio. Nykyisiä rakennuksia koskevat haasteet ja niiden tulevaisuuden käyttötarkoitus liittyvät Ratapihankatuun ja sen raskaaseen liikenteeseen. Uusi yleinen aukio, jolle rakennetaan ympyränmuotoiset porrastukset, täydentää nykyisten rakennusten muotoja. Tulevaisuudessa hotellin ravintolasta johtaa silta kansitasolle ja ravintolalle rakennetaan uusi terassi aukiolle. Henkilöautoilla on pääsy pohjoisen veturitallin kohdalla sijaitsevalle hotellin saattoliikennealueelle, mutta eteläisen veturitallin alueelle rakennetaan amfiteatteri, jalankulkuyhteys ja rauhallinen piha-alue. Eteläisestä veturitallista tulee Design2Production-tila, jossa uudet startup-yritykset voivat kohdata ja testata ideoitaan. Rongankadun risteyksen taskupuisto Historiallisesti arvokas tavara-asemarakennus sijoitetaan uuteen paikkaan kilpailualueen pohjoispuolelle. Se tulee julkiseen käyttöön ja sen ympärille rakennetaan aukio. Tavara-asemarakennuksesta tehdään kulttuuri- ja monitoimitalo, jossa järjestetään monenlaisia esityksiä ja tapahtumia. Päiväsaikaan rakennus toimii monitoimitalona alueen asukkaille. Freelancerit voivat varata sieltä toimisto- ja kokoustiloja, ja sekä nuoremmille että vanhemmille kaupunkilaisille tarkoitetut iltapäiväkerhot voivat kokoontua tiloissa. Tämä vanha kunnostettu rakennus tuo historiallisen ulottuvuuden alueelle, jolla on lähinnä uusia rakennuksia. Esteettömyys kävely- ja pyöräily-yhteydet Kannen rakentamisen yhtenä pääajatuksena on liittää keskustan itäosa sen länsiosaan. Yhteydet kannelle on suunniteltu esteettömiksi pyöräilijöille ja liikuntaesteisille. Viheralueiden ja ainutlaatuisten suunnittelustrategioiden avulla nämä kulkukohdat voidaan muuttaa yleisiksi tiloiksi. Hyvän saavutettavuuden toteuttamiseksi rakennetaan kahdeksan ramppia sekä rinteeseen sijoittuvia puistoalueita. 57
RAUTATIENKATU KESKUSPUISTO SEINÄ MAAN ALLA SIJAITSEVAT LAITURIT Poikkileikkaus C-C 1:1 000 Tullikamarin aukiolta on sujuva jalankulkuyhteys kannelle ja Asemakeskukseen. VELLAMONKATU TUNNELI VANHA PUISTO TUNNELI JA ASEMALAITURIT Poikkileikkaus D-D 1:1 000 Vanha tavara-asema toimii uutena kulttuuritalona ja urbaanina ankkurina Tammelan alueen ja Kyttälän pohjoisosan asuinalueen välillä. 58
Reconnecting Tampere KELLARIKERROS TULLIN PYSÄKÖINTITILAA RONGANKATU RAUTATIENKATU 59
u at ink Pin n Åk erlu nd ink atu Nykyään Tullin alueen toiminnot ovat yksipuolisia. Alueella on lähinnä toimistoja ja suuria pysäköintialueita. Tammelan alueella on ruutukaava ja sirpaleinen kaupunkirakenne. Maan tasolla on suuria pysäköintialueita, minkä johdosta Tammelassa vallitsee esikaupunkimainen tunnelma. uusia asuntoja new housing Pin nin ka t u aukio Tulli urban square maanalaista pysäköintitilaa underground parking Åk erlu nd ink atu Re-Connecting Tampere ehdottaa monipuolistamisstrategiaa, jossa keskustan suuri pysäköintitalo puretaan. Uusi aukio sijoitetaan Tampere-talon, yliopiston, Tullintorin ja Kyttälän yhtymäkohtaan. 60 Tarkkaan tutkimaamme tiivistämisstrategiaa käyttäen pystymme elvyttämään alueen urbaanin tunnelman. Nurkkatonteille voidaan rakentaa, ja alueelle tarvitaan kaupunkipihoja. Kaupunkitilan määrittelijöinä toimivat rakennukset eivätkä maan tasolla sijaitsevat pysäköintialueet. Poistetut pysäköintitilat korvataan rakentamalla maanalaisia pysäköintitaloja.
en isto Tampereen asema-aukio Tampereen linja-autoasema Tampereen tuomiokirkko Tullikamarin aukio Tammelantori Emil Aaltosen puisto Veturitallien puisto Tullintorin kauppakeskus opiskelijaasuntoja kulttuuritalon aukio Uusi monikäyttörakennusten rakennusalue uusi monikäyttörakennus Liikuntahalli (hybridirakennus Kaupunki & Ratina TULLIN AUKIO Tamperetalo Tampereen yliopisto Tampereen Tullin elävöittäminen, joka toteutetaan ottamalla keskuspuisto käyttöön uusia toimintoja alueella ja luomalla uusi yleinen tila Tampere-talon, yliopiston, Tullintorin ja läntisten kaupunkialueiden Tampereen asema-aukio yhtymäkohtaan. Tampereen yliopiston kampus Tammela ja Tulli Tampereen linja-autoasema Tammelan alueen tiivistämisstrategia hienovaraista täydennysrakentamista käyttäen. Tullikamarin aukio Pystyäksemme luomaan aidosti yhdistyneen keskustan meidän on kehitettävä selkeitä strategioita Tammelan ja Tullin alueiden elävöittämiseksi. Kummallakin on omat vahvat identiteettinsä, joita tulisi kehittää. Tammelan tonttirakenne muistuttaa keskustan länsiosan korttelirakennetta, mutta Tammelan 1960-luvun standardein luotu kaupunkirakenne on luonteeltaan niukka ja hyvin avoin. Melkein kaikkien tonttien nurkilla on suuria pysäköintialueita, jotka tekevät reikiä kaupunkirakenteeseen. Mielestämme aluetta voi tiivistää käyttämällä hienovaraista täydennysrakentamista, jossa tonttirakenne hyödynnetään täysimittaisesti. Näin Liikuntahalli Tammelasta (hybridirakennus voi tulla kaupunginosa, jossa on laadukkaita yleisiä tiloja. TULLIN AUKIO Kaupunki & Tullin aluetta vaivaa Ratina toinen ongelma, toiminnan yksipuolisuus. Tullin alueella on lähinnä toimistorakennuksia, minkä takia kävijä kokee sen yksitoikkoisena. Tullin teollisen menneisyyden ansiosta sen kaupunkikuvan mittakaava on hyvin intermodaalinen ja intiimi ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä omintakeiseksi kaupunginosaksi. Tullin aluetta uudelleen ohjelmoimalla ja elävöittämällä sillä on mahdollisuus sulautua Tamperetalo KAUPUNGINOSIEN ELÄVÖITTÄMINEN opiskelijaasuntoja Tullintorin kauppakeskus Veturitallien puisto osaksi keskustaa ja toimia linkkinä uusi monikäyttörakennus Tampere-talon ja muiden yliopiston, keskusta-alueiden välillä. Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston kampus 61
VAIHE 1, 1/4 TYYPPI FLOORS PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 1, 2/4 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 1, 3/4 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) Tontti 1.2 Liikunta- ja asuintilat 5-6 Liikuntatilaa: 10 060 / asuintilaa: 13 634 Tontti 1.6 Liike- ja asuintilat 5-8 Liiketilaa: 8 317 / asuintilaa: 12 247 Tontti 1.1 Liike- ja toimistotilat 7 Liiketilaa: 354 / toimistotilaa: 2 571 Tontti 1.3 Liike- ja toimistotilat 6 Liiketilaa: 1502 / toimistotilaa: 6 009 Tontti 1.7 Liike- ja asuintilat 2-11 Liiketilaa: 2 150 / asuintilaa: 12 535 Tontti 1.8 Liike- ja asuintilat 4-7 Liiketilaa: 3 284 / asuintilaa: 8 546 Arkadin eteläosa Liiketilat 1-2 Liiketilaa: 10 896 Asema-aukio Julkinen (asema) X Yleistä ulkotilaa/sisätilaa: 5 040 Tontti 1.9 Liike- ja asuintilat 6 Liiketilaa: 1 079 / asuintilaa: 4 318 Tontti 1.4 Liike- ja asuintilat 3-6 Liiketilaa: 2 421 / asuintilaa: 10 832 Nykyinen aukio Julkinen (asema) 4 Kunnostus Keskuspuiston eteläosa Puisto (yleinen) Vapaa-aika - Treen Asemakeskus Julkinen (asema) X Palvelut Arkadin pohjoisosa Liiketilat 2 Liiketilaa: 2 604 Uusi kokonaiskerrosala: 20 152 m 2 Uusi kokonaiskerrosala : 55 354 m 2 Keskuspuiston pohjoisosa Puisto (yleinen) Vapaa-aika Rakennusaika-arvio: 2 vuotta Rakennusaika-arvio: 3 vuotta Uusi kokonaiskerrosala: 32 246 m 2 Rakennusaika-arvio: 2 vuotta VAIHE 1, 4/4 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 2 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 3 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) Veturitallien puisto Yleinen (puisto) X Yleistä ulkotilaa: 3 047 Tontti 2.1 Asuin-, liike- ja 6-8 Asuintilaa: 9 754 / liiketilaa: 7 443 Tammela ja Tulli Asuin- ja liiketilat 2-8 90.000-100.000 m 2 Tontti 1.5 Toimisto- ja asuintilat 6 Toimistotilaa: 3 431 / asuintilaa: 3 431 Tontti 2.2 toimistotilat Toimistotilaa: 7 443 Tiivistäminen Eteläinen veturitalli Koulutustilat 1 Koulutustilaa: 1 800 Tontti 2.3 Asuintilat 3-5 Asuintilaa: 12 281 Kulttuuriaukio Toimisto- ja liiketilat 7-9 Toimistotilaa: 9 736 / liiketilaa: 1 606 Uusi kokonaiskerrosala: 100 000 m 2 Uusi kokonaiskerrosala: 11 709 Kaupunkitila Yleinen tila X-2 Kulttuuri: 2 463 / puisto: 7 463 Rakennusaika-arvio: 1 vuosi Tontti 2.4 Yleinen tila X Yleinen aukio: 1 838 Tontti 2.5 Liike- ja asuintilat 4-8 Asuintilaa: 12 463 / liiketilaa: 1 738 Tontti 2.6 Asuin- ja toimistotilat 5 Asuintilaa: 1 723 / toimistotilaa: 4 344 Asuintilat 5-10 Asuintilaa: 11 771 Uusi kokonaiskerrosala: 80 302 m 2 62
Vaihe 2 valmiina 200 523 m 2 PROSESSI Toteutettavuus ja vaiheistus Kuten tarkemmassa analyysissä on osoitettu, uudella kansitasolla on kapasiteettia uusiin asuin-, toimisto- ja liiketiloihin tulevina vuosikymmeninä 200 000 neliömetriä. Ehdotuksemme sisältää myös Tullin ja Tammelan alueita koskevia tiivistämis- ja monipuolistamissuunnitelmia, joihin liittyvää uutta rakentamista on enintään 100 000 neliömetriä. Uuden rakentamisen kokonaissuunnitelma, 300 000 neliömetriä, riittää kattamaan nopeasti kasvavan Tampereen lisääntyvät tarpeet. Ensimmäisessä vaiheessa (kilpailuehdotus) rakennetaan kansi Daniel Libeskindin suunnittelemien kansi-/tornirakenteiden ja vanhan postirakennuksen väliin. Ensimmäinen vaihe sisältää myös uuden Asemakeskuksen ja keskuspuiston rakentamisen. Tämän rakentamisen kokonaispinta-ala on 120 000 neliömetriä mukaan lukien asuin-, toimisto- ja liiketiloja sekä liikuntakeskuksen, uimahallin, elokuvateatterin ja arkadiksi kutsutun monitoimirakennuksen. Toteuttamisen kriittiset aspektit liittyvät asuinrakentamiseen. Vaarana on rakentaa liian paljon asuntoja jonain tiettynä ajanjaksona, mikä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asuntomarkkinoilla on paljon vapaita asuntoja. Asuntoja tulisi rakentaa vähitellen vastaamaan kasvavan väestön tarpeita. Tällä tavalla asuinrakentaminen tukee myös muiden tilojen kysyntää (esim. toimisto- ja liiketilat). Toinen kriittinen aspekti koskee rautatiealueen rakentamista. Rakennusaikataulu, jossa otetaan huomioon vaarallisten aineiden kuljetukset, voi olla arvioitua pidempi. Kuten Tampereen seudun väestöennusteraportissa on osoitettu, Tampereen asukasluku jatkaa melko nopeaa kasvuaan. Tämä luo selkeän tarpeen uusien kiinteistöjen rakentamiselle kaupungissa. Ehdotuksemme pyrkii vastaamaan väestönkasvuun tarjoamalla asuin-, toimisto- ja liiketiloja sekä muita palveluja Tampereen itäisen keskustan kasvavalle väestölle. Se tulee koostumaan yhä enenevissä määrin työikäisistä asukkaista, jotka käyvät mielellään töissä kotinsa lähellä, mikä ylläpitää toimistotilojen kysyntää itäisessä keskustassa. Huomattava osa alueen tulevista asukkaista on vanhempia ihmisiä, jotka eivät ole enää työikäisiä mutta joilla on runsaasti ostovoimaa, mikä luonnollisesti lisää vanhuksille tarkoitettujen palvelutalojen ja muiden vanhuspalvelujen kysyntää. Pyrimme täyttämään nämä tulevien asukkaiden tarpeet rakentamalla uuden itäisen keskustan Asemakeskuksen ympärille ja itäiseen keskustaan monentyyppisiä uusia kiinteistöjä. 63
VAIHE 1 Aloitus Uudisrakentamisen kokonaisala: 120 221 m 2 Yhteensä: 120 221 m 2 VAIHE 2 Kannen valmistuminen Uudisrakentamisen kokonaisala: 80 302 m 2 Yhteensä: 200 523 m 2 64
NELIÖMETRIT JA JOUSTAVUUS VAIHE 3 Suoritetut elävöittämis- ja tiivistämistoimet Kansialue: 200 523 m 2 Tiivistäminen: 100 000 m 2 Yhteensä: 300 523 m 2 SKENAARIO 3b Joustavuus Kannelle voidaan toteuttaa myös tiiviimpää rakentamista. Kansialue: 250 000 m 2 Tiivistäminen: 100 000 m 2 Rakennettu ala yhteensä: 350 000 m 2 65
Tampereen infrastruktuurivisio Suomen toiseksi suurimman kaupunkiseudun liikenneverkko keskittyy yhä enemmän kestäviin ratkaisuihin, kuten joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja jalankulkuun. Nykyään ratapiha muodostaa keskustan itäreunan ja erottaa Tullin ja Tammelan alueet keskustasta sekä fyysisesti että henkisesti. Yksi tämän suunnitelman painopisteistä on minimoida ratapihan estevaikutus kehittämällä helposti saavutettava jalankulku- ja pyöräilyverkosto, joka yhdessä kehittyvän joukkoliikenneverkoston kanssa tekee Tampereesta paremman asuinympäristön. Rautatien päälle rakennettavaksi ehdottamamme kansi yhdistää kaupungin kaksi puolta uudelleen toisiinsa ja luo autottoman alueen ydinkeskustaan. Katukehä välittää liikennettä esikaupungeista keskitettyihin pysäköintilaitoksiin ja keskustan toiselta puolelta toiselle. Tulevaisuudessa katukehän itäinen laita siirretään Rautatienkadulta ja Ratapihankadulta Yliopistonkadulle, minkä ansiosta Tammelan ja Tullin alueet voidaan kytkeä jalankulkuystävälliseen keskustaan. Ratapihankadun asemaa läpiajokatuna tullaan vähentämään ja se tulee palvelemaan kannella suoritettavia maankäyttötoimintoja. Katukehän uudelleenlinjauksen ansiosta Itsenäisyydenkatu voidaan varata joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille Yliopistonkadun ja Hämeenkadun välisellä alueella. Kun katukehän asettamat rajoitteet on poistettu, Rautatienkadusta voidaan tehdä joukkoliikennelähtöinen katu. Kaupunkiraitiotien laajennus ja Rautatienkadun uusi rooli ovat askeleita kohti autotonta Hämeenkatua, jolla kulkee ainoastaan raitiovaunuja, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Kun pyöräilystä, kävelystä ja joukkoliikenteestä on tehty vetovoimaisempaa kuin yksityisautoilusta, kestävillä liikennemuodoilla tehtyjen matkojen määrä kasvaa. Tämä johtaa moniin myönteisiin seurauksiin, kuten kaupunkitilan tehokkaampaan käyttöön, liikennemelun ja saasteiden vähenemiseen sekä turvallisempaan ja terveellisempään ympäristöön, jossa asukkaat ovat tiiviimmässä vuorovaikutuksessa keskenään. ASEMAKESKUS Keskustassa paikallinen joukkoliikenne tulee nojautumaan raitiotieverkostoon, jota tukevat linja-autojen runkolinjat eli heilurit. Esikaupunkialueilla paikallislinja-autot linkittyvät saumattomasti raitiovaunuihin ja syöttävät matkustajia niihin tai vievät matkustajia heidän määränpäihinsä. Aseman alueesta tulee paikallis- ja seutuliikenteen uusi solmukohta terminaali, josta kaikki matkustamiseen liittyvät palvelut ovat saatavilla. Aseman yhteyteen rakennettava raitiovaunupysäkki mahdollistaa erinomaiset vaihtoyhteydet Intercity-junien, kaukoliikenteen linja-autojen, raitiovaunujen ja paikallislinja-autojen välillä Rautatienkadulla. Transit-alue sijoitetaan kahteen tasoon, jotka liitetään toisiinsa liukuportailla: kulku raitiovaunuihin ja paikallislinja-autoihin järjestetään Matkakeskustunnelin tasolta, kun taas linja-autoasema ja junalaiturit sijaitsevat yhtä tasoa ylempänä. Nykyistä asematunnelirakennetta muutetaan. Ulkotunnelin ja sisätiloissa sijaitsevan tunnelin välinen seinä osittain puretaan raitiovaunulaiturille kulun helpottamiseksi. Itään liikennöivän raitiovaunun laiturille järjestetään kulku sisätilatunnelista ulkotunnelissa sijaitsevan suojatien kautta. Raitiotiekiskojen välissä sijaitsevien kantavien pylväiden sijoitteluun täytyy tehdä muutoksia. Raitiotiekiskojen, raitiovaunulaiturien ja jalkakäytävien lisäksi molemmin puolin tunnelia tulee kulkemaan myös yksisuuntainen pyörätie, joka kytkee Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyöräilyreitit toisiinsa. 66
Raitiolinja Junarata Seutuliikenteen linja-auton linja Paikallislinja-auton linja 1 Paikallislinja-auton linja 2 Raitiovaunupysäkki Asemakeskus Seutuliikenteen linja-autoasema Paikallislinja-auton pysäkki (linja 2) Paikallislinja-auton pysäkki (linja 1) Henkilöautojen kulku katukehälle Sisäänajo maanalaiseen pysäköintitilaan Pääkadut Katukehä Kokoojakatu Ratapihankatu Nykyinen maanalainen pysäköintitila Tunneli Uutta maanalaista pysäköintitilaa Tampereen infrastruktuurivisio 67