RECONNECTING TAMPERE TAMPEREEN ASEMAKESKUS SUUNNITELMAN SELOSTUS

RECONNECTING TAMPERE TAMPEREEN ASEMAKESKUS SUUNNITELMAN SELOSTUS kesäkuu 2014

Tampereen Asemakeskus Tampereen Asemakeskuksesta tulee kaupungin keskeinen solmukohta sekä paikallis- että seututasolla. Asemakeskus sijaitsee Tampereeen kaupungin uudessa sydämessä ja se liittää keskustan itä- ja länsipuolet toisiinsa ja Tampereen muuhun maailmaan. Asemakeskuksella on myös tärkeä rooli keskustan kehityksen luojana kaupunkia yhdistävän vahvan visionsa ansiosta. Uusi portti Tampereelle Hankkeemme esittelee Asemakeskuksen uutena upeana porttina Tampereelle ja koko keskiseen Suomeen. Mahtava kattorakenne tarjoaa matkustajille poikkeuksellisen tilaan liittyvän kokemuksen. Kansirakenteen suurten ympyränmuotoisten aukkojen ansiosta matkustajat saavat selkeän yleiskuvan asemasta ja asema-alue on helppo hahmottaa. Uusi asema-aukio Ehdotamme uuden elinvoimaisen yleisen aukion perustamista osaksi uutta Asemakeskusta. Uudesta asema-aukiosta tulee kaupunkilaisten uusi olohuone, jota sekä työmatkalaiset että paikalliset käyttävät moniin eri tarkoituksiin. Asema-aukion läheisyyteen tulee monenlaisia toimintoja kuten uusi elokuvateatteri, kauppoja ja myymälöitä, kaupunkiasutusta ja uusia laadukkaita toimistotiloja. Aukiosta tulee paikka, jota ihmiset käyttävät arkisiin toimintoihinsa, ja toisaalta itsessään vetovoimakohde. Keskuspuisto ja arkadi Ehdotuksessamme keskuspuisto sijoittuu vanhan ja uuden keskustan yhtymäkohtaan. Puisto tulee toimimaan kaupunkirakenteen vihreinä keuhkoina ja vapaa-ajan tapaamispaikkana keskustan sydämessä. Puiston kupeeseen rakennetaan arkadi, josta tulee laadukas ja aktiivinen puiston suuntaan avautuva reunavyöhyke. Puistosta ja arkadista muodostuu ainutlaatuinen kaupunkiympäristö. 2

Arkadi ja keskuspuisto kaupungin ainutlaatuinen reunavyöhyke. TIIVISTELMÄ Tampereen Asemakeskus ReConnecting Tampere Tampere on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista, minkä johdosta on odotettavissa, että siitä kehittyy suurempi kansallinen keskus. Tampereen Asemakeskuksella on mahdollisuus kehittyä portiksi Tampereelle ja muualle Suomeen sekä mahdollisuus kehittää Tampereen keskustaa tulevaisuudessa. Olemme valinneet ReConnecting Tampere -visioomme urbaanin näkökulman, jossa Asemakeskus toimii merkittävänä yhdyslinkkinä sekä Tampereella että valtakunnallisella tasolla. ReConnecting Tampere -vision mukaan Asemakeskuksesta tulee intermodaalinen liikenteen solmukohta kaupungin sydämessä sekä dynamo yhtenäisen keskustan kehittämistyöhön. Visiomme tarjoaa kestävän perustan kaupungin kahden puolen ja koko kaupungin lopulliselle yhdistämiselle. Reconnecting Tampere ehdottaa sellaisen yhtenäisen keskustan kehittämistä, jossa Asemakeskus on kaupungin uusi sydän. Junaradan aiheuttama arpi kaupunkirakenteessa parantuu keskustan laajetessa ratapihan yli idästä länteen. Tulevaisuudessa tällä uudella kansialueella on vaivatonta vaihtaa kulkumuodosta toiseen, sillä on erinomaiset itä länsi -suuntaiset yhteydet ja se on luonteeltaan ainutlaatuinen kaupunkialue. Kannesta tulee monitoiminen ja sen päälle rakennetaan monipuolinen kaupunkirakenne, jossa kaupalliset, liike-, asuin- ja kulttuuritoiminnot ovat symbioottisessa suhteessa toisiinsa. Uusi kansi yhtyy nykyiseen keskustaan kohdassa, johon rakennetaan Rautatienkadulle avautuva elinvoimainen liiketila-arkadi ja uusi keskuspuisto. Tampereen uusina vihreinä keuhkoina toimiva keskuspuisto sijoitetaan vanhan ja uuden keskustan yhtymäkohtaan, jossa kaupunkilaiset voivat tavata toisiaan ympäri vuoden. Puistosta tulee myös virkistysalue. ReConnecting Tampere esittelee aivan uuden lähtökohdan Tampereen uudelleen yhdistämiselle niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. 3

SISÄLLYSLUETTELO 2-3 Tiivistelmä 4-5 Sisällysluettelo 6-7 Taustaa 8-9 Mahdollisuuksia ja haasteita 10 11 Visio 12-25 Strategiat 26-29 Kaupunkirakenne 30-31 Yleissuunnitelma 34-35 Aluejulkisivu ja poikkileikkaus 36-37 Suunnitelman kerrokset 38-47 Tampereen Asemakeskus 48-51 Uusi asema-aukio 52-59 Kaupunkielämää kannella 60-61 Kaupunginosien elävöittäminen 62-65 Prosessi toteutettavuus ja vaiheistus 66-73 Tampereen infrastruktuurivisio 74-79 Selostus kiinteistöliiketoiminnasta asiantuntija-arvio 80-81 Toteutussuunnitelma 82-87 Rakennuskustannuslaskelma 88-103 Markkina-analyysi Suomennos: Translatinki Oy 5

TAUSTAA Tampere on yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista, minkä johdosta on odotettavissa, että se kasvaa suuremmaksi kansalliseksi keskukseksi. Tampereen Asemakeskuksella on mahdollisuus kehittyä portiksi Tampereelle ja muualle Suomeen sekä kehittää keskustaa tulevaisuudessa. Tampereen nykyinen keskusta sijaitsee molemmin puolin Tammerkoskea, joka virtaa kaupungin halki pohjoisesta etelään. Aiemmin Tammerkoski oli teollisuuden valtimo, joka jakoi kaupungin kahteen osaan. Mutta sittemmin siitä tuli sininen suoni, joka liitti kaupungin yhteen ja loi ainutlaatuisen ympäristön, jossa kaupunki saattoi kehittyä. Kosken rannoille kehittyi monipuolinen ja vetovoimainen kaupunkiympäristö, joka kohensi keskustaa monin tavoin. Alun perin Tammerkoski oli Tampereelle elämän lähde, ja nykyään se on osa keskustan vahvaa teollista perinnettä. Koski on arvokas kulttuurin, talouden ja virkistyksen näkökulmasta. Keskusta kasvaa nopeasti ja sille on vaikeaa löytää sopivia laajentumissuuntia. Nykyinen ratapiha, joka ulottuu kaupungin halki pohjoisesta etelään, muodostaa keskustan reunan sekä esteen ja arven kaupunkirakenteessa. Se jakaa keskustan kahteen täysin erilaiseen kokonaisuuteen, joilla on hyvin erilaiset kehittymisedellytykset. Ratapihan länsipuolella sijaitsevalla keskustalla on luontaista vetovoimaa ja se toimii hyvin kulttuurisen ja teollisen perintönsä ansiosta, kun taas ratapihan itäpuolella sijaitsevassa keskustassa on paljon haastavampi tilanne. Sieltä on matkaa ratapihan länsipuolella sijaitsevaan luonnolliseen keskustaan ja lisäksi ratapiha muodostaa sille fyysisen ja henkisen esteen. Huolimatta ratapihan nykyisestä estevaikutuksesta se tarjoaa suuria tulevaisuuden mahdollisuuksia Tampereelle. Se on elämänlanka, joka tuo taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia kaupunkiin. Ratapiha on kuin rannikkokaupungin satama elintärkeä kaupungin menestykselle mutta samalla haava kaupunkirakenteessa. Jotta Tampereesta tulisi yhä vahvempi kansallinen keskus, hankkeellamme tulee olla kokonaisvisio siitä, kuinka nämä kaupunkirakenteen kaksi puolta voidaan luontevasti yhdistää ratapihan yli. Hankkeemme tulisi käsitellä Tamperetta yhtenä yhtenäisenä kaupunkirakenteena, joka parantaa kaupunkia jo pitkään vaivanneen haavan. 7

MAHDOLLISUUKSIA JA HAASTEITA Kunnianhimoisen asemakeskushankkeen ansiosta Tampereella on mahdollisuus luoda ainutlaatuinen visio koko kaupungille. Ratapihan alue voi kehittyä upeaksi infrastruktuurin solmukohdaksi sekä myös liittää jakautuneen kaupunkirakenteen osat lopullisesti toisiinsa. Sillä on mahdollisuus kehittyä kukoistavaksi uudeksi keskustaksi Tampereen sydämessä. Ilman yhteistä visiota tehtyjä suunnitelmia Rata-alueella ja sen ympäristössä on meneillään monia rakennushankkeita, joista jokainen tuo oman lisänsä kaupungin tulevaisuuteen. Alueelta puuttuu kuitenkin visio, joka voisi linkittää rakennushankkeet toisiinsa ja mahdollisesti uudistaa Tammelan ja Tullin alueet. Hankkeellamme on potentiaalia tähän. Maantieteelliset tekijät Myös maantieteelliset tekijät asettavat haasteen idän ja lännen uudelleen yhdistämiselle. Maaston korkeuserot tuovat mukanaan sekä haasteita että kehitysmahdollisuuksia. Yhtäältä radan yli on vaikeaa luoda luonnollisia ylityksiä, kun taas toisaalta radan ansiosta meillä on ennen näkemättömät mahdollisuudet ainutlaatuisten kaupunkiolosuhteiden luomiseen. 9

Historiallinen keskusta Nykytila Tulevaisuus Yhdistynyt keskusta VISIO Yhdistynyt keskusta ja kytkeytynyt Asemakeskus Visiossamme Asemakeskus on kaupungin sydämessä sijaitseva infrastruktuurin solmukohta ja keskusta yksi kokonaisuus. Kaupungin historiallinen kehitys alkoi Tammerkosken länsipuolelta, josta se teollisuustoiminnan ansiosta ulottui kosken itärannalle ratapihaan saakka. Mielestämme seuraava luonnollinen askel Tampereen keskustan kehityksessä on askeleen ottaminen ratapihan yli. Tulevaisuudessa keskusta sisältää myös ratapihan itäpuolella sijaitsevat Tammelan ja Tullin alueet. Ratapihan alue, joka ulottuu Erkkilänsillalta (pohjoisessa) Sorinsillalle (etelässä) ja joka nykyään muodostaa kaupungin takapihan, tulee olemaan luonnollinen ja elinvoimainen osa Tampereen keskustaa. Alue tulee muodostamaan saumattoman yhteyden ratapihan yli länteen. Hankkeemme sisältää laadukkaita kaupunkitiloja, hyvää saavutettavuutta ja luontevia risteyksiä sekä laadukasta kaupunkiasumista ja toimistotilaa. Hankkeemme ehdottaa upean ja nykyaikaisen infrastruktuuriportin rakentamista Tampereelle ja keskiseen Suomeen. Tälle portille tyypillisiä piirteitä ovat matkustamisen helppous, kestävät liikennemuodot sekä nykyvaatimukset täyttävät palvelut. 11

VISIO, KILPAILU 1. HELPPO SAAVUTETTAVUUS 2. MIELLYTTÄVÄT KAUPUNKITILAT 3. LAADUKKAAT TOIMISTO- JA ASUINTILAT KESKUSTAVISIO SUUNNITELMA VIIDEN TÄHDEN KAUPUNGIN TOTEUTTAMISEKSI 1. KAUPUNKIASUMINEN 2. TYÖPAIKKAKESKITTYMÄ 3. KESTÄVÄ MATKUSTAMINEN 4. ELINVOIMAISET KAUPUNKITILAT 5. MONIPUOLISET PALVELUT 6. VIRKISTYSARVOT 7. LAADUKAS KAUPUNKIKUVA 8. OSALLISTAVA KEHITTÄMINEN TAKLI LIIKENNEVERKKOSUUNNITELMA 1. HYVÄ SAAVUTETTAVUUS 2. ESTEETÖN KAUPUNKI 3. PAIKKOJEN JA REITTIEN VERKOSTO 4. HELPOSTI HAHMOTETTAVA LIIKENNEYMPÄRISTÖ 12

RECONNECTING TAMPERE KUUSI TOIMEENPANOSTRATEGIAA 1. YHDISTÄ JA LIITÄ - naamio 2. UUSI ETUPIHA - arkadi 3. INTERMODAALINEN LIIKENTEEN SOLMUKOHTA - kaupungin sydän 4. KAUPUNGIN VIHREÄT KEUHKOT - Tampereen keskuspuisto 5. MATKUSTAMISEN HELPPOUS - paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten liikennemuotojen kytkeminen toisiinsa 6. MONIPUOLISTA & KOHENNA - kaupunginosien elävöittäminen STRATEGIAT Tampereen visioiden yhdistäminen Tamperetta varten on jo laadittu paljon hienoja visioita ja suunnitelmia, jotka on kirjattu kehitysasiakirjoihin ja kilpailuohjelmaan. Reconnecting Tampere -hankkeemme tavoitteena on yhdistää parhaat näistä visioista ja muuntaa ne kuudeksi yksinkertaiseksi, toteuttamiskelpoiseksi strategiaksi, jotka kohentavat kaupungin tilaa tehokkaasti. Hankkeemme tulisi omaksua kaikki hienot ideat sen tulisi tarjota laadukkaita toimistoja asuintiloja, monipuolisia palveluja, miellyttäviä ja elinvoimaisia kaupunkitiloja, helppoa saavutettavuutta, aseman ympärille keskittyviä toimintoja, virkistysarvoja ja viheralueita sekä tarjota maailman paras intermodaalinen liikenteen solmukohta ja sisäänkäynti Tampereelle. Reconnecting Tampere -ehdotuksemme sisältämät kuusi strategiaa on kuvattu seuraavilla sivuilla. 13

STRATEGIA 1 YHDISTÄ JA LIITÄ - naamio Ensimmäinen askel kohti yhtenäistä keskustaa on ottaa käyttöön jokin luonteva keino, jonka avulla kaupunki voi laajentua raiteiden yli. Rautatien itä- ja länsipuolilla on omat ruutukaavansa, kaupunkirakenteensa ja niiden väliset korkeuseronsa. Tulevaisuudessa nämä kaksi ruutukaavaa liitetään saumattomasti toisiinsa ulottamalla itäinen ruutukaava raiteiden yli länteen. Koska aseman itäpuoli sijaitsee korkeammalla kuin sen länsipuoli, on luontevaa jatkaa itäpuolen ruutukaavaa raiteiden yli ja liittää se länsipuoleen. Näiden kahden ruutukaavan väliin jäävälle alueelle rakennetaan aivan uusi alue, Tampereen keskuspuisto. Tämä strategia on eräänlainen naamio, joka peittää ison arven kaupunkirakenteessa. 15

STRATEGIA 2 UUSI ETUPIHA - arkadi Käytämme junaradan itä- ja länsipuolten välisen korkeuseron hyödyksemme rakentamalla arkadin, aktiivisen reunavyöhykkeen keskuspuiston suuntaan. Arkadin ansiosta radan nykyisestä takapihasta tulee kaupungin uusi etupiha. Arkadin tiloihin sijoitetaan ulospäinsuuntautunutta toimintaa, joka tukee aktiivista ja monipuolista kaupunkielämää Tampereen sydämessä. Tämä ydinstrategia poistaa itä- ja länsipuolten välisen korkeuseron. Tulevaisuudessa näiden kahden alueen kesken ei ole mitään eroa on vain yksi yhtenäinen keskusta. Asemasta tulee arvokas sisäänkäynti Tampereelle ja kaupunkitila, joka on avoinna vuoden jokaisena päivänä. 17

18 Asemasta tulee arvokas sisäänkäynti Tampereelle ja kaupunkitila, joka on avoinna vuoden jokaisena päivänä.

STRATEGIA 3 INTERMODAALINEN LIIKENTEEN SOLMUKOHTA - kaupungin sydän Tampereen Asemakeskus, joka muodostaa tämän strategisen suunnitelman keskipisteen, näyttelee keskeistä osaa kaupungin kahden puolen liittämisessä toisiinsa. Asemakeskuksen rooli porttina lännen ja idän välillä sekä etelän ja pohjoisen välillä tekee siitä erittäin tärkeän urbaanin ankkurin kaupungissa. Asemakeskuksen tulee toimia infrastruktuurin sujuvana solmukohtana sekä myös suosittuna kokoontumispaikkana vuoden jokaisena päivänä ja yleisenä olohuoneena kaupunkilaisille. Tämän lisäksi sen tulisi toimia upeana porttina kaupunkiin saapuville työmatkalaisille ja matkailijoille. Tulevaisuudessa Tampereen aseman kautta kulkee mahdollisesti jopa 20 miljoonaa ihmistä vuodessa, joten siitä tulee todellinen paikallinen ja valtakunnallinen solmukohta. 19

STRATEGIA 4 KAUPUNGIN VIHREÄT KEUHKOT Tampereen keskuspuisto Tampereen keskustassa on paljon erilaisia vetovoimakohteita sekä kulttuurin että kaupan alalla. Ydinkeskustassa on kuitenkin liian vähän viheralueita. Nykyisen juna-aseman vieressä sijaitseva Posteljooninpuisto on joka puolelta liikenteen ympäröimä ja eristetty ympäristöstään, sillä sen vieressä sijaitsee iso Hämeenkadun, Rautatienkadun ja Itsenäisyydenkadun risteys. Varmistamme ainutlaatuisen kaupunkiympäristön synnyn rakentamalla keskuspuiston (joka toimii kaupungin isoina vihreinä keuhkoina) sekä aktiivisen raja-alueen keskuspuiston viereen. Risteyksen pienentämisen ansiosta puisto jatkuu yhtenäisenä Kyttälänkadulta (pohjoisessa) Kalevantielle (etelässä) saakka. Keskuspuistosta tulee niin nuorten, vanhojen, matkailijoiden kuin paikallistenkin kokoontumispaikka. Siitä ja Asemakeskuksesta tulee ainutlaatuinen käyntikohde keskustassa. 21

4.1 Eri liikennemuotojen kytkeytyminen toisiinsa (linja-autoaseman uudelleen sijoittaminen ja raitiovaunupysäkit) 4.2 Keskustan laajentaminen katukehää siirtämällä ja keskustan muuttaminen jalankulkupainotteiseksi alueeksi 4.3 Liikenteen solmukohdissa sijaitsevat pyöräparkit 22

STRATEGIA 5 MATKUSTAMISEN HELPPOUS paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten liikennemuotojen kytkeminen toisiinsa Yksi Tampereen keskustan yhdistämistä koskevista keskeisistä strategioista on infrastruktuurivision liittäminen kaupunkivisioon. Tämä strategia koskee paitsi kaupunkia myös seudullista ja valtakunnallista tasoa. Infrastruktuurin kehittämistarpeet täytyy linjata kaupunkirakenteen kehittämisen kanssa. Luonnollinen kehitysalue syntyy, kun katukehä siirretään Rautatienkadulta Yliopistonkadulle. Tammelan ja Tullin alueet kytketään keskustan jalankulkupainotteiseen vyöhykkeeseen. Alueen keskellä sijaitsevassa Asemakeskuksessa, infrastruktuurin solmukohdassa, eri liikennemuodot ovat sujuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Raitiotie risteää katukehän kanssa ja tarjoaa uuden kestävän tavan liikkua ydinkeskustassa. Parannettu pyöräilyverkosto sulauttaa pyöräilyn osaksi kaupunkia ja tekee siitä luonnollisen tavan liikkua kaupungin sydämessä, jonka strategisesti tärkeisiin paikkoihin sijoitetaan pyöräparkkeja. 23

5.1 Kaupunkirakenteen tiivistäminen 5.2 Kaupunkitilan elävöittäminen 5.3 Nykyisen kaupunkikuvan uudelleen ohjelmointi 24

TAMMELAN TIIVISTÄMINEN TULLIN MONIPUOLISTAMINEN STRATEGIA 6 MONIPUOLISTA JA KOHENNA kaupunginosien elävöittäminen Tammelan ja Tullin alueilla on omat luonteensa. Tammelan tonttirakenne muistuttaa keskustan länsiosan korttelirakennetta, mutta Tammelan 1960-luvun standardein kehitetty kaupunkirakenne on luonteeltaan hyvin niukka ja avoin. Melkein kaikilla tontinkulmilla on suuria pysäköintialueita, jotka tekevät reikiä kaupunkikuvaan. Mielestämme aluetta voi tiivistää käyttämällä hienovaraista täydennysrakentamista, jossa tonttirakenne hyödynnetään täysimittaisesti. Näin Tammelaan voidaan saada laadukkaita yleisiä tiloja. Tullin aluetta vaivaa toinen ongelma, toiminnan yksipuolisuus. Tullin alueella on lähinnä toimistorakennuksia, minkä johdosta kävijä kokee alueen yksitoikkoisena. Tullin teollisen menneisyyden ansiosta kaupunkikuvan mittakaava on hyvin intermodaalinen ja intiimi ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä omaleimaiseksi kaupunginosaksi. Tullin aluetta uudelleen ohjelmoimalla ja elävöittämällä sillä on mahdollisuus integroitua osaksi keskustaa ja toimia linkkinä yliopiston, Tampere-talon ja keskustan muiden osien välillä. 25

KAUPUNKIRAKENNE RECONNECTING TAMPERE Reconnecting Tampere -ehdotuksen yleissuunnitelma sisältää yllä esitellyt kuusi strategiaa. Yleissuunnitelma jatkaa nykyistä kaupunkirakennetta ulottamalla ruutukaavan ratapihan yli. Otamme huomioon kaupungin luonteen ja perinteet sen kehittämisessä. Tuloksena on yksi yhtenäinen keskusta. Ei tahattomia aukkoja. Ei hukkatilaa. Ei takapihoja. Ei esteitä. Ei aitoja. Vain yksi yhtenäinen keskusta. Keskustori Tampereen Teatteri Laukontori 1:4 000 Kaupunkirakennekaavio 26

Tampereen tuomiokirkko Tammelantori Emil Aaltosen puisto kulttuuritalon aukio Tampereen keskuspuisto Tampereen asema-aukio Tampereen linja-autoasema Tullikamarin aukio veturitallien puisto Liikuntahalli (hybridirakennus Tampere-talo Tampere-talo Tampereen yliopiston kampus 27

YHDISTYNYT KESKUSTA 29

YLEISSUUNNITELMA Kaupungin yhdistäminen Reconnecting Tampere -ehdotuksen yleissuunnitelma seuraa Tampereen omaa mittakaavaa luoden elinvoimaisia kaupunkitiloja, intiimejä katuprofiileja ja puolijulkisia viherpihoja. Uudesta keskuspuistosta tulee kukoistava viher- ja virkistysalue, jossa on toimintoja ja tapahtumia sekä runsaasti pyöräparkkitilaa ja reheviä istutuksia. katetusta asema-aukiosta tulee luonteva ja eloisa keskuspaikka, jossa ihmiset odottavat junaa taikka kävelevät iltapäivän iloksi. Siitä tulee kaupunkilaisten yhteinen olohuone! Pieniä ulkoalueita ja taskupuistoja on siroteltu kaupunkirakenteen eri osiin, ja niissä kiireiset kaupunkilaiset voivat hengähtää. Rakennukset edustavat monenlaisia rakennustypologioita ja toimintoja, joista monet ovat sekoittuneet kaupungin ympärivuorokautiseksi elävöittämiseksi. Nämä hybridirakennukset luovat nykypäivän elämäntapaa, jossa yritys-, asuin- ja liiketilat ovat sekoittuneet. Yhdessä ne muodostavat vankan perustan Tampereen kehittämiselle. Kannelle rakennettavasta uudesta, 31

asema- pyöräparkki nykyinen asema taksi linja-autopysäkki asemantorni Keskuspuisto YLEISSUUNNITELMA Tampereen Asemakeskus 1-1000 32

yhteys Ratapihankadulle Rastin kortteli Scandic Tampere Station -hotelli aukio 33

VANHA PUISTO RAITIOTIETUNNELI ASEMA-AUKIO Aluejulkisivu- Rautatienkatu 1:1 000 Kannen kaupunkirakenne sovitetaan nykyiseen kaupunkikuvaan. Asemakeskusalueelle sijoittuva keskuspuisto arkadeineen toimii kaupunkirakenteen uusina vihreinä keuhkoina. HÄMEENKATU RAUTATIENKATU ASEMA-AUKIO NYKYINEN ASEMA Poikkileikkaus B-B 1:1 000 Asemakeskus on eri liikennemuotojen tehokas solmukohta. Juna-, raitiovaunu-, linja-auto-, pyöräily-, jalankulkuja henkilöautoverkostot kytkeytyvät toisiinsa Asemakeskuksen kohdalla. MAAN ALLA OLEVA ASEMA 34

ARKADI KESKUSPUISTO LINJA-AUTOASEMA JA PYSÄKÖINTILAITOS SAATTOLIIKENNE 35

Tonttirakenne Uusi tonttirakenne ulottuu ratapihan yli liittäen kaupungin kaksi puolta toisiinsa. Uusien tonttien periaatteet seuraavat nykyisten tonttien periaatteita. Näin voimme muodostaa selkeät ja helposti hahmotettavat yhteydet idästä länteen. Kaupunkirakenne Uusi kaupunkirakenne jatkaa itäisen ruutukaavan rakennetta. Se noudattaa nykyisen kaupunkirakenteen logiikkaa ja sulautuu luontevasti keskustaan. Tammelan ja Tullin alueita tiivistetään varovaisen täydennysrakentamisen avulla. Viheralueet Viherstrategiamme piirtyy kaupungin nykyiseen vihreään infrastruktuuriin. Se täydentää lännestä itään kulkevia viheryhteyksiä ja kehittää olemassa olevia puistokatuja. Urbaanit ankkuripaikat Uudet urbaanit ankkuripaikat sijoitetaan strategisesti tärkeisiin kohtiin uudelle kannelle. Ankkuripaikkoja perustamalla luomme uusia kaupunkitiloja ja vahvoja yhdyslinkkejä radan yli. 36

Suunnitelman kerrokset Poikittais- ja näköyhteydet Ehdotuksemme sisältää selkeät ja tehokkaat yhteydet ratapihan yli. Osa niistä on myös näköyhteyksiä, mikä entisestään vahvistaa niitä. Yleiset tilat Uusi katuja kaupunkitilojen verkosto nivoutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen muodostaen yhtenäisen verkoston. 37

rautatieaseman palvelut kulku laiturille nykyinen kulku laituritasolle raitiovaunulaituri raitiovaunulaituri pyöräparkki kulku laiturille lentojen lähtöselvitys bag drop -piste kauppoja nykyinen pysäköintihalli kauppoja kauppoja laajennettu pysäköintihalli Matkakeskustunneli linja-autoasemalle 1:1 000 Tunnelitason pohjapiirros ASEMA-AUKIO Aluejulkisivu - Ratapihankatu 1:1 000 38 RAITIOTIETUNNELI

yhdyshalli raitiovaunupysäkki pyöräparkki maanalainen parkki seinätiloja ramppi linja-autoasemalle kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja saattoliikenne ja taksi seinätiloja Tunnelitaso, aksonometrinen piirros sisäänkäynti Pendoliinotunneliin TAMPEREEN ASEMAKESKUS Kaupungin sydän ja kaikkien liikennemuotojen solmukohta Tampereen Asemakeskuksesta tulee Suomen ensimmäinen kaikki liikennemuodot saman katon alle saumattomasti yhdistävä asema. Tulevaisuudessa Tampereen aseman kautta kulkee yli 20 miljoonaa matkailijaa ja työmatkalaista vuodessa, mikä tekee siitä yhden Suomen vilkkaimmista liikenteen solmukohdista. Asemakeskus sijoitetaan kolmeen tasoon, minkä ansiosta kaikki liikennemuodot voidaan sijoittaa hyvin lähelle toisiaan. Tulevaisuudessa Tampereen Asemakeskus ei ole vain valtakunnallisen junaliikenteen risteysasema vaan siitä tulee myös tärkeä yhdyslinkki Tampere Pirkkalan nopeasti kasvavalle kansainväliselle lentoasemalle ja sitä kautta ulkomaisiin kohteisiin. Paikalliset matkustajat voivat saapua raitiovaunulla suoraan Asemakeskuksen uuteen transit-tunneliin, tehdä lähtöselvityksen lennolleen, jättää ruumaan menevät matkatavaransa bag drog -automaattiin ja jatkaa matkaansa lentoasemalle. Suurten henkilöautoille ja polkupyörille tarkoitettujen pysäköintitilojen ansiosta ne, jotka tekevät pidemmät matkat mieluummin junalla tai linja-autolla, löytävät aina pysäköintitilaa ajoneuvoilleen. Tampereen uusi sydän eli keskusaukio, joka rakennetaan Asemakeskuksen päälle, tulee olemaan yksi kaupungin tärkeimmmistä yleisistä tiloista. Katettu aukio on vetovoimainen kaikkina vuodenaikoina. Lukuisat ravintolat ja kahvilat sekä elokuvateatteri ja liikuntakeskus tarjoavat matkalaisille runsaasti mahdollisuuksia tauon pitämiseen matkanteon lomassa. Aukion ympärille sijoitetut uudet joustavat toimistotilat ja laadukkaat asunnot tarjoavat mahdollisuuden asua ja työskennellä Tampereen uudessa sykkivässä sydämessä. Asemakeskuksesta tulee paikka, jossa vieraat pystyvät heti aistimaan kaupungin ominaispiirteitä ja jossa paikalliset voivat nauttia keskustasta, joka on elävä ja energinen ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. TUNNELI 39

nykyinen kulku laituritasolle lähtölaiturit linja-autojen pysäköinti ohitusraide ramppi pysäköintitaloon linja-autojen pysäköinti tulolaiturit taksi kannelle tunneliin rahtipalvelut ramppi pysäköintitaloon 1:1 000 Laituritason pohjapiirros Aluejulkisivu - Ratapiha 1: 1 000 40 ASEMATUNNELI RAITIOTIETUNNELI ASEMALAITUR

linja-autoaseman odotussali lähtölaiturit asemaravintola taksi/ saattoliikenne Laituritaso, aksonometrinen piirros junalaiturit AINUTLAATUINEN MATKUSTUSKOKEMUS Tampere Travel & Service Centre Kookkaat puiset pylväät nousevat korkeuksiin kannatellen kevyttä puusta rakennettua katosta, joka toivottaa matkustajat tervetulleiksi Asemakeskukseen. Katoksen ikonisen rakenteen ja sen läpi suodattuvan valon ansiosta asemalla on oma tunnistettava ulkoasunsa ja laiturihallissa ainutlaatuinen tunnelma. Laituritasoon tehtyjen suurten aukkojen ansiosta luonnonvaloa riittää uuteen transit-tunneliin saakka, jossa matkustajat kiirehtivät raitiovaunuihinsa tai tekemään lentojensa lähtöselvitystä. Uusien liukuportaiden ja hissien välityksellä junalaitureille on esteetön pääsy sekä uudesta transit-tunnelista että kansitasolta. Uusi linja-autoasema sijoitetaan Pakkahuoneenaukiolle samalle tasolle kuin junalaiturit. Linja-autoaseman tilava odotussali yhdistetään suoraan transit-tunneliin ja ylemmällä tasolla sijaitsevalle aukiolle hissien ja portaiden välityksellä. Nämä kaksi tärkeää kaukoliikenteen asemaa liitetään visuaalisesti toisiinsa asentamalla suuret lasiseinät niiden väliin. Tärkeintä suunnittelussa on ollut tehdä eri liikennemuotojen välisistä yhteyksistä mahdollisimman sujuvat, jotta vaihdot olisivat miellyttäviä ja tehokkaita. I TUNNELI ASEMALAITURI 41

junalaituri junalaituri raitiovaunupysäkki 1. Suora yhteys raitiovaunuilta Tram and junalaitureille rail - direct access from platforms LINJA- AUTOASEMA PYÖRÄ- SÄILYTYS JALANKULKU- YHTEYS IDÄSTÄ PYSÄKÖINTITILAA LAITURI- TASO JALANKULKU- YHTEYS LÄNNESTÄ 2. Esteettömät yhteydet transit-terminaalin kautta 42

ASEMAKESKUSTA KOSKEVAT PÄÄPERIAATTEET YLEISET TILAT JUNAT RAITIOVAUNUT POLKU- PYÖRÄT TRANSIT-TUNNELI LÄHTÖSELVITYS- PISTEET 3. Toisiinsa limittyviä liikennemuotoja Different Overlapping Modes of Transportation KULKU IDÄSTÄ LÄNSI ITÄ KULKU LÄNNESTÄ Arrival from East and West to Train 4. Saapuminen junalaitureille 43

44 Uusi portti Tampereelle

Scandic Tampere Station -hotelli asema-aukio nykyinen asema asemantorni Kansitason pohjapiirros SISÄÄNKÄYNTI LINJA-AUTOASEMALLEI ITSENÄISYYDENKADUN RAMPPI PYÖRÄPARKKIHALLI RAITIOVAUNU- JA ASEMALAITURIT VANHA ASEMARAKENNUS Poikkileikkaus A-A 1:1 000 46

kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja asemakatos linja-autoaseman kahvila lipunmyyntipisteet supermarket elokuvateatteri huoltotilaa kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja terasseja kauppoja kahviloita ravintoloita toimistoja Kansitaso, aksonometrinen piirros KAIKKI YHTEYDET SAMAN KATON ALTA Tampereen Asemakeskus Tampereen raitiotie ja Asemakeskus ovat merkittäviä investointeja, jotka vievät Tamperetta lähemmäs muita Euroopan kaupunkeja. Visiomme kytkee raitiotien ja Asemakeskuksen toisiinsa saumattomien yhteyksien tarjoamiseksi. Ehdotamme, että raitiovaunupysäkki sijoitetaan aseman ali kulkevaan nykyiseen autotunneliin. Asematunnelin kaksi samansuuntaista jalankulkureittiä tullaan yhdistämään uudeksi transit-tunneliksi, josta on suora yhteys asemille, polkupyörien ja henkilöautojen pysäköintitiloihin ja ylemmällä tasolla sijaitsevalle aukiolle. Transit-tunnelista tehdään uusi lähtö- ja saapumishalli kaikille liikennemuodoille siitä tulee tila, joka mahdollistaa yhtenäiset matkaketjut. Uuden transit-tunnelin ja vanhan autotunnelin välinen seinä puretaan ja sen paikalle rakennetaan transit-tunneliin johtavat portaat ja uudet hissit, jotka kytkevät Asemakeskuksen kaikki tasot toisiinsa. Tulevaisuudessa autoliikenne ohjataan katukehälle ja nykyinen autotunneli varataan ainoastaan raitiovaunuille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille. Tunnelin pohjoispuolelle rakennetaan uusia liukuportaita helpottamaan idän suunnasta saapuvien matkustajien kulkua junalaitureille. Aina vaivattomasti, tehokkaasti ja miellyttävästi. ASEMA-AUKIO JA KESKUSPUISTO RAUTATIENKATU HÄMEENKATU 47

elokuvateatteri sisäänkäynti sisäänkäynti kauppoja ja kahviloita elokuvateatterin aula kauppoja ja kahviloita nykyinen kulku laituritasolle ramppi asema-aukiolle sisäänkäynti linja-autoasemalle lipunmyyntipiste lipunmyyntipiste lipunmyyntipiste asema-aukio supermarket asemantornin aula kauppoja ja kahviloita kulku asunnoille rahtipalveluautomaatti 1:1 000 Kansitason pohjapiirros 1:500 Asemaa koskeva leikkaus 48

ASEMAKATOS SUPERMARKET liiketila KULTTUURI- JA LIIKETILAT aktiivinen katutaso monikäyttö elokuvateatteri LINJA-AUTOASEMA kulku portaiden ja ramppien välityksellä ASEMA-AUKIO Asemakeskuksen sydän lipunmyynti- ja neuvontatoimistot kulku ratatasolle aukiolle siirretty kioski pyöräpysäköintitilaa TORNI aukion uusi maamerkki aktiivinen katutaso UUSI ASEMA-AUKIO Kaupungin urbaani ankkuri ASEMA-AUKIO KAUPUNGIN YHDIS- TÄVÄ SYKKIVÄ SYDÄN Puiset pylväät kohoavat aseman laituritasosta muodostaen 4 500 neliömetrin levyisen katoksen Tampereen itäisen keskustan uuden sydämen ylle. Eteerisen katoksen, puiden ja pienten kioskipaviljonkien ansiosta tästä uudesta asema-aukiosta tulee ainutlaatuinen. Aukiosta tulee uusi mielenkiintoinen paikka tamperelaisille sekä myös Asemakeskuksen tärkein odotusalue. Aseman lähes ympärivuorokautiset toiminnot ja aukion laaja palvelutarjonta tuovat uudenlaista suurkaupungin tuntua Tampereelle. Asema-aukio upea yleinen tila Ympäristöään korkeammalla sijaitseva uusi asema-aukio ja kävelyreitti, joka kulkee uuden keskuspuiston viertä länteen päin, sekä ilta-aurinko luovat yleisen alueen, joka kilpailee upeudessaan Tammerkosken historiallisen ympäristön kanssa. Lukuisat kahvilat, galleriat ja kaupat sekä ihmisvirta tekevät paikasta toiminnan keskuksen. Ravintoloiden ja kulttuuritoimintojen ansiosta urbaani ilmapiiri ei lässähdä sittenkään, kun työntekijät ovat lähteneet toimistoista koteihinsa, jotka sijaitsevat Tampereella tai sen ympäristössä. Aukiolta käsin paikalliset asukkaat ja matkustajat voivat nähdä keskustan aivan toisesta perspektiivistä. Puinen katos, joka rakennetaan puurakentamisen uusimpia innovaatioita hyödyntäen, luo varjoa kesällä ja suojaa sateelta ja lumelta muina vuodenaikoina. Kannen ympyränmuotoiset aukot, jotka yhdistävät tilan laituritasoon, on porrastettu, minkä ansiosta ihmiset voivat istua näissä suojaisissa paikoissa ja nauttia auringonvalosta, joka läpäisee puisen katoksen. Pienet paviljonkikahvilat levittäytyvät aukion ympärille kesäisin, ja neuvonta- ja palvelukioskit jakavat matkailuvinkkejä sekä tietoa juna- ja lentoyhteyksistä. Lisäksi suosittu Rautagrilli siirretään aukiolle nykyaikaisten kioskipaviljonkien joukkoon. Näin kaikilla matkailijoilla on ainakin mahdollisuus maistaa mustaamakkaraa! 49

50 Uusi asema-aukio kaupungin urbaani ankkuri

Kaupunkielämää kannella Tulevaisuudessa Tampereen uudelleen yhdistetty keskusta tarjoaa upeita mahdollisuuksia niille, jotka tavoittelevat urbaania ja kestävää elämäntapaa. Uusi kaupunkirakenne on tiivis ja jalankulkuystävällinen, ja katutason rakennuksissa on enimmäkseen julkisten palvelujen ja kauppaliikkeiden tiloja. Kannella kulkevat kadut on varattu pääasiassa jalankulkijoille ja pyöräilijöille, mutta myös hälytys- ja huoltoajoneuvoilla on pääsy kannelle. Henkilöautoja saa kannella käyttää tiettyihin huoltotarkoituksiin kuten muuttoihin, mutta muu henkilöautoliikenne kannella on kielletty. Alueella vallitseva kestävä elämäntapa näkyy selvästi myös kaupunkirakenteessa. Sadevettä kerätään viherkatoilta, ja keskitetystä vedenkeräysjärjestelmästä johdetaan vesi uuteen keskuspuistoon. Monenlaisia tunnelmia ja yksityiskohtia Kannen kaupunkirakenteen ansiosta sen eri osissa vallitsee intiimi urbaani tunnelma. Kannen sydämessä, Asemakeskuksen läheisyydessä, on aina elämää. Monenlaiset toiminnot ja hybridirakennukset tuovat alueelle sykkivää urbaania tunnelmaa. Kannen pohjoisosassa painopiste on asumisessa ja ympäristön vihreydessä. Puolijulkiset viherpihat luovat urbaaneja piilopaikkoja ja toimivat asema-alueen vastakohtana. Pihat ovat autottomia, rentotumiseen ja vapaa-ajan viettoon tarkoitettuja alueita, joissa paikalliset voivat viettää aikaa yhdessä. Rongankadulla sijaitseva taskupuisto toimii kulttuurisena yhdyslinkkinä molemmin puolin rataa sijaitsevien asuinalueiden välillä. Alueen eteläosaan, joka sijaitsee Tampere-talon ja keskustan yhtymäkohdassa, rakennetaan liikuntakeskus, jossa voi harrastaa monenlaisia urheilulajeja sulkapallosta seinäkiipeilyyn. Tästä idän ja lännen välisestä linkistä tulee suosittu jalankulkuyhteys Tampere-talon, Kyttälän ja Ratinan liikunta-alueen välillä. Leikkaus uuden kannen ja kaupunkirakenteen periaatteista 53

RAHTIPALVELUT rahti saattoliikenne PYSÄKÖINTI yhteys P-Hämppiin RATAPIHANKATU yhteys linja-autoasemalle näköyhteys juniin LINJA-AUTOASEMA odotusalue laiturit PYÖRÄPARKKI kulku Itsenäisyydenkadulta KÄVELYREITTI liiketiloja katutasossa kahviloita ja ravintoloita kävelyreitin varrella istuimia monikäyttö (asuin- ja toimistotiloja) ARKADI liiketiloja kahviloita ja ravintoloita terasseineen KESKUSPUISTO ASEMA-AUKIO jalankulkuystävällinen UIMAHALLI puiston alla maisemaan upotettu sisäänkäynti 54

Linja-autoasema Uudesta linja-autoasemasta tulee itäinen portti Asemakeskukseen. Linja-autoasema sijoitetaan samalle tasolle kuin junalaiturit, ja suuret lasiseinät luovat näköyhteyden laitureille. Asemalta on liukuportaat ja hissit kansitasolle ja transit-terminaaliin. Pyöräilijöille ja jalankulkijoille tarkoitetut pääsisäänkäynnit löytyvät linja-autoaseman pohjoisen ja eteläisen julkisivun puolelta. Linja-autoasemalle toteutetaan nykyaikainen porttijärjestelmä, ja matkustajat voivat odottaa linja-autoaan ilmastoidussa odotussalissa. Itäinen saattoliikennealue ja taksitolppa sijoitetaan linja-autoaseman sisälle, jotta ihmisillä on mahdollisuus saapua Asemakeskukseen kuivina säästä riippumatta. Pakettirahtialue ja päivittäistavarakaupan lastauslaituri sijaitsevat linja-autoaseman eteläpuolella. Kaikki ajoneuvot kulkevat asemalle Ratapihankadulta käsin. Keskitetty polkupyöräparkki sijoitetaan linja-autoaseman alle samaan tasoon kuin transit-tunneli. Arkadi Kaupungin itä- ja länsipuolet sijaitsevat eri korkeudella. Nämä kaksi puolta yhtyvät pohjois etelä -linjassa nykyisen aseman kohdalla ja luovat ainutlaatuisen kaupunkiympäristön pitkän, monumentaalisen monitoimirakennuksen kanssa, jota kutsutaan arkadiksi. Arkadi sijoitetaan uuden keskuspuiston laidalle nykyisen aseman molemmin puolin. Arkadi rakennetaan käyttäen hienoimpia digitaalisia puurakentamistekniikoita, ja lopputuloksena syntyy ikoninen rakennus, joka toimii uuden keskustan uutena julkisivuna. Erilaisten kahviloiden, pienten toimistojen ja kauppojen ansiosta rakennuksesta tulee basaarimainen ja elinvoimainen puistoon rajautuva tila. Arkadin katolle rakennetaan kävelyreitti, jonka varrella on puita, istuinryhmiä ja asuintalojen julkisivuja sekä länteen antavia toimistorakennuksia. Keskuspuisto Kun pysäköintitalo ja toimistorakennus puretaan, nykyisen ja uuden keskustan välille muodostuu uusi avoin tila, johon rakennetaan keskuspuisto. Se kytkee nykyisen Posteljooninpuiston ja asema-aukion alueeseen, jossa purettava pysäköintitalo vielä nykyään sijaitsee. Näin saadaan rakennettua puisto alueelle, josta puuttuvat kunnolliset viher- ja virkistysalueet. Uudesta puistosta tulee suuri vihreä keidas, joka on kaupunkilaisille yhtä tärkeä kuin keskustan länsiosassa virtaava Tammerkoski. Keskuspuisto tulee myös nostamaan sen ympärillä sijaitsevien kiinteistöjen arvoa ja tekemään sen ympäristöstä ainutlaatuisen asuin- ja toimistoalueen. Uusi terveyskeskus ja uimahalli (6 000 m 2 ) sijoitetaan puiston pohjoisosan alle kohtaan, jossa maasto nousee kansitasolle. 55

HOTELLI vastaanotto ravintola saattoliikenne TASKUPUISTO ravintolan terassi porrastettu alue TAVARA-ASEMAN KULTTUURITALO uudelleen sijoitettu ja kunnostettu rakennus TASKUPUISTO KULTTUURIAUKIO ulkoilmaruokailua tapahtumatila RAMPPI, pyöräily-yhteys kannelle RINNEPUISTO reitti kannelle viherverkon laajennus 56

Veturitallit Historiallisesti merkittävien veturitallien eteen rakennetaan porrastettu aukio. Nykyisiä rakennuksia koskevat haasteet ja niiden tulevaisuuden käyttötarkoitus liittyvät Ratapihankatuun ja sen raskaaseen liikenteeseen. Uusi yleinen aukio, jolle rakennetaan ympyränmuotoiset porrastukset, täydentää nykyisten rakennusten muotoja. Tulevaisuudessa hotellin ravintolasta johtaa silta kansitasolle ja ravintolalle rakennetaan uusi terassi aukiolle. Henkilöautoilla on pääsy pohjoisen veturitallin kohdalla sijaitsevalle hotellin saattoliikennealueelle, mutta eteläisen veturitallin alueelle rakennetaan amfiteatteri, jalankulkuyhteys ja rauhallinen piha-alue. Eteläisestä veturitallista tulee Design2Production-tila, jossa uudet startup-yritykset voivat kohdata ja testata ideoitaan. Rongankadun risteyksen taskupuisto Historiallisesti arvokas tavara-asemarakennus sijoitetaan uuteen paikkaan kilpailualueen pohjoispuolelle. Se tulee julkiseen käyttöön ja sen ympärille rakennetaan aukio. Tavara-asemarakennuksesta tehdään kulttuuri- ja monitoimitalo, jossa järjestetään monenlaisia esityksiä ja tapahtumia. Päiväsaikaan rakennus toimii monitoimitalona alueen asukkaille. Freelancerit voivat varata sieltä toimistoja kokoustiloja, ja sekä nuoremmille että vanhemmille kaupunkilaisille tarkoitetut iltapäiväkerhot voivat kokoontua tiloissa. Tämä vanha kunnostettu rakennus tuo historiallisen ulottuvuuden alueelle, jolla on lähinnä uusia rakennuksia. Esteettömyys kävely- ja pyöräily-yhteydet Kannen rakentamisen yhtenä pääajatuksena on liittää keskustan itäosa sen länsiosaan. Yhteydet kannelle on suunniteltu esteettömiksi pyöräilijöille ja liikuntaesteisille. Viheralueiden ja ainutlaatuisten suunnittelustrategioiden avulla nämä kulkukohdat voidaan muuttaa yleisiksi tiloiksi. Hyvän saavutettavuuden toteuttamiseksi rakennetaan kahdeksan ramppia sekä rinteeseen sijoittuvia puistoalueita. 57

RAUTATIENKATU KESKUSPUISTO SEINÄ MAAN ALLA SIJAITSEVAT LAITURIT Poikkileikkaus C-C 1:1 000 Tullikamarin aukiolta on sujuva jalankulkuyhteys kannelle ja Asemakeskukseen. VELLAMONKATU TUNNELI VANHA PUISTO TUNNELI JA ASEMALAITURIT Poikkileikkaus D-D 1:1 000 Vanha tavara-asema toimii uutena kulttuuritalona ja urbaanina ankkurina Tammelan alueen ja Kyttälän pohjoisosan asuinalueen välillä. 58

Reconnecting Tampere KELLARIKERROS TULLIN PYSÄKÖINTITILAA RONGANKATU RAUTATIENKATU 59

u at ink Pin n Åk erlu nd ink atu Nykyään Tullin alueen toiminnot ovat yksipuolisia. Alueella on lähinnä toimistoja ja suuria pysäköintialueita. Tammelan alueella on ruutukaava ja sirpaleinen kaupunkirakenne. Maan tasolla on suuria pysäköintialueita, minkä johdosta Tammelassa vallitsee esikaupunkimainen tunnelma. uusia asuntoja new housing Pin nin ka t u aukio Tulli urban square maanalaista pysäköintitilaa underground parking Åk erlu nd ink atu Re-Connecting Tampere ehdottaa monipuolistamisstrategiaa, jossa keskustan suuri pysäköintitalo puretaan. Uusi aukio sijoitetaan Tampere-talon, yliopiston, Tullintorin ja Kyttälän yhtymäkohtaan. 60 Tarkkaan tutkimaamme tiivistämisstrategiaa käyttäen pystymme elvyttämään alueen urbaanin tunnelman. Nurkkatonteille voidaan rakentaa, ja alueelle tarvitaan kaupunkipihoja. Kaupunkitilan määrittelijöinä toimivat rakennukset eivätkä maan tasolla sijaitsevat pysäköintialueet. Poistetut pysäköintitilat korvataan rakentamalla maanalaisia pysäköintitaloja.

en isto Tampereen asema-aukio Tampereen linja-autoasema Tampereen tuomiokirkko Tullikamarin aukio Tammelantori Emil Aaltosen puisto Veturitallien puisto Tullintorin kauppakeskus opiskelijaasuntoja kulttuuritalon aukio Uusi monikäyttörakennusten rakennusalue uusi monikäyttörakennus Liikuntahalli (hybridirakennus Kaupunki & Ratina TULLIN AUKIO Tamperetalo Tampereen yliopisto Tampereen Tullin elävöittäminen, joka toteutetaan ottamalla keskuspuisto käyttöön uusia toimintoja alueella ja luomalla uusi yleinen tila Tampere-talon, yliopiston, Tullintorin ja läntisten kaupunkialueiden Tampereen asema-aukio yhtymäkohtaan. Tampereen yliopiston kampus Tammela ja Tulli Tampereen linja-autoasema Tammelan alueen tiivistämisstrategia hienovaraista täydennysrakentamista käyttäen. Tullikamarin aukio Pystyäksemme luomaan aidosti yhdistyneen keskustan meidän on kehitettävä selkeitä strategioita Tammelan ja Tullin alueiden elävöittämiseksi. Kummallakin on omat vahvat identiteettinsä, joita tulisi kehittää. Tammelan tonttirakenne muistuttaa keskustan länsiosan korttelirakennetta, mutta Tammelan 1960-luvun standardein luotu kaupunkirakenne on luonteeltaan niukka ja hyvin avoin. Melkein kaikkien tonttien nurkilla on suuria pysäköintialueita, jotka tekevät reikiä kaupunkirakenteeseen. Mielestämme aluetta voi tiivistää käyttämällä hienovaraista täydennysrakentamista, jossa tonttirakenne hyödynnetään täysimittaisesti. Näin Liikuntahalli Tammelasta (hybridirakennus voi tulla kaupunginosa, jossa on laadukkaita yleisiä tiloja. TULLIN AUKIO Kaupunki & Tullin aluetta vaivaa Ratina toinen ongelma, toiminnan yksipuolisuus. Tullin alueella on lähinnä toimistorakennuksia, minkä takia kävijä kokee sen yksitoikkoisena. Tullin teollisen menneisyyden ansiosta sen kaupunkikuvan mittakaava on hyvin intermodaalinen ja intiimi ja sillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä omintakeiseksi kaupunginosaksi. Tullin aluetta uudelleen ohjelmoimalla ja elävöittämällä sillä on mahdollisuus sulautua Tamperetalo KAUPUNGINOSIEN ELÄVÖITTÄMINEN opiskelijaasuntoja Tullintorin kauppakeskus Veturitallien puisto osaksi keskustaa ja toimia linkkinä uusi monikäyttörakennus Tampere-talon ja muiden yliopiston, keskusta-alueiden välillä. Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston kampus 61

VAIHE 1, 1/4 TYYPPI FLOORS PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 1, 2/4 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 1, 3/4 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) Tontti 1.2 Liikunta- ja asuintilat 5-6 Liikuntatilaa: 10 060 / asuintilaa: 13 634 Tontti 1.6 Liike- ja asuintilat 5-8 Liiketilaa: 8 317 / asuintilaa: 12 247 Tontti 1.1 Liike- ja toimistotilat 7 Liiketilaa: 354 / toimistotilaa: 2 571 Tontti 1.3 Liike- ja toimistotilat 6 Liiketilaa: 1502 / toimistotilaa: 6 009 Tontti 1.7 Liike- ja asuintilat 2-11 Liiketilaa: 2 150 / asuintilaa: 12 535 Tontti 1.8 Liike- ja asuintilat 4-7 Liiketilaa: 3 284 / asuintilaa: 8 546 Arkadin eteläosa Liiketilat 1-2 Liiketilaa: 10 896 Asema-aukio Julkinen (asema) X Yleistä ulkotilaa/sisätilaa: 5 040 Tontti 1.9 Liike- ja asuintilat 6 Liiketilaa: 1 079 / asuintilaa: 4 318 Tontti 1.4 Liike- ja asuintilat 3-6 Liiketilaa: 2 421 / asuintilaa: 10 832 Nykyinen aukio Julkinen (asema) 4 Kunnostus Keskuspuiston eteläosa Puisto (yleinen) Vapaa-aika - Treen Asemakeskus Julkinen (asema) X Palvelut Arkadin pohjoisosa Liiketilat 2 Liiketilaa: 2 604 Uusi kokonaiskerrosala: 20 152 m 2 Uusi kokonaiskerrosala : 55 354 m 2 Keskuspuiston pohjoisosa Puisto (yleinen) Vapaa-aika Rakennusaika-arvio: 2 vuotta Rakennusaika-arvio: 3 vuotta Uusi kokonaiskerrosala: 32 246 m 2 Rakennusaika-arvio: 2 vuotta VAIHE 1, 4/4 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 2 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) VAIHE 3 TYYPPI KERROKSET PINTA-ALA (m 2 ) Veturitallien puisto Yleinen (puisto) X Yleistä ulkotilaa: 3 047 Tontti 2.1 Asuin-, liike- ja 6-8 Asuintilaa: 9 754 / liiketilaa: 7 443 Tammela ja Tulli Asuin- ja liiketilat 2-8 90.000-100.000 m 2 Tontti 1.5 Toimisto- ja asuintilat 6 Toimistotilaa: 3 431 / asuintilaa: 3 431 Tontti 2.2 toimistotilat Toimistotilaa: 7 443 Tiivistäminen Eteläinen veturitalli Koulutustilat 1 Koulutustilaa: 1 800 Tontti 2.3 Asuintilat 3-5 Asuintilaa: 12 281 Kulttuuriaukio Toimisto- ja liiketilat 7-9 Toimistotilaa: 9 736 / liiketilaa: 1 606 Uusi kokonaiskerrosala: 100 000 m 2 Uusi kokonaiskerrosala: 11 709 Kaupunkitila Yleinen tila X-2 Kulttuuri: 2 463 / puisto: 7 463 Rakennusaika-arvio: 1 vuosi Tontti 2.4 Yleinen tila X Yleinen aukio: 1 838 Tontti 2.5 Liike- ja asuintilat 4-8 Asuintilaa: 12 463 / liiketilaa: 1 738 Tontti 2.6 Asuin- ja toimistotilat 5 Asuintilaa: 1 723 / toimistotilaa: 4 344 Asuintilat 5-10 Asuintilaa: 11 771 Uusi kokonaiskerrosala: 80 302 m 2 62

Vaihe 2 valmiina 200 523 m 2 PROSESSI Toteutettavuus ja vaiheistus Kuten tarkemmassa analyysissä on osoitettu, uudella kansitasolla on kapasiteettia uusiin asuin-, toimistoja liiketiloihin tulevina vuosikymmeninä 200 000 neliömetriä. Ehdotuksemme sisältää myös Tullin ja Tammelan alueita koskevia tiivistämis- ja monipuolistamissuunnitelmia, joihin liittyvää uutta rakentamista on enintään 100 000 neliömetriä. Uuden rakentamisen kokonaissuunnitelma, 300 000 neliömetriä, riittää kattamaan nopeasti kasvavan Tampereen lisääntyvät tarpeet. Ensimmäisessä vaiheessa (kilpailuehdotus) rakennetaan kansi Daniel Libeskindin suunnittelemien kansi-/tornirakenteiden ja vanhan postirakennuksen väliin. Ensimmäinen vaihe sisältää myös uuden Asemakeskuksen ja keskuspuiston rakentamisen. Tämän rakentamisen kokonaispinta-ala on 120 000 neliömetriä mukaan lukien asuin-, toimistoja liiketiloja sekä liikuntakeskuksen, uimahallin, elokuvateatterin ja arkadiksi kutsutun monitoimirakennuksen. Toteuttamisen kriittiset aspektit liittyvät asuinrakentamiseen. Vaarana on rakentaa liian paljon asuntoja jonain tiettynä ajanjaksona, mikä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asuntomarkkinoilla on paljon vapaita asuntoja. Asuntoja tulisi rakentaa vähitellen vastaamaan kasvavan väestön tarpeita. Tällä tavalla asuinrakentaminen tukee myös muiden tilojen kysyntää (esim. toimistoja liiketilat). Toinen kriittinen aspekti koskee rautatiealueen rakentamista. Rakennusaikataulu, jossa otetaan huomioon vaarallisten aineiden kuljetukset, voi olla arvioitua pidempi. Kuten Tampereen seudun väestöennusteraportissa on osoitettu, Tampereen asukasluku jatkaa melko nopeaa kasvuaan. Tämä luo selkeän tarpeen uusien kiinteistöjen rakentamiselle kaupungissa. Ehdotuksemme pyrkii vastaamaan väestönkasvuun tarjoamalla asuin-, toimistoja liiketiloja sekä muita palveluja Tampereen itäisen keskustan kasvavalle väestölle. Se tulee koostumaan yhä enenevissä määrin työikäisistä asukkaista, jotka käyvät mielellään töissä kotinsa lähellä, mikä ylläpitää toimistotilojen kysyntää itäisessä keskustassa. Huomattava osa alueen tulevista asukkaista on vanhempia ihmisiä, jotka eivät ole enää työikäisiä mutta joilla on runsaasti ostovoimaa, mikä luonnollisesti lisää vanhuksille tarkoitettujen palvelutalojen ja muiden vanhuspalvelujen kysyntää. Pyrimme täyttämään nämä tulevien asukkaiden tarpeet rakentamalla uuden itäisen keskustan Asemakeskuksen ympärille ja itäiseen keskustaan monentyyppisiä uusia kiinteistöjä. 63

VAIHE 1 Aloitus Uudisrakentamisen kokonaisala: 120 221 m 2 Yhteensä: 120 221 m 2 VAIHE 2 Kannen valmistuminen Uudisrakentamisen kokonaisala: 80 302 m 2 Yhteensä: 200 523 m 2 64

NELIÖMETRIT JA JOUSTAVUUS VAIHE 3 Suoritetut elävöittämis- ja tiivistämistoimet Kansialue: 200 523 m 2 Tiivistäminen: 100 000 m 2 Yhteensä: 300 523 m 2 SKENAARIO 3b Joustavuus Kannelle voidaan toteuttaa myös tiiviimpää rakentamista. Kansialue: 250 000 m 2 Tiivistäminen: 100 000 m 2 Rakennettu ala yhteensä: 350 000 m 2 65

Tampereen infrastruktuurivisio Suomen toiseksi suurimman kaupunkiseudun liikenneverkko keskittyy yhä enemmän kestäviin ratkaisuihin, kuten joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja jalankulkuun. Nykyään ratapiha muodostaa keskustan itäreunan ja erottaa Tullin ja Tammelan alueet keskustasta sekä fyysisesti että henkisesti. Yksi tämän suunnitelman painopisteistä on minimoida ratapihan estevaikutus kehittämällä helposti saavutettava jalankulkuja pyöräilyverkosto, joka yhdessä kehittyvän joukkoliikenneverkoston kanssa tekee Tampereesta paremman asuinympäristön. Rautatien päälle rakennettavaksi ehdottamamme kansi yhdistää kaupungin kaksi puolta uudelleen toisiinsa ja luo autottoman alueen ydinkeskustaan. Katukehä välittää liikennettä esikaupungeista keskitettyihin pysäköintilaitoksiin ja keskustan toiselta puolelta toiselle. Tulevaisuudessa katukehän itäinen laita siirretään Rautatienkadulta ja Ratapihankadulta Yliopistonkadulle, minkä ansiosta Tammelan ja Tullin alueet voidaan kytkeä jalankulkuystävälliseen keskustaan. Ratapihankadun asemaa läpiajokatuna tullaan vähentämään ja se tulee palvelemaan kannella suoritettavia maankäyttötoimintoja. Katukehän uudelleenlinjauksen ansiosta Itsenäisyydenkatu voidaan varata joukkoliikenteelle, pyöräilijöille ja jalankulkijoille Yliopistonkadun ja Hämeenkadun välisellä alueella. Kun katukehän asettamat rajoitteet on poistettu, Rautatienkadusta voidaan tehdä joukkoliikennelähtöinen katu. Kaupunkiraitiotien laajennus ja Rautatienkadun uusi rooli ovat askeleita kohti autotonta Hämeenkatua, jolla kulkee ainoastaan raitiovaunuja, jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Kun pyöräilystä, kävelystä ja joukkoliikenteestä on tehty vetovoimaisempaa kuin yksityisautoilusta, kestävillä liikennemuodoilla tehtyjen matkojen määrä kasvaa. Tämä johtaa moniin myönteisiin seurauksiin, kuten kaupunkitilan tehokkaampaan käyttöön, liikennemelun ja saasteiden vähenemiseen sekä turvallisempaan ja terveellisempään ympäristöön, jossa asukkaat ovat tiiviimmässä vuorovaikutuksessa keskenään. ASEMAKESKUS Keskustassa paikallinen joukkoliikenne tulee nojautumaan raitiotieverkostoon, jota tukevat linja-autojen runkolinjat eli heilurit. Esikaupunkialueilla paikallislinja-autot linkittyvät saumattomasti raitiovaunuihin ja syöttävät matkustajia niihin tai vievät matkustajia heidän määränpäihinsä. Aseman alueesta tulee paikallis- ja seutuliikenteen uusi solmukohta terminaali, josta kaikki matkustamiseen liittyvät palvelut ovat saatavilla. Aseman yhteyteen rakennettava raitiovaunupysäkki mahdollistaa erinomaiset vaihtoyhteydet Intercity-junien, kaukoliikenteen linja-autojen, raitiovaunujen ja paikallislinja-autojen välillä Rautatienkadulla. Transit-alue sijoitetaan kahteen tasoon, jotka liitetään toisiinsa liukuportailla: kulku raitiovaunuihin ja paikallislinja-autoihin järjestetään Matkakeskustunnelin tasolta, kun taas linja-autoasema ja junalaiturit sijaitsevat yhtä tasoa ylempänä. Nykyistä asematunnelirakennetta muutetaan. Ulkotunnelin ja sisätiloissa sijaitsevan tunnelin välinen seinä osittain puretaan raitiovaunulaiturille kulun helpottamiseksi. Itään liikennöivän raitiovaunun laiturille järjestetään kulku sisätilatunnelista ulkotunnelissa sijaitsevan suojatien kautta. Raitiotiekiskojen välissä sijaitsevien kantavien pylväiden sijoitteluun täytyy tehdä muutoksia. Raitiotiekiskojen, raitiovaunulaiturien ja jalkakäytävien lisäksi molemmin puolin tunnelia tulee kulkemaan myös yksisuuntainen pyörätie, joka kytkee Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyöräilyreitit toisiinsa. 66

Raitiolinja Junarata Seutuliikenteen linja-auton linja Paikallislinja-auton linja 1 Paikallislinja-auton linja 2 Raitiovaunupysäkki Asemakeskus Seutuliikenteen linja-autoasema Paikallislinja-auton pysäkki (linja 2) Paikallislinja-auton pysäkki (linja 1) Henkilöautojen kulku katukehälle Sisäänajo maanalaiseen pysäköintitilaan Pääkadut Katukehä Kokoojakatu Ratapihankatu Nykyinen maanalainen pysäköintitila Tunneli Uutta maanalaista pysäköintitilaa Tampereen infrastruktuurivisio 67

Henkilöautojen kulku katukehälle Pääkadut Katukehä Kokoojakatu Ratapihankatu Uutta maanalaista pysäköintitilaa Uusi sisäänajo maanalaiseen pysäköintitilaan 68 Henkilöautoliikenneverkko ja pysäköintistrategia Liikenneverkkoa koskevat muutosehdotuksemme painottavat kestävien liikennemuotojen tärkeyttä kaupunkiliikenteessä. Keskustaan suuntautuva henkilöautoliikenne ohjataan katukehälle Tampereen kaupungin liikennepolitiikan mukaisesti. Katukehän ympäröimä alue tulee kuitenkin laajentumaan kun kehän itälaita linjataan uudelleen Rautatienkadulta Yliopistonkadulle, Pohjolankadulle ja Lapintielle. Katukehän kaakosta saapuva yhteys siirretään Kalevantien ja Rautatienkadun risteyksestä Kalevantien ja Yliopistonkadun risteykseen. Katukehältä tulee olemaan sujuvat yhteydet pysäköintilaitoksiin. Kehän laajentumisen ansiosta henkilöautoliikenne Itsenäisyydenkadulta Hämeenkadulle voidaan katkaista. Kun läpiajoliikenne Itsenäisyydenkadun länsipäästä on katkaistu, P-Hämppiin voidaan rakentaa uusi sisäänajo Itsenäisyydenkadun ja Yliopistonkadun risteyksen länsipuolelle. Katukehän uudelleenlinjaus ja Itsenäisyydenkadun tunnelin sulkeminen henkilöautoliikenteeltä ohjaavat liikennevirrat uusille reiteille. Itä länsi -suuntainen liikenne siirtyy kulkemaan Kastinsiltaa, Erkkilänsiltaa ja Sorinahdetta pitkin. Lapintien ja Pohjolankadun tärkeys Kekkosentien ja keskustan väliselle liikenteelle kasvaa. Todennäköisesti myös katukehän eteläreunalla kulkevan Kalevantien merkitys lisääntyy. Rautatienkatu, Ratapihankatu ja Erkkilänkatu säilyvät tärkeinä autoliikennekatuina katukehän sisällä. Kannella tullaan sallimaan vain hälytysajoneuvojen kulku ja välttämätön huoltoliikenne. Yhteydet kannella sijaitseviin rakennuksiin ja rakennusten pysäköintitilat tullaan järjestämään Ratapihankadulta käsin, joka kulkee kannen alla. Lisäksi suurin osa huoltoliikennettä järjestetään kannen alta tavarahissien avulla. Pysäköinti Henkilöautojen pysäköintiä koskeva tiukka normi (1 ajoneuvo / 150 200 kerrosneliömetriä) mahdollistaa suurten rakennusmassojen kustannustehokkaan rakentamisen. Pysäköintipaikkojen yhteiskäytön tehostamiseksi pysäköinti keskitetään maanalaisiin pysäköintilaitoksiin. Yksi maanalaisen pysäköintitilan mahdollinen sijoituspaikka on uuden keskuspuiston alla. Ensimmäisessä vaiheessa käytetään normia 1 ajoneuvo / 150 kerrosneliömetriä. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa käytetään normia 1 ajoneuvo / 200 kerrosneliömetriä johtuen alueen tehostuneesta joukkoliikenteestä. Uusien rakennusten edellyttämä pysäköintikapasiteetti on ykkösvaiheessa noin 800 autopaikkaa, kakkosvaiheessa 400 ja kolmosvaiheessa 600, eli yhteensä 1 800 autopaikkaa viimeisen vaiheen jälkeen. Tammelan alueen päätavoite on poistaa nykyiset maanpäälliset pysäköintialueet, vapauttaa ne muuhun maankäyttöön ja sijoittaa pysäköintitiloja esimerkiksi täydennysrakennusten kellarikerroksiin. Alueen pyöräparkkitilojen karkea mitoitus on pyöräparkki / 50 kerrosneliömetriä. Uusi asema mukaan lukien tarvitaan lähes 6 000 polkupyörien pysäköintipaikkaa.

Raitiolinja Junarata Raitiovaunupysäkki Paikallislinja-auton pysäkki (linja 2) Seutuliikenteen linja-auton linja Paikallislinja-auton linja 1 Paikallislinja-auton linja 2 Asemakeskus Seutuliikenteen linja-autoasema Paikallislinja-auton pysäkki (linja 1) Joukkoliikennejärjestelmä Kaupunkiraitiotie Raitiotieverkosto tullaan linjaamaan ydinkeskustaan jalankulkuystävälliselle Hämeenkadulle kolmesta eri suunnasta eli Hämeenkadun kummastakin päästä sekä etelästä Hatanpään valtatieltä. Tammerkosken länsipuolella raitiovaunupysäkit tullaan sjoittamaan Tuulensuun kohdalle ja Keskustorille. Tammerkosken itäpuolella Stockmannin tavaratalon kohdalle ehdotettua raitiovaunupysäkkiä ei toteuteta vaan se sijoitetaan uuteen monimuotoiseen transit-liikenteen solmukohtaan aseman yhteyteen. Lisäksi Koskipuiston kohdalle tullaan sijoittamaan pysäkki, joka toimii vaihtoasemana etelään ja itään/länteen kulkeville raitiovaunuille. Paikallinen joukkoliikenne Suurin osa keskustaan suuntautuvasta paikallisesta linja-autoliikenteestä kytketään raitiotieverkostoon kaupungin ulkopuolella. Linja-autojen runkolinjat, heilurit, tukevat raitioliikennettä ajamalla niiden esikaupunkien läpi, joissa ei ole raitiotietä. Rautatienkadun linja-autopysäkit yhdistävät heilurit aseman yhteydessä sijaitsevaan transit-liikenteen solmukohtaan. Kaukoliikenteen linja-autot Kaukoliikenteen linja-autot ohjataan kannen alla sijaitsevalle linja-autoasemalle Ratapihankadun kautta. Matkustajaliikenteen lisäksi linja-autoasemalle sijoitetaan rahtipalvelut. Sekä Matkakeskustunnelin tasolle että kansitasolle johtavat liukuportaat liittävät linja-autoaseman vaivattomasti juniin, raitiovaunuihin ja paikallislinja-autoihin. 69

Pyöräilyreitit Pyöräilyreitit (ramppi) Pyöräilyverkosto ja jalankulkuyhteydet Kannella sijaitsevat kadut tullaan varaamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön ja vain välttämätön huoltoajo- ja hälytysajoneuvoliikenne sallitaan. Autoton ympäristö ja tiivis arkkitehtuuri tekevät alueesta helposti saavutettavan, turvallisen ja miellyttävän jalankulkijoille. Asema-alueen eri tasot liitetään toisinsa ramppien, portaiden, hissien ja liukuportaiden välityksellä. Kannella sallitaan hidas pyöräily, mutta nopeammat pitkän matkan pyöräilijät ohjataan radan alle. Pyöräilijöille rakennetaan ramppeja asema-alueen eri tasojen välille. Portaisiin asennetaan tarvittaessa polkupyöräliuskoja. Polkupyöräpysäköinti sulautetaan aseman infrastruktuuriin monin paikoin. Suurimmat pyöräparkit sijoitetaan Asemakeskuksen läheisyyteen: Asemakeskuksen itäpuolelle alikulkutunnelin viereen uuden linja-autoaseman alle ja Asemakeskuksen länsipuolelle asema-aukiolle. Keskitetyn pitkäaikaispysäköinnin lisäksi pienempiä lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja tiloja rakennetaan kansitasolle ja Matkakeskustunnelin tasolle. Näin asema-alue saadaan katettua pyöräpysäköinnin näkökulmasta. 70

Jalankulkuyhteys Henkilöautojen sisäänajo Henkilöautoyhteys Erkkilänsillalta Henkilöautojen reitti Jaettu tila Henkilöautoyhteys Kalevantien sillalta Jaettu tila ja kulku kannelle Kannen infrastruktuurirakenne perustuu jaetun tilan (shared space) periaatteelle. Kannelle pääsee henkilöautolla pohjoisesta Erkkilänkadun sillalta ja etelästä Kalevantien sillalta. Luomme monia jalankulkuyhteyksiä kansialueen poikki sulauttaaksemme kaupungin kaksi puolta mahdollisimman hyvin toisiinsa. Useimmat niistä toimivat myös pyöräilyreitteinä, mikä entisestään sujuvoittaa liikennettä. Kansialueella tulee vallitsemaan intensiivinen kaupunkitunnelma ja siellä jalankulkijat, pyöräilijät ja henkilöautot voivat liikkua toistensa lomassa. Jaetun tilan periaate Koko kansialueelle pääsee tarvittaessa myös henkilöautolla. 71

r bicycle lane pyöräkaista tram platform raitiovaunulaituri tram platform bicycle lane raitiovaunulaituri pyöräkaista bike pyöräparkki parking pyöräparkki bike parking pyöräparkki bike parking pyöräkaista bicycle lane Aseman kohdalle toteutettavat raitioliikenteen transit-tilat voidaan rakentaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa raitiovaunupysäkki sijoitetaan Itsenäisyydenkadulle tunnelin länsipään viereen. Tässä vaiheessa idästä Rautatienkadulle saapuvat henkilöautot ohjataan Itsenäisyydenkadun alikulun pohjoiseen tunneliin. taxi pyöräparkki bike parking rautatieaseman palvelut railway service conn tram 90,3 bike lane pyöräkaista tram airport chec 72 Toisessa vaiheessa Itsenäisyydenkadun tunneli suljetaan henkilöautoliikenteeltä ja raitiovaunupysäkki siirretään tunneliin lopulliselle paikalleen. taxi

T A X I T A X I Itsenäisyydenkatu Tunnel 2 m 2 m 2,5 m 3,35 m 3,35 m 2,5 m 2 m 2 m 2 m 2 m 2,5 m 3,35 m 3,35 m 2,5 m 2 m 2 m Leikkaus koskien Itsenäisyydenkadun tunnelin raitiovaunupysäkkiä 2 m 2 m 11,7 m 2 m 2 m Leikkaus koskien Itsenäisyydenkadun tunnelin raitiovaunupysäkkiä ITSENÄISYYDENKADUN RAITIOVAUNUTERMINAALI Vaiheistus 2 m 2 m 11,7 m 2 m 2 m Ensimmäinen vaihe: raitiovaunut liikennöivät Itsenäisyydenkadun alikulun eteläistä tunnelia pitkin ja henkilöautot ja linja-autot saman alikulun pohjoista tunnelia pitkin. Raitiovaunupysäkit sijoitetaan keskuspuistoon nykyisen asemarakennuksen lähelle. Yhteys maanalaiseen P-Hämppiin säilytetään Ratapihankadulla. kumpaankin tunneliin. Katukehä siirretään Yliopistonkadulle ja Tammelan Puistokadulle. Yhteys P-Hämppiin rakennetaan Yliopistonkadun ja Itsenäisyydenkadun risteykseen. Uusi kaukoliikenteen linja-autoasema rakennetaan radan itäpuolelle Ratapihankadun varrelle. Tampere Central Park Phase 1 T Phase 2 T T B Toinen vaihe (Asemakeskuksen valmistuttua): raitiovaunupysäkit siirretään Itsenäisyydenkadun alikulun 73

SELOSTUS KIINTEISTÖLIIKETOIMINNASTA Asiantuntija-arvio Ehdotusta koskevat perustelut: ReConnecting Tampere esittää, että kaupunki ottaa historiallisen askeleen keskustan laajentamiseksi junaradan yli Tullin ja Tammelan alueiden suuntaan. Ehdotuksemme ansiosta laajennetun keskustan sydämeen syntyy aivan uusi kaupunkialue, johon rakennamme kannen ja sen päälle monikäyttörakennuksia kilpailualueen eteläpuolelta aina sen pohjoispäähän saakka. Lisäksi suunnitelmassamme keskustan katukehä siiretään Yliopistonkadulle, minkä ansiosta Tullin ja Tammelan alueet voidaan liittää keskustan jalankulkuja pyöräily-ystävälliseen liikennekonseptiin. Koska suurin osa ehdotuksemme uusista rakennuksista sijoittuu kannelle, nykyisen ja uuden keskustan väliin jäävästä vyöhykkeestä tulee erinomainen paikka Tampereen uudelle keskuspuistolle. Puistosta tehdään uusi vihreä olohuone kaupunkilaisille ja kiehtova matkailukohde. Puiston ja kansitason pitkälle pohjois eteläsuuntaiselle reunalle rakennetaan arkadiksi kutsuttu monitoimirakennus, jonka arkkitehtuuri on ainutlaatuista ja johon tulee ensiluokkaisia toimistoja liiketiloja. Uusi, ympäristöään korkeammalle sijoitettu asema-aukio muodostaa kaupungin uuden sydämen, jossa on gallerioita, elokuvateatteri, kauppoja ja ravintola. Uusi asema-aukio kytkeytyy arkadin päällä kulkevaan kävelyreittiin, jonka varrella on kahviloita ja jolta on hienot näkymät uuteen keskuspuistoon ja nykyiseen keskustaan. Kokonaisrakentaminen jakaantuu kolmeen päävaiheeseen: 1. Kannen eteläosa, keskuspuisto ja Asemakeskus (monikäyttörakentamisen kokonaispinta-ala 120 000 m 2 ), 2. Kannen pohjoisosa (monikäyttörakentamisen kokonaispinta-ala 80 000 m 2 ), 3. Tullin ja Tammelan alueiden tiivistäminen ja monipuolistaminen (monikäyttörakentamisen kokonaispinta-ala 100 000 m 2 ). Tampereen seudun väestöennusteraportin mukaan kaupungin asukasluku jatkaa melko nopeaa kasvuaan. Tämä luo selkeän tarpeen uusien kiinteistöjen rakentamiselle kaupungissa. Ehdotuksemme pyrkii vastaamaan kasvuun tarjoamalla asuin-, toimistoja liiketiloja sekä muita palveluja Tampereen itäisen keskustan kasvavalle väestölle. Alueen väestö tulee yhä enenevissä määrin koostumaan työikäisistä asukkaista, jotka käyvät mielellään töissä kotinsa lähellä, mikä ylläpitää toimistotilojen kysyntää itäisessä keskustassa. Huomattava osa alueen tulevista asukkaista on vanhempia ihmisiä, jotka eivät ole enää työikäisiä mutta joilla on runsaasti ostovoimaa, mikä luonnollisesti lisää vanhuksille tarkoitettujen palvelutalojen ja muiden vanhuspalvelujen kysyntää. Pyrimme täyttämään tulevien asukkaiden tarpeet rakentamalla uuden itäisen keskustan Asemakeskuksen ympärille ja sisällyttämällä itäiseen keskustaan monentyyppisiä uusia kiinteistöjä. Kuluttajien käyttäytymisessä ennakoitavia muutoksia on tarkasteltu markkina-analyysissä (esim. sähköisen kaupankäynnin tulevaisuus), ja lisäksi markkina-analyysi esittelee toimistotyössä ennakoitavia muutoksia (esim. muutokset koskien kutakin työntekijää kohden varattavaa toimistopinta-alaa). Ehdotuksemme vastaa Tampereen itäisen keskustan tuleviin asuin-, toimistoja liiketiloja sekä muita vapaa-ajan tiloja koskeviin tarpeisiin. Ehdotuksemme koskien rakennettavien tilojen määrää ottaa huomioon sellaiset tulevaisuuden suuntaukset, jotka vaikuttavat asuntomarkinnoihin (esim. vanhojen asukkaiden kasvava määrä), toimistomarkkinoihin (esim. muutokset koskien kutakin työntekijää kohden varattavaa toimistopinta-alaa sekä tamperelaisten yritysten kasvava määrä), kaupan markkinoihin (esim. vanhusten kasvava määrä ja heidän tarpeensa) ja vapaa-ajan tiloihin (esim. se tosiasia, että Tampereen itäisen keskustan lähellä ei juurikaan ole kilpailevia liikunta- ja vapaa-ajan palveluja). 75

Toteutusehdotus perusteluineen Kuten tarkemmassa analyysissä on osoitettu, uudella kansitasolla on kapasiteettia uusiin asuin-, toimistoja liiketiloihin tulevina vuosikymmeninä 200 000 neliömetriä. Ehdotuksemme sisältää myös Tullin ja Tammelan alueita koskevia tiivistämis- ja monipuolistamissuunnitelmia, joihin liittyvää uutta rakentamista on enintään 100 000 neliömetriä. Uuden rakentamisen kokonaissuunnitelma, 300 000 neliömetriä, riittää kattamaan nopeasti kasvavan Tampereen lisääntyvät tarpeet. Ensimmäisessä vaiheessa (kilpailuehdotus) rakennetaan kansi Daniel Libeskindin suunnittelemien kansi-/tornirakenteiden ja vanhan postirakennuksen väliin. Ensimmäinen vaihe sisältää myös uuden Asemakeskuksen ja keskuspuiston rakentamisen. Tämän rakentamisen kokonaispinta-ala on 120 000 neliömetriä mukaan lukien asuin-, toimistoja liiketiloja sekä liikuntakeskuksen, uimahallin, elokuvateatterin ja arkadiksi kutsutun monitoimirakennuksen. Toteuttamisen kriittiset aspektit liittyvät asuinrakentamiseen. Vaarana on rakentaa liian paljon asuntoja jonain tiettynä ajanjaksona, mikä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa asuntomarkkinoilla on paljon vapaita asuntoja. Asuntoja tulisi rakentaa vähitellen vastaamaan kasvavan väestön tarpeisiin. Tällä tavalla asuinrakentaminen tukee myös muiden tilojen kysyntää (esim. toimistoja liiketilat). Toinen kriittinen aspekti koskee rautatiealueen rakentamista. Rakennusaikataulu, jossa otetaan huomioon vaarallisten aineiden kuljetukset, voi olla arvioitua pidempi. Arviomme mukaan liikunta- ja vapaa-ajan tilat eivät ole yhtä kriittisiä suunnitelman toteuttamisaikataulua ajatellen. Ne voidaan rakentaa joustavammalla aikataululla sitten, kun alueen asukasmäärä turvaa tarpeen näiden tilojen rakentamiselle. Ehdotuksessamme liikunta- ja vapaa-ajan tilojen rakentaminen alkaa silloin kun 100 000 neliömetriä asuintilaa on rakennettu, mutta näitä tiloja voidaan rakentaa myös viimeisten toteutusvaiheiden aikana. Tavoitteena on varmistaa liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen kysyntä alueella asuvien ihmisten turvin, sillä muiden kaupunginosien asukkaat eivät ehkä löydä kyseisiä palveluja yhtä helposti. 76

Uusien liikenneverkkojen rakentamisen vaiheistaminen: Ensimmäinen vaihe: raitiovaunut liikennöivät Itsenäisyydenkadun alikulun eteläistä tunnelia pitkin, ja henkilöautot ja linja-autot ajavat saman alikulun pohjoista tunnelia pitkin. Raitiovaunupysäkit sijoitetaan keskuspuistoon nykyisen asemarakennuksen lähelle. Yhteys maanalaiseen P-Hämppiin säilyy Ratapihankadulla. Toinen vaihe (kun Asemakeskus on valmistunut): raitiovaunupysäkit siirretään Itsenäisyydenkadun alikulun kumpaankin tunneliin. Katukehä siirretään Yliopistonkadulle ja Tammelan Puistokadulle. Yhteys P-Hämppiin rakennetaan Yliopistonkadun ja Itsenäisyydenkadun risteykseen. Uusi kaukoliikenteen linja-autoasema rakennetaan radan itäpuolelle Ratapihankadun varteen. Kolmas vaihe: uusia katuja sekä uusia jalankulkuja pyöräily-yhteyksiä rakennetaan kilpailualueen pohjoispuolelle. Uusia korvaavia pysäköintitiloja rakennetaan ennen nykyisten purkamista. Uutta pysäköintitilaa rakennetaan sitä mukaa kuin muu rakentaminen etenee. Ehdotamme, että kansirakennetta rakennetaan yksi laituri kerrallaan, jotta siitä mahdollisesti koituvaa haittaa junien aikatauluille saadaan vähennettyä. Käyttämällä ponttilankkutuentaa perustustöiden ympärillä laiturit voivat olla osittaisessa käytössä kannen rakentamisen aikana. Tämä vähentää junaliikenteelle aiheutuvia kustannuksia ja häiriöitä. 77

Toteutettavuutta koskevat perustelut: Justification for the feasibility: Seuraavassa taulukossa on arviomme koskien Tampereen itäisessä keskustassa sijaitsevien uusien kiinteistöjen nettovuokria: to our estimates, the net rent levels of the new properties in the Eastern Centre of According Tampere is represented in the table below: Building: Rakennus: Käyttötyyppi: Type of use: Nettovuokra rent /sqm/mth /m 2 /kk Ylläpitokustannukset Ylläpitokustannukset julkisessa Maintenance costs in public use Maintenance costs /sqm/mth käytössä olevissa kiinteistöissä /m 2 /kk /sqm/mth /m2/kk Housing Asuintilat yksiö 1 room 15,6 3,68 Housing Asuintilat kaksio 2 room 13,1 3,68 Housing Asuintilat kolmio 3 room 11,8 3,68 Housing Asuintilat neliö 4 room 11,7 3,68 Retail Liiketilat alle under 200 200 msqm 2 1. kerroksessa 1. floor 40 60 3,39 3,91 Retail Liiketilat yli over 200 200 msqm 2 1. kerroksessa 1. floor 20 40 3,39 3,91 Retail Liiketilat alle under 200 200 msqm 2 0- tai 0 tai 2+-kerroksessa floor 10 20 3,39 3,91 Retail Liiketilat over yli 200 200 msqm 2 0- tai 0 or 2+-kerroksessa floor 20 30 3,39 3,91 Office Toimistotilat under alle 300 300 msqm 2 16,0 3,18 3,39 Office Toimistotilat yli over 300 300 msqm 2 13,0 3,18 3,39 Hotelli 18 20 5,00 According to the number of rooms for housing, the average net rent levels for 1 room apartments Asuinkäyttöön is estimated tarkoitettujen to 15.6 huoneiden /sqm/month, lukumäärän 2 mukaan room jaoteltuna apartments yksiöiden 13.1 keskimääräinen /sqm/month, nettovuokra 3 room apartments on 15,6 /m11.8 2 /kk, kaksioiden /sqm/month 13,1 /m and 2 /kk, 4 kolmioiden room or bigger 11,8 /m apartments 2 /kk ja neliöiden 11.7 tai /sqm/month. sitä suurempien Average asuntojen 11,7 /m 2 /kk. costs Arviomme of housing mukaan is asumisen estimated keskimääräiset to be 3.68 ylläpitokustannukset /sqm/month. ovat 3,68 /m 2 /kk. maintenance Liikekiinteistöjen vuokrien arviointia varten teimme eron pinta-alan ja kerrosten lukumäärän välillä. Kun puhutaan For retail liiketiloista, properties, jotka the ovat division pienemmät between kuin 200 different m 2 ja jotka estimated sijaitsevat ensimmäisessä rent levels has kerroksessa, been made keskimääräinen space nettovuokra area and on floor. 40 60 For /mretail 2 /kk, mutta spaces tilojen with sijaitessa under kellarikerroksessa, 200 sqm of space, toisessa if the kerroksessa space is between on tai the ylempänä, 1 st floor keskimääräinen the average nettovuokra net rent level on 2 40 is 40 /m 2 /kk. 60 Kun /sqm/month puhutaan liiketiloista, whereas jotka if the ovat space suuremmat is in the kuin basement 200 m 2 ja or jotka on sijaitsevat 2 nd floor ensimmäisessä or higher, the kerroksessa, average keskimääräisen net rent level nettovuokran is 20 40 arvioidaan /sqm/month. olevan For 20 40 retail /mspaces 2 /kk, ja jos over tilat 200 ovat sqm, kellarikerroksessa, if the space toisessa is on kerroksessa the 1 st floor tai ylempänä, the average arvio net keskimääräisestä rent level is estimated nettovuokrasta to be on 20 20 30 40 /m /sqm/month 2 /kk. Arviomme and mukaan if the liiketilojen space ylläpitokustannukset is in the basement ovat or 3,39 on the /m2 /kk. nd floor or Alle higher, 300 kerrosneliömetrin the average net suuruisten rent level toimistotilojen is estimated keskimääräinen to be 20 nettovuokra 30 /sqm/month. arviomme Maintenance mukaan 16,0 costs /m 2 /kk. for Kun retail puhutaan properties toimistotiloista, are estimated jotka ovat to 300 be 3.39 m 2 tai /sqm/month. suurempia, keskimääräinen nettovuokra on 13,0 /m 2 /kk. Arviomme mukaan toimistotilojen ylläpitokustannukset ovat 3,18 /m 2 /kk. Hotellitilojen nettovuokra-arvio alueella on 18 20 /m 2 /kk ja ylläpitokustannusarvio 5,00 /m 2 /kk. Office spaces with under 300 sqm of floor area are estimated to have an average net rent level Olemme of 16.0 arvioineet /sqm/month. liike- ja toimistokiinteistöjen For office spaces ylläpitokustannukset of 300 sqm myös or more, julkisessa the käytössä average olevien net rent kiinteistöjen 13.0 osalta. /sqm/month. Arviomme mukaan Maintenance julkisessa käytössä costs olevien for liikekiinteistöjen office spaces ylläpitokustannukset are estimated ovat to 3,91 3.18 / level is /sqm/month. m 2 /kk ja julkisessa Hotel käytössä spaces olevien net toimistokiinteistöjen rent level in the 3,39 area /mis 2 /kk. estimated Isommat to ylläpitokustannukset 18 20 /sqm/month johtuvat and suuremmista the maintenance ylläpitoa ja huoltoa, costs to siivousta 5.00 /sqm/month. ja sähkönkäyttöä koskevista vaatimuksista. The maintenance costs for retail and office properties have been also estimated for the properties in public use. According to our estimates the maintenance costs of retail properties in public use are 3.91 /sqm/month and office properties in public use 3.39 /sqm/month. The increased maintenance costs comes from increased requirements for maintenance and upkeep, cleaning and electricity. Observations of the feasibility: The housing, office and retail functions in the solutions are seen as default and the housing space is the most essential part to secure the profitability of the solution by creating spaces for new inhabitants in the area. The facilities dedicated to sports and leisure activities provide added value to the solution because of a lack of competitive facilities and growing base of 78

Toteutettavuutta koskevia huomioita: Ehdotuksessamme asuin-, toimistoja liiketilat nähdään olennaisimpina asioina ja asuintila tärkeimpänä kannattavuuden takaajana, sillä asuintiloja rakentamalla luomme tilaa uusille asukkaille. Liikunta- ja vapaa-ajan tilat tuovat ehdotukseemme lisäarvoa, sillä alueella ei juuri ole kilpailevia palveluja ja potentiaalisten asiakkaiden määrä alueella kasvaa. Näillä tiloilla voi olla myös huomattava rooli tulevaisuuden asiakasvirtojen luomisessa ja siten ne tukevat muita liiketiloja alueella. Ehdotuksemme suurimmat riskit on esitetty markkina-analyysissä (esim. rakennusvaiheiden oikea ajoitus sekä jatkuva toteutus, joka parantaa kannattavuutta). 79

1 2 3 4 5 6 VAIHE PHASE 1 1 Tontti Plot 1.1 x x Tontti Plot 1.2 x x Tontti Plot 1.3 x x Arkardin The Arcade eteläosa South x x Tontti Plot 1.4 x Tontti 1.5 Plot 1.5 Tontti Plot 1.6 x x Tontti Plot 1.7 x Tontti Plot 1.8 x Tontti Plot 1.9 x Arkadin The Arcade pohjoisosa North x PHASE VAIHE 2 2 Tontti Plot 2.1 Plot Tontti 2.2 Tontti Plot 2.3 Plot Tontti 2.4 Plot Tontti 2.5 Plot Tontti 2.6 Rakennettuja neliömetrejä Yearly built vuodessa sqm Residential Asuintilaa 10 832 6 817 6 817 12 535 6 124 10 442 8 Retail Liiketilaa 2 421 6 199 6 199 4 754 4 159 5 415 3 Office Toimistotilaa 0 3 005 3 005 0 0 1 286 1 Sport Liikuntatilaa 0 5 030 5 030 0 0 0 YHTEENSÄ TOTAL 13 253 21 051 21 051 17 289 10 282 17 142 13 80

TOTEUTUSSUUNNITELMA Year VUOSI 7 8 9 10 11 12 13 14 x x x x x x x x x x x x x 546 7 525 9 979 11 702 11 109 11 109 0 0 113535 461 0 0 0 4 591 4 591 803 803 43394 286 3 431 0 4 344 3 722 3 722 4 868 4 868 33534 0 0 0 0 0 0 0 0 10060 yhteensä total 293 10 956 9 979 16 046 19 421 19 421 5 671 5 671 200523 81

TAMPERE TRAVEL AND SERVICE CENTER PROJECT: CONSTRUCTION COST INFORMATION PHASE 1 PHASE 1 NYKYISET EXISTING BUILDINGS: RAKENNUKSET: EXISTING BUILDINGS: 1. 1. Purettavat Buildings rakennukset: to be demolished: Asema-pysäköintitalo The P Asema car park sekä and liikea business ja toimistorakennus 1. Buildings to be demolished: and office building Pendoliino-rakennus The Pendolino building Ukko-Pekka-rakennus Ukko Pekka The P Asema building car park and a business and office building Seuratalo Morkku The Pendolino Clubhouse Morkku ja building rautatieläisten and the residential asuintalo railyard workers residential building Rautatieaseman Ukko Pekka building The railway station s varastorakennus warehouse building Morkku Clubhouse and the residential railyard workers residential building The railway station s warehouse building 2. Nykyisten Planned type rakennusten of use, number suunniteltu of floors, käyttötyyppi, gross area, leasable kerrosten area, repair lukumäärä, standard bruttopinta-ala, and expenses, and vuokrattava design solution pinta-ala, for existing korjaustarve buildings ja according -kustannukset to following: sekä Repair 2. suunnitteluratkaisu: Planned expenses type of are use, estimated number piha-alueet of without floors, gross yard ja infrastruktuuri area, areas leasable and infrastructure. area, eivät repair sisälly standard Price korjauskustannusarvioihin. and estimates expenses, VAT and 0%. design solution Hinta-arviot for existing buildings ALV according 0%. to following: Repair expenses are estimated without yard areas and infrastructure. Price estimates VAT 0%. Rakennuskustannukset Number of Leasable area Net rent Building: Type of use: Kerrosten Number of Bruttopinta-ala % /m 2 /mth 2 /kk Gross area Vuokrattava Leasable pinta-ala area Nettovuokra rent Building: Rakennus Käyttötyyppi Type of use: floors % /m 2 /mth floors lukumäärä Gross area Storage Galleries Sto yhteensä Varasto- Storage Galleriat Galleries Varasto- Storage total total Toimistotilat Office Asuintilat Housing Housing spaces tilat corridors spaces vät Liiketilat corridors Retail Office tilat Retail Asuintilat Housing Officespaces tilat Housing Retail sp and ja muut other and ja käytä- and other and Toimisto- and ja muut other and Liiketilat Retail Retail Office The Eteläinen The Southern veturitalli engine sheds Koulutus Educational 1800 1800 1500 1500 7,35 7,35 The Tavara-asema The freight freight yard yard (vaihe (Phase 2) 2) Kulttuuri Cultural 2000 2000 1600 1600 11,5 1 Rautagrilli The The Rautagrilli grill grill kiosk kiosk Myymälä Retail 20 20 20 20 50 50 3,39 Yhteensä Total Total 3. Nykyisiin rakennuksiin liittyvät muut rakennustarpeet: sillat, tunnelit, katerakenteet, hissit, portaat, jyrkät kohdat: 3. Other construction needed to the existing buildings: bridges, tunnels, cover structures, elevators, stairs, escarpments: (rakenteiden kuvaus ja mitat) 3. Other (description construction of structures needed with to the measurements) existing buildings: bridges, tunnels, cover structures, elevators, stairs, escarpments: (description of structures with measurements) Building: Type of use: Rakennus Building: Type Käyttötyyppi of use: Railway station Rautatieasema Railway station NEW BUILDINGS IN THE AREA: Building expenses Building expenses transforming the two parallel station tunnels into a new transit tunnel, renovation 2 500 000 New skylights for the transit tunnel 500 000 Kahden new transforming connection samansuuntaisen the and two staircase parallel asematunnelin from station the future tunnels muuttaminen tram into stops a to uudeksi new the transit new transit-tunneliksi tunnel, tunnel renovation 200 000 2 500 000 4 New Uudet new skylights elevators kattoikkunat for the transit-tunneliin tunnel 1 000 000 500 000 Renovation new Uusi kulkuyhteys connection and extensions ja and uudet staircase portaat of the existing from raitiovaunupysäkeiltä the elevators future (4) tram uuteen stops to transit-tunneliin the new transit tunnel 600 000 200 000 40 4 uutta new escalators elevators hissiä the existing and the new station 6 000 000 1 000 000 new Renovation Nykyisten connections hissien and from extensions (4) kunnostus the northside of ja the laajennukset of existing the current elevators car tunnel (4) to the platforms 200 000 600 000 Renovation of the Station 2 000 000 40 liukuportaat escalators to nykyiselle the existing ja uudelle and the asemalle new station 6 000 000 Total 13 000 000 Uudet new connections kulkuyhteydet from nykyisen the northside autotunnelin of the pohjoispuolelta current car laitureille tunnel to the platforms 200 000 Aseman Renovation kunnostus of the Station Yhteensä Total 2 000 000 13 000 000 1. Uudisrakentamisen suunniteltu käyttötyyppi, kerrosten lukumäärä, bruttopinta-ala, vuokrattava pinta-ala, ylläpitokustannukset, suunnittelu 1. Planned type of use, number of floors, gross area, leasable area, maintenance costs, design solution and building expenses for the new buildings according to following: ratkaisu ja rakennuskustannukset. Piha-alueet ja infrastruktuuri eivät sisälly rakennuskustannusarvioihin. Hinta-arviot ALV 0 %. Building expenses are estimated without yard areas and infrastructure. Price estimates VAT 0%. Building: Rakennus Käyttötyyppi Type of use: Kerrosten Number lukumäärä of floors Bruttopinta-ala area Gross yhteensä Vuokrattava Leasable area pinta-ala m2 m 2 Net rent /m 2 /mth yhteensä total Liiketilat Toimistotilat Asuintilat Liikuntatilat Retail Office Housing Sport Retail Office Housing Spo VAIHE PHASE 1 Tontti Plot 1.1 Liike- Retail ja + toimistotilat Office 7 2925 354 2571 Tontti Plot 1.2 Liikunta- Sport + Residential ja asuintilat 5 6 23694 13634 10060 Veturitallien Engine Halls puisto Park Yleinen Outdoor ulkotila Public x Tontti Plot 1.3 Liike- Retail ja + toimistotilat Office 6 7511 1502 6009 Seinän The Wall eteläosa South Liiketilat Retail 1 2 10896 10896 Tontti Plot 1.4 Liike- Retail ja + asuintilat Residential 3 6 13253 2421 10832 Tontti Plot 1.5 Toimisto- Office + Residential ja asuintilat 6 6862 3431 3431 Tontti Plot 1.6 Retail Liike- ja + asuintilat Residential 5 8 20564 8317 12247 Tontti Plot 1.7 Retail Liike- ja + asuintilat Residential 2 11 14685 2150 12535 Asema-aukio Station Square Public Julkinen Station asema x Tontti Plot 1.8 Liike- Retail ja + asuintilat Residential 4 7 11830 3284 8546 Tontti Plot 1.9 Retail Liike- ja + asuintilat Residential 6 5397 1079 4318 Seinän The Wall pohjoisosa North Liiketilat Retail 2 2604 2604 Liikuntatilat Sport Liikuntatilat Sport 2 10000 10000 Yhteensä Total 120221 32607 22843 54711 20060 20 14 13 82

RAKENNUSKUSTANNUSLASKELMA Vaihe 1 Repair Korjaustarve standard Repair standard Korjaus- Repair Repair kustannukset expenses expenses Suunnitelmaratkaisu Design solution Design solution Rakennuskustannukset Building expenses Building expenses Liiketilat corridors corridors total kokonaan total osittain partly vähäinen minor /brm 2 2 erittäin very very expensive kallis expensive kallis expensive normaali normal normal Yhteensä Total Total 3,37 3,37 x x 1500 x x 2 700 000 2 700 000 1,5 11,5 3,5 3,5 x x 1500 x x 3 000 000 3 000 000 3,39 3,39 x x 500 500 x x 10 000 10 000 5 710 000 5 710 000 ew buildings according to following: Nettovuokra rent /m 2 /mth /kk Ylläpitokustannukset, Maintenance costs /m /m 2 /mth 2 /kk Suunnitelmaratkaisu Design solution Rakennuskustannukset Building expenses Rakennus- Building kustannukset expenses Maintenance costs t Ylläpitokustannukset, Maintenance /m 2 costs /mth th /m /m 2 /mth 2 /kk rage Storage Storage Varasto- Storage Galleries Galleriat Galleries other and other and other ja muut Toimistotilavät and other and ja käytä- and tilat aces ousing spaces Retail Retail Office Office Housing Asuintilat Housing spaces spaces Toimistotilat Toimisto- Liiketilat Retail Office Asuintilat Housing Liikuntatilat Sport Liiketilat Retail Office tilat Asuintilat Housing Liikuntatilat Sport erittäin very expensive kallis expensive kallis normaali normal /brm 2 Yhteensä Total x 1 391 4 068 675 x 1 786 42 317 484 x 1 899 14 263 389 x 2 205 24 025 680 x 1 894 25 101 182 x 1 309 8 982 358 x 1 860 38 249 040 x 1 297 19 046 445 x 1 338 15 828 540 x 1 314 7 091 658 x 2 205 5 741 820 x 1 904 19 040 000 20 14 13 3,8 3,4 3,5 204 716 271 83

2. 2. Uusiin Other construction rakennuksiin needed liittyvät to the muut new rakennustarpeet: buildings: bridges, tunnels, sillat, tunnelit, cover structures, katerakenteet, elevators, hissit, stairs, portaat, escarpments: jyrkät kohdat: (rakenteiden (description of kuvaus structures ja with mitat) measurements) Building: Rakennus: Type Käyttötyyppi: of use: expenses Kansi The deck The new deck Kannen Deck Surfaces pinta Uudet New connections kulkuyhteydet kannelle to the Deck A new concrete deck (including structures and other cost), phase 1, 37.600m2 New Uudet plazas, aukiot, yleiset public tilat, spaces, kadut, korttelipihat streets, block ja kasvillisuus courtyards and vegetation on the deck The Yhteys Bus linja-autoasemalta station connection 600 m 2 600 m2 Tammelankatu Tammelankadun ramppi 650 m 2 m2 Kyttälänkatu Kyttälänkadun portaat stair 80 m2m 2 Åkerlundinkadun street ramppi 600 600 m 2 m2 connections kulkuyhteyksien total kokonaiskustannukset cost The Kannen deck kokonaiskustannukset total cost Uusi kansi Uusi betonikansi (sis. rakenteet ja muut kustannukset), vaihe 1, 37 600 m 2 600 000 800 000 100 000 900 000 Asemakeskus Travel and Service Center Aseman The new uusi canopy katos of the station Uusi The linja-autoasema new Bus station Uusi The pyöräparkkitila new Bike parking facilty Uudet The new raitiovaunupysäkit Tram stops Keskuspuisto The central Park Keskuspuiston The central Park eteläosa South Keskuspuiston The central Park pohjoisosa North Uuden A 4500m2 asema-aukion cover for ja laitureiden the new ylle Staion ulottuva plaza katos and (4 the 500 mplatforms 2 ) Uusi A new linja-autoasema 5500m2 bus (5 station 500 m 2 ) Pakkahuoneenaukiolle to the Pakkahuoneenkatu square Uusi A new pyöräparkkitila Bike parking uuden facility linja-autoaseman under the alle future bus station Uudet New raitiovaunupysäkit tram stops inside Itsenäisyydenkadun the Itsenäisyydenkatu tunneliin Tunnel Kannen Travel and kokonaiskustannukset Service Center total cost Hard Kovat kivipinnat stone surfaces Kasvillisuus Vegetation, plants Istutukset Planted areas Isot Large puut trees Keskuspuiston The central Park eteläosa South yhteensä Total Kovat Hard kivipinnat stone surfaces Kasvillisuus Vegetation, plants Istutukset Planted areas Isot Large puut trees The central Park South Total Keskuspuisto The central Park yhteensä Total Keskuspuiston pohjoisosa yhteensä TOTAL OTHER CONSTRUCTION COSTS FOR PHASE 1 AND 2 MUUN RAKENTAMISEN KOKONAISKUSTANNUKSET VAIHEISSA 1 JA 2 2 710 800 89 000 81 500 60 000 816 000 96 000 200 000 60 000 84

RAKENNUSKUSTANNUSLASKELMA Vaihe 1 vators, stairs, escarpments: Kustannukset expenses Rakennuskustannukset Building expenses ost), phase 1, 37.600m2 d vegetation on the deck 600 000 800 000 100 000 900 000 75 200 000 2 390 000 2 400 000 79 990 000 forms quare n 4 000 000 6 000 000 700 000 800 000 11 500 000 2 710 800 89 000 81 500 60 000 816 000 96 000 200 000 60 000 2 941 300 1 172 000 4 113 300 ND 2 95 603 300 Total Cost of the Phase 1 Vaiheen 1 kokonaiskustannukset Nykyisten rakennusten kunnostus Renovation of the existing buildings Lisärakenteet (nykyinen asema) Additional structures (The existing station) Uudet New rakennukset, Buildings, phase vaihe 11 Muu Other rakentaminen Construction / kansi / the jne. deck etc. yhteensä total reservations for unexpected costs varaukset odottamattomien kustannusten varalta Vaiheen The Phase 1 kokonaiskustannusarvio 1 total cost estimation 5 710 000 13 000 000 204 716 271 95 603 300 319 029 571 30 000 000 349 029 571 85

PHASE 2 PHASE 2 UUDET RAKENNUKSET ALUEELLA: NEW BUILDINGS IN THE AREA: NEW 1. BUILDINGS Uusien IN rakennusten THE AREA: suunniteltu käyttötyyppi, kerrosten lukumäärä, bruttopinta-ala, vuokrattava pinta-ala, ylläpitokustannukset, 1. Planned suunnitteluratkaisu type of use, number ja rakennuskustannukset: of floors, gross area, leasable area, piha-alueet maintenance ja infrastruktuuri costs, design solution eivät and kuulu building rakennuskustannusarvioihin. expenses for the new buildings according to following: 1. Planned Building Hinta-arviot type expenses of use, ALV are number 0 estimated %. of floors, without gross yard area, areas leasable and infrastructure. area, maintenance Price costs, estimates design VAT solution 0%. and building expenses for the new buildings according to following: Building expenses are estimated without yard areas and infrastructure. Price estimates VAT 0%. Number of Net rent Building: Type of use: Gross area Leasable area m2 Kerrosten Number floors of Net /mrent 2 Rakennus: Building: Type Käyttötapa: of use: Bruttopinta-ala Gross area Vuokrattava Leasable area pinta-ala m2 m /mth lukumäärä floors /m 2 /mth total yhteensä total Retail Office Housing Sport Retail Office Housing Liiketilat Toimistotilat Housing Sport tilat Retail Office Housing Sp Liikunta- Asuintilat PHASE 2 Retail Office VAIHE PHASE Plot 2.1 Tontti Plot 2.1 Retail + Residential Liike- Retail + Office ja + asuintilat Residential 6 8 6 8 24640 24640 7443 7443 7443 7443 9754 9754 Plot 2.2 +toimistotilat + Residential Office 3 5 12281 12281 Tontti Plot Plot 2.2 2.3 Asuintilat Residential Retail + Office 3 5 7 9 12281 11342 1606 9736 12281 Tontti Plot Culture 2.3 Square Liike- Retail Public ja + toimistotilat Office 7 9 x 2 11342 1606 9736 Kulttuuriaukio Culture Urban Square Space Yleinen Public x 2 x 2 0 Kaupunkitila Urban Plot 2.4 Space Yleinen Public Retail + Residential x 2 4 8 14201 0 1738 12463 Tontti Plot Plot 2.4 2.5 Liike- Retail Office ja + asuintilat + Residential 4 85 14201 6067 1738 4344 12463 1723 Tontti Plot Plot 2.5 2.6 Office Residential + Residential 5 10 6067 11771 4344 1723 11771 Tontti Plot Total 2.6 Asuintilat Residential 5 10 11771 80302 10787 21523 11771 47992 0 20 14 13 Yhteensä Total 80302 10787 21523 47992 0 20 14 13 2. Other construction needed to the new buildings: bridges, tunnels, cover structures, elevators, stairs, escarpments: 2. Uusiin rakennuksiin liittyvät muut rakennustarpeet: sillat, tunnelit, katerakenteet, hissit, portaat, jyrkät kohdat: 2. Other (description construction of structures needed with to the measurements) new buildings: bridges, tunnels, cover structures, elevators, stairs, escarpments: (rakenteiden kuvaus ja mitat) (description of structures with measurements) Building: Type of use: expenses Building ex Rakennus: Building: The deck Kansi The The deck new deck The Uusi Deck new kansi Surfaces deck Deck Kannen New Surfaces connections pinta to the Deck Käyttötapa: Type of use: A new concrete deck (including structures and other cost), phase 2, 31.430m2 Uusi A new New betonikansi concrete plazas, public (sis. deck rakenteet spaces, (including ja streets, muut structures kustannukset), block and courtyards other vaihe cost), and 2, 31 vegetation phase 430 m2, 2 31.430m2 on the deck Uudet New plazas, aukiot, public yleiset tilat, spaces, kadut, streets, korttelipihat block ja courtyards kasvillisuus and vegetation on the deck expenses Building expe 62 800 0 623800 62000 3 620 000 Uudet New connections yhteydet kannelle to the Deck Vellamonkatu ramp 350 m2 Vellamonkadun Vellamonkatu Väinölänkatu ramppi 350 850 m2 mm2 2 Väinölänkadun Väinölänkatu The school ramppi 600 850 m2 m 2 Koulun The Rongankatu, school ramppi ramp 600 new 600 m 2 stair m2 65 m2 Rongankatu, connections uudet new total portaat stair cost65 65 m2 m 2 yhteyksien connections The deck kokonaiskustannukset total cost Kannen The deck kokonaiskustannukset total cost TOTAL OTHER CONSTRUCTION COSTS FOR PHASE 1 AND 2 1 275 000 1 275 800 000 80080000 80 000 2 155 0 2 68 155575 0000 68 575 00 68 575 0 TOTAL OTHER CONSTRUCTION COSTS FOR PHASE 1 AND 2 68 575 00 Total Cost of the Phase 2 Total Cost of the Phase 2 New Buildings, phase 2 New Other Buildings, Construction phase 2/ the deck etc. Other total Construction / the deck etc. total reservations for unexpected costs reservations for unexpected costs The Phase 2 total cost estimation The Phase 2 total cost estimation 106 877 412 106877 575412 000 68175 575452 000412 175 452 412 20 000 000 20 000 000 195 452 412 195 452 412 86

PHASE 2 NEW BUILDINGS IN THE AREA: RAKENNUSKUSTANNUSLASKELMA Vaihe 2 1. Planned type of use, number of floors, gross area, leasable area, maintenance costs, design solution and building expenses for the new buildings according to fol Building expenses are estimated without yard areas and infrastructure. Price estimates VAT 0%. Building: for the new buildings according to following: Type of use: Number of floors Gross area Leasable area m2 Ne /m total Nettovuokra rent Ylläpitokustannukset Rakennus- Maintenance costs Retail Office Housing Sport Building Rakennuskustannukset Retail Office Design solution Building expenses PHASE 2 /m 2 /mth /m 2 Suunnitelmaratkaisu kustannukset /m 2 /kk /m/mth 2 /kk expenses Plot 2.1 Retail + Residential 6 8 24640 7443 7443 9754 Toimistotilatilatilat Liiketilat tilat tilat tilat kallis kallis normaali /brm Asuin- Liikunta- Toimisto- Asuin- Liikunta- + Office erittäin very Liiketilat ort Plot 2.2 Retail Office Housing Residential Sport Retail Office 3 5 Housing 12281 Sport expensive expensive 12281 normal /brm 2 Yhteensä Total Plot 2.3 Retail + Office 7 9 11342 1606 9736 Culture Square Public x 2 x 1 381 34 027 840 Urban Space Public x 2 0 x 1 251 15 363 531 Plot 2.4 Retail + Residential 4 8 14201 1738 12463 x 1 395 15 822 090 Plot 2.5 Office + Residential 5 6067 4344 1723 Plot 2.6 Residential 5 10 11771 11771 Total 80302 10787 21523 47992 x0 1 289 1820 305 089 14 x 1 423 8 633 341 x 1 251 14 725 521 0 2. Other construction 20 14needed to 13 the new buildings: 3,8 bridges, tunnels, 3,4 cover 3,5structures, elevators, stairs, escarpments: (description of structures with measurements) 106 877 412 Building: The deck Type of use: expenses The new kustannukset deck A new concrete deck (including structures and other cost), phase 2, 31.430m2 expenses Rakennuskustannukset Building expenses Deck Surfaces New plazas, public spaces, streets, block courtyards and vegetation on the deck New connections to the Deck62 800 000 3 620 Vellamonkatu 000 ramp 350 m2 1 275 000 Väinölänkatu ramp 850 m2 The school ramp 600 m2 Rongankatu, new stair 65 m2 1 275 000 800 000 80 000 800 000 connections total cost 80 000 The deck total cost 2 155 000 68 575 000 TOTAL OTHER CONSTRUCTION COSTS FOR PHASE 1 AND 2 68 575 000 Vaiheen Total Cost 2 kokonaiskustannukset of the Phase 2 Uudet New Buildings, rakennukset, phase vaihe 2 2 Muu Other rakentaminen Construction / kansi / the jne. deck etc. yhteensä total varaukset reservations odottamattomien for unexpected kustannusten costs varalta Vaiheen The Phase 2 kokonaiskustannusarvio 2 total cost estimation 106 877 412 68 575 000 175 452 412 20 000 000 195 452 412 Vaiheen The Phase 1 kokonaiskustannusarvio 1 total cost estimation Vaiheen The Phase 2 kokonaiskustannusarvio 2 total cost estimation 349 029 571 195 452 412 544 481 983 87

MARKKINA-ANALYYSI Asiantuntija-arvio 1. ASUNTOJEN KYSYNTÄ 1 Demand for housing According Vuonna 2011 to the tehdyn 2011 Tampereen estimates found seudun in väestönkasvuraportin the report of regional population mukaan on forecasts odotettavissa, of Tampere, että the väestönkasvu expected population jatkuu voimakkaana growth in the 2014 2030. city will remain Vuonna strong 2011 from Tampereella 2014 to 2030. oli noin Now 210 the 000 population asukasta. of the Jos city kasvu amounted pysyy in tavanomaisella 2011 to approximately tasolla (mikä 210,000 raportin inhabitants. mukaan As on stated todennäköisintä), by the standard projection of population growth, which the report argues is the most probable forecast, the väestönkasvu jäisi noin 0,8 prosenttiin vuodessa. Väestönkasvuraportti esittää, että uusien asuntojen tuotannon the report tulisi argues pysyä that 161 the 000 amount kerrosneliömetrissä of new apartment vuodessa, production jotta should tähän remain väestönkasvuun at the level population growth would remain in approximately 0.8 % yearly. To respond to this population growth, of pystytään 161,000 vastaamaan. floor square Vuosina meters yearly. 2001 2010 The realized toteutunut new uusi production asuntotuotanto during 2001 oli 160 2010 000 has kerrosneliömetriä floor vuodessa, square meters mikä tarkoittaa, yearly, which että means Tampereen that the kaupunki City expects olettaa that asuntojen the demand kysynnän of housing py- been 160,000 will syvän stay nykyisellä at its current tasollaan level myös in the tulevaisuudessa. future. The number Vuonna of 2011 inhabitants Tampereen living itäisessä in the Eastern keskustassa Centre was oli noin approximately 17 000 asukasta. 17,000 Heistä in 2011. 7,3 % 7.3 oli % 0 18 of these -vuotiaita, inhabitants 70,6 % were 19 64 of age -vuotiaita 0 18, ja 70.6 22,2 % of age 19-64 and 22.2 % over age 65. These figures make the Eastern Center of Tampere one of the most yli 65-vuotiaita. popular locations Näiden of lukujen living perusteella for working Tampereen age inhabitants. itäinen According keskusta on to the yksi report, kaupungin the demand suosituimmista new housing asuinpaikoista the Eastern työikäisten Centre keskuudessa. of Tampere Väestönkasvuraportissa based on the regional oletetaan, population että forecast uusien is for expected asuntojen to vuotuinen be 13,200 kysyntä square Tampereen meters yearly itäisessä between keskustassa years 2011 on 13 2030. 200 neliömetriä vuosina 2011 2030. Asukkaita Väestö 1990 2010 Tavanomainen kasvu Nopea kasvu Kuva 1: Tampereen väestönkasvuennusteita Picture 1: Population growth projections in Tampere NEWSEC VALUATION OY 3 89

Tarkasteltaessa In terms of division uuden of asuntotuotannon new housing production jakautumista between vuokra- rental ja omistusasuntoihin and owned apartments, on huomattava, the large että student Tampereella population vallitsee generated melko by the vahva University kysyntä of vuokra-asunnoista Tampere will keep ja the pienehköistä demand for asuntoyksiköistä rental housing sillä and smaller kaupungissa housing asuu units paljon relatively Tampereen strong. yliopiston With proportion opiskelijoita. of 42.9 Tampereen % of its inhabitants asukkaista Tampere 42,9 % asuu has the vuokra-asunnoissa, third largest share mikä of population on kolmanneksi living eniten in rental kaikista housing Suomen of all kaupungeista. cities in Finland. On However, kuitenkin the population growth report shows that the growth rate of working age population, which includes syytä huomata, että väestönkasvuraportin mukaan työikäisen väestön (sisältäen myös yliopistokoulutuksen start to increase saaneet) more kasvu rapidly hidastuu again. 2012 2026 ja että sen jälkeen se alkaa taas kiihtyä. also individuals in University education, will slow down between years 2012 and 2026 and then Eri The ikäryhmiä projections koskevat on growth kasvuennusteet of different age osoittavat, groups että show 65 74 us also -vuotiaiden that the population asukkaiden of määrä people nousetween nopeasti ages 652012 2022 and 74 years (noin will 18 grow 000 rapidly asukkaasta from 2012 24 000 to 2022 asukkaaseen). from approximately Tämän jakson 18 jälkeen 000 to be- 24 000 inhabitants. After this period the population will start to diminish when the same individuals turn older and thus the projection presents a rapid increase in the number of inhabitants kyseisen ikäryhmän lukumäärä alkaa laskea ihmisten vanhetessa, ja siten ennusteen mukaan 75 84 between -vuotiaiden ages 75 asukkaiden and 84 years. määrä This kasvaa feature nopeasti. of the age Näin structure ollen kaupunkilaisten in the city will ikärakenne firstly strengthen ensin vahvistaa the demand omistusasuntojen of owned apartments kysyntää, but mutta later on myöhemmin also emphasize painottuu the importance vanhuksille of tarkoitettujen specialized palvelutalojeing and services ja muiden for vanhuspalvelujen older people and kysyntä. ageing hous- generation. Asukkaita Ikä Kuva 2: Yli 65-vuotiaiden lukumäärää koskevia kasvuennusteita Picture 2: Population growth projections for inhabitants over age 65 90

Asukkaita Picture Kuva 3: 3: Työikäisten Population (19 64 growth -vuotiaat) projections lukumäärää for inhabitants koskevia in kasvuennusteita working age (19-64 years) Tamperelaisten kotitalouksien keskimääräinen koko on pienentynyt muutaman viime vuoden aikana. The average size of households has decreased in Tampere during last few years. The number of Yhden tai kahden hengen talouksien lukumäärä on noussut tasaisesti vuodesta 2005 lähtien kun households consisting of one or two persons has increased steadily from 2005 whereas the number of taas households kolmen hengen comprising tai sitä three isompien or more talouksien persons has lukumäärä stayed at the on same säilynyt level samana or diminished tai pienentynyt a little. The hieman. development Kotitalouksien of the lukumäärän number of kehitys households (jaottelu by niiden different koon household perusteella) sizes on esitetty is depicted kuvassa in the 4. picture 4. 91

Kotitalouksien lukumäärä (jaottelu niiden koon perusteella) 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä Kuva 4: Tamperelaisten kotitalouksien lukumäärä (jaottelu niiden koon perusteella) Picture 4: Number of households in Tampere by household size Analyysimme Therefore, based (tamperelaisten on our analysis ikärakenne, of age kotitalouksien structure of Tampere, koon kehitys household ja asuntojen size development tuleva kysyntä and itäisessä future demand keskustassa) of housing perusteella in the suosittelemme, Eastern Centre että of Tampere, uusien asuntojen we recommend määrä alueella that the on suitable 200 000 amount kerrosneliömetriä. of new housing Arviomme designed mukaan for the yhden area will asukkaan be 200,000 tarvitsema floor keskimääräinen square meters. According asuintila on to 36,8 our estimations neliömetriä ja the siten average 200 housing 000 neliömetrin space required suuruisiin by uusiin an individual asuintiloihin is 36.8 mahtuisi square noin meters 5 400 per inhabitant and hence the new housing space of 200,000 square meters would enable the Eastern uutta Centre asukasta. of Tampere Tampereen to accommodate seudun väestöennusteraportin approximately 5,400 mukaan new inhabitants. tämä on This, riittävä according toimi uusien to the asukkaiden report of regional asumisen population tukemiselle forecasts alueella of noin Tampere, 15 vuoden is sufficient ajan. to support the housing of new inhabitants of the area for approximately 15 years. Ehdotamme, että noin 40 % uudesta asuntotuotannosta kohdistetaan pienehköihin yksikkökokoihin ja We että suggest 60 % that uudesta approximately asuntotuotannosta 40 % of the koostuu new housing isommista production yksiköistä, will jotka focus suunnataan on smaller unit asunnon sizes whereas the remaining 60 % of the new housing production will consist of greater unit sizes for omistajille ja ikääntyvien ihmisten erityisasumiseen. homeowners and more specialized housing for ageing generations. 92

2. TOIMISTOTILOJEN KYSYNTÄ 2 Office space demand The Kuvassa projection 3 kuvattu for working työikäisten age population lukumäärää growth koskeva depicted kasvuennuste in the picture liittyy 3 läheisesti is closely toimistotilojen related to the demand kysyntään of Tampereella. office space Työikäisen in Tampere. väestön The working määrä age jatkaa population kasvuaan, will mutta continue tahti growing hidastuu but vuoteen with a slowing 2026 saakka, pace until jonka 2026 jälkeen and kasvu then taas will start nopeutuu. grow more Näin rapidly ollen myös again. toimistotilojen This means kysynnän that the office Tampereella demand odotetaan in Tampere kasvavan is varsin expected kohtuullisesti. to grow quite Nykyisiä moderately toimistotiloja as well. In ajatellen terms of erityisesti micro location, itäisen space with keskustan existing eteläosan office space, odotetaan especially houkuttelevan the southern yrityksiä part myös of the tulevaisuudessa, Eastern Centre ja of siten Tampere se on sopiva is expected to continue attracting businesses and thus is suitable for office properties. The report of paikka toimistokiinteistöille. Tampereen seudun väestönkasvuraportin mukaan Tampereen itäisen regional population forecasts of Tampere reveals that of all districts of Tampere the Eastern Center has keskustan one of työikäisen the biggest väestön shares of osuus working on yksi age inhabitants. suurimmista Since koko Tampereella. the area accommodates Koska itäinen significant keskusta pystyy of tarjoamaan potential employees, asuinpaikan it huomattavalle allows the companies määrälle to ihmisiä, locate easily joista to mahdollisesti the area as well. tulee myös number alueen työntekijöitä, myös yritysten on helppo sijoittua sinne. The office letting market in Tampere has been relatively busy despite the uncertain economic climate. Businesses continue to favour newer properties over older buildings. The empty space Toimistotilojen vuokraaminen Tampereella on ollut suhteellisen vilkasta epävarmasta taloudellisesta left behind in older buildings by Block B of Technopolis Yliopistonrinne and the Ratinankaari office complex tilanteesta has huolimatta. not yet been Yritykset refilled. suosivat Another edelleen almost uudempia 9,000 square kiinteistöjä metres vanhempien of office space kustannuksella. Technopolis buildings were Yliopistonrinteen left empty during B-osan the ja latter Ratinankaaren half of the toimistokompleksin year, as businesses rakentamisen relocated to newer jäljiltä in various old properties tyhjilleen jääneitä in the city tiloja centre ei ole and vielä Hervanta. täytetty. Samoin In the city yhteensä center, lähes vacancy 9 000 rates neliömetriä of Office toimistotilaa space are quite (joka sijoittuu near 5 %, useisiin whereas vanhoihin in other rakennuksiin) parts of the city, jäi the tyhjäksi vacancy vuoden rates jälkipuoliskon are around 7 aikana % of the yritysten office space. siirtyessä Even kaupungin though the keskustassa vacancy ja rates Hervannassa are higher sijaitseviin than they uudempiin have been kiinteistöihin. in the past, the Tampereen current empty office space has resulted from the recent economic crisis and the current vacancy rates do keskustassa sijaitsevien vapaiden toimistotilojen määrä on lähes 5 %, kun taas kaupungin muissa not represent the vacancy rates in the long run. osissa sijaitsevien vapaiden toimistotilojen määrä on noin 7 %. Vaikka vapaiden toimistotilojen määrä on university suurempi and kuin its aiemmin, effect on on the syytä economy huomata, and business että nykyinen climate tilanne of Tampere on aiheutunut will ensure viimeaikaises- moderate The and ta talouskriisistä stable growth ja of että businesses nykyinen in vapaiden the city. toimistotilojen Number of companies määrä ei edusta in Tampere vapaiden has toimistotilojen been growing steadily määrää pidemmän between years päälle. 2007 2012 averaging 3.13 % yearly as depicted in the picture 5. Nevertheless, the recent trend of office space demand has been converging from 20 square meters per office employee towards 15 square meters per employee. This has an obvious effect on the demand Yliopisto of ja office sen vaikutus space in Tampereen the future, talouteen especially ja bisnesilmastoon if the trend of per turvaavat worker kaupungissa area continues toimivien to decrease. yritysten Other kohtuullisen possible ja risk tasaisen factors kasvun. hindering Tampereella the demand toimivien of office yritysten space are määrän the tightening kasvu oli requirements vuosina of 2007 2012 office spaces ollen and keskimäärin increasing unemployment. 3,13 % vuodessa, Unemployment kuten kuvassa rate 5 on in Tampere osoitettu. was Viime 14.1 ai- tasaista % koina the toimistotilojen end of year kysyntä 2012 when on kuitenkin the average laskenut unemployment 20 neliömetristä rate of työntekijää the whole kohden country lähemmäs was 10.7 %. viittätoista neliömetriä. Tällä on ilmeinen vaikutus toimistotilojen tulevaan kysyntään erityisesti jos kutakin työntekijää kohden varattava toimistopinta-ala edelleen pienenee. Muita toimistotilojen kysyntää mahdollisesti haittaavia riskitekijöitä ovat toimistotiloihin kohdistuvat tiukentuvat vaatimukset ja lisääntyvä työttömyys. Vuoden 2012 lopussa Tampereen työttömyysprosentti oli 14,1 % ja koko maan keskimääräinen työttömyysprosentti 10,7 %. 93

Yritysten lukumäärä Tampereella 2007 2012 Yritysten lukumäärä Tampereella Kuva Picture 5: 5: Yritysten Number lukumäärä of companies Tampereella in Tampere 2007 2012 2007 2012 Tilastokeskuksen The existing office mukaan space in toimistotilojen Tampere in 2013 määrä according Tampereella to Statistics vuonna 2013 Finland oli noin amounts 1 000 to 000 approximately 1 000 Näiden 000 toimistotilojen square meters. jakautuminen The division kymmenen of this office vuoden space rakentamisjaksoihin between 10-year construction esitetty neliömetriä. periods is depicted in picture 6. According to Statistics Finland, the new office construction in kuvassa 6. Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2010 2013 Tampereella rakennettiin uusia toimistotiloja meters noin of new 18 000 office neliömetriä space. This vuodessa. is approximately Se on noin 30 30 %% higher enemmän than kuin corresponding vastaava vuosittainen yearly new Tampere during the three-year period 2010 2013 has been yearly approximately 18,000 square uusien office space toimistotilojen construction rakentaminen during 2000 vuosina 2009. 2000 2009. Even though Vaikka these nämä construction rakennushankkeet projects todennäköisesti probably initiated käynnistettiin in the 2000-luvun blooming real lopun estate kukoistavien market of kiinteistömarkkinoiden late 2000-decade, the aikaan, current nykyinen decent were vapaan vacancy toimistotilan rates give further varsin indication kohtuullinen of steady määrä demand antaa lisäviitteitä for new office siitä, space että uusien in Tampere. toimistotilojen kysyntä Tampereella tulee olemaan vakaata. 94

neliömetriä Tampereen toimistotilat (jaottelu rakennusvuoden perusteella) Tampereen toimistotilat (jaottelu rakennusvuoden perusteella) Picture Kuva 6: 6: Tampereen Office space toimistotilat in Tampere (jaottelu by construction rakennusvuoden year perusteella) Based Tampereen on our toimistotilojen analysis of demand kysyntää of koskevan office space analyysimme in Tampere perusteella we estimate arvioimme, the suitable että sopiva amount määrä itäiseen of new office space keskustaan to be rakennettavia developed in the uusia Eastern toimistotiloja Centre of on Tampere 30 000 is neliömetriä. 30,000 square Näiden meters. toimistotilojen ihanteellinen sijainti olisi alueen eteläosassa yliopistoalueen lähellä. Uusien toimistotilojen tu- The optimal location of these offices would be in the southern part of target development area, near the university area. In order to meet the demand, the developed new office space should meet the overall lisi täyttää requirements Suomen mittapuun of new office mukaiset space uusia by Finnish toimistotiloja standard (joissa i.e. in pitää terms olla of mahdollisuus space division tilanjaon adaptability. mukauttamiseen) koskevat vaatimukset. 95

3. LIIKETILOJEN KYSYNTÄ Liiketilojen kysynnän kasvua tukee väestön kaikkien ikäryhmien kasvu, ja tämän kysynnän odotetaan 3 kasvavan Retail tasaisesti space ja demand nopeammin kuin toimistotilojen kysynnän kasvun. Nykyinen työssäkäyvä väestö ikääntyy, minkä johdosta väestössä tulee olemaan suuri määrä vanhempia, eläkkeelle The jääneitä growth henkilöitä, of retail demand jotka ovat is backed hyvin ostovoimaisia. by the growth Kyseinen of all age väestöryhmä groups of the odottaa, population että kaupan and is expected to grow steadily and more rapidly than the demand for office space. The ageing of current palveluja working populations on saatavilla will erityisesti result in heidän a high kotinsa number läheisyydessä. of older, retired Tämä individuals tulee entisestään with an economical lisäämään kaupan independence. palvelujen This kysyntää, subgroup minkä of the johdosta city population myös liiketilojen demands kysyntä retail kasvaa. services Kuten especially väestönkasvuraporttissa their accommodation. osoitetaan, This Tampereen will enhance itäisessä demand keskustassa of retail tulee services olemaan even paljon further asukkaita, which will minkä result joh- in close to dosta increase myös in the liiketilojen demand kysyntä of retail alueella space pysyy as well. suurena. As the Lisäksi population alueen growth kasvavan report väestön shows tulotason us, the odotetaan Eastern Centre kasvavan. of Tampere Sitä paitsi will on accommodate odotettavissa, a large että amount kuluttajien of inhabitants luottamus omaan in the taloudelliseen future, which means retail space remains highly demanded in the target area as well. In addition to the growing tilanteeseensa kasvaa talouden noustessa lamasta. Tilastokeskuksen tutkima kuluttajien luottamusindeksi consumers osoitti, confidence että kuluttajien on their own luottamus economic Suomen situation työllisyyteen expected ja talouteen to grow as alkoi the economy lisääntyä rises tou- number of inhabitants, the income level of these inhabitants is expected to grow. Moreover the kokuussa from the depression. 2014, vaikka The heidän consumer luottamuksensa confidence omaan index of taloudelliseen Statistics Finland tilanteeseensa indicated pysyi that the samalla confidence kuin on employment huhtikuussa. and economy of Finland started to increase in May 2014 even though tasolla consumers confidence on their own economic situation remained at the same level as in April. Tilastokeskuksen mukaan liiketilojen määrä Tampereella kasvoi tasaisesti vuodesta 1999 vuoteen According to Statistics Finland, the amount of retail space in Tampere has increased steadily from 2012 1999 ja to se 2012 on nyt and noin now 1 amounts 100 000 to neliömetriä. approximately Tampereen 1 100 000 liiketilojen square kehitys meters. on The esitetty development kuvassa of 7. Noin retail kolmannes space in Tampere näistä tiloista is shown sijaitsee in the keskustassa picture 7. Circa ja loput one lähinnä third of Lielahdessa this space sekä is located Lakalaivassa in the ja city Lahdesjärvellä. center and the Arviomme rest are located mukaan mainly Tampereelle in Lielahti rakennettavat and Lakalaiva uudet - liiketilat Lahdesjärvi tulevat retail jakautumaan areas. We samalla estimate tavalla that the kuin new nykyään, retail space eli niin, developed että kolmannes in Tampere uusista will tiloista be divided tulee in sijaitsemaan respect to the keskustassa. division and one third of the new space will be located in the city center. current The regional demand of retail space can be estimated by statistical figure of retail space per Liiketilojen inhabitants. seudullista In the capital kysyntää city of voidaan Finland, arvioida Helsinki, liiketilojen the per capita määrää retail asukasta space is kohden around kuvaavalla 3 square tilastoluvulla. meters per inhabitant. Helsingissä According liiketilojen to määrä our estimations asukasta the kohden respective on noin figure 3 neliömetriä. for Tampere Arviomme is 5 square mukaan meters vastaava per inhabitant. luku Tampereella Therefore, on if the 5 neliömetriä. Eastern Center Näin of ollen, Tampere jos Tampereen will create new itäiseen accommodation keskustaan tulee for approximately noin 5 400 5,400 uutta asukasta, new inhabitants, nämä uudet consequently asukkaat the edellyttävät new inhabitants 27 000 require neliömetriä new uusia retail liiketiloja. space of 27,000 Lisäksi square alueen keskeinen meters. In sijainti addition entisestään to this, the kasvattaa central location kaupan kysyntää of the area alueella. enhances Keskeisen sijaintinsa, suuren asukasmääränsä ja hyvien logististen yhteyksiensä ansiosta alueelle voidaan the increase in retail demand even further. The central location, large number of inhabitants and good logistic connections enable construction and management of bigger shopping centers and retail rakentaa properties. suurehkoja However, kauppakeskuksia smaller retail units ja liikekiinteistöjä. such as cafés, restaurants Sinne tarvitaan and kuitenkin smaller grocery myös pienempiä stores are yksiköitä, needed. kuten kahviloita, ravintoloita ja pienehköjä päivittäistavarakauppoja. kerrosneliömetriä Liiketilojen kehitys Tampereella 96 Kuva 7: Liiketilojen kehitys Tampereella Picture 7: Development of retail space in Tampere

On kuitenkin huomattava, että kasvavan sähköisen kaupankäynnin oletetaan jonkin verran rajoittavan However, liiketilojen growing kysyntää e-commerce koko volume maassa. is Vuonna expected 2013 to somewhat sähköisen restrict kaupankäynnin the demand myynti of retail Suomessa in ylitti the whole ensimmäistä country. kertaa In 2013, 10 miljardia the sales euroa volume ja suuntaus of e-commerce on ollut in jatkuvasti Finland peaked kasvava for vuodesta the first space 2010 time over lähtien. 10 Sähköisen billion and kaupankäynnin the trend has kehitys been consistently Suomessa on growing esitetty ever kuvassa since 2010. 8. Arvioimme, The development of kasvaa e-commerce 500 miljoonaa sales in euroa Finland vuoteen is presented 2014 mennessä. in the picture Esimerkiksi 8. Our estimate päivittäistavarakaupan of the growing että myynti toimitusinnovaatiot trend forecasts the entisestään sales volume lisäävät to grow sähköistä 500 million kaupankäyntiä. to 2014. Kaksi The hallitsevaa effect of increase suomalaista in the päivittäistavarakauppayritystä, Kesko ja S-ryhmä, ovat ottaneet käyttöön kattavia päivittäistavaroiden e- commerce volume is further strengthened by delivery innovations for example in the grocery retailing. In Helsinki, two of the dominant grocery companies in Finland, Kesko and S-Group, have toimitustapoja introduced extensive pääkaupunkiseudulla grocery delivery ja methods päivittäistavaroiden covering the ostaminen Helsinki metropolitan Internetin välityksellä area almost on entirely and saada grocery suosiota shopping kuluttajien via Internet keskuudessa. is already starting to catch on among the jo alkanut consumers. Sähköinen kaupankäynti Suomessa 2010 2014 Myynti Ennuste Picture Kuva 8: E-commerce 8: Sähköinen in kaupankäynti Finland 2010 Suomessa 2014 2010 2014 Liiketilojen kysyntää Tampereella koskevan analyysimme perusteella voimme tehdä sen johtopäätöksen, Based on our analysis of demand for retail space in Tampere we conclude that the suitable amount of new retail että sopiva space määrä in the itäisen Eastern keskustan Center of uusiksi Tampere liiketiloiksi amounts on to 50 50,000 000 neliömetriä. square meters. Kyseisen This amount määrän turvin of new alueen retail space kasvavalle provides väestölle enough pystytään services tarjoamaan for the growing riittävästi population palveluja. of Alueen the area. hyvä Good logistinen sijainti location liikenneyhteyksien near traffic connections lähellä parantaa enhances mahdollisuuksia the possibility rakentaa to build suuria large retail yksiköitä units (kuten such logistical as kauppakeskuksia shopping centers ja isoja and päivittäistavarakauppoja) large grocery stores to the alueelle. area. 11 97

4. MUIDEN 4 TILOJEN Demand KYSYNTÄ of other spaces With Kasvavan its growing asukasmääränsä number of ansiosta inhabitants Tampereen the Eastern itäinen Centre keskusta of Tampere on myös sopiva is a suitable paikka location kulttuuri- for ja culture vapaa-ajan and palveluille. leisure services Kulttuuripalvelut as well. Possible voisivat culture olla esimerkiksi services elokuvateattereita include for instance ja avoimia cinemas yleisiä and open tiloja. public Nämä spaces. tilat voisivat These sijaita facilities tässä could konseptissa be located esittelemämme near The Wall seinän introduced läheisyydessä. in the concept. Seinä The itsessään Wall luo itself avoimen creates yleisen an open tilan public ja on space sopiva for paikka the inhabitants vapaa-ajan toiminnoille. and seems like a designed spot for leisure activities. In Kulttuuripalvelujen addition to culture lisäksi services, alueelle the voisi area would sijoittaa be samanlaisia a good location liikuntapalveluja for similar sport kuin facilities mitä suosittu as in the Salmisaaren popular Salmisaari Liikuntakeskus sports Helsingissä center Helsinki. tarjoaa. Tampereen There are no keskustan bigger sports lähellä facilities ei ole isoja near liikuntatiloja ja uusi and a vapaa-ajan new leisure kiinteistö property olisi development houkutteleva would suurelle be able määrälle to attract itäisen vast keskustan amount of ja inhabitants keskustan the city center living muiden in osien the Eastern asukkaita. Center Nykyään as well lähin as in uimahalli other parts sijaitsee of the kolme city kilometriä center. Currently, keskustasta the itään nearest ja swimming hall to the city center is located three kilometers to east and the nearest indoors game lähin palloiluhalli Pyynikillä kolme kilometriä keskustasta länteen. Salmisaaren tapaan uusi liikuntakeskus for example voisi sisältää training esimerkiksi ice hockey jääkiekon hall, extensive harjoitushallin, gyms, indoor isoja kuntosaleja, beach volley beach hall, volley other -sisähallin, sport halls hall in Pyynikki three kilometers to west. The services could similarly to Salmisaari center consist of for liikuntasaleja different indoors muita sisäpelejä games, swimming varten, uintitiloja facilities sekä and muita other alueen leisure asukkaille and sports suunnattuja services for liikunta- the inhabitants ja vapaa-ajan in the palveluja. area. Nevertheless, On kuitenkin it huomattava, is noteworthy että that monet many urheilulajit different sports vaativat require juuri demanding niille soveltuvat tilat, joista properties täytyy olla which asiantuntemusta may consequently ja joihin require saattaa expertise joutua investoimaan. and investments Salmisaaren from the de- Lii- sport-specific veloper. kuntakeskuksen The floor huoneistoala space in Salmisaari on noin 20 sports 000 center neliömetriä in Helsinki ja ehdotammekin consists of approximately (perustuen arvioomme 20,000 square meters and based on our estimations and the low competition of other sports facilities in the ja siihen city center tosiasiaan, of Tampere että Tampereen we suggest keskustassa that the same on vain amount vähän would kilpailua be sufficient liikuntapalvelujen to meet the kesken), sports space että sama needs määrä of the riittäisi inhabitants. kattamaan asukkaiden liikuntatarpeet. 98 12 NEWSEC VALUATION OY

5. NETTOVUOKRAT 5 Net JA rent YLLÄPITOKUSTANNUKSET levels and maintenance costs According Arviomme to koskien our estimates, itäisen keskustan the net rent uusien levels kiinteistöjen and maintenance nettovuokria costs ja of ylläpitokustannuksia: the new properties in the Eastern Centre of Tampere are presented in the table below: Rakennus Building: Käyttötyyppi: Type of use: Nettovuokra rent /sqm/mth /m 2 /kk Maintenance Ylläpitokustannukset costs /sqm/mth /m 2 /kk Ylläpitokustannukset Maintenance costs in julkisessa public use käytössä olevissa /sqm/mth kiinteistöissä /m 2 /kk Asuintilat Housing yksiö 1 room 15,6 3,68 Asuintilat Housing kaksio 2 room 13,1 3,68 Asuintilat Housing kolmio 3 room 11,8 3,68 Asuintilat Housing neliö 4 room 11,7 3,68 Liiketilat Retail alle under 200 200 m2 sqm1. 1. kerroksessa floor 40 60 3,39 3,91 Liiketilat Retail yli over 200 200 m2 sqm 1. 1. kerroksessa floor 20 40 3,39 3,91 Liiketilat Retail alle under 200 200 m2 sqm 0-0 tai tai 2+-kerroksessa floor 10 20 3,39 3,91 Liiketilat Retail yli over 200 200 m2 sqm 0-0 tai or 2+-kerroksessa floor 20 30 3,39 3,91 Toimistotilat Office alle under 300 300 msqm 2 16,0 3,18 3,39 Toimistotilat Office yli over 300 300 msqm 2 13,0 3,18 3,39 Hotelli 18 20 5,00 Asuinkäyttöön According to tarkoitettujen the number of huoneiden rooms for lukumäärän housing, the mukaan average jaoteltuna net rent levels arvio for yksiöiden 1 room keskimääräisestä estimated nettovuokrasta to 15.6 /sqm/month, 15,6 /m 2 /kk, 2 room kaksioiden apartments 13,1 13.1 /m 2 /kk, /sqm/month, kolmioiden 311,8 room /m apartments 2 /kk ja apartments neliöiden 11.8 /sqm/month tai sitä suurempien and 4 room huoneistojen or bigger 11,7 apartments /m 2 /kk. 11.7 Arvio asumisen /sqm/month. keskimääräisistä Average maintenance ylläpitokustannuksista costs of housing on 3,68 is estimated /m 2 /kk. to be 3.68 /sqm/month. For retail properties, the division between different estimated rent levels has been made between Liikekiinteistöjen space area and vuokria floor. For arvioidessamme retail spaces with olemme under tehneet 200 sqm jaottelun of space, tilan if the ja kerrosten space is on lukumäärän the 1 st floor mukaan. the average Kun on net kyseessä rent level alle is 200 40 neliömetrin 60 /sqm/month laajuiset whereas kaupan if tilat, the jotka space sijaitsevat is in the basement ensimmäisessä 2kerroksessa, nd floor or higher, keskimääräinen the average nettovuokra rent level on 40 60 is 20 /m 40 2 /sqm/month. /kk, mutta jos For tilat retail sijaitsevat spaces kellariker- over 200 or on roksessa sqm, if taikka the space toisessa kerroksessa on the 1 st floor tai ylempänä, the average keskimääräinen net rent level vuokra is estimated on 20 40 to /mbe 2 /kk. 20 Kun 40 on /sqm/month kyseessä yli and 200 if neliömetrin the space is laajuiset in the basement liiketilat, or jotka on the sijaitsevat 2 nd floor ensimmäisessä or higher, the average kerroksessa, net rent level is estimated to be 20 30 /sqm/month. Maintenance costs for retail properties are estimated to be 3.39 /sqm/month. 2 /kk, ja jos tilat sijaitsevat kellarikerrok- arviomme keskimääräisestä nettovuokrasta on 20 40 /m sessa taikka toisessa kerroksessa tai ylempänä, arviomme koskien keskimääräistä nettovuokraa on 20 30 Office /m spaces 2 /kk. with Arvio under koskien 300 liikekiinteistöjen sqm of floor area ylläpitokustannuksia are estimated have on 3,39 an average /m 2 /kk. net rent level of 16.0 /sqm/month. For office spaces of 300 sqm or more, the average net rent level is 13.0 Arviomme /sqm/month. mukaan Maintenance alle 300 kerrosneliömetrin costs for office toimistotilojen spaces are estimated keskimääräinen to 3.18 nettovuokra /sqm/month. 16,0 Hotel /m spaces 2 /kk. Kun net rent kyseessä level on in the 300 area neliömetriä is estimated tai sitä to 18 suuremmat 20 /sqm/month toimistotilat, and keskimääräinen the maintenance nettovuokra on 13,0 /m 2 /kk. Arviomme mukaan toimistotilojen ylläpitokustannukset ovat 3,18 /m 2 /kk. costs to 5.00 /sqm/month. Arvio The koskien maintenance hotellitilojen costs for nettovuokraa retail and office alueella properties on 18 20 have /mbeen 2 /kk ja also ylläpitokustannuksia estimated for the properties 5,00 / m 2 in /kk. public use. According to our estimates the maintenance costs of retail properties in public use are 3.91 /sqm/month and office properties in public use 3.39 /sqm/month. The increased Liike- maintenance ja toimistokiinteistöjen cost comes from ylläpitokustannuksia increased requirements on arvioitu for maintenance myös julkisessa and käytössä upkeep, olevien cleaning kiinteistöjen osalta. Arviomme mukaan julkisessa käytössä olevien liikekiinteistöjen ylläpitokustannuk- and electricity. set ovat 3,91 /m 2 /kk ja vastaavien toimistokiinteistöjen 3,39 /m 2 /kk. Suuremmat ylläpitokustannukset johtuvat tiukemmista ylläpitoa, huoltoa, siivousta ja sähkönkäyttöä koskevista vaatimuksista. 13 NEWSEC VALUATION OY 99

6 Toteutettavuus ja suurimmat riskit Kuten Tampereen Feasibility seudun and väestöennusteraportti the main risks vuodelta 2011 osoittaa, kaupungin asukasmäärä jatkaa melko nopeaa kasvuaan tulevaisuudessa. Tämä luo selkeän tarpeen uusien kiinteistöjen rakentamiselle of the city kaupunkiin. will continue Ehdotuksemme growing quite pyrkii rapidly vastaamaan in the future. tähän This kasvuun creates tarjoamalla an explicit asuin-, need toi- for As shown by the report of regional population forecasts of Tampere 2011 the number of inhabitants new misto- property ja liiketiloja development sekä muita in the palveluja city. The Tampereen solution aims itäisen to address keskustan this kasvavalle growth by offering väestölle. housing, Alueen offices, asukkaat retail tulevat space yhä and enenevissä other services määrin for olemaan the growing sellaisia base työikäisiä of residents ihmisiä, in jotka the Eastern käyvät mielellään Centre of Tampere. töissä kotinsa The lähellä, growing mikä base ylläpitää of residents toimistotilojen will consist kysyntää of working itäisessä age inhabitants keskustassa. who Huomattava are interested osa in having their workplaces near their accommodation, which maintains a demand for office space alueen tulevista asukkaista on vanhempia ihmisiä, jotka eivät ole enää työikäisiä mutta jotka ovat in the Eastern Centre. A sizeable proportion of the future inhabitants of the area are older individuals hyvin who ostovoimaisia. are not in working Tämä luo age ilmiselvästi anymore but kysyntää have good erityispalveluille. purchasing power Pyrimme which täyttämään obviously tulevien creates a asukkaiden demand for tarpeet specialized rakentamalla service uuden properties itäisen and keskustan services. Tampereen By creating Asemakeskuksen the new Eastern ympärille Centre ja around sisällyttämällä the Travel itäiseen and Service keskustaan Center monentyyppisiä comprising various uusia types kiinteistöjä. of new properties, the solution aims to fulfill these upcoming demands of the future inhabitants. Ehdotuksemme vastaa itäisen keskustan asuin-, toimisto-, liike- ja muita vapaa-ajan tiloja koskeviin tarpeisiin. Ehdotuksemme koskien rakennettavien tilojen määrää ottaa huomioon tulevaisuuden The solution responds to the future demand of housing, office, retail and other leisure spaces in the Eastern Centre of Tampere. In the solution, the suggested amount of developed space takes into suuntaukset, account the jotka future vaikuttavat trends that asuntomarkkinoihin affect the housing (esim. market vanhojen (e.g. growing asukkaiden base kasvava of old inhabitants), määrä), toimistomarkkinoihin office market (e.g. (esim. changing muuttuvat demands vaatimukset of office kutakin area työntekijää per worker kohden and growing varattavasta number toimisto- of com- the panies tilasta sekä in Tampere), yritysten kasvava the retail lukumäärä market (e.g. Tampereella), growing base kaupan of older markkinoihin people and (esim. their vanhusten needs) kasvava määrä space ja (e.g. heidän few competing tarpeensa) leisure ja vapaa-ajan and sports tiloihin facilities (esim. near itäisen the Eastern keskustan Centre läheisyydessä of Tampere). ei and leisure juurikaan ole kilpailevia liikunta- ja vapaa-ajan palveluja). The housing, office and retail functions in the solutions are seen as default and the housing space is the most essential part to secure the profitability of the solution by creating spaces for new inhabitants Ehdotuksessamme in the area. asuin-, The toimisto- facilities dedicated ja liiketilat to nähdään sports and olennaisimpina leisure activities asioina provide ja asuintila added value tärkeimpänä the solution kannattavuuden because of a takaajana, lack of competitive sillä asuintiloja facilities rakentamalla and growing luomme base tilaa of potential uusille customers asukkaille. to in Liikunta- the area. ja vapaa-ajan These spaces tilat may tuovat also ehdotukseemme have a significant lisäarvoa, role in creating sillä alueella the future ei juuri customer ole kilpailevia flows and palveluja hence ja supporting mahdollisten other asiakkaiden retail spaces määrä in the alueella area. kasvaa. Näillä tiloilla voi olla huomattava rooli tulevaisuuden asiakasvirtojen luomisessa ja siten ne tukevat myös muita alueella sijaitsevia liiketiloja. 6.1 Feasibility of the deck The estimated building costs of the deck presented in the concept amount to 2000 per square meters. 6.1 Kannen According toteutettavuus our estimates the economic feasibility of the deck would be covered by 200,000 Konseptissamme square meters kannen of rakennuskustannusarvio space. Since the estimated on 2 amounts 000 neliömetriä of different kohden. spaces provided Arviomme in mukaan kansi chapters olisi taloudellisesti were 200,000 toteuttamiskelpoinen square meters of housing, 200 000 30,000 neliömetriä square meters kattavan of rakentamisen office space, the previous 50,000 toteutuessa. square Perustuen meters raporttimme of retail space aiemmissa and 20,000 luvuissa square esiteltyihin meters arvioihin of space (200 for sports 000 neliömetriä and other leisure activities, the deck would be feasible if two thirds of the total developed space was located asuintilaa, 30 000 neliömetriä toimistotilaa, 50 000 neliömetriä liiketilaa sekä 20 000 neliömetriä on it. Potential solution would be for example to locate office, retail and sports and leisure spaces and liikuntaan 100,000 ja muihin square vapaa-ajan meters of toimintoihin) housing on the kansi deck olisi and toteuttamiskelpoinen, the rest of the housing jos kaksi to surrounding kolmasosaa areas. rakennettavasta kokonaistilasta sijoittuisi kannelle. Yksi mahdollinen ratkaisu voisi olla esimerkiksi se että kannelle sijoitettaisiin toimisto-, liike-, liikunta- ja vapaa-ajan tiloja sekä 100 000 neliömetriä general, asuintilaa the ja loput proposal asunnot is effective kantta ympäröiville as it creates alueille. a specific city center to a city where no clear In central business district has existed. Also it creates more highly needed walking space for the inhabitants of the city, with few existing walking areas. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ehdotuksemme on tehokas, sillä se luo keskustan kaupunkiin, 6.2 josta puuttuu What selkeä are liikekeskusta. the main challenges Ehdotuksemme and tuo risks myös lisää of the kipeästi proposal? kaivattuja kävelyalueita. In 6.2 general, Mitkä ovat the ehdotuksen central location suurimmat of the haasteet concept ja results riskit? in quite moderate risks for the proposal. The demand Konseptin is keskeisen very probably sijainnin met ansiosta with the riskit increasing pysyvät space varsin supply kohtuullisina. and the critical Kysyntään parts pystytään of the implementation todennäköisesti are related vastaamaan to the lisäämällä construction tilojen of housing tarjontaa, spaces. ja toteutuksen The risk is kriittiset related aspektit to building liittyvät too hyvin much of housing space in a specific period which might result in vacancy in the housing market. asuinrakentamiseen. Vaarana on rakentaa liian paljon asuntoja jonain tiettynä ajanjaksona, mikä The housing should be built gradually to meet the growing demand of the new inhabitants and through saattaa this johtaa the tilanteeseen, housing will support jossa asuntomarkkinoilla the demand of other on spaces paljon and vapaita their asuntoja. construction Asuntoja (e.g. office tulisi and rakentaa retail vähitellen spaces). vastaamaan kasvavan väestön tarpeisiin. Tällä tavalla asuinrakentaminen tukee myös muiden tilojen kysyntää (esim. toimistoja liiketilat). 100 14 NEWSEC VALUATION OY

On tärkeää, että jonkin tietyn kiinteistötyypin määrää ei rakenneta heti täysimittaisena vaan vähitellen niin, että rakentaminen vastaa kyseistä kiinteistötyyppiä koskevaan kysyntään. Toinen hankkeen It is important that all of one specific property type is not built right away but gradually in a way that responds accurately to the current level of demand of that specific space type. Another factor contributing aikatauluun vaikuttava to the risk tekijä in the on schedule riski siitä, of että the hanke project ei is edisty risk that jatkuvasti, the project mikä does johtaisi not hankkeen progress continually. kannattavuuden This vähenemiseen. leads to decreases Tämän in the takia profitability toteutuksen of the ja rakentamisen project and therefore aikataulusuunnittelu we believe the on design mielestämme of the schedule yksi tärkeimmistä of the implementation asioista konseptin and construction riskinhallinnassa. one of the main issues to address when managing the risk of the concept. Muita suurimpia riskejä ovat sähköisen kaupankäynnin kehitys tulevaisuudessa ja Tampereen kokonaistalouden Other main challenges and risks stem from the future development of e-commerce and development of the overall kehittyminen economy sekä of Tampere niiden vaikutus and their toimistoeffect on ja the liiketilojen demand kysyntään of office and Tampereen retail space itäisessä the keskustassa. Eastern Center Lisäksi of Tampere. suuntaus, Also jossa the kutakin recent työntekijää decreasing kohden trend varattava in per worker toimistotila office piene- space in demand nee, saattaa may jatkua continue ja siten and vaikuttaa thus affect toimistotilan the office kysyntään space demand alueella. in Uusien the area. asuntojen Nevertheless, huomattava the significant määrä tulee amount kuitenkin of new lisäämään housing kaupan will enhance palvelujen demand kysyntää for retail alueella services ja mitä and most todennäköisimmin likely attract also myös inhabitants houkuttelemaan in working työikäisiä age to asukkaita the area. alueelle. The working Työikäiset age inhabitants asukkaat luovat consequently kysyntää create kotiensa a demand for office space near their accommodation. lähellä sijaitseville toimistotiloille. The fact that the development takes place around a railway area obviously poses some risks and difficulties Rakentaminen the rautatiealueen implementation ympärillä of the aiheuttaa project. We ilmiselvästi believe that joitakin the biggest riskejä ja risk vaikeuksia in terms of hankkeen railway traffic toteutukselle. is posed Uskomme, by railway että transportation suurin junaliikennettä of hazardous koskeva materials. riski liittyy This risk vaarallisten can be minimized aineiden kuljetuksiin. Tämä in the riski implementation voidaan minimoida schedule tekemällä so that yhteistyötä the construction toteuttamisaikataulun does not take suhteen place during niin, by cooperating these että kyseisten transportations. kuljetusten aikana ei rakenneta. According to our market research, the leisure and sport spaces are less critical part in terms of the implementation Markkintatutkimuksemme schedule mukaan of the solution. liikunta- They ja vapaa-ajan can be constructed tilat eivät ole with yhtä more kriittisiä flexible suunnitelman schedule when toteuttamisaikataulua the number of inhabitants ajatellen. Ne secures voidaan the rakentaa demand joustavammalla for these properties. aikataululla Suggested sitten, schedule kun alueen for the asukasmäärä construction takaa of leisure tarpeen and näiden sport kiinteistöjen spaces starts rakentamiselle. from the point Ehdotuksessamme when 100 000 square liikunta- meters ja vapaa-ajan is tilojen constructed rakentaminen but these alkaa spaces silloin, can kun be 100 built 000 in the neliömetriä final phases asuintilaa of the on implementation rakennettu, mut- as of housing well. The aim is to secure demand for leisure and sports facilities by the demand of people accommodating in the area, since the propensity of inhabitants in other districts of Tampere to find ta näitä tiloja voidaan rakentaa myös viimeisten toteutusvaiheiden aikana. Tavoitteena on varmistaa the liikunta- services ja vapaa-ajan might not palvelujen be as high kysyntä as the people alueella in asuvien Eastern ihmisten Centre. turvin, sillä muiden kaupunginosien asukkaat eivät ehkä löydä kyseisiä palveluja yhtä helposti. 15 NEWSEC VALUATION OY 101