3752 Vermon päiväkoti Uudisrakennus

3752 Vermon päiväkoti Uudisrakennus 1 (15) Hankesuunnitelma 19.4.2016 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

2 (15) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 1.1. Hankkeen perustiedot... 4 1.2. Hankesuunnitelman laadinta... 5 2. Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset... 5 2.1. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, päätösteksti 19.03.2014... 5 2.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset... 6 3. Hankkeen perustelut... 6 3.1. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat... 6 4. Rakennuspaikka... 6 4.1. Sijainti ja hallinta, kaava- ja kiinteistötiedot... 6 4.2. Tontin ominaisuudet... 6 5. Suunnittelutavoitteet... 7 5.1. Yleistä... 7 5.2. Toiminta ja tilat... 7 5.3. Päiväkoti... 8 5.4. Väestönsuoja... 8 5.5. Ulkoalueet... 9 5.6. Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus... 9 5.7. Esteettömyys... 9 5.8. Rakennesuunnittelu... 10 5.9. LVIA-tekniikka... 10 5.10. Sähkötekniikka... 12 6. Huoltokirja... 14 7. Hankkeen laajuustavoitteet... 14 8. Hankkeen kustannustavoitteet... 15 8.1. Rakennuskustannusennuste... 15 8.2. Käyttökustannusennuste... 15 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 15 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 15 10. Tarvittavat toimenpiteet... 15 11. Tiedotus... 15 Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Rakennettavuusselvitys Liite 4: Asemakaava ja määräykset Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Hankesuunnitelman mukainen tavoitehinta-arvio ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

3 (15) 1. Yhteenveto hankkeesta Hankesuunnitelma kuvaa uuden päiväkodin rakennushankkeen 126:lle lapselle (6 ryhmää) Leppävaaran kaupunginosaan Vermonkujalle Mäkkylän seisakkeen eteläpuolelle. Tontin omistaa Espoon kaupunki. Hankesuunnitelma pohjautuu Espoon kaupungin Suomenkielisen varhaiskasvatuksen laatimaan tarveselvitykseen, joka on käsitelty Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa 19.03.2014, sekä Espoon kaupungin sivistystoimen päiväkotihankkeissa noudatettaviin tilaperiaatteisiin. Henkilökuntamäärä on 22. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

4 (15) 1.1. Hankkeen perustiedot Hankkeen numero 3752 Kohteen nimi Vermon päiväkoti Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilapalvelut -liikelaitos Käyttäjä Sivistystoimi, varhaiskasvatus Kaupunginosa Leppävaara 51 Kortteli 51116 Tontti 7 Kiinteistötunnus 49-51-116-7 Osoite Vermonkuja 4 Tontin pinta-ala m2 4704 Tontin rakennusoikeus/ käytetty kem 2 1700 Asemakaava voimassa, muutettu 30.10.1981 Rakennuksessa tapahtuva toiminta päiväkoti Alustavat hyötyala hym 2 1080 Alustava bruttoala brm2 1577 Tarveselvitys 19.03.2014 Mitoituksellinen päiväkotipaikka lkm 126 Mitoituksellinen henkilökuntamäärä 22 Laskennallinen huoneistoala htm 2 1384 Kerrosluku 2 Aikataulu suunnittelu alkaa 1.12.2016, rakentaminen 1.6.2018-31.8.2019 käyttöönotto 1.9.2019 Tarveselvityksen kustannusennuste 5,3 M Talousarvio 2016 5,3 M Tavoitehinta 5,3 M Tavoitteellinen toteutushinta 4,92 M Toimitilavuokra 34 870 /kk, 418 460 /vuosi Henkilöstömenot 745 000 /vuosi Ensikertainen kalustaminen 180 000 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

5 (15) 1.2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilapalvelut -liikelaitoksen suunnitteluttaminen ja rakennuttaminen vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Hankepäällikkö Rakennetekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Talotekniikkainsinööri Kustannussuunnittelu Tiina Riihimäki Heikki Kääriäinen Janusz Zloch Tarja Heikkinen Kai Jokiranta Kalle Koskenmies Sivistystoimi Siltakatu 11 PL1 02070 Espoon kaupunki Hankesuunnittelija, sivistystoimi Kehittämispäällikkö, suomenkielinen varhaiskasvatus Erityissuunnittelija, suomenkielinen varhaiskasvatus Rakennusaikainen päiväkodin johtaja Aluepäällikkö, Leppävaara Eija Riikonen Virpi Mattila Anne Peltonen Kalevi Pesonen Salla Hovi Keittiösuunnittelu (ohjeet) Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 Espoon kaupunki Ruokapalveluiden asiantuntija Pohjarakenteet Kaupunkitekniikan keskus, Geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 Espoon kaupunki Johanna Andsten Helena Tolvanen Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen 2. Hankkeesta tehdyt päätökset ja selvitykset 2.1. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta, päätösteksti 19.03.2014 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Vermon päiväkodin tarveselvityksen 19.3.2014. Tarveselvitys koskee kahdeksan lapsiryhmän päiväkotia. Pientaloalueella sijaitsevalle tontille 51116/7 haettiin poikkeamispäätöstä rakennusoikeuden lisäämiseksi. Hanke herätti naapureissa ja lähialueen asukkaissa vastustusta, joka liittyi lähinnä lisääntyvän liikenteen järjestämiseen alueella. Päiväkodille selvitettiin muita toteutusvaihtoehtoja alueella ja päädyttiin pitämään ko. tarveselvityksen tonttia sopivimpana valmiin kaavan ja tontin kohtuullisten perustamisolosuhteiden takia. Poikkeamishakemus peruttiin ja hanke toteutetaan nykyisen rakennusoikeuden sallimassa laajuudessa. Päiväkodin lapsiryhmien määrää vähennetään kahdeksasta kuuteen. Uutta tarveselvitystä ei tehdä, muutos esitetään tässä hankesuunnitelmassa.. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

6 (15) 2.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset Espoon kaupungin Geotekniikkayksikkö on laatinut rakennettavuusselvityksen nykyisten tietojen perusteella. Tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia. Liite 3, rakennettavuusselvitys 3. Hankkeen perustelut Varhaiskasvatuksen palveluverkkoa kehitetään siten, että se muodostuu kooltaan taloudellisista ja toimivista päiväkodeista hyvillä sijaintipaikoilla. Perkkaan alueella väestön määrä kasvaa ja alueelle kaavoitetaan uutta asuinaluetta. Väestöennusteen mukaan 10kk-6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa Perkkaalla noin 140 lapsella vuoteen 2023 mennessä. Luku ei sisällä ruotsinkielisiä lapsia. Vermon päiväkodin rakentaminen liittyy varhaiskasvatuksen koko Leppävaaran palveluverkon kehittämiseen. Taloussuunnitelman investointiosassa on Vermon päiväkodin lisäksi Perkkaan koulun ja päiväkodin uudisrakennus vuosilla 2016 2018. Tämä rakennus korvaa nykyiset huonokuntoiset Perkkaanpuiston päiväkodin ja Perkkaanpuiston vanhan koulun. Uusi koulu- ja päiväkotirakennus tulee lähelle nykyisiä tiloja. Lisäksi esitetään, että Perkkaanpuiston koulun nykyinen laajennusosa muutetaan päiväkodiksi. Uusi Vermon päiväkoti sijaitsee keskeisellä paikalla ja se on liikenneyhteyksiltään hyvin saavutettavissa laajalta alueelta. Se sijaitsee lähellä Mäkkylän asemaa ja Mäkkylään vievää alikulkua. Päiväkoti on mitoitettu siten, että se voi valmistuttuaan korvata Mäkkylän päiväkodin, joka on valmistunut vuonna 1959 ja priorisoinnin mukaan yksi kiireisimmin peruskorjattavista päiväkodeista. Mäkkylän päiväkodissa on 65 päivähoitopaikkaa. Sitä ei kannata peruskorjata, koska tontti ei ole sopiva päiväkodille, se on mm. Kehä 1:n melu- ja pölyalueella. Uutta tonttia ei ole löytynyt lähempää nykyistä Mäkkylän päiväkotia. 3.1. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Espoon kaupungissa ei ole tarjolla vuokrakiinteistöä, joka soveltuisi käyttöön ilman mittavia ja erityisen kalliita korjaustoimenpiteitä. 4. Rakennuspaikka 4.1. Sijainti ja hallinta, kaava- ja kiinteistötiedot Alueella on vahvistettu asemakaava. Asemakaavamerkintä on Y, yleisten rakennusten korttelialue. Tontilla on tehokkuusluku e=0.3 ja siihen saa rakentaa enintään 2 -kerroksisen rakennuksen. Tontti rajautuu pohjoisesta kevyenliikenteen väylään, Työväenpolku, ja päättyvään katuun Vermonkuja. Työväenpolku johtaa lännessä junanradan alikäytävän kautta Mäkkylään. Liite 4: Asemakaava ja määräykset 4.2. Tontin ominaisuudet Espoon kaupungin teknisen keskuksen geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen sekä pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella tontin rakennettavuutta ja laatinut alustavan rakennettavuusselvityksen. Tontti on pääosin rakentamatonta luonnontilaista sekametsää, tontin itäosan etelärajan tuntumassa on kalliopaljastuma alue. Maanpinta vaihtelee kantakartan mukaan tasovälillä + 9,0 + 16,0 ollessa korkeimmillaan tontin itäosan eteläosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmista kohdista tontin länsi- ja itärajoja kohti. Tontin lounaisosan rajaa pitkin on olemassa oleva oja. Tontin pohjamaa on itäosasta moreenia ja länsiosa on löyhää hiekkaa/silttiä, jonka alla on lohkareita/lohkareista moreenia. Länsiosan kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon 3,6 4,6 metrin syvyydessä. Tontin itä- ja keskiosassa kallionpinta on paikoin lähellä maanpintaa (maaperäkartan punaiset alueet, kallionpinta ~0,5 m maanpinnasta). Tontin itäpuolelta olevalta rinnealueelta valuvat orsi- ja pohjavedet kulkeutuvat tontilla kohti sen länsiosaa. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

7 (15) Tontti kuuluu itäosan pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2 ja länsiosa kuuluu rakennettavuusluokkaan 3A. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti rakennettavuusluokan 2 alueella. Perustuksia jouduttanee louhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti louhimaan, linjauksesta riippuen. Rakennettavuusluokka 3A vaatii paaluperustuksen ja alimmat lattiat tulee tehdä kantavina. HUOM! Tontilla olevan rinnealueen pohja- ja orsivesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijoittelussa. Rakennukset suositellaan sijoitettavaksi tontin keski- ja itäosiin. Tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja kartoituksia maan kerrosrakenteen, maalajien, paalupituuksien ja kalliopinnan korkeusaseman tarkastamiseksi. Liite 3: Rakennettavuusselvitys 5. Suunnittelutavoitteet 5.1. Yleistä Varhaiskasvatuksen tilojen suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleisiä päiväkotirakennuksen suunnitteluohjeita ja tavoitteita on kirjattu Espoon päiväkotisuunnitteluohjeisiin 17.4.2014. Yleisiä tavoitteita pihan ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2). Pohjarakenteiden suunnittelutehtävän luokka on vaativa (YM1/601/2015). LVIA -suunnittelun vaativuusluokka on A 5.2. Toiminta ja tilat Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkoti ja leikkipiha tarjoavat mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen, jossa leikki ja lepo vuorottelevat. Ohjatun toiminnan ja liikunnan ohella toimitaan pienessä ryhmässä tai leikitään itsenäisesti. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista sekä kotialueilla että päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa, käytävillä ja leikkipihassa. Sisätilat ja pihat houkuttelevat lasta leikkimään ja liikkumaan. Tilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan huomioon myös henkilökunnan työergonomia ja uusien ICT-ratkaisujen käyttö pedagogisessa toiminnassa. Päiväkodin tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja joustavia. Lasten määrä, ikäjakautuma ja toimintatavat voivat muuttua rakennuksen elinkaaren aikana. Tiloja ei varusteta liian tarkasti tiettyyn käyttöön, vaan tiloja tulee voida muokata irtokalusteilla ja välineillä yhä uusiin käyttötarkoituksiin. Osa päiväkodin tiloista suunnitellaan ulkopuoliseen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Päiväkodin monitoimisali sijoitetaan siten, että sen ulkopuolinen iltakäyttö on luontevasti järjestettävissä ja että ulkopuolisten pääsy muihin tiloihin voidaan estää. Ulkopuolisten käyttäjien ei tule päästä lasten (ml. kuraeteinen) eikä henkilökunnan tiloihin eikä näiden tilojen kautta voida suunnitella ulkopuolisen käytön käyntiä esimerkiksi saliin. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

8 (15) 5.4. Päiväkoti Vermon päiväkodissa on kuusi lapsiryhmää 10kk-6-vuotiaille lapsille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet varustetaan 25 lapselle. Kaksi kotialuetta varustetaan 1-3-vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. Päiväkoti toimii tarpeen mukaan 6:30-18 välisenä aikana. Kuuden lapsiryhmän tilat suunnitellaan kolmeksi kotialuepariksi, joilla on yhteiset sisäänkäynnit ja kuraeteiset. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Yhdellä kotialueella on kolme ryhmähuonetta. Kaikkia ryhmähuoneita käytetään monipuoliseen toimintaan. Yksi ryhmähuoneista kalustetaan siten, että sitä voidaan käyttää lepoon. Kotialueparin lepohuoneet suunnitellaan siten, että niistä on käynti toisiinsa ja kumpaankin huoneeseen tulee voida kulkea muualtakin kuin leikkihuoneen kautta. Lasten tiloissa toiminnan on voitava jatkua keskeytyksettä ilman läpikulkua. Lepohuoneesta on varapoistumistie. Kotialueparin toisessa lepohuoneessa on kaappisängyt (14 nukkumapaikkaa) ja patjojen säilytyskaapit (9 patjaa) ja toisessa patjat säilytyskaappeineen (25 patjaa). Kotialueparin varastot voidaan yhdistää yhdeksi varastotilaksi. Varasto on välittömästi saavutettavissa kummaltakin kotialueelta. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä, vain tilasta toiseen siirtymistä varten olevia käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Kädentaitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan, ruokailutilan yhteyteen tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen yhteyteen. Päiväkodin yhteisiä tiloja on isommille lapsille toteutettava yhteinen ruokailutila, joka voidaan kaksikerroksisessa rakennuksessa jakaa kahdeksi tilaksi eri kerroksiin. Alle kolmevuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä. Ruokailutilat suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutilassa on erillinen käsienpesuallas. Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimisali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimisalin ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Salin yhdistäminen aula- yms. Tiloihin mahdollistaa sen monipuolisen käytön. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki). Pysyvän henkilökunnan määrä on 22. Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittiöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. 5.5. Väestönsuoja Kohteeseen rakennetaan yksi 103 m 2 S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Liite 5: Huonetilaohjelma ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

9 (15) 5.6. Ulkoalueet Päiväkodin ulkoalueet jäsennetään leikkipihaksi sekä saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Päiväkodin ulkoilualueet ovat esteettömiä, turvallisia ja helposti valvottavia. Liikennejärjestelyt suunnitellaan sujuviksi ja turvallisiksi. Saatto- ja huoltoliikenne eivät saa ristetä jalankulku- ja pyöräilyreittien kanssa. Saattoliikenteelle varataan pysäköintipaikkoja kuusi ja henkilökunnalle varataan pysäköintipaikkoja 13, joista yksi on esteetön autopaikka. Saattopaikoituksesta on turvallinen kulkuyhteys lasten pihan kautta päiväkodin sisäänkäynneille. Päiväkodin sisäänkäyntien edustalle sijoitetaan terassi ja aidattu leikkipiha. Leikkipihan laajuus on noin 2520 m² eli 15 m² / hoitopaikka. Leikkipiha varustetaan lasten ikäkausien mukaista toimintaa varten. Esteettömyys otetaan huomioon tarvittavassa laajuudessa. Pihalle suunnitellaan sekä valoisia että tuulelta ja auringon paahteelta suojattuja paikkoja. Kiinteistönhuollon tarpeet ja ilkivallan ehkäisy otetaan huomioon leikkipihan suunnitelmassa. Pihaalueen tulee olla helposti valvottavissa ja ylläpidettävissä. Suunnitelmassa varataan tilaa lumen auraukselle ja kasaukselle. 5.7. Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50+ vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: 5.7.1. Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella. 5.7.2. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Runkoputkistot mitoitetaan väljiksi, jotta muuntojousto on mahdollista. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat. 5.7.3. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D3 2012 määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo q50 = 1 m3/h m2 (rakennuksen vaipan neliön läpi virtaa ilmavirta yksi kuutio tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla. 5.7.4. Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla. 5.7.5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan E 107 kwh/brm²/a. 5.8. Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Noudatetaan Tilapalveluiden esteettömyysohjetta soveltuvin osin. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

10 (15) 5.9. Rakennesuunnittelu 5.9.1. Rakennustekniset tavoitteet Rakenteet suunnitellaan siten, että lopputuloksena on koko elinkaarensa kestävät turvalliset, terveelliset, kokonaistaloudelliset rakennukset ja rakenteet. Rakennuksen on vähintään kestettävä alueen ja rakennuspaikan olosuhteet ja kuormitukset rakentamishetkestä rakennuksen suunnitellun käyttöiän loppuun. 5.9.2. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Perustukset salaojitetaan ja routasuojataan. Rakennukset ja putkijohdot perustetaan Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut/ Geotekniikka:n perustamistapalausunnon mukaan. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia ja pohjarakennussuunnittelua. Rakennuksen sijoittelusta riippuen alustava perustamistapa-arvio rakennuksille on perustaminen tukipaalujen varaan ja alimmat lattiat kantavat tai rakennus perustetaan kallion- tai maanvaraisesti, kts. rakennettavuusselvitys. Tontilla olevan rinnealueen pohja- ja orsivesien hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sijoittelussa. Rakennukset suositellaan sijoitettavaksi tontin keski- ja itäosiin. Kustannuslaskennassa lasketaan kaksi vaihtoehtoa alapohjalle: maanvarainen ja tuuletettu alapohja. Perustussuunnitelmissa on huolehdittava ryömintätilan riittävästä tuuletuksesta soveltaen liitettä C2 RakMk täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä. Tuuletetun alapohjan pohjamaa ja alustäyttö kallistetaan keskeltä ulospäin. Suunnittelussa varaudutaan radonin hallintaan. 5.9.3. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on osittain kaksikerroksinen. Kaksikerroksinen ratkaisu edellyttää rakennuksen varustamista hissillä. Rakennusten energiatehokkuudessa noudatetaan tulevia RakMK D3 määräykset ja ohjeet 2012. 5.9.4. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm: Hankkeessa noudatetaan soveltaen voimassa olevia lakeja ja viranomaismääräyksiä ja mm. seuraavia Espoon kaupungin suunnitteluohjeita: Rakennetekniset suunnitteluohjeet, Teräsrakenteiden suunnittelu, huoltokirjan laadintaohje. Asiakirjoille asetettavat vaatimukset, Ohje rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi, C2. Kosteusmääräykset ja ohjeet täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A. Hanke voi sisältää vaativuusluokan AA rakenteita ( RakMk A2). Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Rakennus varustetaan ulokkeellisilla räystäillä 5.10. LVIA-tekniikka 5.10.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA -laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

11 LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 5.10.2. Lämmitys Päiväkoti liitetään kaukolämpöön. Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 45-30 C. Lämpökeskushuoneen pinta-ala on n. 12 m². Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 5.10.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 5.10.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,8 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan alueellinen tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäolo-ohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

12 5.10.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhykekohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 5.10.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiön ja päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 5.11. Sähkötekniikka 5.11.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, energiataloudellinen, laadukas ja tasavertainen kaupungin muiden rakenteilla olevien vastaavien rakennusten kanssa. Hankesuunnitelmassa tavoitteet kuvataan yleisesti ja suppeasti, laajuudet voivat muuttua jatkosuunnittelun yhteydessä laadittavissa kilpailutusasiakirjoissa. Sähköasennusten yksityiskohtaiset ja ajantasaiset vaatimukset on esitetty Espoon Tilapalvelutliikelaitoksen sähkösuunnitteluohjeissa ja vaatimustilakorteissa, jotka täydentävät toisiaan. Hankintarajat on esitetty hankintaraja-asiakirjoissa ja vaatimustilakorteissa. Korkeiden tilojen sähkösuunnittelussa tulee huomioida sähköasennusten huollettavuus. Huollon tulee olla turvallista, eikä se saa edellyttää esimerkiksi korkeiden telineiden rakentamista. 5.11.2. Sähkötilat ja sähkönjako Kiinteistö liitetään pienjänniteliittymällä energiayhtiön sähköverkkoon. Tietoliikenneliittymä liitetään valokuidulla kaupungin alueverkkoon. Rakennuksen sähkö- ja tietoliikenneliittymäkaapelit asennetaan maakaapeleina. Sähköpääkeskus on kosketussuojaista kennorakennetta ja se asennetaan pääkeskushuoneeseen. Jakokeskukset asennetaan sähkökomeroihin, ryhmitysalueet n. 300 m². Väestönsuojaan ja LVI-teknisiin tiloihin asennetaan kotelokeskukset. Tiloihin, joihin tulee paljon sähköisiä ohjauksia, ohjaukset keskitetään ohjauskeskuksiin. Talojakamohuoneeseen sijoitetaan talojakamo ja mahdollinen kerrosjakamo. Mikäli tietoliikennekaapelointeja varten tarvitaan useampia kerrosjakamoita, ne asennetaan ilmastoituihin komeroihin. Telehuoneeseen asennetaan mm. antennivahvistin, paloilmoitin/varoitin-keskus, hälytyksensiirtolaite (Alarmnet), energianmittausjärjestelmän keskusyksikkö, ovipuhelinkeskus, turvavalaistuskeskus, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet, kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Sähkö- ja teletilat ovat ylipaineisia. Talojakamo ja telehuone varustetaan lisäksi jäähdytyksellä. Vesikatolle asennetaan kiinteitä, korkean hyötysuhteen aurinkosähköpaneeleita tuottamaan osan päiväkodissa kulutettavasta sähköenergiasta. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

13 Energian ja kulutuksen päämittaukset tehdään jakeluyhtiöiden ohjeiden mukaan. Kiinteistön omat lisämittaukset tehdään suunnitteluohjeen mukaan (Granlund Manager). Maadoitukset ja potentiaalintasaukset toteutetaan SFS 6000 ja energiayhtiön erityisohjeen mukaan. Pääjohtoteinä sijaintipaikan mukaan käytetään joko levy- tai tikashyllyä. Vahva- ja heikkovirtakaapeleille on erilliset hyllyt. Palonkestäville asennuksille asennetaan omat johtotiet. Toimistotiloihin asennetaan johtokanavat pistorasia-asennuksia varten. Johtokanavissa on erilliset johtotilat vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Valaisinripustuskiskoja asennetaan tarpeen mukaan, esim. teknisiin tiloihin. Johdot pyritään asentamaan piiloon kauttaaltaan. Muovipeitelistoja ei käytetä. Putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla, vähän savua muodostavilla ja nippuna paloa levittämättömillä tuotteilla, elleivät määräykset edellytä palonkestävää asennusta. 5.11.3. Valaistus ja pistorasiat Valaistuksen laatu on EN12464-1 mukaan. Valonlähteinä käytetään energiatehokkaita, hyvän värintoiston lamppuja jotka pääosin ledeinä. Lamput ja liitäntälaitteet ovat pitkäikäisiä. Valaisintekniikassa ja valaisimien led-komponenttien ohjaustekniikassa huomioidaan komponenttien vanheneminen niin, että valaistustaso voidaan pitää samana valaisimen koko elinkaaren aikana (himmennys, automatiikka yms.). Huoneiden ja kotialueiden valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistus on ohjattavissa huoneittain useassa osassa. Yleisvalaistuksen tulee olla himmennettävä. Läsnäolo- ja vakiovalo-ohjauksia käytetään soveltuvin osin. Valaistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kiiltokuvastumisen (tablettien käyttö). Ulkovalaistus toteutetaan ledeillä käyttäen laadukasta valaisinelektroniikkaa. Valaistuksen tulee olla häikäisemätön. Pylväsvalaisimet ovat IK08 luokan ilkivallankestäviä ja pylväiden korkeus 4 m. Rakennuksen seinillä olevat ulkovalaisimet ovat IK10 luokan ilkivallankestäviä. LED-modulien käyttöikä 50 000h, jonka lopussa modulit tuottavat min.70% alkutilanteen valotehosta. Energiatehokkuutta parantavia älykkäitä ohjauksia käytetään ulkovalaistuksessakin. Valaistus toteutetaan niin, että lasten kuljetusliikenne sujuu turvallisesti, ja että henkilökunta näkee koko piha-alueen. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksien sisäänkäyntien valaistuksella. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Lämpökojeiden pistorasiat varustetaan ajastinohjauksin. Poistumistievalaistus toteutetaan viranomaisten vaatimusten mukaisena. 5.11.4. Viestintä- ja Tietoliikennejärjestelmät Kouluun asennetaan Viestintäviraston määräyksen 65A/2014M mukainen (DVB-T ja DVB-T2) yhteisantenniverkko radio- ja televisiokanavien vastaanottoa varten. Rakennukseen asennetaan keskuskuulutusjärjestelmä. Järjestelmä on symmetrinen ja yksiohjelmainen Järjestelmää käytetään hätä- ja yleiskuulutuksiin. Tietoliikenneyhteyksiä - puhelin, ATK, info-tv, kameravalvonta yms. - varten asennetaan yleiskaapelointi. Järjestelmä toteutetaan Viestintäviraston määräysten 65A/2014M mukaisesti. Nousukaapelointi talojakamosta kerrosjakamoihin toteutetaan valokaapelein ja kategorian 6A parikaapelein. Kaapelointi kerrosjakamoista työpisteisiin ja langattoman verkon tukiasemille toteutetaan kategori-an 6A parikaapelein. WLAN-tukiasemia, kameroita yms. käyttöä varten tilojen yläosaan asennetaan työpisterasiointi. Matkaviestinverkon ulkoantenneja (ei tarkoita operaattoreiden omia antenneja) asennetaan seuraavasti: hissien GSM-viestilaitteelle Alarmnet-hälytinkojeen varayhteydelle ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

14 väestönsuojan matkaviestinverkkoyhteydelle. Matkaviestinkuuluvuus mittautetaan kaupungin sopimusoperaattorilla. WLAN-kentän voimakkuus mittautetaan kaupungin sopimustoimittajalla. 5.11.5. Kuva- ja äänijärjestelmät Suuret ryhmähuoneet (ryhmähuone 1), ruokailu / monitoimitilat, joihin on tilavaatimuskorteissa merkitty projektori / smartboard / suurkuvanäyttö, varustetaan AV-kaapeloinnilla. Varsinaiset laitehankinnat sisältyvät käyttäjän hankintaan. Huonokuuloisten induktiosilmukat asennetaan ryhmähuoneisiin ja monitoimitilaan ja ruokailusaliin. 5.11.6. Turvallisuusjärjestelmät Kulunohjausta ja rekisteröintiä varten asennetaan kulunvalvontajärjestelmä. Lisäksi leikkipihojen ulko-ovia ohjataan munakellolla. Kaikkien ovien hätälukitusta varten asennetaan hätälukituspainikkeita suunnitteluvaiheessa sovittuun paikkaan. Työajanseurantapäätteen myöhempään asentamiseen varaudutaan johtotein ja rasioinnein. Rakennukseen asennetaan murtohälytysjärjestelmä. Ilmaisimia asennetaan käytäville ja keittiöön. Hälytys voidaan ohittaa ohituskytkimellä. Järjestelmän valvontatilan ohjaus integroidaan kulunvalvontajärjestelmään. Kiinteistöön asennetaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan julkisivuja ja portteja. Järjestelmä varustetaan tallentimella, joka liitetään kaupungin talotekniikka -verkkoon. Rakennus varustetaan analogisella, osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä, joka liitetään kaupungin talotekniikkaverkkoon. Järjestelmän hälyttiminä toimivat palokellot ja kantaäänihälyttimet, sekä kuulutusjärjestelmän ilmoitukset. Hälytyksensiirtoon rakennuksesta ulos käytetään Espoon kaupungin hälytyksensiirtojärjestelmää (Alarmnet). Hissiltä on hälytyksensiirto ja puheyhteys hissivalvomoon rakennusautomaatiojärjestelmän kautta. Hissin GSM-viestilaitteelle asennetaan lisäantenni. 5.11.7. Merkinantojärjestelmät Ulko-ovelle asennetaan ilkivallan kestävä värikuvallinen ovipuhelinkoje, joista kutsu ohjataan käyttäjän valitsemaan paikkaan vastauskojeelle. Vastauskojeesta voidaan avata oven lukitus. Ulko-oville ja keittiön ovelle asennetaan ilkivallan kestäviä ja valaistuja painikkeita sisätilan summereineen. Johtajan huoneen ovelle asennetaan sisäänpyyntökoje. Keittiöön asennetaan paristokäyttöinen aikakello. Inva-WC:t varustetaan avunpyyntöjärjestelmin. Kutsu ilmaistaan paikallisesti ja välitetään myös henkilökunnalle. 6. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Päiväkodin laajuustavoitteet ovat: - Bruttoala 1577 brm² (+ kylmät tilat 85 m² + katokset 60 m2) - hyötyala 1080 hym² - lasten tiloja 7 hym² / hoitopaikka (126 hoitopaikkaa) - leikkipihan laajuus noin 1890 m² (15 m² / hoitopaikka) ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

15 Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 6: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU 2016). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 6 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 2/2016, Haahtela ind. 88,3. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet päiväkodin osalta: 1 577 brm², 1080 hym², leikkipiha 1890 m². Päiväkodin rakennuskustannukset ovat yhteensä 5,3 milj. (alv 0%) 3 361 / brm² (ALV 0%) 42 063 / hoitopaikka (ALV 0%) tavoitteellinen toteutus 39 000 / hoitopaikka (ALV 0%) Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Pohjarakennuskustannukset muodostavat n. 0,8 M. eli n. 15% rakennuksen kustannuksista. Liite 6: Hankesuunnitelman mukainen tavoitehinta-arvio 8.2. Käyttökustannusennuste Vermon päiväkodin arvioidut käyttötalousmenojen lisäämistarpeet vuositasolla ovat henkilöstö- ja toimintamenoissa n. 745 000 /v ja toimitilavuokrassa n. 418 458, yht. n. 1,16 M / vuosi ALV 0%. 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen päiväkodin kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 180 000 ALV 0%. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen kustannusarvio on 5,3 milj.. Tavoitteellinen toteutushinta on 4,92 M. Rakennussuunnittelu alkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen joulukuussa 2016. Rakentamisen valmistelu alkaa helmikuussa 2018. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2018 ja päiväkodin on määrä valmistua elokuun 2019 loppuun mennessä. Rakennus otetaan käyttöön syyskuussa 2019. 10. Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (alle 2500 brm²). Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk. Päiväkoti ei tarvitse väistötiloja rakennustöiden ajaksi. 11. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI

2016 Vuosi Lomake 6 LTE 1 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi VERMON PÄIVÄKOTI 2. Toimiala / tulosyksikkö Sivistystoimi/ suomenkielinen varhaiskasvatus 3. Kaupunginosa Leppävaara 5. Käyntiosoite Vermonkuja 4 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) Uudisrakennus Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Kiinteistötunnus 49-51-116-7 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite PL, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) 1577 1384 1080 5,3 tarvoite 4,92 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 5665 m² Rakennusoikeus 1700 kem² Käyttötarkoitus kaavassa Y 8. Hankkeen kuvaus Vermon päiväkoti toteutetaan kuuden kokopäiväryhmän päiväkotina (126 päivähoitopaikkaa). 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Vermon päiväkoti toteutetaan kahdeksan kokopäiväryhmän päiväkotina (126 päivähoitopaikkaa) Perkkaan alueella väestön määrä kasvaa ja alueelle kaavoitetaan uutta asuinaluetta. Väestöennusteen mukaan 10kk-6-vuotiaiden lasten määrä kasvaa Perkkaalla noin 140 lapsella vuoteen 2023 mennessä. Uusi Vermon päiväkoti sijaitsee keskeisellä paikalla ja se on liikenneyhteyksiltään hyvin saavutettavissa laajalta alueelta. Päiväkoti on mitoitettu siten, että se voi valmistuttuaan korvata Mäkkylän päiväkodin, joka on valmistunut vuonna 1959 ja priorisoinnin mukaan yksi kiireisimmin peruskorjattavista päiväkodeista. Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta 19.03.2014 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 1.12.2016-1.2.2018 1.6.2018-30.8.2019 Käyttöönotto 1.9.2019 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Espoon kaupungin oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 5,3 M 14. Käyttökustannukset 1,16 M / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 5,3 M 16. Ensikertainen kalustaminen 180 000 / oppilas 42 063 / hoitopaikka 17. Lisätietoja Eija Riikonen eija.riikonen@espoo.fi, Tiina Riihimäki tiina.riihimaki@espoo.fi

18. Laatija(t) yhteystietoineen Eija Riikonen eija.riikonen@espoo.fi, Tiina Riihimäki tiina.riihimaki@espoo.fi Päiväys 19.4.2016 LTE 1 TIKE / TS Päivitetty 2013

LTE 2 1 (1) P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelmaalan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen por-rashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan ker-rosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoite-tulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

LTE 3 ESPOO ESBO RAKENNETTA VUUSSELVITYS 1 (3) Työ 5725 22.04.2013 Geotekniikkayksikkö / K.Hämäläinen Talonsuunnittelu/Vesa Pyy VERMON PÄIVÄKOTI/HANKENRO. 3752 Rakennettavuusselvitys Kortteli 51116, tontti 7, R:no 7:40, Vennonkuja 4 1. YLEISTÄ Espoon kaupungin Geotekn.iikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella suunniteltavan V ermon päiväkodin rakennettavuusselvitystä. Tontilla aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista saadut tulokset on esitetty tämän selvityksen liitteissä. 2. POHJASUHTEET Tontti on pääosin rakentamatonta luonnontilaista sekametsää, tontin itäosan etelärajan tuntumassa on kalliopaljastuma alue. Maanpinta vaihtelee tasovälillä + 9,0... + 16,0 ollessa korkeimmillaan tontin itäosan eteläosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmista kohdista tontin länsi- ja itärajoja kohti. Tontin pohjamaa on itäosasta moreenia ja länsiosa on löyhää hiekkaa/ silttiä, jonka alla on lohkareita/lohkareista moreenia. Länsiosan kairaukset ovat päättyneet kiveen tai kallioon 3,6...4,6 metrin syvyydessä. 3. PERUSTAMINEN Tontti kuuluu itäosan pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2 ja länsiosa kuuluu rakennettavuusluokkaan 3A. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti rakennettavuusluokan 2 alueella. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Rakennettavuusluokka 3A vaatii paaluperustuksen ja alimmat lattiat tulee tehdä kantavina. Espoon kaupunki geotekn.iikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@)espoo.fi

LTE 3 V ermon päiväkoti 22.04.2013 2 (3) 4. JATKOTOIMENPITEET Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi. Lisätutkimukset ovat tarpeen myös perustamistavan varmistamiseksi yksikerroksisten puurakenteisten rakennusten osalta tontin länsiosalla. A;r....t:.-... Matti Kaurila geotekrllilikapäällikkö ~/JJL _) ;;_ Katariina ~n suunnitteluinsinööri LTTEET Maaperä- ja rakennettavuuskartta Arkistokairausten leikkaukset A Rakennettavuusluokitukset Maaperäkartan värit Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen(atespoo.fi

LTE 3 Vermon päiväkoti 22.04.2013 3 (3) Leikkaus A: Maaperä ja rakennettavuuskartta: Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

15 8 14 3 9 7 16 1 11 7 14 5 12 9 13 5 10 6 14 6 13 3 14 6 8 8 10 8 7 5 kt 6 6 11 9 5 8 6 3 Espoon kaupunki 5 5 5 6 kt kt kt 6 0 LTE 4 Vermonkuja 9 14 9 51K Työväenpolku 11 3 Arbetarstigen 9 4 9 6 9 4 9 3 13 7 8 6 8 4 7 5 7 7 13 7 15 9 14 1 13 2 8 7 9 3 10 5 Mittakaava: 1:1000 50 m 15 2 14 6 5 6 pp

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. LTE 4

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. LTE 4

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. LTE 4

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. LTE 4

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. LTE 4

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. LTE 4

HUONETILAOHJELMA LTE 5 1(2) Kunta Espoo Rakennushankkeen nimi Vermon päiväkoti HUONETILAT Lapsiryhmiä 6 PÄIVÄKOTI Päivähoitopaikkoja 126 21 paikkaa/ryhmä lasten tilaa m²/lapsi 7 Henkilökuntaa 22 (pysyvä) kerrosala-arvio 1524 kem2 (=bruttoala - IV-koneh + leikkivarasto) Koko rakennuksen hyötyala (lämpimät tilat) 1080 hym2 Bruttoala (tehokkuusluku) 1,46 1577 brm2 Huonetilat kpl á hym² Päivämäärä yht. hym² yht. hym² LASTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT 880 Laatijat SITO: Eija Riikonen, TILPA: Tiina Riihimäki muuta 25.2.2016 RYHMÄT I-VI, KOTIALUEET ryhmä, parillinen 1/2 yhteisestä kuraeteisestä 1 10 10 eteinen 1 14 14 wc/pesutila 1 9 9 ryhmähuoneet 1-2 yhteensä 1 70 70 ryhmähuone1 1 0 0 ryhmähuone2 1 0 0 kahden ryhmän lepohuoneet vierekkäin ryhmähuone 3 pienryhmä 1 8 8 hyvin valvottava, myös toisen ryhmän käytössä 1/2 yhteisestä varastosta 1 2 2 YHTEENSÄ 113 PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARIT kpl á hym² yht. hym² yht. hym² YHTEENSÄ 6 113 678 678 PÄIVÄKODIN YHTEISET TILAT pienryhmätila 1 20 20 luonnon tutkiminen, vesi, verstas pienryhmätila 1 6 6 WC 1 2 2 kuraeteisen yhteyteen YHTEENSÄ 28 PÄIVÄKODIN JA ILTAKÄYTÖN YHTEISET TILAT ruokailutila / alue 1 60 60 sisältää kotikeittiön, mahdollisesti jaetaan kahteen monitoimitila / sali 1 100 100 monitoimitilan varasto 1 12 12 WC 1 2 2 ruokailutilan yhteyteen tarvittaessa jos lähellä ei ole YHTEENSÄ 174 HENKILÖKUNNAN TILAT työhuone 1 12 12 johtajan työtila perhe- ja konsultaatiotila 1 10 10 sijoitetaan johtajan huoneen viereen, vesipiste, terapiapeilit, neuvotteluhuonekäyttö henkilökunnan työhuone 1 12 12 taukotila 1 30 30 henkilökunnan taukotila henkilökunnan pukutilat 1 27 27 naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) henkilökunnan pesutilat 2 1,5 3 naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) henkilökunnan suihku 2 2 4 naiset ja miehet erilliset (esim. VSS) henkilökunnan WC 2 1,5 3 1 kpl wc/kerros tai talon eri päihin (esim. VSS) YHTEENSÄ 101 MUUT TILAT palvelukeittiö aputiloineen 1 60 60 erillinen sisäänkäynti, rullakkovarasto, wc keittiöhenk.k inva-wc 1 6 6 sijoitetaan monitoimitilan läheisyyteen, iltakäyttö päiväkodin varasto 1 10 10 talon eri päissä/ kerroksissa siivouskeskus 1 10 10 siivouskomero 1 3 3 vaatehuolto, kodinhoitohuone 1 10 10 YHTEENSÄ 99 KAIKKI HUONETILAT YHTEENSÄ 1080

HUONETILAOHJELMA LTE 5 2(2) VSS tila kpl m² muuta suojatilat yht. 1 95 95 lapsille 0,75m² x 0,95 (4 x 21 + 2 x 12) + hk:lle 0,75m² x (6 x 3 + 2 ) sulkutila 1 4,0 4 vähimmäisvaatimus 2,5 m², yleensä 4 m² ilmanvaihtolaitteet 2 1,5 3 ensiaputila 0 6,0 0 kun varsinainen suojatila > 135 m² väliseinä 1 1 YHTEENSÄ 103 LVIS tila kpl m² muuta tekniset tilat 36 lämmönjakohuone 10, Sähköpääkeskus 9,5, Teletilat 2 x 6, ristikytkentäkomerot 4 x 1m2 IV-konehuone (sis. kiinteistövalvomo) 95 nettoala = 6% bruttoalasta YHTEENSÄ 130 KYLMÄT TILAT tila kpl á yht. yht. muuta hym² hym² hym² leikkivälinevarasto 6 7 42 7 m² / lapsiryhmä aidattu katos / lastenrattaat 1 9 9 alle 3 v ryhmän sis.käynnin yhteyteen laatikko- ja rullakkovarasto 1 7 7 keittiön sisäänkäynnin yhteyteen kiinteistönhoidon varasto 1 7 7 jätesuoja 1 20 20 YHTEENSÄ 85 pihakatos 6 10 60 minimi 10m²/ryhmä ULKOALUEET kpl mit m² muuta m² paikoitus 19 0,5 /hlökunta + 2 ylim. + 6 saattopaikkaa päiväkotitontti vähintään m² 28 3528 126 lasta leikkipihaa vähintään m² 15 1890 126 lasta lasten tilat PÄIVÄKODIN KOTIALUEPARIT 678 PÄIVÄKODIN YHTEISET TILAT 28 PÄIVÄKODIN JA ILTAKÄYTÖN YHTEISET TILAT 174 880