1 Johtokuntaehdokkaat 2016 Vuoden 2016 vuosikokouksessa valitaan Amnestyn Suomen osastolle puheenjohtaja sekä kolme jäsentä kaksi vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Ehdolla ovat Aino-Kaisa Manninen, Jukka Muhonen (puheenjohtajaehdokas), Linda Nyholm, Katariina Oivo, Muh ed Shire ja Taina Tyrväinen. Ehdokkaat: Aino Kaisa Manninen... 2 Jukka Muhonen (puheenjohtajaehdokas)... 3 Linda Nyholm... 4 Katariina Oivo... 5 Muh ed Shire... 6 Taina Tyrväinen... 7
2 Aino-Kaisa Manninen Olen Oulun yliopistosta valmistunut 26-vuotias tuotantotalouden diplomi-insinööri ja työskentelen tällä hetkellä opiskelijaedunvalvonnan parissa Tekniikan akateemiset TEKissä Helsingissä. Olen toiminut Amnestyssa eri tehtävissä jo 10 vuoden ajan: ensin ryhmäsihteerinä Porvoon paikallisryhmässä, sitten aktiivina ja ryhmäsihteerinä Oulun paikallisryhmässä ja viimeiset kaksi vuotta Amnestyn johtokunnan jäsenenä. Lähellä sydäntäni olevia ihmisoikeusteemoja ovat sananvapaus ja ilmaisunvapaus, naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ sekä ihmisoikeudet Venäjällä. Mieleenpainuvimmat aktivismikokemukseni Amnestyssa liittyvät Joku Raja -kampanjaan, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan Suomessa. Minulta löytyy järjestökokemusta Amnestyn lisäksi opiskelijajärjestöistä. Olen toiminut mm. Oulun yliopiston ylioppilaskunnan sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksissa. Tällä hetkellä työskentelen ammattijärjestössä. Haluan seuraavan kahden vuoden aikana kehittää Amnestyä entistä vaikuttavampaan suuntaan. Kulunut kaksivuotiskausi Amnestyn johtokunnassa on ollut liian lyhyt aika saada tätä muutosta aikaiseksi. Amnestyn päätöksentekoa tulee viedä avoimempaan suuntaan niin Suomen osastossa kuin kansainvälisellä tasolla. Tällä hetkellä kansainvälisellä tasolla on menossa Amnestyn päätöksentekoon ja hallintoon liittyvä suuri uudistus (Governance Reform), ja koen että omalla panoksellani johtokunnassa voin olla vaikuttamassa uudistuksen suuntaan. Suomen osaston yksi suurimmista prosesseista seuraavalla johtokuntakaudella on strategian jalkauttaminen, ja olisi hienoa olla siinä työssä mukana Amnestyn johtokunnassa käsin. Relevantti osaamiseni johtokuntatyötä ajatellen: jäsendemokratia ja avoin päätöksenteko hallinto ja järjestöllinen kehittäminen päätöksenteko ja linjan muodostaminen strategiatyö projektien ja aikataulujen hallinta aktivismi naisten oikeudet Sammandrag på svenska Jag är en 26-årig diplomingenjör från industriell ekonomi och nuförtiden jobbar jag med intressebevakning i studentfrågor på TEK. Jag har varit aktiv i Amnesty redan för 10 år. För mig är det viktigt att försvara yttrandefrihet och att förhindra våld mot kvinnor. Att arbeta för mänskliga rättigheter i Ryssland är också viktigt för mig. Som styrelsemedlem vill jag utveckla Amnesty till allt mer effektiv organisation.
3 Jukka Muhonen Ikä, kotipaikkakunta? Asun Tampereella, ikäni on 43 vuotta. Valitut palat koulutus- ja työtaustastasi? Koulutukseltani olen tietotekniikan diplomi-insinööri ja kansantaloustieteen maisteri. Työurani on ollut pääasiassa talouteen liittyvässä tietotekiikassa, ennen kaikkea ohjelmistoissa. Tällä hetkellä olen tuotekehitysjohtaja keskisuuressa IT-yrityksessä. Mahdollinen relevantti kokemuksesi yhdistys- tai järjestökentästä? Yhdistys- ja järjestökentässä olen vuosien mittaan vaikuttanut eniten Amnestyssä. Amnesty-talolla tein tuotemyyntiä kuutisen vuotta noin vuodesta 2001, kun tuotemyynti muuttui nettipohjaiseksi ja kasvoi tämän kanavan avulla voimakkaasti. Myös Amnestyn johtokunnassa olen ollut yhteensä kuusi vuotta: yksi vuosi sihteerinä, neljä taloudenhoitajana ja tauon jälkeen olen nyt ollut yhden vuoden puheenjohtajana. Muista järjestöistä mainittakoon AIESEC-Boomi, jonka puheenjohtaja olin 1998-1999 opiskellessani Tampereen yliopistolla. Kokemuksesi ihmisoikeusteemojen, io-aktivismin ja/tai Amnestyn parissa toimimisesta Ihmisoikeusteemat ovat minulle lähinnä Amnestyn kautta tuttuja. Amnestyssä olen päässyt näkemään ruohonjuuritason Tampereen ryhmä 1:ssä ja Amnesty-talolla. Kansallinen taso on tullut tutuksi Suomen osaston johtokunnassa. Amnestyn kansainvälisiin kokouksiin olen osallistunut neljä kertaa (Meksikossa, Lontoossa, Kööpenhaminassa ja Dublinissa). Mahdolliset johtokuntatyössä hyödylliset taidot? Aiempi kokemus Amnestyn johtokuntatyöstä on varsin hyödyllistä puheenjohtajalle. Sitä täydentää kokemukseni keskisuuren yrityksen johtoryhmätyöstä. Yrityksen ja yhdistyksen hallinnossa on paljon samaa, vaikka organisaatioiden päämäärät ovat erilaiset. Asiantuntijaorganisaation esimiehenä olen ollut vajaa kahdeksan vuotta, mistä on hyötyä Amnestyn johdon sparrauksessa. Miksi haluaisit Amnestyn johtokunnan puheenjohtajaksi? Olen ollut nyt yhden vuoden puheenjohtajana. Voisin jatkaa vielä kaksi vuotta ja sitten on seuraavan puheenjohtajan vuoro. Ajattelen, että toiminnanjohtajan ollessa vuoden virkavapaalla puheenjohtaja voisi tällä kertaa pysyä samana. Tehtävästä tekee mielenkiintoisen muut amnestyläiset niin Suomessa kuin ulkomailla.
4 Mihin asioihin tai teemoihin haluaisit vaikuttaa Amnestyn johtokunnassa? Vuosi sitten vastasin, että hyvän hallintotavan varmistaminen. Tämä pätee edelleen, sillä jokaisesta organisaatiosta löytyy aina jotain parannettavaa. Toiminnanjohtajan ja muun toimiston johdon sparraus kuuluu myös johtokunnan tehtäviin. Nähdäkseni Suomen osaston tulisi pitää yllä maltillista, kestävää kasvua, jotta laadukkaalle ihmisoikeustyölle löytyy jatkossakin rahoitus. Muita ajatuksia Amnestyn tulevaisuudesta ja merkityksestä? Viime kesän edustajistokokous Irlannissa hyväksyi strategian, joka on kunnianhimoinen erityisesti kasvun osalta. Tietyllä tavalla voisi ajatella, että globaali pohjoinen tulee kustantamaan yhä voimakkaammin läsnäoloa globaalissa etelässä, missä ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu enemmän. Kansainvälisen organisaation muuttaminen tätä kohti ei ole ollut kivutonta. Nähdäkseni tie on oikea, kun riittävän korkealta asiaa katsoo. Kenenkään ei tulisi joutua pakenemaan kotoaan. Linda Nyholm Olen Linda, kansainvälisiä suhteita opiskellut, toimittajanurasta haaveileva 25-vuotias järjestöaktiivi. Työurani olen pääsijaisesti viettänyt varainhankinnan parissa eri järjestöissä, muun muassa Amnestyllä ja Greenpeacellä, joista jälkimmäinen on tämänhetkinen työnantajani. Vapaaehtoistyöstä on yli 10 vuoden kokemus, hyvin erilaisissa ja erikokoisissa järjestöissä, joista yksi oli itse perustamani nuorisojärjestö. Kokemukseni järjestötyöstä on ollut rikastuttavaa ja on opettanut minulle mitä eri yhteisöt tarvitsevat menestyäkseen. Mielestäni vaikuttavimmilla kansalaisliikkeillä on seuraavat piirteet yhteistä: Toiminta on monipuolista, sekä rakennettu joustavuudella että tavoitteellisuudella. Amnestylla olen toiminut sekä aktivistina että työskennellyt feissauskoordinaattorina. Minulle Amnesty on vaikuttavin kansalaisliike ja elintärkeä tekijä suurelle osalle maailman ihmisistä. Haen johtokuntaan koska haluan olla mukana kehittämässä liikettä entistä vahvemmaksi ja terävämmäksi. Ilmastonmuutos, sananvapauden rajoittaminen ja entistä suurempi määrä kaupunkisiirtolaisia ja pakolaisia, asettavat uusia haasteita ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kykenemme Amnestyssa vastaamaan näihin
5 haasteisiin pysymällä asioiden ytimessä, toimimalla vastuullisesti ja voimaannuttamalla tärkeimipiä resurssejamme, eli aktivistejamme. Näiden asioiden varjelemisen puolesta haluaisin toimia johtokunnan jäsenenä. Haluan tietysti myös varjella järjestön resursseja vastuullisesti. Kunnioitan jokaista lahjoittajaa ja jäsentä. Pitkä kokemukseni varainhankinnan parissa on opettanut minulle kuinka allokoidaan resursseja strategisesti. Aktivisimin strateginen kehittäminen on minulle henkilökohtainen prioriteetti sillä koen että Amnestyn sielu on kansalaisliikkeessä, jonka rakentaa Amnestyn aktivistit. Pidän tärkeänä että olemme tulevaisuudessakin asioiden ytimessä. Haluan pitää kiinni Amnestyn vahvuuksista, ja myös kehittää meidän valmiuksia ennaltaehkäistä tulevia rakenteita jotka loukkaavat ihmisoikeuksia. Amnestyn johtokunnan jäsenenä toimiminen olisi ilo ja kunnia ja toivon että intohimoni paistaa esittelystäni! Toivottavasti näemme vuosikokouksessa! Katariina Oivo Olen Katariina Oivo, 29-vuotias helsinkiläinen valtiotietelijä (VTM). Alkujaan olen kotoisin Oulusta, mutta koti on monesti muuttanut mukana ja olen Suomen lisäksi asunut noin kymmenessä muussa maassa, etupäässä Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla. Työskentelen tällä hetkellä ylitarkastajana valtionhallinnossa kansainvälistä suojelua koskevien kysymysten parissa. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa YK-järjestöissä ja ulkoasiainhallinnossa, ja tehnyt vapaaehtoistyötä Amnestyssä sekä useissa muissa kansalaisjärjestöissä. Taustaltani olen kansainvälisiin kehitys- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunut sosiologi. Opinnäytetyössäni perehdyin kansalaisyhteiskunnan vaikuttamiskeinoihin. Kansalaisjärjestöjen toimintakentästä minulla on siten sekä teoreettista ymmärrystä että käytännön kokemusta, ruohonjuuritason järjestöissä toimimisen ja toiminnan kehittämisen kautta. Johtokunnan toiminnalle keskeiseen suunnittelu- ja strategiatyöhön olen perehtynyt opiskelijajärjestöjen hallituksissa ja neuvottelukunnissa muun muassa puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja taloudenhoitajana sekä työelämässä, esimerkiksi YK-yliopiston päämajassa organisaationlaajuisen strategian seurannan kehittämisen myötä. Haluaisin päästä soveltamaan tätä osaamista ja tukemaan Amnestyn toimintaa johtokuntatyön kautta. Olen ollut Amnestyn jäsen teini-ikäisestä lähtien, ja Amnestyn kampanja- ja vaikuttamistyö on tullut ajan myötä varsin tutuksi. Viime vuodet olen toiminut Suomen osastossa Meksikon ja Keski-Amerikan ihmisoikeustilanteeseen
6 keskittyvänä maakoordinaattorina, ja aiemmin vaikuttamistyön harjoittelijana. Lisäksi sain perspektiiviä järjestöön ollessani mukana Amnestyn Japanin osaston Tokion verkostossa. Aktivistina olen päässyt tekemään monenlaisia tehtäviä aina tiedottamisesta ja vetoomustoiminnasta tempauksiin osallistumiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Johtokunnan jäsenyys tarjoaisi uuden näkökulman Amnestyn toimintaan ja mielenkiintoisia vaikuttamismahdollisuuksia. Minua kiehtoo johtokuntatyössä mahdollisuus osallistua merkittävän kansainvälisen ihmisoikeusliikkeen toiminnan ohjaamiseen kansallisella tasolla. Amnestyssä pidän juuri sen olemuksesta globaalina liikkeenä, jolla on paikallinen perusta. Hyvän hallinnon tukemisen sekä taloudellisten ja henkilöresurssien valvomisen ohella minua kiinnostaa erityisesti laajan kokonaisuuden ja vision sekä paikallistoiminnan yhteensovittaminen: kuinka kansainvälisen liikkeen ja Suomen osaston tavoitteet saavutetaan niin, että samalla varmistetaan aktivistien toiminnan omistajuus. Ihmisoikeustyön merkitys on tänä päivänä korostunut. Amnestyn tulee jatkaa sitkeästi työtään esimerkiksi pakolaistematiikan parissa ja ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi. Johtokunnan tärkeimpänä tehtävänä on turvata Amnestyn edellytykset olla vahva toimija ja puhuja ihmisoikeuksien puolesta Suomessa. Muh ed Shire 19, Helsinki Koulutus- ja työtausta Opiskelen monimuoto-opiskeluna lukiossa ja avoimessa yliopistossa. Työskentelen osa-aikaisesti lääkeyrityksessä. Kokemukseni yhdistys- tai järjestökentästä Työskentelin Amnestyn toimistolla tet-harjoittelussa. Sen jälkeen olen ollut vapaaehtoinen Amnesty-aktivisti. Toimin muissakin järjestöissä, kuten Suomen Pakolaisavussa, Suomen somalialaisten liitossa sekä maahanmuuttajanuorten koulutusta tukevassa Tieto on valtaa -yhdistyksessä. Mitä asioita haluaisin edistää Amnestyn johtokunnassa Maailmalla ihmisoikeusloukkaukset lisääntyvät, syrjinnästä ja vallan väärinkäytöstä on tullut normaalia. On surullista, jos me peitämme silmämme maailman tapahtumilta. Pakolaiskriisi on kasvamassa, kun monen ihmisen on vaikea asua kotimaassaan konfliktien takia. Amnestyn tulisi tehdä työtä kriisialueiden hyväksi. Turvapaikanhakijoiden asemasta ja oikeuksista (pakkokäännytykset jne.) pitäisi puhua Amnestyssa enemmän. Toivoisin, että Amnesty selventäisi linjaansa näissä asioissa.
7 Laajojen ihmisoikeusteemojen lisäksi pitäisi panostaa enemmän yksittäisten mielipidevankien tehokkaampaan auttamiseen. Mielestäni Amnesty voisi reagoida Suomessa ihmisoikeusasioihin nykyistä aktiivisemmin ja nopeammin. Henkilöresursseja pitäisi myös hyödyntää tehokkaammin. Mielestäni aktivistien osaaminen on unohdettu. Olisi tärkeää pohtia, miten aktivistit saadaan paremmin mukaan vaikuttamaan päätöksentekoon, etenkin kun on reagoitava nopeasti. Taina Tyrväinen Tehdään yhdessä Amnestysta nykyistä elävämpi ihmisoikeusliike! Olen Taina Tyrväinen, 31-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingistä, jolle ihmisoikeudet ja niiden toteutuminen ovat sydämen asia. Uskon, että Amnesty tarvitsee myös tulevaisuudessa aktivisteja, jotka ovat valmiita puurtamaan ihmisoikeuksien puolesta ja tekemään töitä Amnestyn eteen ihmisoikeusliikkeeseen on pystyttävä osallistumaan muutoinkin kuin nettiklikkauksella! Näistä syistä olen nyt ehdolla Amnestyn johtokuntaan. Viimeiset pari vuotta olen ollut mukana Amnestyn Kehittäjät-ryhmässä, jossa olemme porukalla pohtineet ja kehittäneet Amnestyn aktivismia. Lempipuuhaani on suunnitella toimintaa ja ideoida muiden kanssa. Olen usein joukosta se, joka kysyy, mitä asiat tarkoittavat käytännössä ja miten asioita viedään eteenpäin. Ennen aktivistiksi heittäytymistä, olin Amnestylla ihmisoikeustyön korkeakouluharjoittelijan ja koordinoin kouluvierailuja; olen siis päässyt kurkistamaan Amnestyn toimintaan myös työntekijän näkökulmasta. Uskon, että nämä taitoni ja kokemukseni olisivat hyödyksi myös johtokunnan työlle. Päivätyökseni toimin Helsingin Vihreiden järjestökoordinaattorina ja vaalipäällikkönä. Vapaaehtoistyön tukeminen, politiikkaan vaikuttaminen ja siitä viestiminen ovat minulle siis arkipäivää myös työni kautta. Työtehtäväni ja vapaa-ajan aktivismi Amnestyssa ovat mielestäni tukeneet toisiaan, ja koen edistäväni minulle tärkeitä arvoja molemmissa rooleissa. Opintojeni ja aikaisemman kokemukseni vuoksi olen erityisen innoissani Amnestyn tulevasta pakolaisten oikeuksien parantamiseen tähtäävästä kampanjasta aion ehdottomasti olla mukana!
Koen, että teemme Amnestyssä työtä, jolla on suuri arvo ja, jota myös (valitettavasti) kipeästi tarvitaan. Haen Amnestyn johtokuntaan sillä uskon, että osaamiseni tulee siellä parhaaseen käyttöön. Olen hyvin sitoutunut Amnestyyn ja valmis antamaan sille myös jatkossa paljon aikaani ja energiaani. Mikäli minut valitaan johtokuntaan lupaan tehdä parhaani, jotta Amnesty kehittyy ihmisoikeusliikkeenä myös tällä vuosikymmenellä. 8