MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN KEVÄÄLLÄ 2016 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND VÅREN 2016
Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen keväällä 2016 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland våren 2016 Julkaisupäivä / Publiceras 6.6.2016 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-320-010-4
3 LYHYESTI I KORTHET TYÖTTÖMYYDEN KASVU ON JO PYSÄHTYNYT VARSINAIS-SUOMESSA Sivuilla 4 10 tarkastellaan Varsinais-Suomen työttömyyskehitystä. Työttömyys ei enää vuositasolla kasva, ja on mahdollista, että työttömyys kääntyy laskuun lähikuukausina. Käännettä tukee teknologiateollisuuden hyvä tilauskantakehitys sekä rakentamisen ja palveluiden liikevaihdon kasvu. Työttömyyden rakenne on kuitenkin vaikeutumassa, sillä pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa nopeasti. VARSINAIS-SUOMEN SUHDANNEKEHITYS KEVÄÄLLÄ 2016 Sivuilla 11 14 paneudutaan Varsinais-Suomen suhdannetilanteeseen seutujen liikevaihtokehitystä analysoiden. Liikevaihtokehitys on hyvin erisuuntaista maakunnan sisällä, ääripäinä Vakka-Suomen nousujohteinen kasvu ja toisaalta Salon seudun rakennemuutoksen aiheuttama liikevaihdon romahdus. Turun seudun liikevaihtokehitys on ollut useimpia verrokkialueita nopeampaa haastavassa suhdannetilanteessa. VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVU TURUN SEUDUN VARASSA Sivuilla 15 20 esitellään Varsinais-Suomen väestönkasvua, joka on selvästi hidastunut vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Kasvu painottuu nyt yksinomaan Turun seudulle, ja siellä erityisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen ja nettomaahanmuuttoon. Muualla maakunnassa luonnollinen väestönlisäys on yhä voimakkaammin negatiivista ja tappiota tulee myös maan sisäisestä muuttoliikkeestä. ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS VARSINAIS-SUOMESSA 2008-2014 Sivuilla 21 27 tarkastellaan Varsinais-Suomen elinkeinorakenteen muutosta työpaikkojen alueellisten sijoittumisasteiden avulla. Työpaikat ovat vähentyneet erityisesti teollisuudessa, mutta siirtymät toimialojen välillä ja aivan uusien työpaikkojen syntyminen sekoittavat kokonaiskuvaa. Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva erikoistunut pkyrityssektori luovat seuduille kestävyyttä rakennemuutosta vastaan, joka on käynnissä sekä teollisuudessa että monilla palvelualoilla. LIITTEET Liitteet löytyvät sivuilta 28 29. ÖKNINGEN AV ARBETSLÖSHETEN HAR REDAN AVSTANNAT I EGENTLIGA FINLAND På sidorna 4 10 granskas utvecklingen av arbetslöshet i Egentliga Finland. Arbetslösheten växer inte längre på årsbasis och det är möjligt att arbetslösheten istället börjar minska de kommande månaderna. Vändningen följer den positiva utvecklingen av teknologiindustrins orderingång samt den ökande omsättningen inom såväl byggbransch som service. Däremot håller arbetslöshetsstrukturen på att förvärras eftersom antalet långtidsarbetslösa ökar snabbt. EGENTLIGA FINLANDS KONJUNKTURUTVECKLING VÅREN 2016 På sidorna 11 14 avhandlas Egentliga Finlands konjunkturläge genom analyser av regionernas omsättningsutveckling. Omsättningsutvecklingen ser väldigt olika ut på olika håll inom landskapet, alltifrån tillväxten i Nystadsregionen (Vakka-Suomi) till omsättningskraschen i Saloregionen orsakad av strukturomvandlingen. I detta utmanande konjunkturläge har Åboregionens omsättningsutveckling skett snabbare än i flera jämförelseområden. EGENTLIGA FINLANDS BEFOLKNINGSTILLVÄXT SKER FRÄMST I ÅBOREGIONEN På sidorna 15 20 presenteras Egentliga Finlands befolkningstillväxt som tydligt har saktat ner jämfört med situationen för ett år sedan. Tillväxten koncentreras nu enbart till Åboregionen med betoning på intern migration och nettoimmigration. I övriga landskapet är den naturliga befolkningstillväxten fortfarande ännu mer negativ och förlusten kommer även från den interna migrationen. NÄRINGSLIVSSTRUKTURENS FÖRÄNDRING I EGENTLIGA FINLAND 2008-2014 På sidorna 21 27 granskas näringslivsstrukturens förändring i Egentliga Finland med hjälp av placeringsgraden av arbetsplatser i regionerna. Arbetsplatserna har minskat framförallt inom industrin men det är svårt att få till en helhetsbild på grund av förflyttningar mellan verksamhetsområden och uppkomsten av helt nya arbetsplatser. En mångsidig näringslivsstruktur och stark specialiserad SMF-företagssektor skapar hållbarhet i regionerna gentemot strukturomvandlingen som är på gång inom såväl industri som många servicebranscher. BILAGOR Bilagorna finns på sidorna 28 29.
4 TYÖTTÖMYYDEN KASVU ON JO PYSÄHTYNYT VARSINAIS-SUOMESSA Varsinais-Suomen työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 13,0 % (koko maassa 13,3 %), täsmälleen sama kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on pysähtynyt ensimmäisen kerran neljään vuoteen. Työttömyys on Varsinais-Suomea alemmalla tasolla vain Pohjanmaalla, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Työttömyysaste on erityisen korkea Salossa ja Turussa, joissa se kipuaa yli 16 prosentin. Parhain tilanne on Turunmaalla, Vakka-Suomessa ja Loimaan seudulla, jossa työttömyys on lähtenyt laskuun jo aiemmin. Työttömyysasteessa on jopa 10 %-yksikön eroja kuntien välillä, kuten Laitilan (6,5 %) ja Salon (16,5 %) kohdalla. Lisäksi yli puolessa (16/27) kunnista työttömyysaste on alle 10 %. Tilastollisessa mediaanikunnassa (Koski Tl) työttömyysaste on 9,7 %. Työttömyys on ongelma erityisesti maakunnan suurimmissa kunnissa. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa kaikissa seutukunnissa, mutta erityisen voimakkaasti Salon ja Turun seuduilla, joissa pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta on jo 5 prosentin tasolla. Pitkäaikaistyöttömyys on seurausta pitkään jatkuneesta heikosta suhdannetilanteesta ja teollisesta rakennemuutoksesta, joka on levinnyt myös monille palvelualoille. Työttömyys on kasvussa myös naisten ja korkeasti koulutettujen (myynti-, palvelu- ja asiantuntijatehtävät) kohdalla. Toisaalta nuorten ja miesten työttömyys on laskussa, miesten osalta teollisuuden ja rakentamisen suhdanteiden hieman parantuessa. Lisäksi Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden piristynyt tilauskantakehitys tukee lähimmän vuoden aikana alueen työllisyyttä. Nopeaa työllisyyden elpymistä ei kuitenkaan ole odotettavissa monilla palvelualoilla samaan aikaan käynnissä olevan rakennemuutoksen vuoksi. ÖKNINGEN AV ARBETSLÖSHETEN HAR REDAN AVSTANNAT I EGENTLIGA FINLAND Arbetslöshetsgraden i Egentliga Finland var 13,0 % (13,3 % i hela landet) i slutet av mars, exakt samma nivå som för ett år sedan. Ökningen av arbetslösheten har avstannat för första gången på fyra år. Endast i Österbotten, Mellersta och Södra Österbotten, Nyland och Egentliga Tavastland är arbetslösheten lägre än i Egentliga Finland. Arbetslöshetsgraden är särskilt hög i Salo och Åbo, där den uppgår till över 16 %. Bäst situation är det i Åboland, Nystadsregionen och Loimaaregionen, där arbetslösheten redan har börjat sjunka sedan tidigare. Det finns skillnader på upp till 10 %-enheter mellan kommunerna beträffande arbetslöshetsgraden, såsom Letala (6,5 %) och Salo (16,5 %). Dessutom är arbetslöshetsgraden lägre än 10 % i över hälften (16/27) av kommunerna. I den statistiska mediankommunen (Koski Tl) uppgår arbetslöshetsgraden till 9,7%. Särskilt i landskapets största kommuner utgör arbetslösheten ett stort problem. Långtidsarbetslösheten ökar i alla regionkommuner, men särskilt kraftigt i Salo- och Åboregionerna, där andelen av antalet långtidsarbetslösa redan uppgår till 5 procent av arbetskraften. Långtidsarbetslösheten är följden av en långvarig lågkonjunktur och den industriella strukturomvandlingen som även har spridit sig till många servicebranscher. Arbetslösheten ökar även bland kvinnor och högutbildade (sälj-, service- och experttjänster). Å andra sidan minskar arbetslösheten bland unga och män, för männens del eftersom konjunkturen inom industri och byggbranschen är något på uppgång. Dessutom stöds sysselsättningen det närmaste året av den positiva orderingångsutvecklingen inom teknologiindustrin i Egentliga Finland. Någon snabb återhämtning beträffande sysselsättning är dock inte att vänta på grund av den strukturomvandling som pågår samtidigt i många servicebranscher.
5 Kuva 1: Manner-Suomen maakuntien työttömyysaste maaliskuun 2016 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Kuva 1: Arbetslöshetsgraden för landskapen i Fasta Finland i slutet av mars 2016 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
6 Kuva 2: Varsinais-Suomen työttömyysasteen kuukausittainen muutos edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Kuva 2: Förändringen av arbetslöshetsgraden for Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
7 Kuva 3: Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysaste maaliskuun 2016 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Kuva 3: Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands regionkommuner i slutet av mars 2016 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
8 Kuva 4: Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste maaliskuun 2016 lopussa ja työttömyysasteen muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Kuva 4: Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finlands kommuner i slutet av mars 2016 och den förändrade arbetslöshetsgraden i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
9 Kuva 5: Työttömyysasteen kuukausittainen muutos (%-yksikköä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuvien mitta-asteikot poikkeavat toisistaan. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Kuva 5: Förändringen av arbetslöshetsgraden (%-enheter) för Egentliga Finland per månad i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna i figurerna skiljer sig från varandra. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
10 Kuva 6: Varsinais-Suomen seutukuntien työttömyysasteen kausitasoitettu kehitys. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Kuva 6: Den säsongsrensade utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken. Kuva 7: Pitkäaikaistyöttömien (työttömänä yli 12 kk) osuus työvoimasta Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Kuva 7: Andelet av långtidsarbetslösas (arbetslösa över 12 mån.) från arbetskraft i Egentliga Finland. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
11 VARSINAIS-SUOMEN SUHDANNEKEHITYS KEVÄÄLLÄ 2016 Vaikka rahoitusmarkkinakriisistä vuonna 2009 alkanut talouden laskusuhdanne on kestänyt jo 7 vuotta, ollaan edelleen tilanteessa, jossa vientimarkkinat eivät vedä, teollisuuden tuotanto ja tilauskanta eivät kasva ja työttömyys pysyttelee hyvin korkealla tasolla. Epävarmuus tulevasta kehityksestä on vieläkin merkittävä este teollisille investoinneille. Suhdannetilanne poikkeaa kuitenkin alueiden, toimialojen ja yritysten välillä huomattavasti toisistaan. Päätoimialoista rakentaminen ja palvelut on selvästi paremmassa suhdannetilanteessa kuin esim. teollisuus, mitä selittää matkapuhelinklusterin vähittäinen alasajo Salon seudulla. Varsinais-Suomen muut teolliset kärkiklusterit (meriteollisuus, autojen ja lääkkeiden valmistus) ovat itse asiassa varsin hyvässä suhdannetilanteessa, ja tilanne edelleen paranee lähimmän vuoden aikana. Vakka-Suomen liikevaihtokehitys viime vuosien aikana on huipputasoa jopa koko maan tasolla tarkasteltuna. Turun ja Loimaan seudun liikevaihto on kehittynyt selvästi Vakka- Suomea hitaammin, mutta toisaalta hieman koko maan tasoa paremmin. Salon seudun ja Turunmaan liikevaihtokehitys on selvästi maan keskimääräistä tasoa heikompaa paikallisista rakennemuutostekijöistä johtuen. Turun seudun liikevaihto on kehittynyt verrokkialueita (Helsinki, Tampere, Oulu) hieman paremmin tasapainoisen elinkeinorakenteensa johdosta, erityisesti meriteollisuuden parantuneella tilauskantakehityksellä on ja tulee olemaan suotuisia vaikutuksia alueen muihinkin elinkeinoihin. Kärkiklustereiden menestyksellä ja elinkeino- ja yritysrakenteiden joustotekijöillä on edelleen merkittävä sija seutujen suhdannekehitykselle. Valitettavasti kansainvälisen talouden heikko suhdannetilanne vaikuttaa myös Varsinais- Suomen kehitysnäkymiin kasvua hidastavasti. EGENTLIGA FINLANDS KONJUNKTURUTVECKLING VÅREN 2016 Fastän lågkonjunkturen som inleddes 2009 på grund av finansmarknadskrisen redan har varat i 7 år, befinner vi oss fortfarande i en situation där exportmarknaden inte räcker till, industriproduktion och orderingång inte ökar och arbetslösheten fortsätter att vara hög. Osäkerheten beträffande den framtida utvecklingen är fortfarande det största hindret för industriella investeringar. Konjunkturläget skiljer sig dock betydligt åt mellan områden, branscher och företag. Beträffande huvudverksamhetsområdena har bygg- och servicebranschen betydligt bättre konjunkturläge än t.ex. industri vilket förklaras av den successiva nedmonteringen av mobiltelefoniverksamheten i Saloregionen. Egentliga Finlands övriga industriella huvudkluster (sjöfartsindustri, tillverkning av bilar och läkemedel) befinner sig i själva verket i ett gott konjunkturläge och situationen kommer att fortsätta förbättras under det närmaste året. Nystadsregionens omsättningsutveckling under de senaste åren ligger på en toppnivå även jämfört med det övriga landet. Åbo- och Loimaaregionernas omsättning har utvecklats betydligt långsammare än Nystadsregionens men å andra sidan något bättre än hela landets nivå. Saloregionens och Åbolands omsättningsutveckling är betydligt sämre än landets medelnivå på grund av de lokala strukturomvandlingsfaktorerna. Åboregionens omsättning har förbättrats något jämfört med jämförelseområdena (Helsingfors, Tammerfors, Uleåborg) på grund av sin balanserade näringslivsstruktur. Särskilt har och kommer den förbättrade orderingångsutvecklingen inom sjöfartsindustrin att ha positiva effekter för områdets övriga näringsliv. Framgången hos huvudklustren och näringslivs- och företagsstrukturernas flexibla faktorer är fortfarande viktiga för regionernas konjunkturutveckling. Tyvärr bromsar det svaga konjunkturläget inom den internationella ekonomin även upp ökningen av Egentliga Finlands utvecklingsutsikter.
12 Kuva 8: Varsinais-Suomen seutukuntien liikevaihtokehitys (indeksi, 2010=100). Tietolähde: Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Kuva 8: Utveckling av omsättning (index, 2010=100) för Egentliga Finlands regionkommuner. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsgrafer över affärsverksamheten. Kuva 9: Varsinais-Suomen liikevaihtokehitys (indeksi, 2010=100) päätoimialoittain. Tietolähde: Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Kuva 9: Utveckling av omsättning (index, 2010=100) per bransch för Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsgrafer över affärsverksamheten.
13 Kuva 10: Turun seudun ja verrokkialueiden liikevaihtokehitys 2009-2015 (indeksi, 2010=100). Tietolähde: Tilastokeskus, liiketoiminnan kuukausikuvaajat. Kuva 10: Utveckling av omsättning (index, 2010=100) för Åboregionen och kontrollgruppen 2009-2015. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsgrafer över affärsverksamheten. Kuva 11: Tuotannon suhdannekuvaaja (Suomi), trendikehitys (indeksi, 2010=100). Tietolähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito. Kuva 11: Konjunkturindikatör för produktionen i Finland, trend (index, 2010=100). Informationskälla: Statistikcentralen, nationalräkenskaper.
14 Kuva 12: Teollisuuden uudet tilaukset Suomessa (indeksi, 2010=100). Tietolähde: Tilastokeskus, teollisuus. Kuva 12: Industrins orderingång i Finland (index, 2010=100). Informationskälla: Statistikcentralen, industri. Kuva 13: Tavaraviennin arvo (milj. euroa) Suomessa maittain. Tietolähde: Tulli, ulkomaankauppatilastot. Kuva 13: Värdet (milj. euro) på Finlands export av varor enligt länder. Informationskälla: Tull, utrikeshandelsstatistik.
15 VARSINAIS-SUOMEN VÄESTÖNKASVU TURUN SEUDUN VARASSA Varsinais-Suomessa asui maaliskuun 2016 lopussa 474 214 ihmistä, mikä on 1 190 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu on kuitenkin selvästi hidastunut vuoden aikana, sillä maaliskuussa 2015 väestönlisäys oli vielä 1 848 henkeä. Turun seudulla väestö kasvoi vuodessa 2 312 hengellä, mutta muissa seutukunnissa väheni yhteensä 1 122 hengellä. Varsinais-Suomen väestönlisäys on 4. suurinta Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan jälkeen. Pirkanmaan väestönlisäys on yli 2-kertainen ja Uudenmaan yli 14-kertainen Varsinais-Suomeen verrattuna. Erityisesti muualla Varsinais-Suomessa maan sisäinen muuttoliike ja luonnollinen väestönlisäys ovat kääntyneet yhä selvemmin negatiiviseksi. Turun seudun luonnollinen väestönkasvu on vuositasolla +381 henkeä, mutta muualla maakunnassa -565, samoin maan sisäinen muuttoliike on Turun seudulla voitollinen (+1 313), mutta muualla maakunnassa tappiollinen (-743). Nettomaahanmuutto on kaikissa seutukunnissa positiivinen, pääosin suuntautuen Turkuun. Väestönlisäys kohdistui maaliskuussa 2016 (03/2015-03/2016) vain kahdeksaan kuntaan, joista suurimman lisäyksen saivat Turku, Kaarina ja Naantali, yhteensä 2 300 henkilöä. Toisaalta 18 kunnassa väestömäärä laski, suurimmat tappiot kohdistuivat Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin, yhteensä 720 henkeä. Näissä kunnissa muuttoliike on selvästi negatiivista, lisäksi Salossa ja Loimaalla väestön luonnollinen väheneminen on muita kuntia korkeammalla tasolla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde (ei-työikäisten osuus työikäisistä) heikkenee nopeasti ja vaihtelee kunnittain huomattavasti. Varsinais- Suomessa vuonna 2015 100 työikäistä kohden oli 59 ei-työikäistä, kymmenen vuoden kuluttua jo 67. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä (n. 20 %) kasvaa nyt nopeasti. EGENTLIGA FINLANDS BEFOLKNINGS- TILLVÄXT SKER FRÄMST I ÅBOREGIONEN I slutet av mars 2016 var 474 214 personer bosatta i Egentliga Finland, vilket är 1 190 fler invånare än ett år tidigare. Ökningen har emellertid tydligt saktat ner under året, eftersom befolkningsökningen fortfarande var 1 848 personer i mars 2015. I Åboregionen ökade invånarantalet med 2 312 personer under året, men i övriga regionkommuner minskade befolkningen med sammanlagt 1 122 personer. Befolkningsökningen i Egentliga Finland är den fjärde största efter Nyland, Birkaland och Norra Österbotten. Birkalands befolkningsökning är mer än dubbelt så stor och Nylands mer än 14 gånger så stor jämfört med Egentliga Finland. Särskilt i övriga Egentliga Finland har den interna migrationen och naturlig befolkningsökning blivit ännu mer negativa. Åboregionens naturliga befolkningsökning uppgår till cirka +381 personer på ett år, men i övriga landskapet är siffran -565. Liksom är den interna migrationen positiv inom Åboregionen (+1 313), men negativ i övriga landskapet (-743). Nettoimmigrationen är positiv i alla regionkommunerna, men den koncentreras dock framförallt till Åbo. Befolkningsökningen koncentrerades i mars 2016 (03/2015-03/2016) till endast åtta kommuner, varav största ökningen fick Åbo, S:t Karins och Nådendal, sammanlagt 2 300 personer. Å andra sidan minskade befolkningsantalet i 18 kommuner; de största minskningarna skedde i Salo, Loimaa och Nystad, sammanlagt 720 personer. I dessa kommuner är migrationsrörelsen tydligt negativ, dessutom är befolkningens naturliga minskning i Salo och Loimaa högre än i andra kommuner. Enligt statistikcentralens befolkningsprognos minskar befolkningens försörjningskvot (dvs. befolkningen som inte är i arbetsför ålder i förhållande till dem som är det) snabbt och växlar betydligt mellan kommunerna. År 2015 fanns det i Egentliga Finland 59 personer som inte var i arbetsför ålder i förhållande till 100 personer som var det, om tio år uppgår detta redan till 67 personer. Andelen personer över 65 år i befolkningen (ca 20 %) ökar nu i snabb takt.
16 Kuva 14: Varsinais-Suomen väestön jakautuminen alueittain 31.3.2016. Tietolähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot, ennakkotieto. Kuva 14: Fördelningen av Egentliga Finlands befolkning regionvis 31.3.2016. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar, preliminär folkmängd. Kuva 15: Väestömuutos Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 ja 2016 tiedot ovat ennakkotietoja. Kuva 15: Befolknigsförändringen i Egentliga Finland jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 och 2016 är förhandsuppgifter.
17 Kuva 16: Kuukausittainen väestömuutos (henkilöä) Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eri alueiden kuvien mitta-asteikot poikkeavat toisistaan. Tietolähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 ja 2016 luvut ovat ennakkotietoja. Kuva 16: Förändringen av befolkningen per månad (personer) i Egentliga Finland i jämförelse med motsvarande tidpunkt året innan. Statistikerna för figurerna för de olika regionerna avviker från varandra. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 och 2016 är förhandsuppgifter.
18 Kuva 17: Väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa maaliskuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 ja 2016 luvut ovat ennakkotietoja. Kuva 17: Befolkningsförändringens struktur i Egentliga Finland i mars 2016 jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 och 2016 är förhandsuppgifter. Kuva 18: Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne Varsinais-Suomessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 ja 2016 luvut ovat ennakkotietoja. Kuva 18: Befolkningsförändringens struktur månadsvis i Egentliga Finland jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 och 2016 är förhandsuppgifter.
19 Kuva 19: Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne Turussa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 ja 2016 luvut ovat ennakkotietoja. Kuva 19: Befolkningsförändringens struktur månadsvis i Åbo jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 och 2016 är förhandsuppgifter. Kuva 20: Kuukausittaisen väestömuutoksen rakenne muissa Turun seudun kunnissa (pl. Turku) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tietolähde: Tilastokeskus, väestömuutosten kuukausitiedot. Vuoden 2015 ja 2016 luvut ovat ennakkotietoja. Kuva 20: Befolkningsförändringens struktur månadsvis i andra kommuner i Åboregionen (exkl. Åbo) jämfört med motsvarande tidpunkt året innan. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna för år 2015 och 2016 är förhandsuppgifter.
20 Kuva 21: Väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen Varsinais-Suomessa väestöennusteen mukaan. Tietolähde: Tilastokeskus, väestöennuste. Kuva 21: Utveckling av den demokrafiska försörjningskvoten i Egentliga Finland enligt befolkningsprognosen. Informationskälla: Statistikcentralen, befolkningsprognos.
21 ELINKEINORAKENTEEN MUUTOS VARSINAIS-SUOMESSA 2008-2014 NÄRINGSLIVSSTRUKTURENS FÖRÄND- RING I EGENTLIGA FINLAND 2008-2014 Työpaikat heijastelevat elinkeinorakenteen muutosta ja alueellista erikoistumista tiettyihin liike-elämän tehtäviin. Varsinais-Suomesta on hävinnyt 12 500 työpaikkaa vuoden 2008 jälkeen, näistä suurin osa teollisuudesta. Työpaikkoja myös siirtyy toimialojen välillä ja aivan uusia työpaikkoja syntyy. Varsinais-Suomessa on muuta maata suhteellisesti enemmän lääke-, teknologia- ja kemianteollisuuden sekä ruokaketjun työpaikkoja. Toisaalta esim. ohjelmisto-, logistiikka-, tieto- ja rahoituspalveluissa alueen erikoistumisaste ei ole korkea, ts. työpaikat eivät ole keskittyneet Varsinais- Suomeen. Seutukunnissa erikoistumisasteet vaihtelevat voimakkaasti, esim. Turun seudulla erikoistumisaste on noussut ja työpaikkamäärä kasvanut lääketuotannossa, öljyn jalostuksessa, ravitsemis- ja liike-elämän palveluissa. Vakka- Suomessa vastaavasti teknologia- ja kemian teollisuudessa sekä sote-palveluissa. Salon seudulla teknologiateollisuus on suurin menettäjä, mutta uusia työpaikkoja on syntynyt mm. lääketeollisuuteen ja tutkimukseen. Työpaikkojen siirtymistä toimialojen välillä on havaittavissa mm. toimintojen ulkoistuksen seurauksena. Tällaisia ulkoistuksia vastaanottavia aloja ovat mm. hallinto- ja tuki-, työllistämis-, suunnittelu-, turvallisuus-, kiinteistö- ja liikeelämän palvelut. Näillä aloilla työpaikat ovat trendinomaisesti kasvaneet. Toisaalta teknologiset muutokset, kuten digitalisaatio, ovat johtaneet työpaikkojen vähenemiseen aloilla, kuten painaminen, kustantaminen, rahoitus-, matkatoimisto- ja postipalvelut. Rakennemuutos on tältä osin edelleen käynnissä, ja alueiden työpaikkarakenteet uudistuvat osaamispääomaan nojautuen. On myös toimialoja, joiden työpaikkamäärä on säilynyt ennallaan toimintaympäristön muutoksista huolimatta, mm. koulutus- ja kulttuuripalvelut, vähittäiskauppa, talonrakentaminen ja osa teknologiateollisuudesta, indikoiden sitä, että sopivassa noususuhdanteessa näille aloille voi nopeastikin syntyä uusia työpaikkoja. Arbetsplatserna speglar förändringen i näringslivsstrukturen och den regionala specialiseringen i bestämda uppgifter inom affärslivet. Sedan 2008 har 12 500 arbetsplatser försvunnit i Egentliga Finland, varav den största delen inom industrin. Arbetsplatser förflyttas även mellan branscher och helt nya arbetsplatser uppkommer. I Egentliga Finland finns relativt fler arbetsplatser inom läkemedels-, teknologi och kemiindustrin samt matkedjan än i övriga landet. Å andra sidan är specialiseringsgraden inte hög inom till exempel programmerings-, logistik-, informations- och finanstjänster inom området, dvs. dessa arbetsplatser är inte centrerade till Egentliga Finland. I regionkommunerna växlar specialiseringsgraden kraftigt, t.ex. har specialiseringsgraden liksom antalet arbetsplatser i Åboregionen ökat inom läkemedelsproduktion, oljeförädling, samt tjänster inom kosthållsbranschen och affärsliv. I Nystadsregionen har ökningen skett inom teknologiindustri och kemisk industri samt social- och hälsovårdsbranschen. I Saloregionen är teknologiindustrin den stora förloraren, men nya arbetsplatser har uppkommit bl.a. inom läkemedelsindustri och forskning. Förflyttningen av arbetsplatser mellan branscher är bl.a. en följd av verksamheternas outsourcing. Branscher som tar emot outsourcing är bl.a. förvaltnings- och stöd-, bemannings-, planerings-, säkerhets-, fastighets- och affärslivstjänster. Inom dessa branscher har arbetsplatserna ökat trendmässigt. Å andra sidan har teknologiska förändringar, såsom digitaliseringen lett till en minskning av arbetsplatser till exempel inom tryckeri-, förläggar-, finansierings-, reseoch posttjänstbranschen. I det här avseendet är strukturomvandlingen fortfarande igång och områdenas arbetsplatsstrukturer förnyas på basis av humankapitalet. Det finns även branscher där antalet arbetsplatser är oförändrat trots förändringarna i verksamhetsmiljön. Detta gäller bl.a. utbildnings- och kulturtjänster, detaljhandeln, husbyggande och en del av teknologiindustrin vilket indikerar att nya arbetsplatser snabbt kan skapas inom dessa branscher vid en lämplig högkonjunktur. Kuvioissa oleva indeksi kuvaa toimialan erikoistumisastetta alueella seuraavasti: indeksi = 1 (toimialan henkilöstömäärä on suhteellisesti yhtä suuri kuin muuallakin maassa) indeksi > 1 (toimialan henkilöstömäärä on alueella suhteellisesti suurempi kuin muualla maassa) indeksi < 1 (toimialan henkilöstömäärä on alueella suhteellisesti pienempi kuin muualla maassa)
22 Kuva 22: Eniten Turun seudulla työpaikkoja lisänneet ja vähentäneet toimialat jaksolla 2008-2014. Tietolähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuva 22: Arbersplatserna med mest ökning och minskning i Åboregionen per bransch mellan 2008-2014. Informationskälla: Statistikcentralen, företags- och arbetsställeregistret.
23 Kuva 23: Eniten Loimaan seudulla työpaikkoja lisänneet ja vähentäneet toimialat jaksolla 2008-2014. Tietolähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuva 23: Arbersplatserna med mest ökning och minskning i Loimaaregionen per bransch mellan 2008-2014. Informationskälla: Statistikcentralen, företags- och arbetsställeregistret.
24 Kuva 24: Eniten Vakka-Suomessa työpaikkoja lisänneet ja vähentäneet toimialat jaksolla 2008-2014. Tietolähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuva 24: Arbersplatserna med mest ökning och minskning i Nystadsregionen per bransch mellan 2008-2014. Informationskälla: Statistikcentralen, företags- och arbetsställeregistret.
25 Kuva 25: Eniten Turunmaalla työpaikkoja lisänneet ja vähentäneet toimialat jaksolla 2008-2014. Tietolähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuva 25: Arbersplatserna med mest ökning och minskning i Åboland per bransch mellan 2008-2014. Informationskälla: Statistikcentralen, företags- och arbetsställeregistret.
26 Kuva 26: Eniten Salon seudulla työpaikkoja lisänneet ja vähentäneet toimialat jaksolla 2008-2014. Tietolähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuva 26: Arbersplatserna med mest ökning och minskning i Saloregionen per bransch mellan 2008-2014. Informationskälla: Statistikcentralen, företags- och arbetsställeregistret.
27 Kuva 27: Eniten Varsinais-Suomessa työpaikkoja lisänneet ja vähentäneet toimialat jaksolla 2008-2014. Tietolähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuva 27: Arbersplatserna med mest ökning och minskning i Egentliga Finland per bransch mellan 2008-2014. Informationskälla: Statistikcentralen, företags- och arbetsställeregistret. Kuva 28: Työlllistävyyden suhteen erikoistuneimmat toimialat Turun seudulla 2014. Tietolähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri. Kuva 28: De mest specialiserade (enligt anställning) industrierna i Åboregionen 2014. Informationskälla: Statistikcentralen, företags- och arbetsställeregistret.
28 LIITTEET BILAGOR Liitetaulukko 1 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen kehitys. Väri kertoo kunkin lukuarvon suhteen sarjan keskiarvoon. Punaisella merkityt arvot ovat keskiarvon yläpuolella, sinisellä merkityt keskiarvon alapuolella. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 1 Utvecklingen av arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner. Färgen anger förhållandet av vart och ett talvärde till seriens medelvärde. De med rött angivna värdena är över medelvärdet, de med blått angivna under medelvärdet. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
29 Liitetaulukko 2 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysasteen muutos (%-yks.) verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Väri kertoo kehityksen suunnan. Punaisella merkityissä kohdissa työttömyys on kasvanut, sinisellä merkityissä kohdissa laskenut. Tietolähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto. Tabellbilaga 2 Förändringen ava arbetslöshetsgraden i Egentliga Finlands kommuner (%-enheter) jämfört med motsvarande tidpunkt föregående år. Färgen anger utvecklingstrenden. På de med rött angivna ställena har arbetslösheten ökat, på de med blått angivna ställena gått ned. Informationskälla: Arbets- och näringsministeriet, arbetsförmedlingsstatistiken.
PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo +358 2 2100 900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi Y 0922305-9