Monikulttuurinen Lieksa Projekti. Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Monikulttuurinen Lieksa Projekti Pohjois-Karjalan Ammattikorkeakoulu Saara Hiltunen

Toimijat ja rahoittajat

Lieksan vetovoimaisuus

Lieksa ikääntyy Lieksa on nopeiten ikääntyvä kaupunki Euroopassa Väestökato koskettaa nuoria ja työikäisiä ihmisiä Kuka tekee työt ja kuka hoitaa vanhukset vuonna 2030

Lieksan väestömäärä ja väestöennuste Muutos 2008-2020 2007 13 181 2008 12 887 2010 12 543 2015 11 534 2020 10 766 2121-16,5 % (Tilastokeskus)

Kunta-alan eläkepoistuma maakunnittain 2010-2030

Eniten asukkaita menettäneet kaupungit 2000-2009 Suomessa Lieksa -15,9 % Pieksämäki -8,6 % Jämsä -8,3 % Varkaus -7,8 % Imatra -6,5 % Savonlinna -4,8 % Kemi -4,7 % Iisalmi -4,1 % Heinola -3,8 % Lähde: Tilastokeskus

Uusia asukkaita Lieksaan Lieksassa on jo 300 maahanmuuttajaa. Kaupungin vetovoimatekijät ovat kohtuuhintaiset vuokraasunnot ja hyvät opiskelu-mahdollisuudet todetaan juuri valmistuneessa uudessa kotouttamisohjelmassa (Radio Rex 1.4.2011)

Työvoiman tarjonta ja kysyntä seutukunnittain 1995-2030 56 000 TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Joensuun seutukunta 17 000 TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Pielisen Karjala 11 000 TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Keski-Karjala 54 000 52 000 15 000 10 000 50 000 13 000 9 000 48 000 8 000 46 000 11 000 7 000 44 000 42 000 Työvoima 9 000 Työvoima 6 000 Työvoima 40 000 Työpaikat 7 000 Työpaikat 5 000 Työpaikat 38 000 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 5 000 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 4 000 1995 2000 2005 2007 2010 2015 2020 2025 2030

80 000 HEMAASU ja ikäriippuvat kustannukset TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Pohjois-Karjala 430 Maakunnan ikäriippuvat kustannukset 2005-2040 vuoden 2007 rahassa (Ind. 2007=100) Lähde: Tilastokeskus ja HEMAASU 2009-malli 75 000 380 Opetus 330 Terveydenhuolto 70 000 65 000 280 230 Vanhus- ja vammaispalvelut Lapset ja nuoret 60 000 180 Kust./työllinen 55 000 Työvoima Työpaikat 130 80 Yht. (Opetus+SoTe) 50 000 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2005 2007/ 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040

Ennakoitu työpaikkakehitys: Pohjois-Karjala 2008-2025 (VATT Tavoiteura 2010) 2008 = 100,0 120,0 110,0 100,0 90,0 Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja majoitus Kuljetus Kiinteisö-, vuokraus-, tutkimus 80,0 70,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Julkinen hallinto Koulutus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Muut palvelut

Väestön ikärakenne 2030 Tilastokeskuksen väestöennuste 2009 Suomi 2030 Pohjois-Karjala 2030 Lieksa 2030 100-95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 000 30 000 10 000 10 000 30 000 50 000 Naiset Miehet 100-95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2 000 1 500 1 000 500 0 500 1 000 1 500 2 000 Naiset Miehet 100-95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 200 150 100 50 0 50 100 150 200 Naiset Miehet

120,0 Työikäiset (15-64 -v.) vuosina 1990-2009 ja Tilastokeskuksen ennuste 2010-2025 (1990 = 100,0) 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Joensuun seutukunta Keski-Karjala Pielisen Karjala Pohjois-Karjala

Demografinen muutos Väestörakenteen ikääntyminen vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti nuorisoikäluokkien koot pienenevät työikäisten määrä vähenee Muutokset työmarkkinoilla uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa haasteita / mahdollisuuksia / avoimia kysymyksiä osaavan työvoiman riittävyys koulutustarjonnan mitoitus aikuiskoulutus sote-alojen kehitys maahanmuutto Palvelujen järjestäminen ja taloudelliset vaikutuk uudet palvelumallit ja yhteistyö kuntatalouden paineet yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet

Demografinen muutos Vestörakenteen ikääntyminen vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti nuorisoikäluokkien koot pienenevät työikäisten määrä vähenee Muutokset työmarkkinoilla uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa haasteita / mahdollisuuksia / avoimia kysymyksiä osaavan työvoiman riittävyys koulutustarjonnan mitoitus aikuiskoulutus sote-alojen kehitys maahanmuutto Palvelujen järjestäminen ja taloudelliset vaikutukset uudet palvelumallit ja yhteistyö kuntatalouden paineet yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet ä

Maahanmuuttajat -Työperäinen masahanmuutto -Avioliitto -Turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa sinne saakka kunnes heidän turvapaikka-asiansa on käsitelty.

Turvapaikanhakijat Vuonna 2009 Suomeen tuli 5988 turvapaikanhakijaa Vuonna 2010 Lieksaan tuli 130 maahaanmuuttajaa, jotka ovat saaneet myönteisen päätöksen turvapaikasta 9 näistä on ilman perhettä saapuneita alaikäisiä

Miksi turvapaikan hakijat Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat vastaanottamaan turvapaikanhakijoita: Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus Geneven sopimus 1951 ja lisäpöytäkirja 1967 YK:n kidutuksenvastainen sopimus 1989 Euroopan ihmisoikeussopimus 1990

Monikulttuurinen Lieksa projekti Hallinointi: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Henkilöstö: Projektiohjaaja Ritva Kurkinen työskentelee Lieksassa Yhteispalvelut -toimipisteessä Projektipäällikkö Saara Hiltunen Tikkarinne 9, 80200 Joensuu Puh. 050-409 8416 Kesto: 14.3.2011-31.12.2012

Monikulttuurinen Lieksa projekti Projektin rahoitus: 1.1.2011 31.12.2012 Euroopan sosiaaklirahasto 85 % Lieksan kaupunki 7% Pohjois-Karjalan ammattuikorkeakoulu 8%

Projektin kohderyhmät - lieksalaiset maahanmuuttajat - lieksalaisten maahanmuuttajien parissa työtä tekevät henkilöt niin kaupungin eri hallintokunnissa kuin TE-toimistossa - lieksalaiset kaupunkilaiset ja järjestöjen toimijat - Yritykset ja työnantajat - Ammattikorkeakoulun opettajat ja muu henkilöstö - - maakuntakorkeakouluverkoston toimijat

Ohjausryhmä PKAMK:n edustajat Lieksan kaupunki Pielisen-Karjalan TE-toimisto Maahanmuuttajien edustaja Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Lieksassa toimivien järjestöjen edustajia Lieksassa toimivien yritysten edustajia Pohjoi-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Monikulttuurinen Lieksa projekti -antaa tukea maahanmuuttajien kotoutumis prosessille -projektiohjaaja osallistuu maahanmuuttajien tilanteen kartoittamiseen -toimintamalli sovitaan TE-toimiston, sosiaalitoimen ja muiden kaupungin kotouttamista hoitavien tahojen kanssa KOTOUTTAMISPROSESSIN MALLINTAMINEN

Maahanmuuttajien koulutustarpeet Koulutusmahdollisuuksien aktiivinen tarjoaminen Koulutustarpeiden kartoittaminen Laaja haitari: -osa on luku- ja kirjoitustaidottommia ja muutamalla on väitöskirja Valmentavan koulutuksen järjestäminen Suomenkielen lisäopetuksen järjestäminen

Ammattikorkeakoululla kehitetään -maakuntien tarvitsemaa maahanmuuttajiin liittyvää koulutusmateriaalia sekä henkilöstön ja alueen työelämän monikulttuurisuusosaamista vahvistetaan edelleen maakunnallista aikuiskoulutusyhteistyötä maakuntakorkeakouluverkoston kautta. Hankkeessa ei toteuta työvoimahallinnon alaista kotouttamiskoulutusta.

Työnantajat - yrittäjät Hanke järjestää koulutusta työnantajille monikuulttuurisen vuorovaikutuksen tukemiseksi Tutkitaan maahanmuuttajien mahdollisuuksia ryhtyä yrittäjäksi, ohjataan koulutuksiin

Kulttuurit kohtaavat Tapahtumia, joissa maahanmuuttajat ja Lieksalaiset kohtaavat esim. - urheilutapahtumia - konsertteja - järjestötoimintaa

Yhteistyötahot Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto, Lieksan kansalaisopisto, Lieksan kristillinen opisto, Pohjois-Karjalan kesäyliopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Lieksa) PIKES, Lieksan yrittäjät ry, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Lieksa. Lieksassa toimivia järjestöjä, mm: Lieksan tukipiste, Suomi-Venäjäseura, Hiihtoseura, Lieksan Hurtat, maahanmuuttotyötä tekevät järjestöt

AMK henkilöstön koulutus järjestetään henkilöstölle monikulttuurisuusosaamiseen liittyvää koulutusta lukuvuonna 2011-2012 tarvekartoitukseen perustuen. PKAMKn opiskelijoita rohkaistaan tekemään hankeeseen liittyviä opinnäytetöitä. Toivomuksia otetaan vastaan suunnitteluvaiheessa kevään aikana.

EU konteksti - näkyvyys Euroopan maahanmuuttoviraston muuttoliikeverkoston kanssa yhteistyö: Esitys tutkimusaihioksi pyydetty Euroopan muuttoliikeverkostosta yhtenä tapauksena muuttoliikettä ja ikääntymistä koskien. Tätä kautta aukeaisi mahdollisuus vertailevaan tutkimukseen EU :n sisällä.

Hyvät käytänteet Kirjallinen tuotos Lieksan kotouttamisprosessista ja hyvistä käytänteistä. Prosessikuvaus viranomaisten käyttöön.

Onnistunut kotoutuminen Kotoutumisen onnistuessa maahanmuuttajien muuttoliike kasvukeskuksiin pienenee ja tapahtuu todellista integroitumista alueelliseen yhteisöön, opiskelu- ja työelämään. Maahanmuuttajien osaamisen ja koulutustason kohoaminen parantaa heidän työllistymismahdollisuuksia. Samalla se mahdollistaa työelämän organisaatioille paikallisen työvoiman saatavuuden.

Hyödynnettävyys Maahanmuuttajien parissa työskentelevien tukeminen paikkakunnalla: tukimateriaalit Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu tulee hyödyntämään hankkeen tuloksia vakiinnuttamalla kertynyttä osaamista pysyväksi koulutustarjonnaksi ja osaamiseksi organisaatiossaan PKAMK levittää hyviä käytäntöjään yhtestyökumppaneilleen, maakuntakorkeakouluverkostolle sekä hyödyntää hankkeen tuloksia ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen) -yhteistyössä.

Kiitos mielenkiinnosta!