2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia



Samankaltaiset tiedostot
ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

ISO SFS Aamukahvitilaisuus Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj

Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä

SFS, STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS ESITTELY

ISO 14001:2004 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)

SFS-ISO/IEC Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmät. Ohjeistusta. Riku Nykänen

Arviointi ja mittaaminen

MUUTOSTA LAADUN EHDOILLA

TT-turvallisuusjohtamisjärjestelmän rakentamisen vaiheet

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

ETJ-SEMINAARI ENERGIATEHOKKUUSJÄRJESTELMÄ (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Pasi Pekkanen M-real Kyro ja M-real Tako Board

SAMKin laadunkehittämistyö

Kaupunkiraideliikennemääräys

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Quality Consulting M.Mikkola OY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Hyväksytyt asiantuntijat

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Energiatehokkuusjärjestelmä:2014 (ETJ + ) Energy Efficiency System:2014 (EES + )

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

LAADUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ- JA TOIMEKSIANTOLOMAKE

ISO 45001:2018 Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Hanna Manninen Johtava arvioija & Kouluttaja

Liite 2 (velvoittava) Hallintajärjestelmästandardien yleisrakenne ja vakiotekstit sekä yhteiset termit ja keskeiset määritelmät

EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto Taisto Tontti

<03b5,67g-b5-(67(/0b <PSlULVW NlVLNLUMD 6DDMRV2\ SAAJOS OY 352),,/,78277((7. L:\Ympäristö\Ympäristökäsikirja\YK_Versio_ doc

EN sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Tietosuojavastaavan elämää

Tuotekehitys ja yrityksen laatujärjestelmä

URAKOITSIJAN LAATUSUUNNITELMA

Green Office ympäristöjärjestelmä

Puu- ja metsäsertifiointia koskevien valitusten käsittely

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,

Kaikki auditoinnin aikana tehtävät havainnot käsitellään luottamuksellisesti.

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC ISO OHSAS SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Marika Kilpivuori

1. Soveltamisala. 2. Päämäärä. 3. Reunaehto. 4. Arviointiprosessi HSEQ ARVIOINTIMENETTELYN KUVAUS

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

SAAJOS OY LAATUKÄSIKIRJA TULENKESTÄVÄ TYÖNLAATU SFS-EN ISO 9001:2008. Palo- ja turvaovien sekä profiilituotteiden valmistus

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJE

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN SISÄISEN TARKASTUKSEN OHJE

Ympäristökäsikirja Ympäristöjärjestelmän yhteenvetokuvaus ja rakentamisohjeisto

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku

Hyväksytyt asiantuntijat

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

Tiedotustilaisuus koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöille

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

Laatujohtaminen Johtamisjärjestelmät. Vierailuluento Sanna Vauranoja

Trafin valvonnan periaatteet ja toimintamallit

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

SFS-ISO/IEC 27002:2014 Tietoturvallisuuden hallintakeinojen menettelyohjeet

Kunnossapitopäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi

Turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnin kehitys EU-lainsäädännössä

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

Standardisarja IEC Teollisuuden tietoliikenneverkot Verkkojen ja järjestelmien tietoturvallisuus

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Tietoturvapolitiikka

OHSAS vs. ISO mikä muuttuu?

Työterveys ja -turvallisuus uuden ISO standardin valossa Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

Käyttöpäällikön tekemä viidennen vaiheen auditointi

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

Miten innovointia tehdään Euroopassa

EN Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover.fi

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vastuullisuus ja johtaminen

VUODEN 2014 ULKOISEEN

Akkreditointi menestyksen takeena

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen

LAATU, LAADUNVARMISTUS JA f RISKIEN HALLINTA JOUNI HUOTARI ESA SALMIKANGAS PÄIVITETTY

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Sisäisen tarkastuksen ohje

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

PEFC-metsäsertifioinnin toteutustavat

ISO standardi. Standardisarjan standardeja

Kuivaketju 10. Virtain kaupungin keskuskeittiö Virtain kaupunki Raimo Pirhonen

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

GQA-laadunvarmistus ja AQAP-julkaisut

Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Laatujärjestelmät

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Kaupunkiraideliikenne

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

Kliinisen auditoinnin toteutuminen: valvontaviranomaisen näkemykset SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN

Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Transkriptio:

OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin suunnittelu ja menetelmät Harjoituksia, etätehtävien anto

OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä 2. päivä Etätehtävien purku Poikkeamat Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

Auditoinnin määritelmä järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi, jolla hankitaan todisteaineistoa ja arvioidaan sitä objektiivisesti sen määrittämiseksi, missä määrin auditointivaatimukset täyttyvät

AUDITOINNIN KAKSI PUOLTA 1) objektiivinen, jossa asioita tarkastellaan eri tyyppistä kirjallista aineistoa vasten - toimiiko käytäntö niin kuin dokumenteissa on luvattu? 2) arvioiva puoli, jossa otetaan kantaa siihen, kuinka hyvin organisaatio saavuttaa ympäristöjärjestelmän tuella asettamiaan tavoitteita ja parantaa ympäristönsuojelun tasoa

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN AUDITOINNIN 5 KESKEISTÄ KYSYMYSTÄ 1) Pohjautuuko ympäristöjärjestelmä ympäristönäkökohtien ja - vaikutusten tunnistamiseen / arviointiin? 2) Onko sisäinen auditointi luotettava? 3) Onko menettelytavat standardin / asetuksen kaikkia kohtia varten? 4) Toimitaanko menettelytapojen mukaisesti? 5) Kykeneekö ympäristöjärjestelmä - Ympäristönsuojelun tason parantamiseen - Lainsäädännön noudattamiseen

Auditointityypit Auditointihierarkia Auditointi Sisäinen auditointi Ulkoinen auditointi Toimittaja-auditointi (2. osapuolen auditointi Sertifiointiauditointi (3. osapuolen auditointi)

Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat 4. Ympäristöjärjestelmän vaatimukset 4.1. Yleiset vaatimukset 4.2. Ympäristöpolitiikka 4.3. Suunnittelu 4.3.1 Ympäristönäkökohdat 4.3.2. Lakisääteiset ja muut vaatimukset 4.3.3. Päämäärät, tavoitteet ja ohjelmat 4.4 Järjestelmän toteuttaminen ja toiminta 4.4.1. Resurssit, roolit, vastuut ja valtuudet 4.4.2. Pätevyys, koulutus ja tietoisuus 4.4.3. Viestintä 4.4.4. Dokumentointi 4.4.5. Asiakirjojen hallinta 4.5. Arvioiminen 4.4.6. Toiminnan ohjaus 4.4.7. Valmius ja toiminta hätätilanteissa 4.5.1. Tarkkailu ja mittaukset 4.5.2 Vaatimusten täyttymisen arviointi 4.5.3. Poikkeamat, korjaavat toimenpiteet ja ehkäisevät toimenpiteet 4.5.4. Tallenteiden hallinta 4.5.5. Sisäinen auditointi 4.6. Johdon katselmus

Ympäristöjärjestelmän malli

4.1. Yleiset vaatimukset Tulee luoda, dokumentoida ja toteuttaa ympäristöjärjestelmä, jota tulee ylläpitää ja parantaa Ympäristöjärjestelmän laajuus tulee määritellä ja dokumentoida

4.2 Ympäristöpolitiikka Ylin johto määrittää Soveltuvuus toiminnan luonteeseen Jatkuva parantaminen ja ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen Määräysten ja vaatimusten noudattaminen Päämäärien ja tavoitteiden määrittely ja katselmointi Dokumentoitu, toteutettu, ylläpidetty, tiedotettu Julkinen, kirjallinen http://www.eqoweb.msta.fi/index.php

4.3.1 Ympäristönäkökohdat Ympäristönäkökohtien tunnistaminen Voidaan hallita Voidaan vaikuttaa Näkökohdat, joilla on tai voi olla ympäristövaikutuksia Merkittävät näkökohdat otettava huomioon ympäristöjärjestelmää kehitettäessä Tulee dokumentoida (uusi vaatimus)

4.3.2 Lakisääteiset ja muut vaatimukset Menettely, jolla tunnistetaan Lakisääteiset vaatimukset Muut vaatimukset (esim. ICC, sisäiset suorituskykykriteerit, konserni) Määritetään, kuinka vaatimuksia sovelletaan ympäristönäkökohtiin

4.3.3 Päämäärät ja tavoitteet Dokumentoidut ympäristöpäämäärät ja - tavoitteet jokaiselle asiaankuuluvalle toiminnolle ja organisaatiolle Tulee olla ohjelmia, joilla päämäärät ja tavoitteet saavutetaan Tulee olla mitattavissa mahdollisuuksien mukaan Ohjelmien tulee sisältää vastuut, keinot ja aikataulu

4.4.1 Resurssit, roolit, vastuut ja valtuudet Johdon on varattava tarvittavat resurssit Johdon on määritettävä roolit, vastuut ja valtuudet Johdon tulee nimittää johdon edustaja/edustajat

4.4.2 Pätevyys, koulutus ja tietoisuus Koulutustarpeiden ja pätevyyden tunnistaminen ja varmistaminen Tietoisuus: ympäristöpolitiikan, menettelyjen ja ympäristöjärjestelmän omalle toiminnalle asettamat vaatimukset oman toiminnan ympäristövaikutukset omat roolit ja vastuut sovituista menettelyistä poikkeamien seuraukset

4.4.3 Viestintä Menettely sisäinen viestintä ulkoinen viestintä Organisaation tulee päättää, viestiikö se merkittävistä ympäristö-näkökohdistaan organisaation ulkopuolelle

4.4.4 Dokumentointi Ympäristöpolitiikka, päämäärät, tavoitteet Ympäristöjärjestelmän laajuus Kuvattava ympäristöjärjestelmän ydinosat ja niiden väliset vuorovaikutukset ja viittaukset liittyvään dokumentaatioon Standardin ISO 14001 edellyttämät menettelyt, tallenteet ja muut asiakirjat Organisaation itse tarpeelliseksi määrittelemät merkittäviin ympäristönäkökohtiin liittyvät asiakirjat

4.4.5 Asiakirjojen hallinta Asiakirjat Hyväksyttävä ennen julkaisua Säännöllinen katselmointi, päivitys ja hyväksyntä Muutokset tunnistettavissa Voimassaolevien versioiden saatavuus Asiakirjojen säilyttävä tunnistettavina ja luettavina Ulkoiset asiakirjat tunnistettava ja jakelua valvottava Vanhentuneiden asiakirjojen poistaminen; jos säilytetään tunnistettavuus varmistettava

4.4.6 Toiminnan ohjaus mitkä toiminnot liittyvät tunnistettuihin merkittäviin ympäristönäkökohtiin dokumentoidut menettelytavat tilanteisiin, joissa niiden puuttuminen voisi johtaa ympäristöpolitiikasta, päämääristä tai tavoitteista poikkeamisiin toiminnalliset vaatimukset määriteltävä: milloin asiat ovat kunnossa, milloin eivät menettelytavat liittyen käytössä olevien tuotteiden ja palveluiden merkittäviin ympäristönäkökohtiin, tiedotus toimittajille, urakoitsijoille ja sopimuskumppaneille ko. menettelyistä ja vaatimuksista

4.4.7 Valmius ja toiminta hätätilanteissa menettelyt onnettomuus- ja hätätilanteiden tunnistamiseksi menettelyt onnettomuus- ja hätätilanteissa toimimiseksi ja niihin mahdollisesti liittyvien ympäristövaikutuksien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi hätätilanteiden valmiusmenettelyt ja toimintasuunnitelmat

4.5.1 Tarkkailu ja mittaukset menettelytavat säännöllisille tarkkailuille ja mittauksille tarkkaillaan ja mitataan niiden toimintojen keskeisiä ominaisuuksia, joilla saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia dokumentointi: tarkkailutiedot, asiaankuuluva ohjaus ja yhdenmukaisuus ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden kanssa

4.5.2. Vaatimusten täyttymisen arviointi Luotava ja ylläpidettävä menettelyt Määräajoin arvioitava lakisääteisten vaatimusten täyttymistä Arvioitava muiden vaatimusten täyttymistä Tallenteet arviointien tuloksista tulee säilyttää

4.5.3 Poikkeamat, korjaavat toimenpiteet ja ehkäisevät toimenpiteet Poikkeama = vaatimuksen jääminen täyttämättä Todellisten ja mahdollisten poikkeamien käsittely Aiheutuneiden vaikutusten lieventäminen Korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tulosten tallentaminen Dokumentointiin tehtävä tarpeelliset muutokset

4.5.4 Tallenteiden hallinta Osoitetaan organisaation ympäristöjärjestelmän ja standardin ISO 14001 vaatimusten noudattaminen Hallittava tallenteiden tunnistaminen, säilyttäminen, suojaaminen, esille saanti, pysyvyys ja hävittäminen

4.5.5 Sisäinen auditointi Säännöllisillä auditoinneilla varmistetaan järjestelmän vaatimustenmukaisuus hankitaan tietoa johdolle Auditointimenettelyt auditointien suunnittelu, suorittaminen, tulosten raportointi, tallenteiden ylläpito, laajuus, kriteerit, taajuus

4.6 Johdon katselmus - 1 Ympäristöjärjestelmän soveltuvuus, riittävyys, tehokkuus Politiikan, päämäärien ja järjestelmän parannusmahdollisuudet ja muutostarpeet Johdon katselmuksista tulee pitää tallenteita

4.6. Johdon katselmus - 2 Johdon katselmuksen lähtötiedot tulokset sisäisistä auditoinneista ja lakisääteisten sekä muiden vaatimusten, joihin organisaatio on sitoutunut, täyttämisen arvioinneista yhteydenotot ulkoisilta sidosryhmiltä organisaation ympäristönsuojelun taso päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen taso korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tila seurantatoimenpiteet edellisistä johdon katselmuksista muuttuvat olosuhteet, mukaan lukien muutokset lakisääteisissä ja muissa organisaation ympäristönäkökohtiin liittyvissä vaatimuksissa suositellut parannukset

ALUSTAVA YMPÄRISTÖKATSELMUS Selvitetään organisaation ympäristönsuojelun taso ympäristöasioiden hallinnan tila ympäristönäkökohdat ja niiden merkittävyys riskien tunnistaminen käytännön ongelmat

ALUSTAVA YMPÄRISTÖKATSELMUS Tehdään eri toimintojen tai yksiköiden ympäristöasioiden tilan kuvaus lista eri toimintojen tai yksiköiden ympäristönäkökohdista ympäristönäkökohtien merkittävyyden arviointi

YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ovat yrityksen niitä asioita (toiminto, tuote tai palvelu), joista aiheutuu tai voi aiheutua ympäristömuutoksia (myönteisiä tai kielteisiä), esim. jätevedet, energian käyttö YMPÄRISTÖVAIKUTUS tarkoittaa jonkin ympäristönäkökohdan seurauksena ympäristössä tapahtuvaa muutosta esim. veden pilaantuminen, luonnonvarojen kuluminen

Ympäristönäkökohtien tunnistaminen normaalitilanteet häiriötilanteet onnettomuustilanteet Menetelmiä: Ekotase = taseen muotoon laadittu erittely yritykseen tulevista ja sieltä poistuvista materiaalija energiavirroista sekä niiden määristä Prosessikaaviot Toimintojen selvittäminen

Merkittävät ympäristönäkökohdat Tunnistamisessa otetaan huomioon päästöt ilmaan ja veteen jätteiden käsittely maan pilaantuminen raaka-aineiden ja luonnonvarojen käyttö melu ja haju muut paikalliset tekijät Kaikki ympäristövaikutukset tulee tunnistaa, olipa niiden laajuus mikä tahansa.

Arvottamisessa huomioon otettavat tekijät Ympäristölliset tekijät - vaikutuksen laajuus ja vakavuus - tapahtuman todennäköisyys - vaikutuksen kesto Liiketoiminnalliset tekijät - mahdolliset lakisääteiset vaatimukset - vaikutuksen muuttamisen vaikeus ja kustannukset - vaikutukset muihin toimintoihin ja prosesseihin - sidosryhmien huolenilmaisut - vaikutukset yrityksen julkisuuskuvaan