NUORTEN KOULUTUKSEN ALOITTAJATAVOITTEET LAPISSA 2016

NUORTEN KOULUTUKSEN ALOITTAJATAVOITTEET LAPISSA 2016 LAPIN LIITTO Hallitus 13.6.2011 Maakunnallinen ennakoinnin ohjausryhmä 27.5.2011

1 Tiivistelmä Lapissa toimialojen kehitysnäkymät ovat hyvät. Sitä todistavat suunnitteilla olevat ja jo käynnistyneet kaivos-, energia- ja muut suurhankkeet. Ne edellyttävät kasvavaa osaavan työvoiman tarjontaa. Myös erittäin suuri poistuma kaikissa ammattiryhmissä vaatii laaja-alaista koulutustarjontaa. Näihin perustuen Lapin nuorten koulutuksen aloittajamäärä tulee säilyttää vähintään nykyisellään tai jopa kasvattaa sitä. Myönteiset näkymät elinkeinoelämässä puoltavat mahdollisuutta positiiviseen muuttoliikkeeseen erityisesti nuorissa ikäryhmissä. Tilastokeskuksen ennustama nuorten ikäluokkien pieneneminen voi jopa puolittua ja Maakuntasuunnitelman mukainen väestötavoite 195 000 asukasta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. MITENNA -laskentatuloksessa nuorten laskennallinen aloittajatarve pieneni selvästi Lapissa. Sen sijaan asiantuntijaryhmien mukaan lähes kaikilla toimilaoilla työllisten määrä säilyi ennallaan tai kasvoi. Jälkimmäinen näkemys on yhdensuuntainen Lapin maakuntastrategian kanssa. Sitä vahvistavat myös käynnistyneet tai suunnitellut suurhankkeet, joiden vaikutuksia koulutustarpeisiin ei ole MITENNA -laskelmassa huomioitu. Osaavan työvoiman puute on uhka kasvuun päässeelle elinkeinoelämälle sekä maakunnan ja kuntien myönteiselle kehitykselle. Koulutustarjonnan tavoitteissa on otettava huomioon myös kansainvälistyvä toimintaympäristö. Nuorille tulee taata mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. Lapissa elinkeinoelämän kasvu ja käynnistyvät suurhankkeet edellyttävät tekniikan ja liikenteen alan perustutkinnon suorittaneita työntekijöitä. Matkailu työllistää monelta eri koulutusalalta valmistuneita opiskelijoita. Työvoiman tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa lisääntyy väestön ikääntymisen ja laajenevan elinkeinoelämän kasvavien palvelutarpeiden myötä. Sekä nuorille että Lapin elinkeinoelämälle on eduksi, että ammatillinen peruskoulutus luo pohjan edetä korkea-asteen opintoihin elämän eri vaiheissa. Korkeakouluopintojen tarjonta on tärkeää paitsi nuorille myös työssä käyvälle väestölle sekä muutoksessa olevalle elinkeinoelämälle. Tarjonnasta huolehtiminen on Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen tehtävä. Tässä raportissa korkeakoulujen aloittajatavoitteita on tarkasteltu myös valtakunnallisessa viitekehyksessä. Lapissa yliopistokoulutuksen puute monelta keskeiseltä elinkeinoelämän alalta korostaa ammattikorkeakoulutuksen tarvetta. Jo nyt on pula alueelta saatavilla olevista suunnittelijoista, kehittäjistä ja työnjohtajista, joita esimerkiksi kaivosala pitää ensiarvoisena. Käynnistyvät suurhankkeet tulevat lisäämään entisestään korkeakoulutuksen suorittaneen ja Lapissa asuvan työvoiman tarvetta. Lapissa koulutuksien päällekkäisyyttä on karsittu ja toimintaa tehostettu. Näistä esimerkkeinä ovat Lapin korkeakoulukonserni, Matkailuinstituutti ja Pohjoinen kulttuuri-instituutti. Maakunnan elinkeinoelämän kehitys, suurhankkeet, ammatillisen koulutuksen haasteet ja nuorten aloittajamäärän ennakoitu pieneneminen edellyttävät toimivaa aikuiskoulutusta. Lapin koulutuksen järjestäjät eivät selviä yksin suurhankkeiden työvoima- ja osaamistarpeista vaan tarvitsevat tuekseen muiden maakuntien koulutuksen järjestäjiä ja heidän osaamistaan. Lapissa koulutuksen järjestäjien on kohdennettava nuorten opiskelijapaikkoja myös valmistaviin koulutuksiin eri ryhmille kuten peruskoulun päättäville (ammattistartti), maahanmuuttajille ja vammaisille sekä työttömyysetuudella opiskeleville aikuisille. Nuorisolaki velvoittaa varhaiseen työelämään pääsyn tukemista ja lisäksi osalla oppilaitoksista on velvollisuus järjestää erityisopetusta. Muualla Suomessa vastaavia koulutuspalveluja tuottavat tähän erikoistuneet erityisoppilaitokset. Toisaalta osa nuorista suorittaa useita tutkintoja samanaikaisesti, mikä heikentää koulutusten läpäisyastetta. MITENNA -laskentatulosten toimeenpano sellaisenaan merkitsisi Lapissa joidenkin koulutusalojen lakkauttamista. Yhdessä suuren poistuman kanssa se johtaa osaamisvajeeseen, jota ei saada muualla maassa koulutetulla työvoimalla täytettyä. Osaamisvaje tulee esille ensimmäisenä harvaanasutuilla seuduilla. Sen vuoksi koulutusta on Lapissa tarjottava myös kasvukeskusten ulkopuolella.

2 Taulukko 1 Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016 Aloittaneet viimeinen vuosi = ammattillinen peruskoulutus 2009, ammattikorkeakoulu 2009 ja yliopisto 2009 Työelämän koulutustarve 2016 = työvoimantarpeista lähtevä aloittajatarve, joka riittää tuottamaan työelämän tarvitsemat tutkinnon suorittaneet työmarkkinoille VATT: n Lapin tavoiteuran mukaisena Mitenna laskentatulos = maakunnan nuorten ikäluokan kokoon sovitettu aloittajatarve Oppilasvirrat 2008 = maakunnan ulkopuolelle opiskelemaan menneet ( - ) tai ulkopuolelta tulleet opiskelijat (+)) Aloittaneet viimeinen vuosi Työelämän koulutustarve Mitenna laskentatulos Oppilasvirrat 2008 Lapin esitys 2016 Muutos v. Muutos v. 2009-2016 2009-2016 % abs Koulutusala / Koulutusaste 1 Humanistinen ja kasvatusala 297 181 167 21 274-8 -23 Ammatillinen peruskoulutus 96 27 24 6 90-6 -6 Ammattikorkeakoulututkinto *1) 40 11 10 17 44 10 4 Yliopistotutkinto *2) 161 143 132-2 140-13 -21 2 Kulttuuriala 371 121 105 68 297-20 -74 Ammatillinen peruskoulutus 161 50 42 11 140-13 -21 Ammattikorkeakoulututkinto 69 35 31-4 60-13 -9 Yliopistotutkinto *2) 141 36 32 61 97-31 -44 3 Yhteiskuntatiet., liiketal. ja hallinnon ala 640 493 450 118 679 6 39 Ammatillinen peruskoulutus 158 212 188-25 158 0 0 Ammattikorkeakoulututkinto 190 183 171-14 195 3 5 Yliopistotutkinto *2) 292 98 91 157 326 12 34 4 Luonnontieteiden ala 98 100 93-113 93-5 -5 Ammatillinen peruskoulutus 54 17 15-7 45-17 -9 Ammattikorkeakoulututkinto 44 24 23-7 48 9 4 Yliopistotutkinto 0 59 55-99 0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1 280 1 049 977-219 1 270-1 -10 Ammatillinen peruskoulutus 973 821 758-35 1 000 3 27 Ammattikorkeakoulututkinto 307 160 154-74 270-12 -37 Yliopistotutkinto 0 67 64-110 0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 248 150 137-4 205-17 -43 Ammatillinen peruskoulutus 185 106 95-11 150-19 -35 Ammattikorkeakoulututkinto 63 34 32 14 55-13 -8 Yliopistotutkinto 0 11 10-7 0 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 710 670 606 34 750 6 40 Ammatillinen peruskoulutus 384 369 328 17 440 15 56 Ammattikorkeakoulututkinto 326 240 220 48 310-5 -16 Yliopistotutkinto 0 61 58-31 0 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 501 589 510 59 480-4 -21 Ammatillinen peruskoulutus 345 530 456 1 350 1 5 Ammattikorkeakoulututkinto 100 54 49 34 100 0 0 Yliopistotutkinto *2) 56 6 5 24 30-46 -26 9 Muu koulutus 0 103 102-14 Ammatillinen peruskoulutus 0 23 23-14 Ammattikorkeakoulututkinto 0 11 11 0 Yliopistotutkinto 0 4 4 0 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 66 65 0 LAPIN ALOITTAJATARVE KOULUTUSASTEITTAIN Ammatillinen peruskoulutus 2 356 2 154 1 930-57 2 373 1 17 Ammattikorkeakoulututkinto 1 139 752 701 14 1 082-5 -57 Yliopistotutkinto *2) 650 485 451-7 593-9 -57 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 66 65 0 YHTEENSÄ 4 145 3 456 3 147-50 4 048-2 -97 *1) ei sisällä HUMAK:n lukuja *2) vuoden 2009 luku sisältää maisteriohjelmat

3 SISÄLLYS Tiivistelmä Taulukko 1. Nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016 1 Johdanto... 4 2 Maakunnan nykytila ja kehittämisen painopistealueet... 5 2.1 Maakunnan nousu taloustaantumasta nykytilaan... 5 2.2 Lappi pohjoisen luova menestyjä maakunnan kehittämisen painopistealueet vuoteen 2030... 6 3 Toimiala- ja ammattirakenteen kehitys... 9 3.1 Toimialakehitys... 9 3.2 Ammattirakenteen muutos... 11 3.3 Poistuma ja uuden työvoiman tarve... 14 4 Koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016... 16 4.1 Koulutustarjonnan haasteita Lapissa... 16 4.2 Maakunnan esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016... 16 4.2.1 Humanistinen ja kasvatusala... 17 4.2.2 Kulttuuriala... 19 4.2.3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala... 20 4.2.4 Luonnontieteiden ala... 21 4.2.5 Tekniikan ja liikenteen ala... 21 4.2.6 Luonnonvara- ja ympäristöala... 22 4.2.7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala... 23 4.2.8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala... 24 4.2.9 Yhteenveto... 26 4.3 Muita huomioita... 27 5 Koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen... 29 Lähteet 30 Liitteet: 31

4 1 Johdanto Lappi on muiden maakuntien tavoin mukana valtakunnallisessa koulutustarpeiden ennakointiprosessissa. Sen tavoitteena on määritellä nuorten koulutuksen vuosittainen aloittajatarve Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan 2016. Lapin maakunnan ennakointitiedon kerääminen on tehty yhteistyössä OSUVA -hankkeen kanssa. OSUVA -hanke on yhdessä Lapin liiton kanssa tuottanut toimiala- ja ammattirakenne-ennusteet koulutuksen aloittajatarpeiden määrittämiseksi. Koulutustarpeiden muutosten ennakoimiseksi muodostettiin Lapissa asiantuntijaryhmiä, joissa oli viranomaisten, koulutuksenjärjestäjien, työelämäjärjestöjen ja yrittäjien edustajia. Tietoa täydennettiin asiantuntijahaastatteluin, ELY-keskuksen KOTTI -yrityskyselyn alustavilla tuloksilla, sekä perehtymällä maakuntaa ja sen elinkeinoelämää käsitteleviin asiakirjoihin, selvityksiin ja raportteihin. Näin saavutettiin vankkaan alueelliseen asiantuntemukseen ja työelämän tarpeeseen perustuva esitys. Toimialaennusteen tekemisessä hyödynnettiin edellisen ennakointikierroksen materiaalia. Työpaikkojen toimialaennusteet tehtiin yhteistyössä Valtiontalouden tutkimuskeskuksen (VATT) kanssa. Edellisistä kierroksista poiketen maakunnat eivät tehneet omaa tavoiteuraa, vaan esitysten pohjana käytettiin ohjeiden mukaisesti VATT:n laskelma. VATT:n laskelma ei huomioi sellaisia toimialojen ja elinkeinoelämän kehitysnäkymiä, joista ei ole vielä olemassa virallisia päätöksiä. Tämä hankaloittaa erityisesti Lapin tavoitekehityksen ennakointia, jossa jo lähitulevaisuudessa on ratkeamassa suurhankkeita kuten kaivos- ja ydinvoimalahankkeet. Hanketta on ohjannut maakunnallinen ennakoinnin ohjausryhmä, jonka varsinaisia jäseniä ovat Esa Auer (Lapin yrittäjät), Martti Kankaanranta (Länsi-pohjan yrittäjät), Tarja Särkkä (Lapin yliopisto), Tuija Ohtonen ja Kauko Kunnari (Lapin Ely-keskus), Juha Narkilahti (Kemijärven kaupunki), Pentti Leipälä (Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia), Veli-Pekka Laukkanen,(Rovaniemen koulutuskuntayhtymä), Taija Jurmu (Lapin kauppakamari), Jukka-Pekka Kivioja (Elinkeinoelämän keskusliitto) Helena Tiuraniemi (SAK) Liisa Holmberg (Saamelaisalueen koulutuskeskus), Kaija Kinnunen (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry), Kaisa Kostamo-Pääkkö (Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), Pirjo Kejonen (Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) ja puheenjohtaja Marko Varajärvi ja varapuheenjohtaja Ritva Kauhanen (Lapinliitto) sekä sihteeri Sirkka Saranki-Rantakokko (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, OSUVA -hanke). Tämä raportti on esitys Lapin maakunnan koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. Raportti on hyväksytty Lapin liiton hallituksen kokouksessa 13.6.2011.

5 2 Maakunnan nykytila ja kehittämisen painopistealueet Tämä kappale käsittelee maakunnan nykytilaa ja kehittämisen painopistealueita. Maakunnan nykytila kuvaa miten Lappi on noussut muutaman vuoden takaisesta taloustaantumasta. Maakunnan kehittämisen painopistealueet on määritelty maakuntasuunnitelman mukaisesti vuoteen 2030 asti. 2.1 Maakunnan nousu taloustaantumasta nykytilaan Lapin uusimman suhdannekatsauksen tietojen perusteella Lappi on selvinnyt vuoden 2009 taantumasta monia muita alueita paremmin. Vuosien 2009 2010 aikana yhdeksi uudeksi maakunnan veturielinkeinoksi on nousemassa kaivosteollisuus. Lapin suurten kaivoshankkeiden kuten Suurikuusikko ja Kevitsa vauhtiin pääsyä osoittaa metallituotteiden valmistuksen liikevaihdon kasvu peräti 115,5 prosenttia vuonna 2010. Kaivosten aktivoituminen on lisännyt henkilöstömääriä teollisuuden toimialoilla. Kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla lisäystä kertyi 42,9 %. Myös muille toimialoille vuosiuosi 2010 oli ripeän kasvun aikaa. Teollisuuden toimialan kasvu oli 35,3 prosenttia. Monien palvelualojen liikevaihto piristyi alkuvuodesta. Voimakkain kasvu oli kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Hyvään kasvuun ylsivät myös hallinto- ja tukitoiminta sekä tieteellinen ja tekninen toiminta. Tukku- ja vähittäiskauppa lisäsi liikevaihtoaan hieman ja elpymistä tapahtui myös rakentamisen liikevaihdossa. Lapin Kullan tehdas Torniossa suljettiin vuonna 2010. Se supisti työllisten määrää elintarvikkeiden sekä juomien valmistuksessa. Palvelualoista kehittyi parhaiten hallinto- ja tukitoiminnan sekä tieteellisen ja teknisen toiminnan henkilöstömäärä. Muun matkailua palvelevan toiminnan ja virkistyksen henkilöstömäärä sen sijaan väheni edelleen, sillä matkailu ei ole vielä täysin elpynyt taloudellisesta taantumasta. Lapissa kaikkien toimialojen liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2010 alussa. Koko vuoden liikevaihto kasvoi peräti 23,0 prosenttia. Liikevaihdon kasvu oli Lapissa suurempaa kuin muualla Suomessa. Kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuodesta 2009 9,3 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys jäi huomattavasti jälkeen liikevaihdon kehityksestä. On kuitenkin otettava huomioon, että vuonna 2009 henkilöstömäärä ei vähentynyt liikevaihdon romahtaessa. Lapin ELY-keskus on selvittäny lähest 8 000 lappilaisen yrityksentulevaisuuden näkymiä Kottiyrityshaastatteluin vuoden 2010 aikana.. Yrityshaastatteluiden mukaan vuosi 2009 ja kevät 2010 olivat vaikeaa aikaa, mutta tilanne parani syksyllä 2010. Yritykset arvioivat tulevaisuutensa valoisaksi. Jopa kolmannes yrityksistä uskoi toimintansa kasvavan vuoden kuluessa. Myös seuraavaa kahta vuotta pidettiin positiivisena, esimerkiksi henkilöstömäärän arvioidaan kasvavan jopa 10 prosenttia (+ 3 500 henkilöä). Rakentamisessa, teollisuudessa ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa yritykset arvioivat henkilöstömääränsä kasvun suurimmaksi, kuitenkin suhteellisen henkilöstömäärän arvioitiin lisääntyvän eniten kaivostoiminnassa ja louhinnassa. Välittömiä työvoimantarpeita oli 160 yrityksessä ja lähiaikoina 600 yrityksessä. Eniten työvoimaa välittömästi tai lähiaikoina tarvitsevia yrityksiä oli rakentamisen, kaupan ja teollisuuden toimialoilla. Noin 36 prosenttia rekrytointia suunnittelevista yrityksistä piti osaavan työvoiman saatavuutta heikkona. Taloudellisen taantuman vuoksi työttömyys kasvoi Suomessa vuonna 2009. Lapissa työttömyys kasvoi muuta maata vähemmän. Työttömyyden kasvu näkyi erityisesti lomautusten ja nuorten työttömyyden lisääntymisenä sekä erityisesti teollisuudessa ja rakennusalalla. Palvelu- ja terveydenhuolto- ja sosiaalialoilla työttömyyden kasvu oli vähäistä. Työttömyyden kehitys kääntyi Lapissa positiivisemmaksi alkuvuoden 2010 aikana ja oli koko vuoden parempi kuin koko maas-

6 sa. Kehitys on jatkunut positiivisena myös vuonna 2011. Nuorten työttömyys kääntyi laskuun kesällä 2010 ja on loppuvuodesta lähtien vähentynyt kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin. Työllisyystilanteen paraneminen on näkynyt myös TE -toimistoihin ilmoitettujen avoimien työpaikkojen lisääntymisenä. Lapin TE -toimistoihin ilmoitettiin vuoden 2010 aikana 16 500 avointa työpaikkaa. Työpaikkojen lukumäärä on lähes 3 700 enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimia työpaikkoja oli eniten puhelinmyynti- ja markkinointitehtävissä, metalliteollisuudessa, terveydenja sairaanhoidossa, opetusalalla, rakennustyössä sekä erilaisissa matkailualan tehtävissä. 2.2 Lappi pohjoisen luova menestyjä maakunnan kehittämisen painopistealueet vuoteen 2030 Lapin maakuntasuunnitelmassa ja Lapin maakuntaohjelmassa sekä sen toteuttamissuunnitelmassa esitetään toimenpiteet maakunnan tavoitteellisen kehityksen toteuttamiseksi. Koulutuksenjärjestäjillä on toiminta-alueellaan vastuu järjestää riittävän laaja-alaista koulutusta. Työelämän koulutustarpeiden ennakoinnilla voidaan merkittävästi edistää maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Meneillään olevalla ennakointikierroksella on tehty tiivistä yhteistyötä koulutuksenjärjestäjien, Lapin liiton sekä muiden tahojen välillä. Lapin innovaatiojärjestelmän kehittämisessä hyvän lähtökohdan luo yhteinen käsitys maakunnan kasvualoista ja toimijoiden välinen luottamus. Kasvualoja ovat teollisuus ja kaivostoiminta, infrastruktuuri-rakentaminen ja näihin keskittyvä palveluliiketoiminta sekä monipuolinen energiatuotanto ja siihen liittyvä pk-sektorin kehittäminen. Kuviossa 1 on tiivistetty maakuntasuunnitelman tavoitteet. Taulukossa 2 on esitetty maakuntasuunnitelman määrälliset tavoitteet vuodelle 2030. Maakuntasuunnitelman mukaisesti Lapin osaamiskeskuksista ja -klustereista vahvistetaan Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskusta, Tornion Jaloterässtudiota, Kemin Digipolista, Sodankylän geofysiikan observatoriota, Rovaniemen hallinnon tietotekniikka- ja ICT-turvaklusteria sekä maakunnallista teollisuuden ja kaivosten kunnossapidon ja teollisuuspalvelujen klusteria. LAPPI, POHJOISEN LUOVA MENESTYJÄ 2030 - Yritystoiminta ja yrittäjyys vahvoiksi KÄRKITOIMILAT Lapin talouden veturit ovat korkean jalostusasteen luonnonvarateollisuus ja globaalisti toimiva matkailuvetoinen elämysklusteri. Kasvualoja ovat teollisuus, kaivostoiminta, infrastruktuuri-rakentaminen ja näihin keskittyvä palveluliiketoiminta sekä monipuolinen energiatuotanto ja siihen liittyvä pk-sektorin kehittäminen. INNOVAATIOTOIMIJAT - Lapin korkeakoulut - Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus, matkailukeskukset - Tornion Jaloterässtudio - Kemin Digipolis - Sodankylän geofysiikan observatorio - Rovaniemen hallinnon tietotekniikka- ja ICT-turvaklusteri - Maakunnallinen teollisuuden ja kaivosten kunnossapidon ja teollisuuspalvelujen klusteri - Kylmä- ja talviteknologian osaamisklusteri STRATEGIAN PÄÄKÖHDAT VUOTEEN 2030 - Pohjoisia teollisuustuotteita, matkailuelämyksiä ja energiaa - Innovaatiolla ja koulutuksella kilpailukykyä - työpaikkoihin osaajia - Maaseutuelinkeinot monipuolistuvat - tulonlähteitä kyliin - Hyvinvointia ensiluokkaisilla palveluilla, elinympäristöllä ja kulttuurilla - Laatua liikennejärjestelmään ja tietoyhteiskuntaan - Lappibrändistä kilpailuetua - viestintään tehoa

7 Kuvio 1. Lappi pohjoisen menestyjä 2030 Taulukko 2. Lapin maakuntasuunnitelma 2030 - määrälliset kehitystavoitteet LAPPI 2008 LAPPI 2020 Lappi 2030 Asukasluku 183 963 *(2008) 188 000 195 000 Muuttotase -422 *(2008) ka + 330 / vuosi ka + 500 / vuosi Työpaikat (TK, työssäkäyntitilasto) 69 915 *(2006) Työvoima (TK, työssäkäyntitilasto) 83 053 *(2007) 73 000-75 000 78 000-80 000 86 000-88 000 90 000-92 000 Työllisyysaste (TK, työvoimatutkimus) Bkt/asukas % koko maan tasosta (TK, aluetalouden indikaattorit) Teollisuuden, kaivosten ja energian työpaikat (TK, työssäkäyntitilasto) 62,3% *(2008) 81,7 % *(2007) 10 317 *(2006) maan keskiarvo 95 100 11 800 13 300 Matkailutyöllisyys htv 5 000 *(2007) 7 500 10 000 Tutkinnon suorittaneiden osuus % 63,5 *(2007) maan keskiarvo Ikävakioitu sairastavuusindeksi 113,0 *(2008) maan keskiarvo = 100 Kylmä- ja talviteknologian osaamista ja yritystoimintaa kehitetään maakunnallisena klusterina toimijoiden vahvuuksiin ja yhteistyöhön perustuen sekä kehittämällä julkista kylmä- ja talviteknologian testaus- ja koulutusympäristöä. Lapilla on alalla huomattavaa yritystoimintaa, luontaiset olosuhteet ja alan osaamista. Lapissa panostetaan myös energiasektorin tutkimus- ja kehitystoimintaan ja uusien innovaatioiden syntymiseen sekä kehitetään pohjoisiin olosuhteisiin soveltuvia energiatehokkuus- ja energiansäästöratkaisuja ja haetaan näille markkinoita. Lapin korkeakoulukonserni tukee maakunnan kehittämistä innovaatio-ohjelmalla, jonka painopistealat ovat elämysten, kulttuurin ja matkailun Lappi, hyvinvoinnin Lappi, luonnonvarojen Lappi ja teollisuuden Lappi. Korkeakoulukonsernissa kehitetään kärkihankkeina matkailu ja kulttuuriinstituutteja, joissa toteutetaan koulutusta elinkeinolähtöisesti ja kustannustehokkaasti kolmen koulutusasteen yhteistyönä. Kaikessa kehittämisessä tavoitteena on korkeatasoinen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Lisäksi pyritään vahvistamaan korkeakoulujen ja Lapin yliopiston Arktisen keskuksen asemaa pohjoisen ja Barentsin alueiden osaajana. Toisen asteen koulutuksen lähtökohtana on tarjota Lapin nuorille tasavertaiset mahdollisuudet saada yleissivistävää ja ammatillista opetusta asuinpaikasta riippumatta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa on uudistettu ja työ edelleen jatkuu tukemalla vahvojen yksikköjen kehittymistä sekä poistamalla päällekkäisyyksiä. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä parannetaan, lisätään monialaisten osaajien ja tutkintojen määrää sekä verkko- ja etäopetusta. Työtä on tehty koulutuksen henkilökohtaistamiseksi, keskeyttämisten vähentämiseksi ja työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi. Yrittäjyyskasvatus on osa kaikkien koulutusalojen opintosuunnitelmaa. Valtakunnallisena saamelaisopetuksen kehittämisen, koordinoinnin, rahoituksen, seurannan, ennakoinnin ja saamenkielisen oppimateriaalin keskuksena toimii Saamelaiskäräjät.

8 Koulutuksen tavoitteena on luoda opiskelijoille mahdollisuus kehittyä omien alojensa huippuosaajiksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kärkialoihin panostamista ja huippuyksiköiden erottumista maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. On kuitenkin varmistettava koulutuksen alueellinen saatavuus ja tutkintovalikoiman kattavuus. Erittäin suuri eläkepoistuma edellyttää monipuolisen tutkintovalikoiman ylläpitämistä, sillä uusia työpaikkoja avautuu kaikille aloille. Lapin menestymisen turvaavat monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä, mahdollisuus tehdä työtä sekä toimiva ja laadukas koulutusjärjestelmä. Hyvät näkymät erityisesti kaivosalalla mahdollistavat hyvän työpaikkakehityksen. Tulevaisuudessa muutetaan Lappiin ja Lapissa, ei Lapista.

9 3 Toimiala- ja ammattirakenteen kehitys 3.1 Toimialakehitys Lapin esityksessä on vaihtoehtoisina toimialojen kehitysurina käsitelty VATT:n laskemaa tavoiteuraa ja Lapin omaa tavoiteuraa. VATT:n tekemää perusuravaihtoehtoa ei ole tässä tarkastelussa juurikaan käsitelty. Peruskehitys seuraa pidemmän aikavälin trendikehitystä, jossa tarkastelunäkökulma pohjautuu menneeseen kehitykseen ja jatkumiseen suurin piirtein samankaltaisena. Perusurakehityksen ongelmana on Lapin kannalta menneiden vuosien negatiivinen muuttoliike, joka perustui korkeaan työttömyyteen. Tavoiteurakehitys kuvaa nimensä mukaisesti tavoitteellista asioiden tilaa. VATT:n laskeman Lapin tavoiteura perustuu valtakunnalliseen tavoitekehitykseen, joka on jaettu maakunnille ylhäältä alas periaatteella. VATT:n tuottama Lapin tavoiteura ei työpaikkamäärältään juurikaan eroa perusurakehityksestä. Lapissa maakunnan työpaikkakehitys nähdään selkeästi valtakunnallista arviota paremmaksi. Valtakunnallisessa tavoiteurassa ei ole pystytty huomioimaan nopealla aikataululla syntyneitä eikä varsinkaan suunnitteilla olevia tulevia kaivostyöpaikkoja. VATT:n tavoitelaskelmassa ei huomioitu myöskään muita suurhankkeita mm. biodieseltehtaita ja ydinvoimalaitosta. Tästä johtuen Lapissa on rakennettu oma tavoiteura, joka pohjautuu maakuntasuunnitelman työpaikka- ja väestötavoitteeseen ja ennakointiprosessiin osallistuneiden asiantuntijatyöryhmien näkemyksiin toimialojen kehittymisestä. Kuvio VATT:n ja Lapin tavoiteurista on liitteenä 1 ja kuvassa 3 on estetty kasvavat, vakiintuvat ja laskevat toimialat. Peruskehityksessä työpaikkojen määrä laskee vuoteen 2025 mennessä 400 työpaikalla. Siinä työpaikkakehitystä jarruttaa ennen kaikkea väestön ikärakenteen muutos. Työvoimaa poistuu työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee. VATT:n Lapille laskemassa tavoitteellisessa toimialakehityksessä työpaikkojen määrä vähenee vuoteen 2007 verrattuna liki 300 työpaikalla vuoteen 2025 mennessä. Toimialojen väliset työpaikkamäärät poikkeavat perusurasta merkittävästi. Lappilaiset painoalat on tavoiteurassa huomioitu perusuraa paremmin. Kasvavat toimialat: - Matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminta - Metallien ja metallituotteiden valmistus - Rakentaminen - Vähittäiskauppa - Sosiaalipalvelut - Kuljetus - Virkistys-, kulttuuri- ja urheilu, kustannustoiminta. - Terveydenhuoltopalvelut Vakiintuneet toimialat: - Koneiden, laitteiden, kulkuneuvojen valmistus - Rahoitus- ja vakuutustoiminta - Muut palvelut - Kemiallisten yms. tuotteiden valmistus - Järjestötoiminta - Koulutus ja tutkimus - Metsätalous ja -teollisuus Laskevat toimialat: - Maa-, riista- ja kalatalous - Julkinen hallinto ja pakollinen. sosiaalivakuutus - Maanpuolustus ja järjestystoimi Kuvio 2. Lapin toimialojen työpaikkamäärän kehitys

Edellisen ennakointikierroksen tavoitteet eivät ole ihan toteutuneet. Lama-aikana työpaikat ovat hieman vähentyneet, mutta viimeisempien tilastojen valossa Lapin työpaikkakehitys on kääntynyt kasvuun. Työllisten määrässä ollaan edellisen ennakointikierroksen Lapin tavoiteuralaskelman tavoitteista vielä jäljessä. Toimialatason tarkastelussa edellisen kierroksen ennuste poikkesi eniten toteutuneesta kehityksestä elektroniikka-alan työpaikkojen kehityksessä. Myös matkailussa jäätiin tavoitteista. Sen sijaan liike-elämän palvelut ovat kasvaneet odotettua enemmän. Lisäksi metsätalouden ja teollisuuden sekä maanpuolustuksen ja järjestystoimen lasku ei ole toteutunut ennakoidulla tavalla. Lapin työllisyyskehitys on vuodesta 1995 lähtien ollut positiivinen, maakunnan työpaikkamäärä on kasvanut yli 6 000 työpaikalla. Samalla aikajaksolla julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet neljänneksellä ja yksityisen sektorin työpaikat kasvaneet 75 %, yht. 15 600 työpaikalla. Julkisen sektorin lasku tasaantunee jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon kasvun myötä. Yksityisen sektorin kasvu jatkuu mm. matkailu- ja kaivostoiminnan kasvun myötä. Kaikki uudet kaivosalan työpaikat eivät vielä näy tilastoissa, lisäystä vimeisimmässä suhdannekatsauksessa kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla oli 42,9 %. Kaivosalan toimialapäällikön mukaan tällä hetkellä Lapin kaivosyritysten palveluksessa on n. 600 henkilöä ja alihankinnassa n. 400 henkilöä, yhteensä n.1 000 henkeä. Kevitsan kaivoksen avauduttua syntyy uusia työpaikkoja kaivokseen 220 ja alihankintaan 170 työpaikkaa. Suunnitteilla on lisäksi 5 uutta kaivosta ja laajennuksia jo toiminnassa olevissa kaivoksissa. Työvoiman tarve kasvaa nykytiedon mukaan niin, että kaivoksissa ja alihankinnassa on vuonna 2015 n. 2 500 työpaikkaa. Näissä luvuissa ei vielä ole otettu huomioon uusia tiedossa olevia kaivosaihioita mm. Rompasta Ylitorniolla ja Moskuvaaraa Sodankylässä. Pelkästään malminetsinnässä näillä alueilla työskentelee tällä hetkellä 100-200 henkilöä. Etlan 12.5.2011 julkaiseman kaivostoiminnan vaikuttavuusselvityksen mukaan kutakin kaivostyöpaikkaa kohti syntyy kaksi työpaikkaa kaivostoiminnan ulkopuolelle. Vaikka kaikki suunnitellut kaivokset eivät käynnistyisikään, näkymät ovat niin hyvät, että myös nuorten koulutuksessa tulee varautua kaivosalan ja sen lähialojen koulutustarpeeseen. Yritysten kehitys vaarantuu, ellei osaavaa työvoiman saantia pystytä turvaamaan. Matkailu on Lapin voimakkaimmin kehittyviä elinkeinoaloja, vaikka kansainvälinen lama on pudottanut työpaikkalukuja. Majoitus- ja ravitsemisalalla lama ei ole kuitenkaan näkynyt huomattavasti työttömyyden lisääntymisenä. Lappi matkailualueena ei ole menettänyt vetovoimaansa ja matkailuun on tehty lamaa edeltävinä vuosina ja laman aikanakin isoja investointeja. Kehityksen uskotaan palaavan myönteiselle uralle kahden vuoden kuluessa kansainvälisen laman hellittäessä. Matkailun liikevaihdon kasvu on n. 5 % ja työpaikkamäärä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kasvavien alojen ohella odotetaan Lapin teollisuustuotannon säilyvän vakaana. Lappiin on syntymässä myös uusia osaamisklustereita mm. tietoturvaklusteri Rovaniemelle ja olemassa olevat muut innovaatioympäristöt vahvistuvat entisestään. Lapissa on vireillä myös suurhankkeita mm. bioenergiahankkeita ja ydinvoimala, ja Lapin Lähialueiden suuret investoinnit luovat kysyntää osaavalle työvoimalle. Lapin kauppakamarin helmikuussa 2011 tekemän selvityksen mukaan jo julkistettujen investointisuunnitelmien tuloksena Suomen, Norjan, Ruotsin ja Luoteis-Venäjän pohjoisilla alueilla käynnistyy jo tällä vuosikymmenellä yli 100 miljardin arvoiset investoinnit. Osa näistä hankkeista on jo käynnissä, kuten kaivosinvestoinnit Ruotsin Norrbottenissa, Murmanskin alueella ja Lapissa. Investoinnit jakautuvat seuraavasti: öljy- ja kaasuteollisuus 43,4 miljardia ; ydinvoima, tuulivoima ja muu energia 31,2 miljardia ; liikenne 14,4 miljardia ; perusteollisuus 8,6 miljardia ; kaivosteollisuus 7,3 miljardia ja matkailu 1 miljardi. Määrältään suurimmat investoinnit on odotettavissa Murmanskin alueelle (56 mrd ), Pohjois-Ruotsiin (21,7 mrd ) ja Pohjois-Norjaan (16,8 mrd ). Suomen Lapin osuus on noin 11,2 miljardia. Kauppakamarin arvion mukaan tälle vuosikymmenelle ennakoitu investointibuumi käynnistyy ensin Lapissa ja Ruotsin Norrbottenin alueella painopisteen siirtyessä vuosikymmenen puolivä- 10

lin tienoilla Pohjois-Norjaan ja sen jälkeen Venäjän Murmanskin alueelle. Julkistettujen investointisuunnitelmien pohjalle tehdyn arvion mukaan työvoimatarve on Lapissa suurimmillaan vuonna 2014 noin 6 000 henkilötyövuotta, josta se seuraavien vuosien aikana hieman tasaantuu 4 000 5 000 tasolle. Väestökehityksen luonnollisen poistuman ohella työvoimavaje tulee maakunnassa voimakkaasti korostumaan myös tämä kuvatun investointibuumin johdosta. Hankkeiden toteutuessa työvoima- ja koulutustarve kohdistuu kaikille toimialoille vaikkakin ensi alkuun näkyy piikkinä suoraan hankkeisiin liittyvillä aloilla. Kaivos- ja matkailualan kasvu tuovat kasvusykäyksen erityisesti rakentamiseen, kuljetukseen ja kunnossapitoon, mutta myös lisääntyvän väestömäärän myötä palveluihin ja kauppaan. Suurhankkeiden ja lähialueiden suurien investointien työllisyysvaikutuksia ei ole VATT:n laskelmissa eikä Lapin omassakaan tavoiteurassa täysimääräisesti otettu huomioon. Kun suurhankkeista syntyy myönteisiä päätöksiä, muutokset ovat niin merkittäviä, että toimialaennusteet ja koulutustarvelaskelmat tulee päivittää. 11 3.2 Ammattirakenteen muutos Tällä ennakointikierroksella ammattirakenteisiin ei tullut yhtä suuria muutoksia kuin edellisellä kierroksella. Tässä raportissa ei ole käsitelty tulevien suurhankkeiden vaikutuksia ammattirakenteisiin. Ammattiryhmien välinen suhde säilynee, vaikka jokin suurhanke ei toteutuisikaan. Kasvavat ammattiryhmät Lapissa nopeimmin kasvavat matkailun, rakentamisen ja kaivosalan ammattiryhmät. Matkailualalla suurin ammattiryhmä on ravitsemisalan työntekijät, joita on 40 % matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöistä. Ammattiryhmä kasvaa vuosittain yli 2 prosenttiyksikköä. Kasvava ryhmä ovat myös majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat sekä matkapalvelutyöntekijät. Rakennusala kasvaa kaivosten rakennusvaiheiden, suurhankkeiden ja myös liikenneinfrastruktuurin rakentamisen myötä. Rakennusalalla suurin ammattiryhmä on rakennustyöntekijät (45 %). Ammattiryhmän suhteellinen osuus kasvaa tasaisesti. Toiseksi suurin ryhmä on työkoneiden käyttäjät ja kolmanneksi sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät. Alalla kasvavat myös rakennusalan johtajien ja asiantuntijoiden määrät. Kaivosalalla eniten kasvava ryhmä on työkoneiden kuljettajien ammattiryhmä, johon kuuluvat mm. porarit, panostajat ja kuljettajat. Työkoneiden käyttäjien määrä pienenee vuosittain 1,14 % kuljetusalalla, mutta kaivosalan kasvu nostaa ryhmän kolmanneksi nopeimmin kasvavaksi ammattiryhmäksi. Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät muodostavat yli 70 % kuljetusalan työllisistä. Kuljetusalalla ulkoistuu osa koneasentajista. Sosiaali- ja terveysala kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Terveydenhuoltopalvelujen suurin ammattiryhmä ovat sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat. Ryhmä kattaa lähes 40 % toimialan työllisistä. Perus- ja lähihoitajien osuus on noin 25 % työllisistä. Molempien ryhmien osuus kasvaa. Sosiaalialan työntekijöiden ja ohjaajien määrä kasvaa ennaltaehkäisevässä työssä sekä kotihoidossa. Sosiaalialan ja kaupan ammattirakenteissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

12 Taulukko 3. Kymmenen määrällisesti eniten kasvavaa ammattiryhmää VATT:N ja Lapin tavoiteurissa vuosina 2007-2025 Ammattiryhmät VATT Lappi Ammattiryhmät muutos muutos 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 880 1 065 5.5 Ravitsemisalan työntekijät 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 660 743 3.1 Rakennustyöntekijät 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiant. 421 692 2.6 Työkoneiden käyttäjät 5.7 Matkapalvelutyöntekijät 304 677 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiant. 294 649 5.3 Kauppiaat ja myyjät 5.3 Kauppiaat ja myyjät 238 491 5.6 Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiant. 7.5 Sosiaalialan erityisasiantuntijat 179 406 4.1 Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät 7.1 Perus- ja lähihoitajat 164 375 5.7 Matkapalvelutyöntekijät 10.5 Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat 152 311 7.2 Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiant. 6.3 Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat 116 278 3.4 Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Yhteensä 3 410 5 687 VATT:n tavoiteurassa ammattirakenne poikkeaa Lapin omasta tavoiteurasta merkittävästi määrällisesti ja myös nopeimmin kasvavat ammattiryhmät ovat osin erilaiset. VATT:n tavoiteuran työpaikkamäärä metallien- ja metallituotteiden valmistuksessa ei mahdollistanut sekä terästuotannon että kaivosten ja niiden lähialojen työvoimatarpeiden turvaamista. Niinpä VATT:n toimialaennusteeseen perustuvassa ammattirakenteessa on turvattu metalliteollisuuden tarvitsema työvoima. Lapin oman tavoiteuraan tehtyyn ammattirakenteeseen on lisätty mm. kaivosalan tarvitsemat 1 500 työpaikkaa ja arvioidut kerrannaisvaikutukset muille aloille. Taulukossa 3. on näiden kahden tavoiteuralaskelman kymmenen eniten kasvavaa ammattiryhmää. Lapin tavoiteurassa 10 kärkeen ovat nousseet työkoneiden kuljettajat ja rakennusalan työntekijät. Pienenevät ammattiryhmät Taulukossa 4 on VATT:n ja Lapin tavoiteurien kymmenen eniten laskevaa ammattiryhmää. Taulukko 4. Kymmenen määrällisesti eniten laskevaa ammattiryhmää VATT:n ja Lapin tavoiteurissa v. 2008-2025 Ammattiryhmät VATT Lappi Ammattiryhmät muutos muutos 1.1 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät - 1 208-602 1.1 Maatalousyrittäjät ja -työntekijät 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät - 727-593 6.1 Taloushallinnon toimistotyöntekijät 5.2 Siivoustyöntekijät - 319-219 11.2 Sotilaat 2.8 Kemiallisen prosessityön työntekijät - 272-213 5.2 Siivoustyöntekijät 11.2 Sotilaat - 246-137 10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat 2.10 Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät - 235-77 1.3 Metsätyöntekijät 10.4 Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat - 183-54 11.1 Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat 2.6 Työkoneiden käyttäjät - 148-43 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät 2.4 Koneasentajat - 125-36 5.1 Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät 1.3 Metsätyöntekijät - 122-12 10.2 Yhteiskun. ja hum.alan ja talouden asiantuntijat Yhteensä - 3 586-1 985 VATT:n tavoiteurassa maatalousyrittäjien ja työntekijöiden voimakas pieneneminen johtuu ennakoidusta maatalouden keskittymisestä ja maatilojen määrän laskusta. Myös Lapin tavoiteurassa lasku on merkittävä mutta selvästi maltillisempi. Taloushallinnon työntekijöiden määrä laskee myös molemmissa urissa. Taloushallinto keskittyy ja siirtyy myös palvelukeskusten syntymisen myötä maakunnan rajojen ulkopuolelle mm. yliopistojen palvelukeskus keskitetty muualle Suomeen. Sotilaat sekä julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat ovat merkittävästi laskevia ammattiryhmiä molemmissa vaihtoehdoissa. Sotilaiden määrässä muutoksia ei juuri kehitysvaihtoehtojen välillä ole. Siivoustyöntekijöiden määrä laskee vielä jonkin verran keskittymisen myötä.

VATT:n tavoiteurassa laskevia ryhmiä ovat myös sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät, kemiallisen prosessityön työntekijät sekä koneasentajat, jotka Lapin omassa tavoiteurassa ovat joko kasvavia tai ennallaan pysyviä ammattiryhmiä. Puutaloteollisuus ja metsäteollisuus työllistävät puutyöntekijöiden ja asiantuntijoiden ohella kemiallisen prosessityön työntekijöitä. Metsänomistajien kaupungistuessa ja metsätilojen määrän pienentyessä metsäpalveluyrittäjien määrä, suunnittelu ja asiantuntijatyö ja metsätyöntekijöiden määrät lisääntyvät. Biodiesel-hankkeiden toteuttaminen lisää myös metsäkoneenkuljettajien tarvetta. Tämä kehitys pitää metsätyöntekijöiden tarpeen yllä niin, että Lapin tavoiteurassa metsätyöntekijöiden lasku on pienempi kuin VATT:n tavoiteurassa. Siivoustyöntekijöiden määrä vähenee hieman molemmissa kehitysvaihtoehdoissa. Väheneminen tapahtuu siivoustyön ulkoistumiskehityksen tehostumisen jatkuessa useilla toimialoilla Lapissa. Julkisen hallinnon työntekijöiden ryhmä pienenee kuntien ja valtionhallinnon tehostumisen myötä. Kuviossa 3. on esitetty pääammattiryhmittäiset muutokset Lapin ja VATT:n tavoiteurissa. Kuviossa ensimmäinen palkki kuvaa Lapin tavoiteuraa ja toinen VATT:n tavoiteuraa. Kuvio 3. Muutos vuodesta 2007 vuoteen 2025 VATT:n ja Lapin tavoiteurissa pääammattiryhmittäin 13 3 000 2 500 Lappi 2025-2007 VATT 2025-2007 2 000 1 500 1 000 500 0-500 -1 000-1 500

14 3.3 Poistuma ja uuden työvoiman tarve Poistumalaskelmissa on otettu huomioon kuolleisuus ja siirtyminen työkyvyttömyys- tai vanhuuseläkkeelle. Lapissa poistuu vuoteen 2025 mennessä työvoiman ulkopuolelle 51,9 % vuoden 2007 työllisistä. Poistuman määrä on vuoteen 2025 mennessä yli 37 000 työpaikkaa. Koko maan poistuma-arvio on tätä alempi eli noin 40 %. Lapissa poistuman osuus uusista työpaikkaavauksista vuoteen 2020 mennessä on Lapin tavoiteurassa yli 85 % Ja VATT:n urassa yli 100 %, koska VATT:n laskelmassa Lapin työpaikkamäärä on laskeva. Suuresta poistumasta johtuen molemmissa urissa myös työvoiman kysynnältään laskevat alat tarvitsevat lisää uutta työvoimaa. Nuorten ikäluokkien koko riittää korvaamaan vain osan eläköitymisestä johtuvasta työvoimantarpeesta, vaikka kaikkia poistuman kautta avautuvia työpaikkoja ei täytetä. Varsinkin julkisella sektorilla työvoima kaikkinensa on vähentymässä. Suuren poistuman ammattiryhmiä, joiden työvoiman kysyntäkin kasvaa tarkastelujaksolla vuoteen 2025 mennessä, ovat Lapissa erityisesti sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat, kaupan alan työntekijät, sairaanhoitajat, ravitsemisalan työntekijät sekä rakennusalan työntekijät. Työvoiman kysynnältään tasaisia tai laskevia ammattiryhmiä, joissa poistuman osuus kuitenkin kasvattaa koulutustarvetta ovat muun muassa opettajat, siivoustyöntekijät, taloushallinnon toimistotyöntekijät sekä maatalousyrittäjät ja -työntekijät. Opetushallituksen tekemä poistumalaskelma on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Vuoden 2007 työllisestä työvoimasta poistuvat henkilöt vuosina 2008 2025 Pääammattiryhmät Poistuma henkilöä % ammattiryhmän työllisistä % poistumasta 1 Maa- ja metsätaloustyö 2 500 59,5 6,7 2 Teollinen työ 6 326 50,9 17,0 3 Rakennusalan työ 2 357 51,8 6,3 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 2 044 50,0 5,5 5 Palvelutyö 7 689 46,3 20,7 6 Toimistotyö 3 516 57,8 9,5 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 5 914 56,2 15,9 8 Opetus- ja kasvatustyö 2 551 57,4 6,9 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 492 50,2 1,3 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 1 852 51,9 5,0 11 Turvallisuusalan työ 1 080 57,3 2,9 12 Tuntematon 822 38,5 2,2 Yhteensä 37 142 51,9 100 Avautuvien uusien työpaikkojen määrä saadaan laskemalla yhteen työllisten määrän muutos ja poistuma. Avautuvia työpaikkoja VATT:n tavoiteurassa on liki 36 700 ja Lapin tavoiteurassa 43 700. Erotus on 7 000 työpaikkaa. Kuviossa 4 on esitetty VATT:n tavoiteurassa ja Lapin omassa tavoiteurassa avautuvat työpaikat pääammattiryhmittäin. Kuviossa ensimmäinen palkki kuvaa Lapin tavoiteuraa ja toinen VATT:n tavoiteuraa.

15 12 000 10 000 8 000 Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin 2007-2025 eri kehitysvaihtoehdoissa Lapin tavoiteura VATT:n tavoiteura 6 000 4 000 2 000 0 Kuvio 4 Avautuvat työpaikat ammattiryhmittäin vuosina 2025 eri kehitysvaihtoehdoissa

16 4 Koulutuksen aloittajatavoitteet Lapissa 2016 Tämä kappale käsittelee koulutustarjonnan haasteita Lapissa, Lapin maakunnan esitystä koulutustarjonnan tavoitteeksi vuodelle 2016 ja muita koulutustarjontaan liittyviä huomioita. Lapin ehdotusta koulutustarjonnan tavoitteeksi tarkastellaan MITENNA -laskentatuloksen, asiantuntijaryhmien, maakuntastrategian ja muiden asiakirjojen valossa. Koulutustarjonnan muissa huomioissa on kuvattu aikuiskoulutuksen tarvetta ja yhteistyötä muiden maakuntien koulutuksen järjestäjien kanssa. 4.1 Koulutustarjonnan haasteita Lapissa Lapin koulutustarjonnan keskeisiä haasteita ovat nuorten ikäryhmän pieneneminen, työllisten korkea poistuma ja koulutuksen monialainen tarve. Nuorten ikäryhmän pienentyessä 10 20 prosenttia on nuorten koulutus suunnattava sekä nuorten että elinkeinoelämän tavoitteet huomioon ottaen. Myös aikuis-, työllisyys- ja täydennyskoulutuksen tarve kasvaa. Työllisten poistumasta johtuen koulutustarjonta tulee kohdentua elinkeinoelämän kaikille aloille ja julkiselle sektorille. On myös turvattava koulutuksen saavutettavuus koko maakunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on sovittu myös muista velvoitteista ja tavoitteista. Koulutuksen järjestäjän on kohdennettava osa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikoista valmistaviin koulutuspalveluihin erilaisille ryhmille. Näitä ovat ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus peruskoulun päättäville (ammattistartti), maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus ja vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä talouskoulu. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut nuorisolaki velvoittaa oppilaitoksia tehostamaan nuorille tarjottavaa varhaista tukea koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi. Lapissa osalla oppilaitoksista on velvollisuus järjestää erityisopetusta, sillä ammatilliseen koulutukseen erikoistuneita erityisoppilaitoksia ei Lapissa ole. Muualla Suomessa vastaavia koulutuspalveluja tuottavat usein tähän erikoistuneet erityisoppilaitokset. Vuoden 2010 alusta aikuisille suotu mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella lisää nuorten aloituspaikkojen tarvetta. Sekä nuoret että työttömät tarvitsevat opiskelumahdollisuutensa. Tällä hetkellä työttömyysetuudella opiskelevat sijoittuvat nuorten aloittajapaikoille (VOS1). Heidän määränsä ammatillisessa peruskoulutuksessa on kasvussa. Vuonna 2010 opiskelun aloitti 740 henkilöä, joista hieman alle 60 %:lla oli tavoitteena toisen asteen ammatillinen tutkinto, lähes 30 %:lla ammattikorkeakoulututkinto ja runsaalla 10 %:lla yliopistotutkinto. Tästä syystä työttömyysetuudella opiskelevien ryhmä tulisi huomioida aloittajatarpeissa. Joissakin tapauksissa nuorten opinnot pitkittyvät. Osa nuorista suorittaa kaksi tutkintoa, esimerkiksi kaksi ammatillista lähialan tutkintoa tai ammatillisen perustutkinnon ja lukion. Osa opiskelijoista suorittaa opintoja yli 120 opintoviikkoa, mikä edistää heidän työllistymistään ja on alueen elinkeinoelämän kannalta perusteltua. Valitettavasti tämä huonontaa tilastoissa läpäisyastetta nuorten koulutuksessa. Saamelaisalueella suurimmat koulutusta koskevat haasteet nousevat pätevien saamenkielisten työntekijöiden puutteesta. Tämä asettaa haasteita koulutuksen järjestäjille erityisesti Lapissa. 4.2 Maakunnan esitys koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016 Tässä kappaleessa käsitellään Opetushallituksen 28.2.2011 julkaisemaa Lappia koskevaa MI- TENNA -laskentatulosta ja syksyllä 2010 asiantuntijaryhmien näkemyksiä toimialojen kehityk-

sestä. Taulukkoon 6 on koottu ennakoidut aloittajatarpeet ja Lapin esitys koulutustarpeiden tavoitteista vuodelle 2016 koulutusasteittain. Taulukko 6. Ennakoidut aloittajatarpeet ja Lapin esitys koulutustarpeiden tavoitteeksi vuodelle 2016 koulutusasteittain Aloittaneet viimeinen vuosi % Työelämän koulutustarve % Mitenna laskentatulos % Lapin esitys 2016 % Koulutusaste Ammatillinen peruskoulutus 2 356 57 2 154 62 1 930 61 2 373 59 Ammattikorkeakoulututkinto 1 139 27 752 22 701 22 1 082 27 Yliopistotutkinto 650 16 485 14 451 14 593 15 Muu koulutus tai ei tutkintoa 0 0 66 2 65 2 0 0 YHTEENSÄ 4 145 100 3 456 100 3 147 100 4 048 100 Taulukossa 6 aloittaneet viimeinen vuosi tarkoittaa ammatillisessa peruskoulutuksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa vuonna 2009 aloittaneita opiskelijoita. Työelämän koulutustarve 2016 tarkoittaa tutkintojen suorittaneiden tarvetta. Tässä on otettu huomioon ammattiryhmien ennakoitu työllisten muutos ja poistuma (kuolleisuus, työkyvyttömyys ja vanhuuseläke). Työelämän koulutustarve on laskettu VATT:n Lapin tavoiteuran mukaisesti. MITENNA - laskentatulos on maakunnan nuorten ikäluokan kokoon sovitettu aloittajatarve. Oppilasvirrat 2008 tarkoittaa maakunnan ulkopuolelle opiskelemaan lähteneitä ( ) tai maakuntaan opiskelemaan tulleita (+) opiskelijoita. Lapin esitys perustuu asiantuntijaryhmien, Lapin maakunnallisen ennakointiohjausryhmän ja muiden asiantuntijoiden näkemyksiin sekä MITENNAlaskentatulokseen. Seuraavissa luvuissa käsitellään kukin koulutusala erikseen. Koulutusalojen tavoitekehitystä kuvaavat graafiset kuviot esittävät vuoden 2009 aloittaneiden määriä, työelämän koulutustarpeita, MITENNA -laskelman tuloksia, oppilasvirtoja 2008 sekä Lapin esityksiä koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2016. 17 4.2.1 Humanistinen ja kasvatusala Humanistisella alalla nuorten laskennallinen aloittajatarve on suurin yliopistokoulutuksessa. Asiantuntijaryhmän mukaan huolimatta 16 21 -vuotiaiden ikäryhmän pienenemisestä opettajatarve säilyy vuoden 2007 mukaisena. Opettajatarvetta lisäävät perusopetukselle asetettavat laatukriteerit, valinnaisten aineiden kasvu, uusi tuntijako ja opettajien eläköityminen. Ammatillisessa koulutuksessa opettajia työllistävät erityisopiskelumahdollisuudet, aikuiskoulutus ja kansainvälistyminen. Korkeakoulutuksessa opettajatarve kasvaa tutkimuksen lisääntyessä. Kuviosta 5 selviää MITENNA -laskentatulos ja Lapin esitys humanistisen ja kasvatusalan koulutustarjonnan tavoitteeksi vuodelle 2016.

18 Humanistinen ja kasvatusala 400 350 300 250 200 150 100 50-50 0 Aloittaneet viimeinen vuosi Työelämän koulutustarve Mitenna laskentatulos Oppilasvirrat 2008 Lapin esitys 2016 Yhteensä 297 181 167 21 274 Ammatillinen peruskoulutus 96 27 24 6 90 Ammattikorkeakoulututkinto 40 11 10 17 44 Yliopistotutkinto 161 143 132-2 140 Kuvio 5. Lapin esitys koulutuksen aloittajatarpeesta humanistisella ja kasvatusalalla Humanistisella alalla ammatillisessa peruskoulutuksessa nuorten koulutuksen laskennallinen aloittajatarve tulee säilyttää kutakuinkin viimeisen vuoden tasolla. Se ei kata aikuiskoulutustarvetta. Lapin ammattiopistossa vapaa-ajan ja nuorisotyön opintoalalle tulee järjestää sekä nuoriso- että aikuiskoulutusta. Monet kansanopistot järjestävät ammattiin valmistavaa koulutusta Lapissa. Viittomakielen opetuksen tarve edellyttää yhden ryhmän aloittamista vuosittain Rovala-Opistossa. Peräpohjolan Opistossa on opiskelijoita Lapista, Oulun seudulta ja Kainuusta erityisesti vapaa-ajan ja nuorisotyön opintoalalla. Hakijamäärät ovat viime aikoina ylittäneet aloituspaikkamäärän. Monet opiskelijat suorittavat kaksi tutkintoa tai opiskelevat oppisopimuksella. Ylitornion kristillinen opisto järjestää humanistiseen ja kasvatusalaan kuuluvaa lapsi- ja perhetyön ammatillista peruskoulutusta nuorille ja aikuisille. Opisto on Lapin alueella ainoa tämän alan koulutuksen järjestäjä. Valmistuvat opiskelijat työllistyvät hyvin. Humanistisen verkostoammattikorkeakoulun, HUMAK, Tornion kampuksen koulutustarpeet eivät sisälly maakunnan esitykseen. Saamenkielistä koulutusta tarvitaan eri koulutusasteilla. Sitä on mahdollista tarjota myös muualle Suomeen. Sekä saamelaisalueella että koko maassa suurimpana haasteena on saamenkielisten luokanopettajien ja aineenopettajien vähyys. OKM:n tutkimuksen mukaan Suomeen on syntymässä pula pätevistä luokanopettajista. Valtakunnallisen koulutustarveselvityksen perusteella opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärää tulisi kasvattaa kansallisella tasolla 454:llä/vuosi. Osa vajeesta on tarkoituksenmukaista täyttää muuntokoulutuksella, jossa aineenopettajat hankkivat luokanopettajapätevyyden. Tällä turvataan erityisesti pienten koulujen tulevaisuus. Lapin yliopistossa vähennettiin yleisen kasvatustieteen, aikuiskasvatuksen ja mediakasvatuksen aloituspaikkoja vuonna 2011, joten opettajankoulutuksen nuorisoikäluokan aloituspaikkojen määrän (64 -> 80) lisääminen on myös näin perusteltua.

19 4.2.2 Kulttuuriala Kulttuurialan koulutus edistää alueen vetovoimaisuutta. Se tukee alueen yrityksiä ja niiden markkinointia muun muassa vahvan mediaosaamisen avulla. Lapin ELY:ssä on juuri valmistumassa luovien alojen toimintasuunnitelma, joka tukee innovatiivisen toiminnan esimerkiksi suunnittelutoimialan ja luovien alojen yhdistämisessä. Maakunnan elinkeinoja kuten matkailua tukevat ohjelmapalvelut, tapahtumatuotanto ja elämystuotanto tarvitsevat kulttuurialalla koulutettuja osaaja. Esimerkiksi tanssialan perustutkinnon suorittaneista opiskelijoista ovat kaikki työllistyneet tai jatkaneet opintojaan. Kuviosta 6 selviää MITENNA -laskentatulos ja Lapin esitys kulttuurialan koulutustarjonnan tavoitteeksi vuodelle 2016. Kulttuuriala 400 350 300 250 200 150 100 50 0-50 Aloittaneet viimeinen vuosi Työelämän koulutustarve Kuvio 6. Lapin esitys koulutuksen aloittajatarpeesta kulttuurialalla Mitenna laskentatulos Oppilasvirrat 2008 Lapin esitys 2016 Yhteensä 371 121 105 68 297 Ammatillinen peruskoulutus 161 50 42 11 140 Ammattikorkeakoulututkinto 69 35 31-4 60 Yliopistotutkinto 141 36 32 61 97 Pohjoisen kulttuuri-instituutti on toinen Lapin korkeakoulukonsernin kärkihankkeista ja olennainen osa Lapin korkeakoulukonsernia. Se on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan, Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian yhteinen instituutti ja täydentää korkeakoulujen pohjoista profiilia. Kulttuurialan opintoihin hakeutuu opiskelijoita koko Suomesta. Se on valtakunnallinen pilotti kolmen koulutusasteen yhteistyöstä. Instituutin avulla uudenlaiset opinpolut rakentuvat toiselta asteelta aina tohtorinopintoihin asti. Instituutin opiskelijamäärä kulttuuri- ja taidealoilla on noin 1 950 opiskelijaa sama määrä kuin Taideteollisessa korkeakoulussa tai suunnitellussa Taideyliopistossa instituutti on näin valtakunnallisestikin merkittävä kouluttaja. Instituutti on yliopistovetoinen, mikä tuo yhtäältä lisäarvoa Torniossa olevien ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston toimintaan ja toisaalta vahvistaa taiteiden tiedekunnan toimintaa Rovaniemellä. Kolmen asteen yhteinen toiminta mahdollistaa luovien alojen yhteistoiminnan poikkeuksellisella tavalla: instituutti pystyy toimimaan tieteen ja taiteen alueella yhdistäen tutkimuksen, suunnittelun ja käytännön taiteellisen työn. Instituutin toiminnassa otetaan huomioon Euroopan ainoan alkuperäiskansan statuksen saaneiden saamelaisten kielet ja kulttuuri, ja instituutti toimii koulutuksen osalta yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Instituutti erikoistuu pohjoisen kulttuureihin, mikä tuo alueellisen vaikuttavuuden. Luovien alojen, mukaan lukien matkailun, merkityksen kasvuun ja laajenemiseen instituutti vastaa kolmen asteen vankalla yhteistoiminnalla. Vuonna 2010 tutkinnon suoritti 138 kulttuurialan opiskelijaa. Vuonna 2008 kulttuurialan perustutkinnon suorittaneista opiskelijoista työllistyi noin puolet ja 20 % jatkoi opintojaan joko samalla