Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla



Samankaltaiset tiedostot
Sosioekonomisten syrjäytymisriskien kasautuminen vuonna 1977 syntyneillä nuorilla aikuisilla

Nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen riskitekijät Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

SYRJÄYTYMISRISKIEN KASAUTUMINEN VARHAISAIKUISUUDESSA

Polut pois pitkäaikaiselta tuelta:

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Köyhyyden ja huono-osaisuuden ylisukupolvisuus. Johanna Kallio, yliopisto-opettaja, dosentti Sosiaalitieteiden laitos, Turun yliopisto

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Hyvinvointipuutteiden ja sosiaalisten ongelmien kasautuminen toimeentulotukiasiakkailla

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Läpäisyn tehostamisen tavoitteet Elise Virnes

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI

Sisältö. 1. Tilastollinen malli 2. Joukkueen tuloksellisuus

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Köyhyyden monet kasvot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

Koulutuksen merkitys rikosten uusimisen ehkäisyssä sekä integroitumisessa yhteiskuntaan

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

Vuonna 1987 syntyneiden nuorten hyvinvointi kuusikkokunnissa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET?

Itäsuomalainen huono-osaisuus ja pitkäaikaisasiakkuuden rekisteriaineisto

Miten saada tieto ja kehittämistulokset kaikkien käyttöön?

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Maria Ohisalo, VTM, köyhyystutkija, Itä-Suomen yliopisto. Ovatko leipäjonot ratkaisu ruokahävikkiin?

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

Nuorisotakuu mikä muuttuu Järvenpään mallin myötä. Tuhti-seminaarin työpaja

AMMATTISTARTTISEMINAARI Elise Virnes

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Täyden kympin vapaa-aika

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki

Vuonna 1987 syntyneiden helsinkiläisnuorten hyvinvointi

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Asuinalueiden erilaistumisen tunnistaminen ja eriytymisen indikaattorit

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä Kehittämispäällikkö Tarja

Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Nuorten kuntoutuspalveluiden kehittäminen Kelassa Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

NEET-nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori

Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kainuun maakuntaohjelman laatimisen käynnistysseminaari klo Bio Rex Kajaani

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Suomalaisen köyhyyden kehitys viimeisen 50-vuoden aikana

Aktiivisena eläkkeellä

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat -hyvinvointi ja palvelujen käyttö Päihdetiedotusseminaari, Lissabon

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Kuntoutuksen mahdollisuuksia nuorten syrjäytymisen vähentämisessä

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

AHTS Jyväskylässä

Eriarvoisuus, lapsuus ja ylisukupolvinen huono-osaisuus

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Transkriptio:

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten hyvinvointi Helsingissä -seminaari, 13.6.2015

Nuori aikuisuus Nuoret aikuiset elävät nivelvaiheessa, jossa runsaasti epävarmuutta ja erilaisia siirtymiä. Siirtymisen aikuisuuteen sekä työmarkkinoille kiinnittymisen on arvioitu käyneen aikaisempaa monimutkaisemmaksi. Nuoruuden kokemuksilla ja valinnoilla suuri merkitys muun muassa työuran ja terveyden kannalta Nuoruus ja nuori aikuisuus elinvaiheina erityisen tärkeitä Onnistunut kiinnittäytyminen koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiin tärkeää Erityisen ongelmallisena ja riskialttiina tulevaisuuden kannalta voi pitää huono-osaisuuden kasautumista

Syrjäytyminen Syrjäytyminen on elämistä yhteiskunnassa tavanomaisena pidetyn elämäntavan ja elintason ulkopuolella. Syrjäytymiseen kuuluu myös vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys ja sosiaalisten suhteiden puute. Täten syrjäytyminen viittaa erityisesti erilaisten sosiaalisten ongelmien kasautumiseen Käsitteeseen kuuluu myös ajallinen ulottuvuus. Huonoosaisuus ja sosiaaliset ongelmat kasautuvat dynaamisesti siten, että yksi ongelma voi johtaa toiseen. Tulisi tarkoittaa syrjäytymisen poikkileikkaustarkasteluiden sijaan pidempiä seurantajaksoja ja yksittäisten huonoosaisuusindikaattoreiden sijasta useiden hyödyntämistä sekä niiden kasautumisen tarkastelua

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit Esimerkiksi matala koulutus, työttömyys ja pienet tulot ja erityisesti näiden kasautuminen saattavat altistaa eri huono-osaisuuden muodoille ja johtaa huono-osaisuuden kasautumiseen Tyypillinen tapa tarkastella nuorten syrjäytymistä tai syrjäytymisriskien kasautumista on keskittyä niihin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä opiskelemassa Erityisesti niin kutsuttu NEET-ryhmä (not in education, employment or training). Vuonna 2014 suomalaisista 15 29-vuotiaista 11,8 % kuului NEET-ryhmään (Eurostat). Vuonna 2013 16 29-vuotiaita koulutuksen ja työelämän ulkopuolella noin 45 000 (Myrskylä 2015) Toisaalta, voi olla liian yksiulotteista nimittää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia syrjäytyneiksi. Taustalla voi olla tilapäistä ulkopuolisuutta tai erilaisia elämänvalintoja. Vaihtoehtona puhua esimerkiksi sosioekonomisista syrjäytymisriskeistä.

Esimerkki sosioekonomisten syrjäytymisriskien pitkittäistarkastelusta Rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus sosioekonomisista syrjäytymisriskeistä läpi koko nuoren aikuisuuden (18-30). Rekisteriaineisto sisältää koulutus-, työ-, tulo- ja muita sosioekonomisia tietoja nuorilta aikuisilta (25 % otos). Matalan koulutuksen, toimeentulotuen saannin ja työttömyyden yleisyys, pysyvyys ja kasautuminen nuorilla Erilaisten syrjäytymisriskipolkujen määritteleminen ja eri taustatekijöiden yhteys polulle päätymiseen Ilmakunnas I., Kauppinen T. M. & Kestilä, L. (2015) Sosioekonomisten syrjäytymisriskien kasautuminen vuonna 1977 syntyneillä nuorilla aikuisilla. Yhteiskuntapolitiikka, 80:3, 147 162.

Sosioekonomisten syrjäytymisriskien yleisyys, pysyvyys ja kasautuminen Sosioekonomisten syrjäytymisriskien esiintyvyys korkeimmillaan 20. ikävuoden kohdalla. Esiintyvyys laskee tämän jälkeen läpi nuoren aikuisuuden. 23. ikävuoden jälkeen kovinkaan moni ei enää hanki perusasteen jälkeistä tutkintoa Useampi nuori aikuinen kokee työttömyyttä kuin toimeentulotuen saantia. Pienelle joukolle nuoria aikuisia toimeentulotuesta tulee pitkäaikainen tulonlähde jo tässä elämänvaiheessa. Toimeentulotuen pitkiä ketjuja selittää koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleminen. Sosioekonomiset syrjäytymisriskit (työttömyys, toimeentulotuen saanti, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleminen) pääsääntöisesti tilapäisiä elämäntilanteita Syrjäytymisriskien kokeminen pitkittyy iän myötä

Syrjäytymisriskipolut Syrjäytymisriskipolku Osuus, % Tyypillisimmät tapaukset eri syrjäytymisriskipoluilla Ei lainkaan tai lyhytaikaista huonoosaisuutta (1) 78,1 Työttömyyspolku (2) 5,6 Työttömyyttä nuoren aikuisuuden lopussa (3) 5,9 Toimeentulotukipolku (4) 1,5 Toimeentulotukea tai kasautumista nuoren aikuisuuden alussa (5) 4,7 Kasautumispolku (6) 4,3 Runsas viidennes sijoittui poluille, joille leimallista jonkin syrjäytymisriskin kokeminen

Taustatekijöiden yhteys poluille päätymiseen Erityisesti he, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa 20- vuotiaana, sijoittuvat muita useammin eri syrjäytymisriskipoluille Muualla kuin Suomessa syntyneet riskissä päätyä etenkin toimeentulotuki- tai kasautumispoluille Aikaisin kotoa muuttaneet riskissä päätyä etenkin polulle, jossa toimeentulotuen saantia ja työttömyyttä koetaan nuoren aikuisuuden alussa Naiset päätyvät miehiä useammin toimeentulotukipolulle, mutta harvemmin työttömyyden ja toimeentulotuen kasautumispolulle Lisätarkastelu: 20-vuotiaana Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla asuneet sijoittuivat muualla Suomessa asuneita harvemmin eri syrjäytymisriskipoluille. Toimeentulotukipolulle päätymisen suhteen ei eroa muihin.

Yhteenveto Sosioekonomiset syrjäytymisriskit pääsääntöisesti tilapäisiä elämäntilanteita. Täten vaikka syrjäytymisriskeillä on taipumus kasautua, ei niiden kokemisesta seuraa vääjäämättä syrjäytymistä. Suurin osa on polulla, jossa syrjäytymisriskejä ei koeta tai niitä koetaan vain lyhytaikaisesti. Kuitenkin pienelle joukolle matala koulutus, työttömyys ja matalat tulot kasautuvat jo hyvin varhaisessa vaiheessa elämänkaarta. Riski päätyä työttömyyspoluille on tasaisemmin jakautunut kuin riski päätyä toimeentulotukipoluille Erityisesti matala koulutus yhteydessä työttömyys- ja toimeentulotukipoluille päätymiseen

Pohdintaa Nuorten aikuisten koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiin kiinnittäytyminen merkittävä yhteiskunnallinen asia Nuorten kouluttautuminen on tärkeää. Koulutuspaikkojen saatavuuden lisäksi (esimerkiksi nuorisotakuu) huomiota myös koulupudokkuuden ehkäisemiseen. Syrjäytymisen ehkäisy jo nuorta aikuisuutta varhaisemmissa vaiheissa tärkeää. Esimerkiksi huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ehkäiseminen. Olennaista olisi myös etsiä ja paikantaa tekijöitä, jotka auttavat nuoria aikuisia siirtymään pois huono-osaisuus- tai syrjäytymispoluilta

Kiitos! ijilma@utu.fi ilari.ilmakunnas@thl.fi Twitter: @Ilmakun