Kiinteistöarviointi 3/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti. Kiinteistöarviointi 3/14



Samankaltaiset tiedostot
Kiinteistöarviointi 3/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

Kiinteistöarviointi 4/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖNARVIOINTILAUTAKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

Kiinteistöarviointi 4/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

HALLITUKSEN KOKOUS 1/2013

Kiinteistöarviointi 1/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/15

Keskuskauppakamari OHJE 1 (3) Kiinteistönarviointilautakunta AKA-AUKTORISOINTIKOKEEN SEKÄ KIINTEISTÖNARVIOITSIJAKOKEEN HAKIJAVAATIMUKSET

Kiinteistöarviointi 2/07

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 2/05

Kiinteistöarviointi 2/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 2/14

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/13

Kiinteistöarviointi 1/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 1/14

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖNARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KIINTEISTÖARVIOINTI 2/11

Kiinteistöarviointi 4/07

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

Kiinteistöarviointi 1/17. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 4/14. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 4/14

Kiinteistöarviointi 2/06

Kiinteistöarviointi 3/10

Kiinteistöarviointi 2/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana , Kiinteistösuunnittelu

FIG Working Week Suomessa 2017

TILUSJÄRJESTELYT Salaojituksen neuvottelupäivät Juha Patana

Kiinteistöarviointi 3/05

PELTOTILUSVAIHTO (TILUSVAIHTO,

Kiinteistöarviointi 2/15. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

Kiinteistöarviointi 1/06

Kiinteistöarviointi 4/06

Maankäyttötieteiden päivä 2014

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

Kiinteistöarviointi 3/13. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti1. Kiinteistöarviointi 3/13

Kiinteistöarviointi 3/12

Pääkirjoitus: Yhdistyksemme rooli nyt ja tulevaisuudessa, 4. Neurotaloustiede ja evoluutioteoria metsän arvioinnissa, 5

Vuokraustoiminnan syventävä koulutussarja 2012

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY

Hakemus liitteineen on palautettava viimeistään klo mennessä. Myöhemmin saapuneita hakemuksia ei huomioida.

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

HENKILÖSTÖVUOKRAUKSEN AUKTORISOINTISÄÄNNÖT

Kiinteistöarviointi 2/13

HTT- TAVARANTARKASTUS. - puolueetonta ja valvottua asiantuntijatoimintaa

Smart Tampere - Smart Mobility Heikki Karintaus Smart Mobility teemajohtaja ITS Factory puheenjohtaja

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Lääkkeiden hyvät jakelutavat estämässä lääkeväärennösten pääsyä laillisiin jakelukanaviin. Sidosryhmätilaisuus Fimea Anne Junttonen

Maa Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen

Tervetuloa selkoryhmään!

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko Pehr Brahen rotaryklubi

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

TU-C2030 Operations Management Project. Introduction lecture November 2nd, 2016 Lotta Lundell, Rinna Toikka, Timo Seppälä

Energiatodistuksen laatijoiden verkostoitumistilaisuus Ajankohtaista pätevyyksistä Antti Heinonen Suomen LVI-liitto SuLVI ry FISE Oy

Digimediamyyjien sertifiointiohjelma

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä

TAPATURVA LAKI LAKIPYKÄLISTÖ turvallisuuden lainsäädäntö soveltamisohjeineen. Tapaturva Oy

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä

Kiinteistöarviointi 1/12

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

Meikäläisiä Satakunnasta

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

Vesihuollon rakennemuutoksesta

Kiinteistön edustalla oleva vesijättö voidaan liittää sen kohdalla olevaan kiinteistöön laissa säädetyin edellytyksin täyttä korvausta vastaan.

Kiinteistöarviointi 1/07

Espoon kaupunki Pöytäkirja 289. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (9) Kiinteistölautakunta Tila/

Ammattitaidon ja näyttötutkintojen merkitys työelämässä nyt ja tulevaisuudessa. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

TAPATURVA LAKI TYÖPYKÄLÄT nähtävillä pidettävä lainsäädäntö. Tapaturva Oy

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

Järjestäjä järjestää kilpailun yhteistyössä GoGreenin/Lantmännen Cerealian kanssa (jäljempänä Yhteistyökumppani ).

Kirjastoinfo TuKKK Pori Porin tiedekirjasto

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

LUPAPÄÄTÖS Nro 39/07/1 Dnro Psy-2006-y-145 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY.

Kuntalain ja valtiontukilainsäädännön vaikutuksesta kiinteistöarviointiin ARJA LEHTONEN / CATELLA PROPERTY OY

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, puh Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Pernoon tilusjärjestely

Lausunto Technopolis Oyj:n sijoituskiinteistöjen arvonmäärityksestä

PELKOSENNIEMEN KUNTA ESITYSLISTA 4/2017 1

ARVOKAS VASTUULLISUUS LIIKETOIMINNASSA

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA Edunvalvonta

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Pääkirjoitus: Kiinteistömarkkinat ja informaatio, s. 4. Kuntapuolen mielipiteitä kiinteistöarviointipalveluista, s. 8

Lainhuuto osana lohkomista. Maanmittauspäivät Petri Notko Maanmittauslaitos

Pätevyyskehys ammattimaisille arvioijille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

TURUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN OHJESÄÄNTÖ OPISKELIJAEDUSTAJIEN VALINNASTA

Pysyvät tunnukset ja niiden hyödyntäminen

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

Transkriptio:

Kiinteistöarviointi 3/14 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti 1

HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Jyrki Halomo Newsec Valuation Oy Jani Hokkanen Maanmittauslaitos Seppo Koponen Realia Management Oy HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Jukka Lahtinen Kiinteistönvälitys Lahtinen LKV Ilkka Aaltonen Helsingin kaupunki Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Juhana Hiironen juhana.hiironen@aalto.fi TALOUDENHOITAJA Juhana Hiironen TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 150 ½ sivu 100 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2

Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 3/2014 Tyhjä pöytä 4 Kiinteistöarvioijien auktorisointi - puolueetonta ja 6 valvottua osaamista Baltic Valuation Conference 2014 (Espoo) 9 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 10 Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista 14 Tulevia tapahtumia 15 Kannen valokuva: Ryhmäkuva Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen järjestämästä Baltic Valuation Konferenssista. Martina Bendóva Tutustu yhdistyksen kotisivuihin osoitteessa: www.kiinteistöarviointi.com 3

Tyhjä pöytä Tulevaisuutta ei voi koskaan suunnitella menneisyyden avulla. Edmund Burke Katselin taannoin erilaisten maanmittausalaan liittyvien päivien teemoja. Monet niistä liittyivät maanmittauksen muutokseen ja murrokseen. Mitä tämä muutos on? Monesti olen tullut siihen tulokseen, että puhumme usein tekniikan kehittymisestä. Me maanmittarit olemme siis hyviä hyödyntämään tekniikkaa, mutta olemmeko hyviä miettimään toimintatapojemme. Jos unohtaisimme historiamme hetkeksi ja miettisimme tyhjältä pöydältä tapaamme tehdä, mitä syntyisi? Ehkäpä hyvinkin erilainen tapa toimia, kuin mitä meillä nyt on. Tällaiselle yhteiselle tyhjän pöydän ajattelemiselle voisi olla tilauksensa. Pystyisimmekö luomaan yhteisen vision siitä, miten maanmittausta tehdään Suomessa tulevaisuudessa ja suuntaamaan yhteistuumin sitä kohti. Voisimmeko tunnistaa yhteiskunnan ja ihmisten tarpeet tulevaisuudessa ja miettiä sellaiset toimintatavat, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yksilöiden ja yhteiskunnan kehitystä? Uskon, että yhteinen visio ja siihen sitoutuminen auttaisivat meitä hoitamaan tärkeän yhteiskunnallisen tehtävämme entistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. Omilla sektoreillamme voisimme tehdä toisiamme tukevaa kehitystyötä, joka veisi meitä kohti yhteistä päämääräämme. Aika on monessa mielessä otollinen tälle mietinnälle, ja monet meistä sitä omilla tahoillaan tekevätkin. Olisiko meidän aika kokoontua yhteisesti miettimään tulevaisuuttamme? Tulevaisuus tuo aina mukanaan muutoksia ja siihen on hyvä varautua. Tästä varautumisesta meille monelle on puhuttu lapsesta asti. Olemmeko me silti sisäistäneet muutoksen tarpeen vai vastustammeko sitä? Missä hetkessä muutumme uusiutujasta muutoksen jarruksi kaavoihin kangistuneeksi pelkääjäksi? Tosiasia on kuitenkin, että maailma muuttuu ja niin meidänkin on kehityttävä ja tehtävä työtä muuttuaksemme. Mitä Maanmittauslaitos sitten tekee tämän muutoksen edessä? Tämän vuoden alussa otimme käyttöön uuden valtakunnallisen organisaation. Maanmittaustoimistot jäivät historiaan. Tilalle tulivat palvelupisteet ja 4

valtakunnallisesti koordinoidut toiminnot. Muutos on jo näyttänyt voimaansa. Työkuormaa ja palvelueroja on saatu tasattua ja toimintatapoja yhtenäistettyä. Mikä on kuitenkin tärkeää, talossa vallitsee edelleen työntekijöiden kesken vahva yhteenkuuluvuus. Ensi vuonna on edessä lisää muutoksia organisaatioon, kun alamme taittaa matkaa yhdessä Geodeettisen laitoksen ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen TIKEn kanssa. Heidän mukaantulonsa tuo Maanmittauslaitokseen lisää tutkimusta ja kehittämistä. Perinteisesti olemme Maanmittauslaitoksessa tehneet kehitystyötä omiin tarpeisiimme. Miten muutos tulee vaikuttamaan Maanmittauslaitoksessa nykyisin tehtävään kehitystyöhön jää tulevaisuuden näytettäväksi. Ensi vuosi mennään vielä pitkälle vanhoin periaattein. Kehittämisessä, kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen lisäksi, Maanmittauslaitos panostaa vahvasti kaksisuuntaisen sähköisen asioinnin kehittämiseen. Osana tätä voidaan nähdä Kiinteistökaupan verkkopalvelu (KVP), joka kautta yksityiset ja yritykset voivat tehdä kiinteistökauppaa sekä hakea lainhuutoja ja kiinnityksiä. Maanmittaustoimitusten puolella käyttöön otetaan kansalaisen asiointitili. Se mahdollistaa paremmat karttapalvelut sekä koko toimitusmateriaalin saamisen sähköisessä muodossa. Lisäksi palvelun kautta on tulevaisuudessa mahdollisuus esimerkiksi seurata toimituksen etenemistä sekä toimittaa korvausvaatimuksia ja muita asiakirjoja Maanmittauslaitokseen. Kiinteistöarviointiin Maanmittauslaitos panostaa kehittämällä Kauppahintarekisteriä (KHR). Jatkossa kauppahintatiedot tullaan tarjoamaan verkkopalveluna. Rekisterin tietokanta ja tietosisältöä uusitaan. Muutos mahdollistaa aiempaa kattavammat käyttömahdollisuudet kauppahinta-aineistolle. Lisäksi muutoksella varaudutaan kauemmas tulevaisuuteen. Jatkossa kauppahinta-aineistoon on muun muassa helpompi yhdistää muita arviointia tukevia aineistoja. Maanmittauslaitoksen sisällä arviointia kehitetään esimerkiksi yhdistämällä puuston laserkeilausaineistoa kauppahintatietoihin. Se, onko kauppahinta-aineisto tulevaisuudessa avointa dataa tai ylipäänsä mikä on tulevaisuudessa avointa dataa on pitkälti lainsäätäjän kynässä. Jani Hokkanen Kehittämispäällikkö Maanmittauslaitos 5

Kiinteistöarvioijien auktorisointi - puolueetonta ja valvottua osaamista Kiinteistöarvioijien auktorisointi perustuu alan itsesääntelyyn. Keskuskauppakamarin kiinteistönarviointilautakunta on auktorisoinut kiinteistöarvioijia vuodesta 2004. Tätä aiemmin auktorisointi tehtiin KA ry:n (Kiinteistöarvioinnin auktorisointiyhdistys ry) toimesta. Vaativan auktorisointikokeen läpäiseminen on osoitus arviointiammattitaidosta ja auktorisoinnin jälkeen ammattitaidon säilyttämistä myös valvotaan. Kokeeseen pääsyn edellytykset Auktorisointikoe järjestetään kerran vuodessa ja siihen pyritään hakumenettelyllä. Hakijalla on oltava alalle soveltuvan korkeakoulututkinnon lisäksi vähintään kolme vuotta alan työkokemusta. Mikäli hakijalla on jokin muu alalle soveltuva tutkinto, vaaditaan työkokemusta vähintään viisi vuotta. Ilman tutkintoa kokeeseen on mahdollista päästä ainoastaan erityisestä syystä ja tällöin edellytetään jo yli kymmenen vuoden työkokemusta. Työkokemuksen on liityttävä jollain tavalla kiinteistöjen hinnanmuodostukseen. Lisäksi hakijan edellytetään tehneen kiinteistöarvioita tai muuta niihin verrattavaa kahden edeltävän työkokemusvuotensa aikana. AKA-auktorisointia voi hakea kolmelle eri osa-alueelle: asuntoauktorisointiin, maa- ja metsätalouskiinteistöauktorisointiin tai yleisauktorisointiin. Yleisauktorisoidun on hallittava kokeessa niin toimitila-, asunto- kuin maa- ja metsätalouskohteisiinkin liittyvät asiat. Yleisauktorisoidun koe on samalla Keskuskauppakamarin hyväksymän kiinteistönarvioitsijan (KHK) koe, josta säädetään kiinteistörahastolaissa. Auktorisointijaosto kokeen järjestäjänä Koemateriaali koostuu kaikille yhteisestä kirjallisuusluettelosta, johon on syytä tutustua erityisen huolellisesti, sekä suositeltavasta kirjallisuusluettelosta, johon voi tutustua auktorisointikoeosa-alueen edellyttämin osin. Koetta varten julkaistaan myös ohjeellinen säädösluettelo, joka helpottaa kiinteistöarviointia käsitteleviin lakiteksteihin keskittymistä. Vuoden 2014 aikana ilmestyy myös uusimman IVS:n (International Valuation Standards 2013) suomenkielinen käännös. Kiinteistönarviointilautakunnan alaisuuteen kuuluva auktorisointijaosto huolehtii kokeen käytännön järjestelyistä. Vuosittain noin puolet kokelaista läpäisee vaativan kokeen. Kokeen 6

hyväksytyn suorittamisen jälkeen auktorisoidut allekirjoittavat rekisteröintilomakkeen, jonka nojalla he sitoutuvat noudattamaan lautakunnan sääntöjä ja lautakunnan antamia määräyksiä sekä hyvää kiinteistöarviointitapaa. Toiminnan laadun ja ammattitaidon valvontaa Auktorisoitujen tulee vuosittain jättää valvontailmoitus, jossa he ilmoittavat tehtyjen AKA-arvioiden määrän, vuoden aikana käymänsä koulutuksen sekä kertovat myös muusta toiminnastaan kiinteistöarviointialalla. Valvontailmoituksessa annetaan lisäksi vakuutus, että auktorisoidulla ei ole merkintöjä rikosrekisterissä eivätkä he ole liiketoimintakiellossa. Lisäksi valvontailmoituksista saadaan tietoja arviointitoiminnan volyymista. Lautakunnan alaisuudessa oleva valvontajaosto tarkastaa valvontailmoitukset ja niiden perusteella toteaa, ovatko auktorisoidut säilyttäneet ammattitaitoonsa liittyvät edellytykset sekä osallistuneet riittävässä määrin alan koulutukseen. Vuonna 2014 on lisäksi käynnistetty arviokirjojen omavalvontaprojekti, jossa tarkastelun kohteena on arviokirjojen laatu. Auktorisoidun kiinteistöarvioijan tässä ominaisuudessa tekemästä työstä voi tehdä määräajassa valituksen valvontajaostolle. Valitusoikeus on niillä, joiden oikeutta kiinteistöarviointi välittömästi koskee. Valitusmenettely on kirjallista ja valituksessa on mainittava miltä osin, miten ja millä perusteella valittaja katsoo auktorisoidun menetelleen hyvän kiinteistöarviointitavan vastaisesti tai rikkoneen auktorisoituja koskevia ohjeita tai määräyksiä. Valvontajaosto voi antaa arvioijalle muistutuksen, varoituksen tai peruuttaa arvioijan auktorisoinnin. Valvontajaoston päätöksestä voi valittaa kiinteistönarviointilautakuntaan. Milloin käyttää auktorisoitua arvioijaa? Tyypillisimmillään auktorisoitua arvioijaa käytetään niissä tilanteissa, jolloin kiinteistön arviointi on erityistä asiantuntemusta vaativaa tai tilanteeseen liittyy jotain sellaista, jolloin arvioijan puolueettomuus on arvion tilaajalle tärkeää. Järjestelmä takaa tilaajan näkökulmasta sen, että auktorisoidulla on kokeessa mitattu arvioinnin ammattitaito sekä hänen toimintansa on valvottua. Lisäksi auktorisoitu on sitoutunut noudattamaan hyvää kiinteistöarviointitapaa ja lautakunnan sääntöjä. 7

Kiinteistöarvioijien auktorisointi - puolueetonta ja valvottua osaamista jatkuu... Toimitilakohteissa auktorisoitujen käyttö on varsin yleistä nykyisessä haastavassa taloustilanteessa arvioinnin ammattitaito on erityisen tärkeää. Myös asuntoarviointipuolella sekä maa- ja metsätalouskiinteistöjä koskien arviointeja suoritetaan auktorisoitujen toimesta yhä enenevässä määrin. Vaikka asuinkiinteistöjen arvioinnissa käsiteltävät arvot ovat suhteellisen pieniä verrattuna toimitilakiinteistöjen arvioinnissa käsiteltäviin arvoihin, ovat asuinkiinteistöjen omistajat yleensä kuitenkin yksityisiä ihmisiä, joiden varallisuudesta asunto usein edustaa valtaosaa. Kun arviota tarvitaan vaikkapa avioeroon liittyvää ositusta tai perinnönjakoa varten, on arvio pohjana ihmisten suurille päätöksille. Tällöin on tärkeää, että arvion lopputulos on mahdollisimman oikea, ja arvioissa on otettu huomioon ja tuotu myös esille kaikki arvoon vaikuttavat seikat ja riskitekijät. Asiansa osaava arvioija toimii tosiasioiden pohjalta eikä perusta arvioitaan spekulaatioon. Asianmukaisen arviolausunnon antamiseksi työssä tarvitaan paljon tausta-aineistoa ja asiantuntemusta. Arvion lopputulos ilmaistaan arviokirjassa, josta ilmenevät myös arvioinnin perusteet. Auktorisoitu löytyy netistä Lisätietoja auktorisointimenettelystä sekä auktorisoiduista kiinteistöarvioijista löytyy Keskuskauppakamarin internet-sivuilta, kauppakamari.fi/kiinteistoarviointi/. Hakuaika vuoden 2015 kokeeseen alkaa tammikuun 2015 puolivälissä, tarkka ajankohta ilmoitetaan koekuulutuksessa sekä nettivisuilla. 8

Baltic Valuation Conference 2014 (Espoo) Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen 4. 6.9. järjestämä Baltic Valuation Conference keräsi kuutisenkymmentä osanottajaa Espoon Otaniemeen. Nimensä mukaisesti konferenssi houkuttelee osallistujia lähinnä Itämeren maista, mutta kaukaisimmat osallistujat tulivat aina Yhdysvalloista asti. Konferenssin teemat kiinteistöarvioinnin tarkkuus sekä open data ja ohjelmistojen hyödyntäminen saivat myös puhujat liikkeelle. Varsinaisena konferenssipäivänä 5.9. kuultiin kaikkiaan 13 esitystä. Palaute konferenssista on ollut varsin positiivista. Taloudellisesti konferenssi päätyi kutakuinkin plus-miinus nolla tulokseen, mikä oli tarkoituskin. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys haluaa kiittää kaikkia tilaisuuteen osallistuneita tahoja sekä erityisesti tilaisuutta sponsoroimassa olleita organisaatioita ja yhdistyksiä. Ilman taloudellista tukea, tällaisen tilaisuuden järjestäminen ei olisi mahdollista. Kiitos Maanmittauslaitos, Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry, Senaatti-kiinteistöt ja Espoon kaupunki! Espoon kaupunki oli ystävällisesti lupautunut isännöimään konferenssin perinteisesti aloittavaa Welcome Reception -tilaisuutta. Kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuonut Espoon Tilakeskuksen toimitusjohtaja Carl Slätis vaihtaa kuulumisia Ruotsista saapuneen Victoria Tattin kanssa. 9

Baltic Valuation Conference 2014 jatkuu... Ensi vuonna konferenssi järjestetään jo 25. kerran. Kovin paljon merta edemmäs ei tälläkään kertaa tarvitse lähteä, sillä konferenssikaupunkina on Tallinna. Konferenssin ajankohta on 17. 19.9.2015. Lisätietoja loppuvuodesta osoitteessa: www.baltic-valuationconference.org. Konferenssiin Puolasta saapunut Krzysztof Grzesik on juuri aloittanut kiinteistöarvioijien eurooppalaisen kattojärjestön TEGoVAn puheenjohtajana. Grzesik esitti konferenssin yhteydessä Suomelle kutsun TEGoVA:n vuosiseminaariin (ks. aiheesta lisää osiossa Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista). Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aalto-yliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. 10

DIPLOMITYÖT Tekijä: Hanna Tuominen Työn nimi: Länsimetron rakentamisen vaikutukset asuinhuoneistojen arvoon Länsimetron suunnittelu käynnistyi vuonna 2007. Espoon ja Helsingin kaupunginvaltuustot päättivät Länsimetron rakentamisesta vuonna 2008. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 2009 ja metrolinja avataan suunnitelmien mukaan liikenteelle loppuvuodesta 2015. Länsimetro muodostuu Ruoholahti-Matinkylän välillä liikennöitävästä metrolinjasta. Asemia on yhteensä yhdeksän. On ollut paljon spekulaatioita siitä, kuinka Länsimetron rakentaminen vaikuttaa kiinteistöjen hintoihin. Metron rakentamisen seurauksena, matka-aika keskustaan (palveluihin, työpaikkoihin jne) lyhenee. Matka-aikakustannusten pieneneminen lisää asuinkuntien hyvinvointia, minkä seurauksena asuntojen kysyntä metron lähettyvillä kasvaa. Kysynnän kasvusta johtuen asuntojen hinnat kohoavat aina siihen pisteeseen saakka, kunnes hyvinvointi on palautunut (so. laskenut) entiselle tasolleen asuinkustannusten kohoamisen seurauksena. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako saavutettavuuden muutos asuinhuoneistojen arvoon ja jos, niin kuinka paljon. Lisäksi halutaan selvittää, kuinka suuri on metron vaikutus prosentuaalisesti asuinhuoneiston arvoon. Lisäksi tutkitaan, kuinka paljon metro vaikuttaa euromääräisesti asuinalueen arvoon. Tutkimustulokset saatiin suorittamalla kvantitatiivinen tutkimus. Tutkimus jakautuu teoria- ja empiiriseen osuuteen. Tutkimusmenetelminä käytetään kirjallisuustutkimusta ja lineaarisen regressioanalyysin perusteella muodostettavaa hintamallia. Päälähteitä ovat Internetistä löytyvät kerrostaloasuinhuoneistojen hintatiedot ja Seutu CD 2013 tietolevyltä saatavat rakennusten ominaisuustiedot. Asuinhuoneistojen arvonmuutos määritettiin Helsingin keskustaan tapahtuvan matka-ajan muutoksen perusteella ennen ja jälkeen metron rakentamisen. Tarkastelualueiksi valittiin Koivu-saaren, Tapiolan, Urheilupuiston ja Matinkylän metroasemat. Tutkimustulokset osoittavat, että saavutettavuus vaikuttaa asuinhuoneistojen arvoihin niitä nostavasti. Tulosten mukaan Länsimetron rakentaminen nostaa asuinhuoneistojen arvoa minimivaikutusalu- 11

Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... eella, 400 metriä, vaihteluvälillä 15-35 % ja maksimivaikutusalueella, 800 metriä, vaihteluvälillä 11-28 %. Tulokset osoittavat lisäksi, että metron rakentaminen vaikuttaa asuinalueiden arvoon minimivaikutusalueella 41 480 997 122 082 629 ja maksimivaikutusalueella 101 115 446 192 613 276. Tekijä: Pauliina Krigsholm Työn nimi: Tilusjärjestelyjen tulevaisuuden tarpeet selvitys maatilojen tilusrakenteen kehityksestä 2000-luvulla Viljelyä aktiivisesti harjoittavien maatilojen lukumäärä on laskenut tasaisesti 2000-luvulla ja tilojen keskikoko on kasvanut. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, minkälainen vaikutus maatilojen fyysisen koon muutoksella on ollut maatilojen tilusrakenteeseen. Työssä jaotellaan maatilat yhdeksään eri tilakokoluokkaan ja tarkastellaan tilusrakennetekijöiden muutoksia tilakokoluokittain. Tutkimuksessa käytetään tilusrakenteen mittaamiseen neljää eri mittaria: tilojen hallinnassa olevien lohkojen keskilukumäärää, tilojen hallinnassa olevien lohkojen keskipinta-alaa, tilojen hallinnassa olevien lohkojen keskimääräistä talouskeskusetäisyyttä sekä jokaiselle maatilalle laskettavaa Simmons-indeksilukua. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 2000 ja 2012 koko maan peltolohkotiedoista. Laskentaan tarvittavat peruslohkon ominaisuustiedot on yhdistetty peltolohkorekisterin ja maataloushallinnon integroidun tukien hallinta- ja valvontajärjestelmän rekisterin tiedoista. Molemmat rekisterit ovat maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämiä. Tutkimuksessa havaitaan, että suuremmilla tiloilla on hallinnassaan suurempia peruslohkoja, mutta keskilohkoala on pienentynyt kaikissa tilakokoluokissa tarkastelujakson aikana. Tiloilla on myös hallinnassaan aiempaa suurempi määrä lohkoja. Keskimääräinen lohkojen lukumäärä kaikki maatilat huomioiden on kasvaa tietysti jo siitä johtuen, että tilojen keskikoko kasvaa. Kuitenkin tilakokoluokittaisessa tarkastelussa sekä indeksilukutarkastelussa, joka suhteuttaa lohkojen määrän ja koon tilan kokonaisalaan, havaitaan, että lohkojen lukumäärän kasvu ei johdu pelkästään tilakoon kasvusta vaan lisäksi maatilojen tilusrakenteen heikkenemisestä. Peltolohkojen talouskeskusetäisyydet ovat kasvaneet vuosien 2000 ja 2012 välillä. Tilakokoluokkien sisäiset keskimääräiset peltolohkoetäisyydet eivät ole muuttuneet merkittävästi, mutta lohkojen lukumäärän kasvusta johtuen maatilojen kokonaisetäisyydet ovat kasvaneet selvästi. Tuloksista myös huomataan, että suuremmilla 12

tiloilla keskietäisyydet lohkoille ovat huomattavasti suuremmat kuin pienemmillä tiloilla eli suuret tilat joutuvat laajentuessaan hankkimaan uutta viljelysmaata kaukaa talouskeskuksesta. Käyttöyksikkötasolla tarkasteltuna tilusrakenne on selkeästi heikentynyt 2000-luvulla. Viljelyetäisyyksien kasvu ei ole kuitenkaan vielä hidastanut tilakoon kasvua. Maatalouden rakennemuutos aiheuttaa tarvetta erilaisten tilusjärjestelyjen suorittamiselle, koska nykyisillä tilusjärjestelytyökaluilla ei pystytä vaikuttamaan suuren tilan näkökulmasta riittävän laajan alueen kiinteistö- ja tilusrakenteen kehittämiseen. Tekijä: Liping Huang Työn nimi: The Analysis of Chinese Compulsory Purchase in the Process of Urbanization The purpose of this study is to identify the shortcomings in Chinese compulsory purchase system in the process of urbanization through analyzing the cases presented in news reports and expert opinions and the gaps between Chinese practice and international good practice recommendations, so that feasible improvements can be suggested. As Chinese urbanization process accelerates, the procedures and compensation determination of compulsory purchase in urbanization process has been under animated discussion for reform. As the Third Plenary Session of the 18th Central Committee of the Communist Party announced in November 2013 that China will unify urban and rural land market for construction purposes, this thesis takes a look at the current compulsory purchase system in urbanization process by examining reported individual cases and published expert discussions and benchmarking FIG good practice recommendations. The findings and the conclusions of this study are two-folded. The first layer of findings lies in the shortcoming of the Chinese compulsory purchase system in urbanization process, which include: lack of definition of public interest and fair compensation, no welldefined transparent process and forged paper work, low compensation and lack of long term livelihood, no clear rules on compensation valuation date, entitlement and distribution, and appeal entity being the same as decision-making entity. The second layer of conclusions suggests recommendations for improvement: Law with clear definitions, a transparent process, a fair and comprehensive compensation, a monitored distribution and an independent appeal channel. 13

Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista TEGoVA:n vuosiseminaarissa Riikassa (23-24.10.2014) keskustellaan Suomen TEGoVA-jäsenyydestä Baltic Valuation Conferencin yhteydessä käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, että Suomea kaivattaisiin mukaan TEGoVA:n jäseneksi. Tällä hetkellä Suomi on Luxemburgin ohella ainoa EU-maa, joka ei ole TEGoVA:n jäsen. TEGoVA:n vuosiseminaari pidetään Riikassa lokakuun 23-24. päivänä. SKAY tulee keskustelemaan seminaarissa siitä, olisiko Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksellä edellytyksiä liittyä TEGoVA:n jäseneksi. Arviointistandardien suomentaminen etenee SKAY sai helmikuussa 2014 luvan IVSC:ltä kääntää arviointistandardit suomeksi. SKAY kääntää vuoden loppuun mennessä seuraavat standardit ja arviointiohjeet: International Valuation Standards 2013 TIP 1: Discounted Cash Flow TIP 2: The Cost Approach for Tangible Assets TIP 3: The Valuation of Intangible Assets TIP 4: Valuation Uncertainty A Competency Framework for Professional Valuers Code of Ethical Principles for Professional Valuers Establishing and Developing a Valuation Professional Organisation A Guide to the Audit Process for Professional Valuers Arviointistandardit tullaan julkaisemaan yhdistyksen kotisivuilla. SKAY ry:n ja AKA ry:n jäsenet tulevat saamaan salasanan, jonka avulla standardeja pääsee lukemaan IVS-online Kaikki voimassa olevat kansainväliset arviontistandardit ja ohjeet ovat nyt saatavissa verkossa erillisesti tilattavana palveluna (IVS-online). Verkkopalvelua on helppo käyttää ja se sisältää sisäisiä linkityksiä ja hakutoiminnot, joiden avulla arvioijan on helppo eri standardien ja ohjeiden välillä sekä löytää etsimänsä asiat. IVSC tarjoaa yrityskäyttäjille mahdollisuuden ostaa yksityiskäyttäjiä edullisemmalla tarjottavat yrityslisenssit, minkä avulla tietokanta on saatavilla yrityksen kaikille työntekijöille samanaikaisesti. Lue lisää: http://www.ivsc.org/products 14

Tulevia tapahtumia 2.12.2014 Huoneenvuokralain perusteet ja käytäntöön soveltaminen asuinhuoneistojen osalta (Turku) Koulutus keskittyy huoneenvuokralainsäädäntöön erityisesti asuinhuoneistojen osalta, mutta myös liikehuoneistoja käsitellään vuokrasopimuksen laatimisen osalta. Päivän aikana käsitellään esimerkkien kautta ja hyvä vuokratapa huomioiden huoneiston käyttöä ja kunnossapitoa, vuokran suuruutta, vuokraoikeuden siirtoa sekä sopimuksen siirtoa, jatkamista, irtisanomista ja purkamista. Lisätietoa: www.kiinko.fi 16.-17.4.2015 Maanmittauspäivät 2015 (Espoo) Järjestyksessään 51. Maanmittauspäivät pidetään vuonna 2015 Espoon Dipolissa. Päivät ovat tavallisesti olleet maanmittausalan suurin suomalainen tapahtuma. Ne ovat koonneet paikalle kerta toisensa jälkeen satoja osallistujia. Päivien rakennetta ja sisältöä tullaan uudistamaan työnantajaystävällisemmäksi ja sellaiseksi, että päivät tarjoavat runsaan kattauksen koulutusta eri ammattisektoreille. Kouluttautuminen ja ammatillinen kehittyminen on päivien keskeinen tavoite, verkostoitumista unohtamatta. Lisäinfoa tapahtumasta Maankäyttö lehdessä 4/2014 (ilmestyy 12.12.2014). 17.-21.5.2015 FIG Working Week (Sofia, Bulgaria) Lisätietoa: http://www.fig.net/fig2015/ 15

YHteisöjäsenemme Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy LKV Kauko Koskinen Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle UPM Metsä (Maankäyttö ja kiinteistöt) GapCon Oy REIM Kiinteistövälitys Oy Ltd Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy Senaatti-kiinteistöt 16