Henkilöstöraportti 2015

Kuva: Hanketoiminta ja kehittäminen/matti Hämäläinen Henkilöstöraportti 2015 Yhteistyötoimikunta 17.3.2016 Hallintolautakunta 19.4.2016 Kaupunginhallitus 2.5.2016 Kaupunginvaltuusto 23.5.2016

1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 HENKILÖSTÖ... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne... 6 2.3 Eläköityminen... 9 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS... 14 4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 15 4.1 Koulutus... 15 4.2 Keskitetty koulutus... 16 5 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY... 17 5.1 Sairauspoissaolot... 18 5.2 Työtapaturmat... 19 5.3 Työkykyä ylläpitävä toiminta... 19 5.4 Henkilöstön muistaminen... 20 6 YHTEISTOIMINTA... 21 6.1 Yhteistyötoimikunta... 21 6.2 Työsuojelutoimikunta... 22 6.3 Neuvottelutoiminta... 22 7 PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT... 23 7.1 Tehdyn työn hinta... 24 7.2 Henkilöstökulut... 25 7.3 Eläkemenot... 26 8 TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUKSET... 26 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ... 28 10 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA... 28 Lähteet

2 1 JOHDANTO Edessäsi on kolmastoista vuotuinen Raahen kaupungin henkilöstöraportti. Raporttiin on koottu tilastotietoa keskeisistä henkilöstöön liittyvistä asioista kaupungin luottamushenkilöiden, virkamiesjohdon ja muiden henkilöstöasioista kiinnostuneiden käyttöön. Henkilöstöraportin laadinnassa on huomioitu soveltuvin osin Kuntatyönantajien suositukset henkilöstöraportoinnista. Vuoden 2015 talousarviossa tärkeänä tavoitteena oli hallinto ja - organisaatiorakenteen uudistamisen valmistelu. Vuoden mittaan tehdyt päätökset ovat pohjana tulevaisuuden organisaatiorakenteelle, jossa mm. johtamisjärjestelmä selkiytyy entisestään. Rekrytointeja on edelleen tarkasteltu kriittisesti. Lomarahan vapaaksi vaihtamissopimus oli voimassa myös vuoden 2015 aikana. Henkilöstöhallinnossa on kohdennettu työpanosta erityisesti osaamisen vahvistamiseen ja henkilöstön työssä jaksamisen tukemiseen. Vuonna 2015 hyväksyttiin ensimmäinen Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelma. Osa suunnitellusta koulutuksesta järjestettiin keskitetysti henkilöstöhallinnon organisoimana. Koulutussuunnitelman mukaisesti toteutuneista koulutuksista haetaan koulutuskorvausta Työttömyysvakuutusrahastolta. Myös erilaisten henkilöstöjohtamista koskevien ohjeiden laatiminen oli huomion kohteena. 1.5.2015 saatettiin voimaan ohje virka- ja työvapaiden myöntämisestä. Rekrytointiohje eteni yhteistyötoimikunnan ja hallintolautakunnan käsittelyjen kautta odottamaan kaupunginhallituksen ja - valtuuston hyväksyntää. Yhdenvertaisuuslain (1.1.2015) ja samaan aikaan uudistetun tasa-arvolain mukainen henkilöstön tasapuolista kohtelua edistävä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.10.2015. Yhteistoimintaa henkilöstöjärjestöjen kanssa tiivistettiin organisoimalla neljä vapaamuotoista keskustelutilaisuutta, joissa käytiin kattavasti läpi yhteistoimintasopimuksen mukaisia asioita erityisesti tulevaisuuteen keskittyen. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Paikallisneuvotteluja käytiin useita, joista merkittävimpiä olivat kesän 2015 aikana käydyt neuvottelut KVTES :n hinnoitteluluokittelun uudistamisesta ja tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksista sekä 9.12.2015 loppuun saatettu Raahen kaupunki ja Vihannin kunnan kuntaliitoksen jälkeinen palkkojen harmonisointi. Työterveyshuollon osalta vuosi 2015 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi, jonka aikana painotus oli ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa. Yhteistyö Caritaksen ja henkilöstöhallinnon kanssa oli tiivistä uusien toimintamallinen käyttöönoton osalta. Myös työsuojelu oli vahvasti mukana toiminnan kehittämisessä. Vihannin lukion toiminta lakkasi 31.7.2015. Lakkautuspäätöksen mukaisesti Vihannin lukion toistaiseksi voimassa olevassa virka- tai työsuhteessa oleville viran- ja toimenhaltijoille turvattiin työn jatkuminen Raahen kaupungin palveluksessa. Raahen kaupunginvaltuusto antoi 14.4.2015 myöntävän vastauksensa Kaarina Daavittilan erityisessä valtiovarainministeriön päätöksellä tehdyssä kuntajakoselvityksessä esittämään liitosesitykseen Pyhäjoen kunnan, Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan välillä. Muiden kuntien päätösten johdosta asia ei johda toimenpiteisiin, joten sillä ei ole myöskään henkilöstövaikutuksia. Henkilöstöpalvelut

3 2 HENKILÖSTÖ Henkilöstön rakennetta kuvaavissa taulukoissa ja kaavioissa henkilöstömäärä ja rakennetiedot esitetään pääsääntöisesti 31.12.2015 (poikkileikkauspäivä) voimassa olleiden palvelussuhteiden määrän mukaan. Vakinaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös ne viranhaltijat ja työsopimussuhteiset, jotka ovat vapaalla omasta tehtävästä ja hoitavat määräaikaisesti muuta tehtävää Raahen kaupungilla. Henkilöstömäärissä eivät ole mukana omais- ja perhehoitajat eivätkä poliittiset luottamushenkilöt, koska he eivät ole palvelussuhteessa kuntaan. 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12.2015 Raahen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä oli 1115 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 75 %, sijaisia 7 % ja määräaikaisia18 %. Edellisvuoteen nähden vakinaisten työntekijöiden määrä väheni vuoden aikana 22 henkilöllä ja kokonaishenkilöstömäärä 20 henkilöllä. Joka kuukauden viimeisen päivän tilanteen mukaan laskettuna palkattuja henkilöitä oli keskimäärin yhteensä 1097 (1108 v. 2014). Naisia koko henkilöstöstä oli 79 % ja miehiä 21 %.Virkasuhteisia oli 36 % ja työsuhteisia 64 %. Kokoaikaisia oli henkilöstöstä 83 %, osa-aikaisia 10 % ja sivutoimisia 7 %. KT:n tilastojen mukaan kunta-alalla työskenteli vuonna 2014 vakinaisia 78,0 %, määräaikaisia oli 20,5 % ja työllistettyjä 1,5 %. Kunta-alalla naisten osuus koko henkilöstöstä oli 80 % ja miesten osuus 20 %. Raahen asukasluku vuonna 2015 oli 25 165 asukasta (25 383 v. 2014). Kaupungin koko henkilöstön määrä sataa asukasta kohden oli 4,4 (4,5 v. 2014) ja vakinaisen henkilöstön määrä 3,3 (3,4 v. 2014). Taulukko 1. Henkilöstön määrä palvelujakson tyypin mukaan Koko henkilöstön määrästä naisia oli 79 % ja miehiä 21 %. Vakinaisista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä, määräaikaisista oli naisia 75 % ja miehiä 25 %. Eniten määräaikaisia oli sivistyspalvelukeskuksessa. Palvelussuhteessa 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Vuosi: 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Muutos % edellisestä vuodesta Vakinaiset 178 175 166 662 684 671 840 859 837-2,56 Määräaikaiset 65 74 69 213 202 209 278 276 278 0,72 -joista työllistettyjä 10 11 9 8 17 7 18 28 16 Yhteensä 243 249 235 875 886 880 1118 1135 1115-1,76

4 Taulukko 2. Henkilöstön määrä palvelussuhteen tyypin mukaan palvelukeskuksittain / vakinaiset ja määräaikaiset. Palvelukeskus Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Vuodet: 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Muutos% ed. vuodesta %-osuus koko henkilös-töstä 2015 Keskushallinto 23 21 21 8 11 16 31 32 37 15,63 3,32 % Hallintopk. 180 179 165 16 16 17 196 195 182-6,67 16,32 % Sivistyspk. 534 561 553 236 221 218 770 782 771-1,41 69,15 % Sosiaalipk. 3 4 5 4 7 8 7 11 13 18,18 1,17 % Tekninen pk. 100 94 93 14 21 19 114 115 112-2,61 10,04 % Yhteensä 840 859 837 278 276 278 1118 1135 1115-1,76 100,00 % Taulukko 3. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain/koko-, osa-aikaiset, sivutoimiset Määräaikaisesti osa-aikatyössä olevat eivät näy osa-aikaisissa, koska palkkausjärjestelmä käsittelee mm. osittaisen hoitovapaan, osa-aikalisän, jne. keskeytyksenä. Palvelukeskus Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset Yhteensä Vuosi: 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Keskushallinto 27 32 33 3 3 3 1 2 1 31 37 37 Hallintopk. 170 175 166 22 13 13 4 2 3 196 190 182 Sivistyspk. 591 613 613 96 90 86 83 79 72 770 782 771 Sosiaalipk. 3 6 8 4 5 5 0 0 7 11 13 Tekninen pk. 106 107 105 7 7 7 1 1 114 115 112 Yhteensä 897 933 925 132 118 114 89 84 76 1118 1135 1115 Taulukko 4. Vakinaisen henkilöstön henkilötyövuodet Henkilötyövuosien laskennassa on huomioitu vakinaisen henkilöstön palveluksessaolopäivät. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu vuosityöntekijöiksi eli henkilötyövuodeksi. ehrminfo-raportointiohjelmisto jättää opettajat htv-laskennan ulkopuolelle. Henkilötyövuodet/vakinainen henkilöstö Miehet Naiset Yhteensä Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/2013 125,08 541,44 666,52 - Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/2014 124,98 549,58 674,56 1,2 Henkilötyövuodet palvelussuhteessa/2015 126,46 557,60 684,06 1,4 Muutos % ed.vuodesta

Kaavio 1. Henkilöstö ammattinimikkeittäin (koko henkilöstö)nimikkeen lehtori alle on sijoitettu myös aineenopetuksen lehtorit. Kaaviosta on jätetty pois nimikkeet, joita esiintyy enintään 5 henkilöllä. 5

Taulukko 5. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2015 Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentit lasketaan suhteuttamalla lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään (859 v. 2014). 6 Vakinaiset Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet 16 1,86 Päättyneet palvelussuhteet 47 5,47 Taulukko 6. Henkilöstön rekrytointi/kuntarekry.fi -palvelun käyttö 2015 Kuntarekry -palvelu Hakijoita Paikkoja Koululaisten kesärekry 2015 465 325 (kesätyöseteleitä 125, kaupungin paikkoja 200) Muut paikat 582 34 Henkilöstön rekrytoinneissa on käytetty pääsääntöisesti Kuntarekry.fi -palvelua. Palvelu on kunta-alaan keskittyvä koko maan kattava sähköinen rekrytointipalvelu, jonka toimittaja on FCG - Kuntarekry Oy. Raahen kaupungilla palvelua hyödynnettiin eniten opetustoimessa ja koululaisten kesärekrytoinnissa. Myös työkokeilupaikat ovat olleet haettavissa palvelun kautta. Hakijamäärältään laajin rekrytointi oli nuorten kesärekry. Raahen kaupunki työllisti kesällä 2015 koululaisia (vuosina 1997-1999 syntyneet) kaupungin omiin töihin 190 nuorta ja kesätyösetelillä yrityksiin työllistyi 110 nuorta. Nykyisellä koululaisten kesätyöllistämismuodolla kaupunki voi taata vähintäänkin kerran kesätyöpaikan tai kesätyösetelin nuorelle (nuori voi itse valita hakuvaiheessa jommankumman vaihtoehdon) niiden kolmen vuoden aikana, jolloin nuori voi olla ikänsä puolesta kesärekrytoinnissa mukana. Kesätyöllistämisen kustannukset olivat 96 601,19 euroa. 2.2 Henkilöstön ikä- ja sukupuolirakenne Kunnallisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2014 oli 45,7 vuotta ja vakinaisen kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli tuolloin 47,8 vuotta.(kuntatyönantajat/henkilöstö ikäluokittain ja keski-iät). Raahen kaupungin koko henkilöstön keski-ikä oli 31.12.2015 46,8 vuotta (46,9 v. 2014). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta (48,5 v. 2014). Vakinaisessa palvelussuhteessa olleiden naisten keski-ikä oli 48,4 vuotta (48,5 v. 2014) ja miesten 48,7 vuotta (48,7 v. 2014). Sijaisten ja määräaikaisten keski-ikä oli 41,7 vuotta vuoden lopussa (41,9 v. 2014).

7 Kaavio 2. Vakinainen henkilöstö (837) ikäryhmittäin Kaavio 3. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin

8 Taulukko 7. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiryhmittäin / naiset miehet Ammattiryhmä Keskiikä miehet Keskiikä naiset Keskiikä kaikki Henkilöstön lukumäärä %-osuus Johtohenkilöstö 54,8 48,3 51,7 17 2,03 Hallinto- ja toimistohenkilöstö 43,0 53,2 51,9 100 11,9 Ruokapalveluhenkilöstö 37,0 48,7 48,2 68 8,1 Opetushenkilöstö 45,6 45,7 45,7 251 30,0 Koulujen muu henkilöstö 44,0 47,8 47,5 53 6,3 Kulttuuri- ja vapaa-aika 54,0 48,5 49,5 41 4,9 Sos.toimen amm.henkilöstö 58,0 48,0 51,3 4 0,5 Perhepäivähoitohenkilöstö 54,2 54,2 20 2,4 Päiväkotihenkilöstö 52,0 47,8 47,9 159 19,0 Tekninen henkilöstö 53,3 49,2 51,6 25 3,0 Teke:n tuntipalkkaiset 51,2 64,0 51,4 49 5,9 Siivoushenkilöstö 49,4 49,4 47 5,6 Muu henkilöstö 56,3 56,3 3 0,4 Yhteensä 48,7 48,4 48,5 837 100,0 Kaavio 4. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä palvelukeskuksittain miehet/naiset Vuonna 2014 keski-ikä keskushallinnossa oli 54,6, hallintopalvelukeskuksessa 49,9, sivistyspalvelukeskuksessa 47,1, sosiaalipalvelukeskuksessa 52,3 ja teknisessä palvelukeskuksessa 52,2 vuotta.

9 Taulukko 8. Henkilöstön ikärakenne/kaikki Ikä vuosina lkm %-osuus 2014 2015 2014 2015 alle 30 v. 93 75 8,19 6,73 30-39 v. 242 254 21,32 22,78 40-49 v. 289 298 25,46 26,73 50-59 v. 367 353 32,33 31,66 60-64 v. 124 113 10,93 10,13 65 v. ja yli 20 22 1,76 1,97 Yhteensä 1135 1115 100,00 100,00 Keski-ikä 46,9 v. 46,8 v. 2.3 Eläköityminen Kaikilla palkansaajilla on Suomessa työhön perustuva lakisääteinen työeläketurva. Raahen kaupungin henkilöstön eläketurva on järjestetty pääosin KuEL:n (Keva) ja VaEL:n (Valtionkonttori) kautta. Kunnallisen eläkelain eli KUEL:in piiriin kuuluvat virka- ja työsuhteiset henkilöt. Osa kuntien palveluksessa olevista peruskoulun ja lukion opettajista ja rehtoreista kuuluvat yhä valtion eläkelain eli VaEL:in piiriin. Vuodesta 1999 lähtien VaEL:in piiriin kuuluvat henkilöt siirtyvät asteittain KuEL:in piiriin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuoden iässä. Osa-aikaeläke voidaan myöntää henkilölle, joka siirtyy kokoaikatyöstä osaaikatyöhön. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeelle siirtyminen edellyttää, että työnantajalla on tarjota henkilölle osa-aikatyötä. Raahen kaupungin palveluksessa vuoden 2015 aikana oli osa-aikaeläkkeellä 27 henkilöä, joista vuoden aikana saavutti vanhuuseläkeiän 9 henkilöä ja osa-aikaeläkkeen aloitti 3 henkilöä. Alkanutta osa-aikaeläkettä ei lueta Kevan tilastoissa eläkkeelle siirtyviin. Osa-aikaeläkkeellä oleva siirtyy eläkkeelle vasta sitten, kun hän siirtyy jollekin muulle omaan työuraansa perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle. Seuraavista Kevan taulukoista ja kaavioista käy ilmi KuEL- ja VaEL -eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä vuosina 2012-2015 sekä eläke-ennuste vuosille 2016-2035. Vihannin ja Raahen kuntaliitoksesta johtuen Vihannin tiedot näkyvät taulukoissa vuodesta 2013 alkaen. Eläkkeelle siirtyneeksi katsotaan henkilö, jonka omaan työuraan perustuva eläke (muu kuin osa-aikaeläke tai perhe-eläke) alkoi tilastovuonna. Lisäksi edellytetään, että henkilö ei ole saanut omaan työuraan perustuvaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet.

10 Taulukko 9. KuEL-eläkkeelle siirtyneet ja osa-aikaeläkkeen aloittaneet eläkelajeittain ja vuosittain Määrä Vuosi Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttö myyseläkkeet Työttömyys eläke Yhteensä Osaaikaeläke Osaaikaeläke 2012 14 6 3 23 4 2013 18 12 1 31 4 2014 28 12 4 44 4 2015 27 8 8 43 2 Yhteensä 87 38 16 141 14 Keski-ikä Vuosi Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttö myyseläkkeet Työttömyys eläke Yhteensä 2012 64,3 56,5 * * 60,9 60,4 2013 64,1 54,7 * * 60,3 61,3 2014 64,3 52,5 59,0 * 60,6 61,4 2015 64,1 55,5 59,9 * 61,7 * Yhteensä 64,2 54,5 58,5 * 60,9 61,0 Kaavio 5. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä Kaavio 6. KuEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä

Taulukko 10. VaEL-eläkkeelle siirtyneet ja osa-aikaeläkkeen aloittaneet eläkelajeittain ja vuosittain 11 Määrä Vuosi 2012 Vanhuus eläkkeet Täydet työkyvyttömyys eläkkeet Osatyökyvyttömyys eläkkeet Työttömyys eläke Yhteensä 3 3 2013 6 1 7 1 2014 5 1 6 Vuosi Vanhuus Täydet Osatyökyvyttömyys Työttömyys Yhteensä Osaaikaeläke eläkkeet työkyvyttömyys eläkkeet eläke 2012 * * * * * * Osaaikaeläke 2015 8 1 1 10 1 Yhteensä 22 3 1 26 2 Keski-ikä 2013 60,5 * * * 58,9 * 2014 62,4 * * * 60,7 * 2015 63,6 * * * 61,6 * Yhteensä 62,0 * * * 60,5 * Kaavio 7. VaEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden määrä Kaavio 8. VaEL-eläkkeelle siirtyneiden ja osa-aikaeläkkeen aloittaneiden keski-ikä

12 Kaavio 9. Eläkkeelle siirtyneiden määrä 2003 2015 (KuEL+VaEL) Kaavio 10. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 2003 2015 (KuEL+VaEL) Eläkkeelle (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke) jäi vuoden 2015 aikana sivistyspalvelukeskuksesta 20, teknisestä palvelukeskuksesta 3, hallintopalvelukeskuksesta 14 ja keskushallinnosta 1 henkilö. Raahen kaupungin palveluksessa oli vuoden 2015 aikana osatyökyvyttömyyseläkkeellä 9 henkilöä, joka on koko henkilöstön määrästä 0,8 %. Vuoden lopussa osatyökyvyttömyyseläkkeellä olleiden henkilöiden keski-ikä oli 59,9 vuotta. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 61,5 vuotta. Iän perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke. Työkyvyn heikentyessä sairauden perusteella myönnettäviä eläkkeitä ovat työkyvyttömyyseläke, osatyökyvyttömyyseläke, kuntoutustuki ja osakuntoutustuki.

13 Vakuutettujen eläköitymisennuste, tarkasteluaika 2016-2035 Ennusteessa kuvataan vakuutettujen arvioitu eläköityminen aikasarjana vuosittain. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Ennusteessa on huomioitu vanhuus-, työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvät henkilöt. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet, täydet työkyvyttömyyseläkkeet sisältävät kuntoutustuet ja osatyökyvyttömyyseläkkeet sisältävät osakuntoutustuet. Prosenttiosuudet on laskettu vertaamalla eläköityvien määrää vastaavaan edeltävänä vuotena palveluksessa 31.12. olevien henkilöiden joukkoon. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä huomioitu. Taulukko 11. Vakuutettujen eläköitymisennuste, tarkasteluaika 2016-2035 Vuosi Vanhuuseläkkeet, henk. Työkyvyttömyyseläkkeet, henk. Osatyökyvyttömyyseläkkeet, henk. Eläkkeet yhteensä, henk. Eläkkeet, % 2013 tilanteesta Eläkkeet yhteensä %, kaikki työnantajat yhteensä 2016 39 7 5 50 4,5 3,6 2017 44 6 5 55 5,0 3,6 2018 30 6 4 41 3,7 3,6 2019 32 6 4 42 3,8 3,6 2020 38 5 4 48 4,3 3,6 2021 39 5 4 48 4,3 3,5 2022 31 5 4 40 3,6 3,4 2023 23 5 3 31 2,9 3,4 2024 27 5 3 35 3,2 3,3 2025 29 4 3 37 3,3 3,3 2026 28 4 3 35 3,2 3,2 2027 26 4 3 32 2,9 3,1 2028 25 4 3 31 2,8 3,0 2029 28 3 2 34 3,1 2,9 2030 29 3 2 34 3,1 2,8 2031 17 3 2 23 2,1 2,6 2032 17 3 2 23 2,1 2,5 2033 17 3 2 22 2,0 2,3 2034 14 3 2 20 1,8 2,3 2035 13 3 2 19 1,7 2,2 Yhteensä 549 89 61 699 63,5 61,7

14 Kaavio 11. Vakuutettujen eläköitymisennuste suurimmissa ammattiryhmissä 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS Kaavio 12. Henkilöstön sijoittuminen eri työaikamuotoihin 31.12.2015 Koko kunta-alan henkilöstöstä eri työaikamuodoittain suurin ryhmä on jaksotyössä työskentelevä

15 Taulukko 12. Työpanos kalenteripäivinä 2013-2015 Työpanos kalenteripäivinä 2013 %:ia 2013 palv.- jaksoista 2014 %:ia 2014 palv.- jaksoista 2015 %:ia 2015 palv.- jaksoista Vakinaiset palvelujaksot 295 397 298 230 299 560 - vuosilomat 26 543 9,0 26 228 8,8 27 272 9,1 - sairauslomat 12 734 4,3 13 073 4,4 12 105 4,0 - lakisääteiset 17 897 6,1 18 283 6,1 16 406 5,5 - muut poissaolot 8 538 2,9 8 815 3,0 10 366 3,5 Poissaolot yht. 65 712 22,2 66 399 22,3 66 149 22,1 Määräaikaiset palvelujaksot 91 485 92 469 98 071 - vuosilomat 3 470 3,8 3 373 3,6 3 258 3,3 - sairauslomat 2 457 2,7 2 391 2,6 1 862 1,9 - lakisääteiset 1 297 1,4 1 193 1,3 1 064 1,1 - muut poissaolot 825 0,9 926 1,0 984 1,0 Poissaolot yht. 8 049 8,8 7 883 8,5 7 168 7,3 Vak. ja määräaik. palvelujaksot yht. 386 882 390 699 397 631 Vak. ja määräaik. poissaolot yht. 73 761 19,1 74 282 19,0 73 317 18,4 Työpanos yhteensä 313 121 316 417 324 314 Vuosilomiin lasketaan lisäksi säästövapaat, sairauslomiin tapaturmat ja ammattitaudit, lakisääteisiin poissaoloihin perhevapaat, asevelvollisuus, kuntoutustuet jne. Muissa poissaoloissa ovat mm. lomarahavapaat, 30-vuotislomat, lääkinnälliset kuntoutukset, opiskelu ja koulutus jne. Poissaolot ovat sekä palkallisia että palkattomia Opetushenkilöstön palkkaus perustuu opetusvelvollisuuteen. Lukuvuosien välissä on ns. kesäkeskeytys ja laskennallinen vuosiloma, joka ei sisälly vuosilomiin. 4 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Vuonna 2015 hyväksyttiin ensimmäinen Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelman mukaisesti toteutuneista koulutuksista voi hakea koulutuskorvausta työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvausta voi hakea kolmelta päivältä työntekijää kohti. Koulutuskorvauksen määrä on 10 % koulutuskorvauksen perusteena olevasta palkkakustannuksesta. Korvaukseen oikeuttavia koulutussuunnitelman mukaisia koulutuspäiviä kertyi vuonna 2015 yhteensä 942 päivää. Koulutuskorvausta on haettu työttömyysvakuusrahastolta. Koulutuskorvausta on myönnetty 16 687,53. Myönnetty summa vähennetään työnantajalle määrätystä työttömyysvakuusmaksusta. 4.1 Koulutus Vuonna 2015 talousarviossa oli varattu keskitettyä koulutusmäärärahaa 55 000 euroa, josta käytettiin yhteensä 41 263,40 euroa. Toimintakate oli 75 %. Keskitetystä koulutusmäärärahasta maksetaan koulutus- ja osallistumismaksuja sekä lisäksi mahdollisia päivärahoja ja matkakorvauksia, mutta ei palkkakustannuksia. Koulutusta saaneiden henkilöiden määrässä voi olla mukana henkilöitä, jotka ovat osallistuneet vuoden aikana useampaan koulutukseen.

Lisäksi palvelukeskuksilla oli talousarvioissaan omia koulutusmäärärahoja käyttösuunnitelmien mukaan 174 885 euroa. Palvelukeskukset käyttivät koulutus- ja osallistumismaksuihin 154 131 euroa. Koulutukseen käytetyt määrärahat eivät sisällä koulutuksesta mahdollisesti aiheutuneita päivärahoja, matkakorvauksia eivätkä palkkakustannuksia. Koulutuksiin osallistui 608 henkilöä, keskimäärin 0,6 päivää/henkilö (vakinaiset ja määräaikaiset). Koulutus- ja osallistumismaksut olivat keskimäärin 175 euroa/ työntekijä. Koulutuspäivät ja osallistujamäärät on laskettu Prima- palkkalaskentajärjestelmän poissaoloihin syötetyistä tiedoista. Kaikkia sisäisiä koulutuksia ei ole haettu Web-tallennuksen kautta poissaoloiksi, eivätkä tällaiset koulutuspäivät näy koulutuspäivien lukumäärässä. Taulukko 13. Osaamisen kehittäminen Muu osaamisen kehittäminen pitää sisällään mm. työyhteisövalmennusta, tietojärjestelmäkoulutusta ja ensiapukoulutusta. Osaamisen kehittäminen Osallistujamäärä Päiviä/ osallistuja Koulutus- ja osallistumis - kustannukset / vuosi Ammatillinen henkilöstökoulutus 393 2,4 126 183 Lakisäät. sosiaali- ja terv. huollon täydennyskoulutus 48 4,0 15 412 Muu osaamisen kehittäminen 167 2,4 53 620 Opintovapaalla olevan hlöstön lkm 13 77,2 0 Yhteensä 621 86,1 195 215 16 4.2 Keskitetty koulutus Keskitetyn koulutusmäärärahan käytössä pääpainopisteinä olivat laadunhallinnan valmennuskoulutusten loppuun saattaminen sekä esimieskoulutukset. Keskitettyä koulutusmäärärahaa suunnattiin myös tietojärjestelmäkoulutuksiin, palvelukeskusten omiin koulutuksiin, luottamusmiesten koulutuksiin sekä koko henkilöstölle tarkoitettuihin ensiapukoulutuksiin. Taulukko 14. Keskitetyn koulutusmäärärahan käytön suunnitelma, toteuma ja toimintakate %. suunnitelma toteuma toimintakate% Laatukoulutus 6 000 6 909 115 % Esimiehet 8 000 13 506 169 % Tietojärjestelmäkoulutukset 7 000 1 584 23 % Henkilöstöjärjestöt 3 300 1 388 42 % Työsuojelu (sis. ensiapukoulutukset) 7 000 3 128 45 % Keskushallinto, hallintopalvelukeskus 6 100 1 557 26 % Tekninen palvelukeskus 3 100 3 000 97 % Sivistyspalvelukeskus 9 500 9 253 97 % Muut koulutuskustannukset 5 000 935 19 % 55 000 41 260 75 %

Laadunhallinnan valmennuskoulutus Raahen kaupungin laatujärjestelmän kehittämiseen suunnattu laatujärjestelmävalmennus vuosille 2009 2015 saatiin päätöksen. Valmentajana toimi Jari Pääsinniemi. Esimieskoulutuksiin ja esimiesten työssä jaksamiseen panostettiin vuonna 2015. Esimiehille järjestettiin neljä eri teemoilla olevaa esimieskoulutusta sekä kaksi esimiesinfoa. Lisäksi esimiehille tarjottiin mahdollisuus osallistua sykevälimuutoksiin perustuvaan Firstbeat-mittaukseen. Vuonna 2015 ei otettu käyttöön uusia tietojärjestelmiä ja päivittämisten yhteydessä pidetyt koulutukset toteutettiin pääsääntöisesti sisäisenä koulutuksena. Ensiapukoulutuksia järjestettiin kolme, joihin osallistui yhteensä 45 henkilöä. Keskitettyä koulutusmäärärahaa jaettiin palvelukeskuksille yhteensä 18 700 ja siitä käytettiin yksittäisiin työhön liittyviin koulutuksiin yhteensä 13 690. Muut koulutuskustannukset -osiosta tuettiin mm. henkilöstön osallistumista Raaheopiston järjestämiin kielikoulutuksiin. Palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2015 aikana 6 henkilöä. Lisäksi palvelukeskuksissa voi olla oppisopimuskoulutuksessa olevia työntekijöitä, joiden palkkakustannukset maksetaan palvelukeskusten omista budjeteista esim. palvelussuhteessa olevan henkilöstön täydennys- tms. koulutus. 17 5 TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon tavoitteena on Raahen kaupungin henkilöstön terveyden sekä työja toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen ja seuranta. Työterveyspalveluiden tuottajana on toiminut 1.4.2014 alkaen Caritas Lääkärit Oy. Työterveyshuoltopalvelut pitävät sisällään työterveyshuoltolain mukaiset lakisääteiset työterveyshuoltopalvelut (kustannusluokka KL1) sekä rajatut sairaanhoidon palvelut (kustannusluokka KL2). Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan määriteltiin työterveyshuollon painopistealueiksi vuodelle 2015 esimiestyö sekä sen tukeminen, diabeteksen ennaltaehkäisy ja hyvä työergonomia. Uutena toimintamuotona otettiin käyttöön PikaLaturi käynnit, eli työfysioterapeutti, työpsykologi, työterveyshoitaja tai työterveyslääkäri jalkautuu työpaikalle ja on siellä työntekijöiden käytettävissä. Työterveyden toimenpiteiden kohdentuminen määriteltiin jakautumaan ennaltaehkäisevään toimintaan KL1 80 % ja sairaanhoidolliseen toimintaan KL2 20 %. Toteuma oli KL1 86,57 % ja KL2 13,43 %. Tavoitteiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain ohjausryhmässä ja tarvittaessa on mahdollista tehdä muutoksia palvelusopimukseen kustannusten hallinnan ja työterveyshuollon toimivuuden takaamiseksi. Työterveyshuoltopalvelut ovat Raahen kaupungilla päätoimisessa virka- ja työsuhteessa olevien käytettävissä. Palkattomilla työ- tai virkavapailla olevat eivät kuulu työterveyshuollon piiriin palkattoman vapaan aikana. Vuonna 2015 työterveyshuollon lakisääteisiin (korvausluokka KL1) terveyspalveluihin sisältyi työpaikkaselvityksiä 430 tuntia sekä terveystarkastuksia lääkärillä 814 kappaletta, hoitajalla 632 kappaletta, fysioterapeutilla 369 kappaletta ja psykiatrilla tai erikoislääkärillä 48 kappaletta.

Sairausvastaanottokäyntejä (korvausluokka KL2) toteutui seuraavasti: lääkärillä 444 kappaletta, terveydenhoitajalla 8 kappaletta ja erikoislääkärillä 65 kappaletta. Lisäksi suoritettiin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia sairausvastaanottokäyneillä 270 kappaletta ja terveystarkastuksissa 2898 kappaletta. 18 5.1 Sairauspoissaolot Taulukko 15. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä koko henkilöstö. Ei sisällä tapaturmapoissaoloja. Sairauspäivät Sairauspäivät/hlö Vuosi 2013 2014 2015 2013 2014 2015 Vakinaiset 12 147 12 135 11 895 14,46 14,13 14,21 Sijaiset, määräaikaiset 2 413 2 378 1 860 8,68 8,61 6,69 Kaavio 13. Vakinaisen henkilöstön sairauspäivät palvelukeskuksittain 2013-2015 25 20 15 22,58 18,9018,80 18,69 10 5 12,1512,57 11,87 12,25 13,34 10,33 10,45 2013 2014 2015 0 Keskushallinto, hallintopalvelukeskus (sosiaalipalvelukeskus 2015) Sivistyspalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskus Tekninen palvelukeskus 0 Taulukko 16.Työterveyshuollosta kirjoitettujen sairauspoissaolojen tilastot eniten poissaolopäiviä kerryttäneiden syiden osalta 1.1. - 31.12.2015. Muualta kuin työterveyshuollosta kirjoitetut sairauslomat tai omailmoituspoissaolot eivät näy syytilastossa. Poissaolojen syyt sl-päiviä % osuus sl-päivistä Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet 4070 55,20 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 1639 22,23

19 Hermoston sairaudet 421 5,71 Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset 262 3,55 Muut syyt 981 13,31 5.2 Työtapaturmat Vakuutusyhtiö Pohjolan tilastojen mukaan Raahen kaupungilla tehtiin vuonna 2015 yhteensä 49 työtapaturmailmoitusta, joista aiheutui yhteensä 250 sairauspäivää. Tapaturmista 39 oli sellaisia, joista ei aiheutunut yhtään sairauspäivää. Työtapaturmailmoituksia tehtiin määrällisesti vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna, mutta tapaturmista aiheutuneiden sairauspäivien määrä puolestaan lisääntyi. Eniten tapaturmia sattui äkillisen fyysisen kuormituksen yhteydessä, esim. nostotilanteissa (9) ja kompastumisten tai liukastumisten yhteydessä (11) tai terävän esineen aiheuttamina (6). Tapaturmien seuraukset olivat enimmäkseen haavoja ja pinnallisia vammoja tai tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja tai sijoiltaan menoja, venähdyksiä ja nyrjähdyksiä. Tapaturman seurauksena tuli yksi luunmurtuma. Eniten vammoja tuli jalkojen ja käsien alueelle. Työmatkatapaturmailmoituksia tehtiin vuonna 2015 yhteensä 16, ja niistä aiheutui yhteensä 11 sairauspäivää. Työmatkatapaturmailmoituksien määrä lisääntyi aikaisempaan vuoteen verrattuna. Vuoden 2015 aikana lähetettiin työterveyslaitokselle tutkittavaksi kolme ammattitautiepäilyä, jotka osoittautuivat aiheettomiksi. Taulukko 17. Tapaturmat 2013-2015 koko henkilöstö Vahingot Vahingot Vahingot 2013 2014 2015 Työtapaturmat 39 59 49 Työmatkatapaturmat ja ammattitautiepäilyt 16 3 19 Yhteensä 55 62 68 5.3 Työkykyä ylläpitävä toiminta Vuoden 2015 aikana PHT ry:n (Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry) 1. askel hyvinvointijaksoja järjestettiin vain tammi-maaliskuussa. Jaksoille osallistui 4 henkilöä. Työnantaja sitoutui maksamaan osallistujien omavastuuosuudet yhteensä 680, ja myönsi palkallisen vapaan jaksojen ajalle. Ainoastaan matkakulut jäivät osallistujan

20 itsensä maksettaviksi. Jaksot koostuivat viiden vuorokauden pääjaksosta ja kahden vuorokauden seurantajaksosta 2015 aloitti Kelan hyväksymän lääkinnällisen Tyk-kuntoutuksen Raahen ryhmä, johon osallistui 8 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Kuntoutuksen kokonaiskesto on 31 vrk ja lisäksi 2-3-yhteistyöpäivää, joissa esimiehet ovat mukana. Kuntoutus jatkuu vuoden 2016 puolelle. Työterveyshuollon ryhmätoimintana järjestettiin työterveysfysioterapeutin vetämät niska- ja selkäryhmät, joihin osallistui 11 henkilöä/ryhmä. Kaupungin henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä on mahdollisuus vuokrata Rokuan ja Vuokatin lomaosakkeita käyttöönsä. Vuokatin lomaosakkeen käyttöaste oli 57,53 % (58,63% v. 2014) ja Rokuan lomaosakkeen 40,82 % (36,99 % v. 2014). Pitkään kaupunkia palvelleilla (30-40 vuotta) työntekijöillä oli mahdollisuus oleskella ilmaiseksi Rokuan lomaosakkeessa seitsemän vuorokauden ajan pitkästä palvelusajasta myönnettävän vapaan yhteydessä. Työnantaja tuki henkilöstön uimahallikäyntejä Kuntokeidas Vesipekassa kerran viikossa maksamalla osan käyntihinnasta. Kaupungilta eläkkeelle jääneiden uimahallikäyntejä tuettiin yhden kerran viikossa. Vesipekan sulkeuduttua remontin myötä, järjestettiin henkilöstölle korvaavaa toimintaa, mm. Raahelassa kuntosalivuoroja aamuisin maanantaista perjantaihin, iltaisin maanantaina ohjattu kiertoharjoittelu ja torstaina omatoimiharjoittelua. Lisäksi tiistaisin oli ohjattu lihaskuntojumppa. Henkilöstön ohjattua kahvakuulaharjoittelua oli kerran viikossa kevätkaudella Raahen Porvari- ja Kauppakoulun liikuntasalissa ja syyskaudella liikuntahallilla. Syyskaudella järjestettiin yhteistyössä liikuntatoimen kanssa ulkoiluiltapäivä, ohjattu patikointi Viitajärven luontopolulla. Henkilöstöllä ja kaupungilta eläkkeelle jääneillä oli mahdollisuus 8,50 euron kulttuurikorvaukseen kerran vuodessa. Henkilöstöllä oli lisäksi mahdollisuus 10 euron liikuntakorvaukseen ja 10 euron kieliopintokorvaukseen kerran vuodessa. Edullinen työpaikkaruokailumahdollisuus oli järjestetty tietyille kouluille sekä Palvelutalo Kreivinaikaan ja Maininkiin. Henkilöstöpalveluista tuettiin eri toimipisteiden jouluruokailuja 7,50 eurolla/osallistuja. 5.4 Henkilöstön muistaminen Työnantaja muisti pitkään palvelleita työntekijöitään Kuntaliiton myöntämillä kultaisilla ja hopeisilla ansiomerkeillä. Lisäksi työnantaja myönsi viiden työpäivän mittaisen palkallisen 30-vuotisvapaan ja kymmenen työpäivän mittaisen 40-vuotisvapaan vakituisessa palvelussuhteessa pitkään työskenneille työntekijöille. Vapaiden yhteydessä oli myös mahdollisuus ilmaiseen seitsemän vuorokauden oleskeluun Rokuan lomaosakkeessa. 50- ja 60 vuotissyntymäpäivinä työnantaja muisti työntekijöitä 85 euron arvoisella lahjalla ja kukkakimpulla. Työnantaja muisti myös eläkkeelle jääviä lahjalla ja kukilla.

21 6 YHTEISTOIMINTA Henkilöstön ja työnantajan väliseen yhteistoimintaan sovelletaan yhteistoimintalain mukaista lakia Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) ja kaupunginhallituksen 31.3.2008 130 hyväksymää yhteistoimintaohjetta. Raahen kaupungin yhteistoimintaohjeen mukaan yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtä ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. Raahen kaupungin edustuksellisena yhteistoimintaelimenä toimivat yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta. Henkilöstöjärjestöjen edustajat, hallintolautakunnan neuvotteluryhmä sekä henkilöstöhallinnon työntekijät ovat aktivoineet keskinäistä yhteistyötä järjestämällä vapaamuotoisia keskustelupalavereita neljä kertaa vuoden 2015 aikana. 6.1 Yhteistyötoimikunta Yhteistoimintalain mukaan työnantajaa edustavat esimiesasemassa olevat viranhaltijat ja työntekijät sekä kaupunginhallituksen nimeämät edustajat. Henkilöstön edustajina toimivat henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet ja puheenjohtajat, jotka ovat Raahen kaupungin palveluksessa. Yhteistyötoimikunnassa oli 12 jäsentä, joille oli nimetty myös henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä kuusi oli henkilöstön edustajia ja kuusi työnantajan edustajia. Yhteistyötoimikunnan toimintakausi on neljä vuotta ja kokouksia on pidettävä vähintään neljä vuodessa. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana kuusi kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: Raahen kaupungin henkilöstön koulutussuunnitelma 2015 Ohje virka- ja työvapaiden myöntämisestä Virkistys- ja kuntoutustoiminnan tukeminen vuonna 2014 Virkistysmäärärahojen käyttö Kuntokeidas Vesipekan remontin aikana ja korvaava toiminta PHT ry:n 1. askel hyvinvointijaksojen keskeytyessä 1.4.2015 Keskitettyjen koulutusmäärärahojen käyttö vuonna 2014 Vuoden 2014 tilinpäätös Henkilöstöraportti 2014 Organisaatiomuutokset Lomarahan maksuajankohdan muuttaminen Työhyvinvointikysely 2014 Yhteenveto työsuojelutoiminnasta vuodelta 2014 Työterveyshuollon tilannekatsaus Tietoturvallisuutta koskeva raportti Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Raahen kaupungin rekrytointiohje Hallinto- ja organisaatiorakenteen uudistaminen Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Koulutussuunnitelma / Keskitetty koulutus 2016 Yhteistyötoimikunnan siirtyminen sähköiseen kokouskäytäntöön Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Savuttomuuteen kannustaminen

22 6.2 Työsuojelutoimikunta Työsuojelu on lakisääteinen jokapäiväisen työnteon ja toiminnan osa, jonka tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Työsuojelun yhteis-toimintaelimenä toimii työsuojelutoimikunta, johon kuului vuonna 2015 yhdeksän (9) työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Työnantajaa työsuojelutoimikunnassa edustivat henkilöstöpäällikkö ja työsuojelupäällikkö. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 2015 aikana neljä kertaa. Toimikunnassa käsiteltiin seuraavia asioita: sisäilmaryhmän raportti Raahen kaupungin kiinteistöistä v. 2014 työsuojeluvaltuutettujen selvitys työsuojelutehtävään annetun ajan käytöstä korvaushakemus vuoden 2014 työterveyshuollon kustannuksiin tapaturmatilastot vuodelta 2014 työsuojelun toimintaohjelma vuodelle 2015 vaaratilanneilmoitukset työpaikkakäyntien tarkastuspöytäkirjat kiinteistöjen sisäilmaongelmat, tilannekatsaus tartuntavaaratilanteet työsuojeluvaltuutettujen ajankäytön seuranta työsuojelun kuntahankevalvonta v. 2014-2015 Eniten työsuojelua työllistivät vuoden 2015 aikana sisäilmaongelmiin liittyvät asiat, jotka ovat monimuotoisia ja vaikeita ratkaista. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistyötä, jossa on otettava huomioon ongelman teknisen ratkaisun ohella myös inhimillinen ja sosiaalinen puoli sekä taloudellisuus. Raahen kaupungin tilanne ei poikkea valtakunnallisesta tilanteesta ja tilanteen ratkaisemiseksi tehdään aktiivisesti töitä. Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation muodostavat toimikaudella 1.1.2014 31.12.2017 työsuojelupäällikkö (työnantajan edustaja) ja kolme työsuojeluvaltuutettua (henkilöstön edustajat), joista yksi edustaa toimihenkilöitä sekä kaksi varatyösuojeluvaltuutettua. 6.3 Neuvottelutoiminta Paikallisneuvotteluissa Raahen kaupungin henkilöstöä edustivat ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet tai luottamusmiehet JUKO ry:stä, JUKO ry/tekniset, JHL ry:stä, JYTY ry:stä ja Super ry:stä. Tehy ry:n osalta henkilöstöä edusti ammattiosaston puheenjohtaja, koska ko. järjestöllä ei ole valittuna luottamusmiestä kaupungin organisaatiossa. Työnantajaa edusti hallintolautakunnan neuvotteluryhmä, johon oli nimetty neljä hallintolautakunnan jäsentä sekä kaupungin johtaja, hallintopalvelukeskuksen johtaja, henkilöstöpäällikkö sekä sihteeriksi henkilöstöpalveluiden toimistosihteeri. Neuvotteluryhmän puheenjohtajaksi oli nimetty hallintolautakunnan puheenjohtaja. Vuoden 2015 aikana neuvoteltiin paikallisesti mm. seuraavista asioista: Vakinaisten koulunkäynninohjaajien työajat Lomarahan maksuajankohdan muuttaminen Palkantarkistukset 1.7.2015 lukien Opettajien TVA -korvaukset 1.8.2015-31.7.2016 Raahe Vihanti / palkkojen harmonisointi

23 Paikallinen virka- ja työehtosopimus vapaaehtoisesta lomarahan vaihtamisesta vapaaseen/lomanmääräytymisvuosi 1.4.2015-31.3.2016. Sijaistamisen korvaus (Oto-korvaus)/KVTES luku 11 ½ 10 mom. 1-2 soveltaminen 7 PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKULUT Henkilöstömenot kasvoivat tilinpäätöksen mukaan 738 680 (1,6 %) edellisestä vuodesta. Koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1115 henkilöä. Eläkekulut laskivat edellisestä vuodesta 112 243 (1,0 %). Raahen kaupungin palveluksessa olevien viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten palkkaus määräytyy seuraavien sopimusalojen mukaan: - Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES) - KVTES:n Liite 12, Omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelussuhteen ehdot (PPH) - Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES), - Kunnallinen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS), - Kunnallinen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus (TTES) Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten (2014-2016) voimassaoloaika on 1.3.2014-31.1.2017.Vuonna 2015 toteutettiin kunta-alan voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkastukset. Raahen kaupungissa on käytössä tehtävien vaativuuteen (KVTES, OVTES ja TS) ja henkilökohtaisen suorituksen (KVTES ja TS) arviointiin perustuvat palkkausjärjestelmät. Kaavio 14. Koko henkilöstön määrä sopimusaloittain 31.12.2015 KVTES:n piiriin kuului 55,5 % henkilöstöstä, OVTES:iin 33,2 %, perhepäivähoitajiin (PPH) 2,5 %, TS:iin 3,2 % ja TTES:n piiriin 5,6 %.

Taulukko 18. Palkkausrakenne %-osuudet kokonaisansioista sopimusaloittain/ koko henkilöstö. Tarkastelussa on mukana henkilöiden säännöllisen työajan palkka, mahdolliset lisä- ja ylityöt, opettajien ylitunnit ja epämukavalta työajalta maksettavat korvaukset. 24 %-osuudet kokonaisansiosta KVTES Opetusala Tekniset Tuntipalkk. Varsinaiset palkat 97,74 88,20 98,22 90,00 Muut säänn.työajan lisät 1,96 11,80 1,59 7,53 Lisä- ja ylityökorvaukset 0,30 0,00 0,19 2,47 Yhteensä 100% 100% 100% 100% 7.1 Tehdyn työn hinta Tehdyn työn hintaan on laskettu sopimusaloittain työskentelevän henkilöstön säännöllisen työajan ja lisä- ja ylityöajan palkat sekä samalta ajalta tehdyt työtunnit. Tehdyn työn hinta euroa/ tunti kertoo todellisen tuntihinnan, jossa mukana ovat kaikki maksetut palkat ja jakajana on käytetty ainoastaan tehtyjä tunteja. Huomioitava on, että palkalliset poissaolot nostavat euro/ tunti -hintaa. Sivukuluja ei ole laskettu tuntihintaan. Tuntihintaan vaikuttaa alentavasti henkilöstössä tapahtuva vaihtuvuus (työkokemuslisät, pitkät vuosilomat). Kaavio 15. Tehdyn työn hinta sopimusaloittain koko henkilöstö Kaavio 16. Tehdyn työn hinta palvelukeskuksittain koko henkilöstö

25 7.2 Henkilöstökulut Vuoden 2015 tuloslaskelman mukaan henkilöstökulut olivat 47,6 miljoonaa euroa, mikä on 30,7 % kaupungin toimintakuluista. Henkilöstökulut ylittyi talousarvioon nähden 525 660 eurolla. Taulukko 19. Henkilöstökulut tilinpäätöksessä Tilinpäätöksessä varsinaisiin henkilöstökuluihin lasketaan palkat, palkkiot, sosiaali-, eläke- ja tapaturmamaksut, eläkkeiden omavastuut/ Varhe- maksut ja ns. Raahen kaupungin vanhat eläkkeet (varausten lisäyksenä). Henkilöstökuluista vähennetään kaupungille maksetut sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset. Henkilöstökulut 2013 2014 2015 Talousarvio/1000 euroa 46 827 47 037 47 032 Tilinpäätös/1000 euroa 46 492 46 819 47 558 Poikkeama/1000 euroa 335 218 526 Taulukko 20. Henkilöstökustannukset tilinpäätöksessä Alla esitetään myös kustannukset, joita tilinpäätöksessä ei lasketa henkilöstökuluihin. Näitä kustannuksia ovat koulutus-, henkilökunnan virkistystoiminta-, muistamis- ja työterveyshuollon kustannukset. Koulutuskuluissa on mukana vain keskitetty koulutusmääräraha. 2 013 2014 2015 Henkilöstökustannukset 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Palkat 33 743 33 578 34 369 Palkkiot 484 445 438 Sosiaaliturvamaksut (sis.tapaturmavakuutusmaksut) 1 987 1 921 1 989 Eläkevakuutusmaksut 10 382 10 318 10 255 Eläkkeiden omavastuut / Varhe-maksut 408 556 507 Koulutus / keskitetty 65 52 41 Henkilökunnan virkistystoiminnan tukeminen 18 15 13 Henkilökunnan muistaminen (50 v. ja 60 v. lahjat, ansiomerkit) 10 9 9 Työterveyshuollon kustannukset 435 195 270 Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksiin 219 108 130 Yksityisen palveluntuottajan arvonlisäverovähennys 22 10 13 Raahen kaupungin kuntoutus 10 4 0,7 Kuntoutusrahat, sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset 512 556 531 Työllistämistuet 172 268 217 Muiden kuntien osuus kehittämiskeskuksen henkilöstömenoista 174 142 101

26 7.3 Eläkemenot Työnantajan kunnallinen eläkemaksu koostuu palkkaperusteisesta maksusta, varhaiseläkemenoperusteisesta maksusta ja eläkemenoperusteisesta maksusta. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua työntekijästä, joka jää ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Työnantaja maksaa eläkemenoperusteista eläkemaksua niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä maksussa oleviin palkkoihin. Kuntatyönantaja voi omilla toimillaan vaikuttaa eläkemaksuihin. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esimerkiksi ammatillinen kuntoutus ja osatyökyvyttömyyseläke, joiden ajalta ei aiheudu työnantajalle varhe-maksua. Vuonna 2015 palkkaperusteisen eläkemaksun perusteena olivat työntekijöiden KuELansiot, jotka olivat yhteensä 28 373 173. Ennakkomaksuja ovat palkkaperusteiset eläkemaksut 6 227 383, eläkemenoperusteiset maksut 4 027 194 ja Varhe maksut 507 497. Taulukko 21. Kevalle maksetut KuEL-maksut ja %-osuus maksettujen palkkojen summasta. Kuntien eläkevakuutukselle maksetaan seuraavan vuoden eläkemaksuja ennakkona. Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista (34 806 757 ) Palkkaperusteinen maksu 6 227 (6 065 v. 2014) 17,9 Varhe-maksu 507 (556 v. 2014) 1,5 Eläkemenoperusteinen maksu 4 027 (4 252 v. 2014) - (ei lasketa) 8 Työterveyshuollon kustannukset Työterveyshuollon nettokustannukset kasvoivat n. 15 % edelliseen vuoteen nähden. Kustannuksien kasvu selittyy ennaltaehkäisevän KL1 toiminnan tehokkaampana käyttönä. Kustannuksissa pysyttiin asetetussa raamissa. Työterveyshuollon kustannukset olivat keskimäärin 294,78 /hlö (laskettuna 963 henkilöllä/ Caritaksen tilasto). Kelan työntekijäkohtainen korvaus sekä yksityisten palveluntuottajan arvonlisäveropalautus huomioiden kustannukset olivat korvausluokassa KL1 100,50 /hlö ja korvausluokassa KL2 15,48 /hlö.

27 Kaavio 17. Työterveyshuollon kustannukset 2013-2015 Työterveyshuollon kustannukset 500 000,00 450 000,00 400 000,00 350 000,00 300 000,00 250 000,00 200 000,00 150 000,00 100 000,00 50 000,00-2013 2014 2015 Korvausluokka KL1 145 923,15 161 086,54 234 581,79 Korvausluokka KL2 289 148,46 34 447,01 36 400,59 kustannukset yhteensä 435 071,61 195 533,55 270 982,37 Korvausluokka KL1 Korvausluokka KL2 kustannukset yhteensä Kela määrittelee vuosittain työntekijäkohtaisen kustannusten laskennallisen enimmäismäärän ja maksettavien korvausten enimmäismäärän. Korvausluokassa KL1 kustannukset ylittävät Kelan määrittelemää laskennallista enimmäismäärään, joten siitä on mahdollista saada korvausta 93 548,75. Korvausluokassa KL2 kustannukset eivät ylittäneet Kelan määrittelemän laskennallista enimmäismäärää, joten siitä on mahdollista saada korvausta 50 % eli 17 290,28. Omavastuuosuus työterveyshuollon kustannuksista oli 128 087,50. Yksityisen palveluntuottajan tuottamista työterveyshuoltopalveluista saadaan arvonlisäverovähennystä 5 % toteutuneista kustannuksista. Vähennyksessä ei huomioida ensiapukoulutuksista aiheutuneita kustannuksia, eikä ensiapuvälineiden hankintakustannuksia. Kaavio 18. Saadut korvaukset ja omavastuuosuus 2013-2015. Saadut korvaukset ja omavastuu 500 000,00 450 000,00 400 000,00 350 000,00 300 000,00 250 000,00 200 000,00 150 000,00 100 000,00 50 000,00 0,00 2013 2014 2015 Korvausluokka 1 83 309,67 91 922,06 112 258,50 Korvausluokka 2 135 919,50 16 362,33 17 290,28 Alv palautus 5 % 21 531,12 9 655,45 13 346,07 Omavastuu 194 311,32 77 593,71 128 087,50 Kustannukset yhteensä 435 071,61 195 533,55 270 982,37 Korvausluokka 1 Korvausluokka 2 Alv palautus 5 % Omavastuu Kustannukset yhteensä

28 9 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Koko henkilöstöstä 44 % on yli 50-vuotiaita. Jatkossakin tulee kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön työssä jaksamiseen normaaliin eläkeikään saakka (varhainen välittäminen, kehityskeskustelut, ikäjohtaminen). Seuraavienkin vuosien aikana henkilöstöä eläköityy huomattava määrä. Tilalle tulee rekrytoida vasta tarkan harkinnan jälkeen uusi työntekijä ensisijaisesti sisäisesti ja vasta toissijaisesti ulkoisesti. Henkilöstön vaihtuvuuden ja organisaatiomuutoksen myötä perehdyttämisen ja työhön opastamisen merkitys korostuu. Suunnitelmallisen perehdyttämisen ja työhön opastamisen avulla työpanos on mahdollisimman pian täysimääräisesti työnantajan hyödynnettävissä. Vuoden 2016 aikana onkin syytä laatia Raahen kaupungin perehdyttämisohje. Joustavan töiden siirtämisen lisäksi näin voidaan parantaa työturvallisuutta, sekä vahvistaa henkilöstön hyvinvointia ja vähentää uupumista. 10 HENKILÖSTÖRAPORTIN TUNNUSLUKUJA Henkilöstöraportin tunnuslukuja 2013 2014 2015 Henkilömäärä 1118 1135 1115 Vakinaisia 840 859 837 Määräaikaisia 278 276 278 Naisten suhteellinen osuus % 78,30 78,00 79,00 Yli 50 vuotiaiden osuus % vakinaisesta henkilöstöstä 55,00 50,00 48,74 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuosina 62,7 60,4 61,7 Sairauspoissaolot/ kalenteripv / henkilö, vakinaiset 14,46 14,1 14,21 Koulutus/ kalenteripv / henkilö 1,7 0,6 0,6 Koulutuskulut keskimäärin/ /henkilö 137 185 175 Henkilöstökulut/ / asukas 1 823 1844 1890 Henkilöstön määrä/100 asukasta 4,4 4,5 4,4 Vakinaisen henkilöstön määrä/100 asukasta 3,3 3,4 3,3 Asukasluku (tilinpäätös) 25507 25388 25 165 Lähteet: Henkilöstöhallinnon informaatiojärjestelmä ehrminfo Kevan tilastot Kunnallinen työmarkkinalaitos, web-sivustot Palkkausjärjestelmä Prima Raahen kaupungin talousarvio 2015 ja tilinpäätös 2015 Työterveyshuollon tilastot Vakuutusyhtiö Pohjola, tilastot Caritas työterveyden tilasto