Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 1
Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2004 Aija Tasa Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry Petri Jaarto Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 2006 2
Alkusanat Ympäristöministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry allekirjoittivat energiansäästösopimuksen marraskuussa 2002. Sopimus on voimassa vuoden 2012 loppuun. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on energiansäästön edistäminen asuinkiinteistöissä. Toimintatapana vapaaehtoiset energiansäästösopimukset käynnistyivät vuonna 1997, kun kauppa- ja teollisuusministeriö teki sopimukset teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavien järjestöjen kanssa. Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetus- sekä linja-autoalalle. Sopimuksilla toimeenpantiin osaltaan kansallista ilmastostrategiaa. Suurin osa muista energiansäästösopimuksista päättyy vuoden 2005 lopussa, mutta vapaaehtoisille energiansäästösopimuksille lienee tarvetta tulevaisuudessakin. Syksyllä 2005 hallituksen eduskunnalle antamassa selonteossa "Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi" todetaan, että uusien energiansäästösopimusten jatkon valmistelussa edetään ripeästi. Nyt julkaistavaan asuntosektorin energiansäästösopimuksen ensimmäiseen vuosiraporttiin on koottu tietoja yhteisöjen ilmoittamista energiankulutuksista ja toimista energiatehokkuuden parantamiseksi. Raportin tavoitteena on tuottaa sopimukseen liittyneille yhteisöille hyödyllistä palautetietoa energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Vuosiraporttien avulla ministeriöt voivat jatkossa, yhteisöjen antamien tietojen täydentyessä, arvioida sopimusmenettelyn toimivuutta, vaikutuksia ja tuloksellisuutta. Ensimmäinen vuosiraportti sisältää perustietoa sopimusmenettelystä ja sopimusosapuolien velvoitteista. Toivottavasti raportti toimii näin virikkeenä sopimukseen liittymiseksi myös uusille yhteisöille. Helsingissä maaliskuussa 2006 kehittämisjohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö 3
4
Sisällysluettelo Alkusanat 3 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 9 1.1 Sopimuksen sisältö 9 1.2 Sopimuksen tavoitteet 9 1.3 Yhteisön liittyminen sopimukseen 10 1.4 Sopimusvelvoitteet 10 1.4.1 ASRAn toimet 10 1.4.2 Yhteisön velvoitteet 11 1.4.3 Valtionhallinnon rooli 11 1.5 Sopimuksen solmineet yhteisöt 12 2 Asuinkiinteistöalan energiankäyttö 14 2.1 Sopimusalan kiinteistökanta 14 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen energiankäyttö 14 2.2.1 Raportointitilanne vuoden 2004 lopussa 15 3 Energiakatselmukset ja kulutusseuranta 25 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 25 3.1.1 Energiakatselmusten kattavuus 25 3.2 Kulutusseuranta 27 4 Muut toimenpiteet 28 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yhteisöissä 28 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 29 Liite 1 AESS-sopimukseen liittyneet yhteisöt 30 5
6
Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy ympäristöministeriön (YM), kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n väliseen sopimukseen energiansäästön edistämisestä asuinkiinteistöissä. Vapaaehtoisilla energiansäästösopimuksilla toteutetaan osaltaan vuonna 2001 hyväksyttyä kansallista ilmastostrategiaa sekä siihen sisältyvää energiansäästöohjelmaa ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmaa. YM:n, KTM:n ja ASRAn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin 6.11.2002. Keskeisenä tavoitteena sopimuksessa on lisätä energiatehokkuutta asuinkiinteistössä energian ominaiskulutusta pienentämällä ja edistämällä energiakatselmustoimintaa ja kulutusseurantaa. Tavoitteena on lisäksi sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yhteisöjen toimintaa. Sopimuksessa mainittua ominaiskulutusten pienentämistavoitetta verrataan vuoden 1998 asuinkiinteistöjen ominaiskulutusten keskiarvoon. Vertailulukuna käytetään Suomen Talokeskuksen kulutusseurannasta saatavia lukuja, koska sopimusyhteisöillä ei ole kattavasti tilastoituna tietoja kyseiseltä vuodelta. Suomen Talokeskuksen tiedot perustuvat 1 600 asuinkerrostalokiinteistön kulutusseurantatietoihin. Tiedot ovat saatavilla ainoastaan kerrostaloista, sillä vuonna 1998 kulutusseurantaan liitetty rivitalokanta oli vielä liian pieni vertailuluvun muodostamista varten. Vertailuominaiskulutukset ovat lämmössä 51,8 kwh/m 3 ja veden kulutus 170 l/as, vrk. Vuoden 2004 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittynyt 27 yhteisöä. Näiden sopimukseen liittämä asuinkiinteistöjen asuntoala on noin 9,6 milj. m 2, joka vastaa noin 54 % ASRAn jäsenyhteisöjen omistamasta asuinkiinteistökannasta. Tämä vuosiraportti julkaistaan vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Raportti koskee sopimuksen vuosina 2002 2004 solmineita yhteisöjä ja näiden ilmoittamia tilanneselvitys- ja vuosiraportointitietoja. Vuoden 2004 vuosiraportointitiedot toimitti 21 yhteisöä kattaen yhteensä noin 6 milj. m 2. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus sopimukseen liitetyssä kannassa oli lähes 60 %. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksessa vuodelle 2006 asetettu 50 %:n kattavuustavoite on saavutettu jo etuajassa. Yhteisöjen energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 2004 kiinteistöjen lämmitykseen energiaa yhteensä noin 1 375 GWh. Kiinteistösähköä käytettiin näissä rakennuksissa 183 GWh. Vettä rakennuksissa kului 11,7 milj. m³. Kerrostalokannassa lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 50 kwh/m³ (212 kwh/m²), kiinteistösähkön ominaiskulutus 6 kwh/m³ (25 kwh/m²) ja veden ominaiskulutus 151 l/as, vrk. Rivi- ja pientalojen osalta vastaavat ominaiskulutukset olivat seuraavat: lämpö 57 kwh/m³ (216 kwh/m²), kiinteistösähkö 5 kwh/m³ (18 kwh/m²) ja vesi 139 l/as, vrk. Ominaiskulutusten muutoksista ei tässä vaiheessa voi tehdä kovin kattavia päätelmiä, koska eri vuosina raportoitu kanta vaihtelee. Vuosiraportoinnin tarkentuessa tulevaisuudessa saadaan sopimukseen liittyneiden yhteisöjen kulutuskehityksestä parempi kuva. Asuinkiinteistöjen energiakatselmustoiminta aloitettiin vuonna 2002 samanaikaisesti asuinrakennuksille (kerros- ja rivitalot) suunnatun energia-avustuksen kanssa. Sopimusyhteisöt 7
ovat teettäneet energiakatselmuksia noin 1 milj. m² osalta, mikä vastaa noin 10 % sopimukseen liitetystä asuntoalasta. Vuosiraportin rakenne on pyritty tekemään sellaiseksi, että sitä voidaan laajentaa ja siihen voidaan liittää vertailukelpoisesti uusia yhteisöjä. Vastaavantyyppiset säästösopimusten vuosiraportit vuodelta 2004 on tuotettu myös kiinteistö- ja rakennusalalta, teollisuudesta, energia-alalta (voimalaitosala, kaukolämpöala ja sähkön siirto- ja jakeluala), kunnista ja kuntayhtymistä sekä linja-autoalalta. 8
1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti ympäristöministeriötä sekä kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Tavoitteena on myös tuottaa yhteisöille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Muun muassa vertailutiedon avulla yhteisöt voivat arvioida omaa energiatehokkuuttaan muiden yhteisöjen vastaaviin tietojen kanssa. Vuosiraportti julkaistaan vuonna 2006 ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetyt tiedot pohjautuvat pääosin energiansäästösopimuksen solmineiden yhteisöjen raportoimiin tietoihin vuosilta 2001 2004. 1.1 Sopimuksen sisältö Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksessa ympäristöministeriö (YM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry (ASRA) sopivat yhteistoiminnasta niiden toimenpiteiden toteuttamiseksi, joita vuonna 2001 hyväksytyn kansallisen ilmastostrategian sekä siihen sisältyvän energiansäästöohjelman ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteet ja toteutus edellyttävät. Sopimuksen piiriin kuuluvat ASRAn kunnalliset ja yleishyödylliset jäsenyhteisöt. Nämä liittyvät sopimukseen ASRAn ja yhteisön välisellä erillisellä liittymisasiakirjalla. Energiankäytön tehostamisella ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisellä parannetaan yhteisöjen toimintojen taloudellisuutta ja edistetään kestävää kehitystä. Energiansäästön edistämisessä otetaan huomioon turvallisuus ja terveellisyys esimerkiksi rakennusten sisäilmassa. Oikein toteutetut energiankäytön tehostamistoimet parantavat asumis- ja työskentelyolosuhteita sekä ehkäisevät osaltaan myös rakennusten kosteusvaurioita ja homeongelmia. 1.2 Sopimuksen tavoitteet Tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus ASRAn jäsenistön omistamasta asuntokannasta (m 2 ) sopimuskäytännön piiriin. Sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistökannan lämmön ominaiskulutusta (kwh/m², kwh/m³) sekä veden ominaiskulutusta (l/m², l/asukas/vrk) pyritään alentamaan siten, että se on vuonna 2008 10 % alempi ja vuonna 2012 15 % alempi kuin vuonna 1998. Vuoden 1998 vertailuarvo on laskettu Suomen Talokeskus Oy:n kulutustilastoinnin pohjalta. Kiinteistösähkön osalta tavoitteena on ominaiskulutusten (kwh/m², kwh/m³) kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 2008. Kiinteistösähköllä tarkoitetaan tässä ra- 9
portissa LVI-laitteiden, ulko- ja yleistentilojen valaistuksen, talosaunojen ja -pesuloiden, hissien, autolämmityspaikkojen sekä esim. mahdollisten kylmäkellareiden laitteistojen kuluttamaa sähköä. Energiakatselmustoiminnan ja säännöllisen kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena on saada 80 % sopimukseen liittyneiden yhteisöjen asuinkiinteistökannasta katselmoiduksi ja jatkuvan kulutusseurannan piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä. Välitavoitteena on saavuttaa 50 % taso vuoden 2006 loppuun mennessä. 1.3 Yhteisön liittyminen sopimukseen Yksittäinen yhteisö hakee pääsyä sopimukseen toimittamalla ASRAlle liittymisasiakirjan, jossa on yhteisön nimi ja tiedot sopimukseen liitettävästä asuntokannasta sekä kulutuksista. ASRA hyväksyy yhteisön liittymisen, jos sen liittymisasiakirja on asianmukainen ja yhteisö sitoutuu toteuttamaan sopimuksen edellyttämät toimenpiteet. 1.4 Sopimusvelvoitteet Sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi osapuolet ovat sitoutuneet erilaisiin toimenpiteisiin toimialueidensa mukaisesti. Sopimusvelvoitteiden seurantaa ja raportointia varten on kehitetty www-pohjainen työkalu. Työkalu on ainoastaan sopimusosapuolten käytössä. Sen avulla sopimusyhteisöt voivat vuosittain raportoida omat tietonsa ja suorittaa erilaisia vertailuja muiden yhteisöjen anonyymeihin tietoihin. Ministeriöt, ASRA sekä yhteisöt voivat myös tulostaa järjestelmän kautta eri tavoin ryhmiteltyjä vertailutietoja raportoidun asuinkiinteistökannan energiankäytöstä. Yhteisöjen vuosittain seurantajärjestelmään ilmoittamat toimenpiteet kootaan vuosiraportiksi. Johtoryhmän käsittelyn jälkeen vuosiraportti julkaistaan. 1.4.1 ASRAn toimet ASRA kannustaa ja opastaa jäsenistöään liittymään tähän sopimukseen sekä ylläpitää sopimukseen liittyviä rekistereitä. Lisäksi ASRA järjestää, yhteistyössä muiden sopimusosapuolten ja muiden järjestöjen kanssa, energiatehokkuuteen liittyviä tiedotus- ja koulutustapahtumia sekä välittää energiankäytön tehostamista koskevaa materiaalia ja muuta informaatiota jäsenistölleen. ASRA on edistämässä energiatehokkaan ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista uudisrakentamista, korjausrakentamista ja kiinteistönpitoa erityisesti koulutus- ja tiedotustoiminnalla yhteistyössä YM:n, KTM:n, Tekesin, Motivan ja muiden keskeisten organisaatioiden kanssa. Tiedotuksen avulla ASRA pyrkii myös edistämään energiatehokkuutta koskevien KTM:n suositusten käyttöönottoa yhteisöjensä hankintoja koskevassa toiminnassa. Edellä mainittujen lisäksi ASRA osallistuu energiakatselmustoiminnan markkinoinnin tehostamiseen ja tuloksista tiedottamiseen sekä suosittelee jäsenistölleen, että nämä pyrkisivät kehittämään yhteistyökumppaniensa kanssa näiden prosesseja ja toimintatapoja energia- ja ympäristöasioita paremmin huomioonottavaan suuntaan. 10
1.4.2 Yhteisön velvoitteet Tavoitteiden saavuttamiseksi sopimukseen liittynyt yhteisö esittää vuoden kuluessa liittymisestään energiankäytön tilanneselvityksen, jossa kuvataan polttoaineiden, lämmön, sähkön ja veden kulutusta ja toteutettuja energiansäästötoimia 3 vuoden ajalta. Sopimusyhteisöjä pyritään ohjaamaan tavoitteelliseen ja jatkuvaan kiinteistönpitoon. Osana näitä toimia yhteisöjä ohjataan laatimaan vuoden kuluessa liittymisestä energiankäytön tehostamissuunnitelma, joka sisältää yhteisön itselleen asettamat määrälliset tavoitteet energiankäytön tehostamiselle, suunnitelman energiakatselmusohjelman toteuttamisesta, kulutusseurannan kattavuuden lisäämisestä ja muista toimenpiteistä sekä arvioidut kustannukset ja aikataulun. Tehostamissuunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa ja täydentää vähintään parin vuoden välein. Samalla edellytetään, että yhteisö nimeää yhteisökohtaisen ja tarvittaessa toimipaikkakohtaiset energia-asioista vastaavat henkilöt. Ainoastaan teknisiin ominaisuuksiin vaikuttaminen asuinkiinteistökannassa jättää tärkeän osan energiankäytön tehostamismahdollisuuksista hyödyntämättä. Tämän vuoksi sopimukseen liittyvältä yhteisöltä edellytetään, että se pyrkii edistämään asukkaidensa energiatehokkaita toimintatapoja. Yhteisöä ohjataan tarjoamaan energiankulutusta, energiansäästöä ja uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämistä koskevaa informaatiota kiinteistöjen ylläpitohenkilöstölle. Vuosittaisesta toiminnastaan yhteisö raportoi www-pohjaisen seurantajärjestelmän kautta. Yhteisö raportoi vuosittain antamassaan katsauksessa sopimukseen liittämänsä kannan kulutustiedot vuositasolla, toteuttamistaan energiakatselmuksista ja energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. Seurantajärjestelmä on vain sopimusyhteisöjen käytössä ja sieltä on mahdollista myös saada erilaisia vertailu- ja tilastotietoja. 1.4.3 Valtionhallinnon rooli Ministeriöiden rooli sopimuksessa liittyy pääosin lainsäädännöllisiin asioihin sekä yleiseen energiatehokkuuden edistämiseen. Rakentamisesta ja asumisesta vastuullisena ministeriönä ympäristöministeriö, vuosittaisten resurssiensa puitteissa, muun muassa valmistelee säännökset ja menettelytavat asuinkiinteistöjen energiakatselmusten ja energia-avustusjärjestelmän tukitoimenpiteistä. Vuoden 2003 alussa tuli voimaan ympäristöministeriön laatima energia-avustuksia koskeva asetus. Energiaavustuksen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon yhteisöjen sitoutuminen pitkäjänteiseen energiansäästötoimintaan ja seurantaan. Asetuksen mukaan vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen liittyminen vastaa tätä pitkäjänteistä toimintaa. Vapaaehtoiseen sopimukseen liittyneille yhteisöille on ollut mahdollista myöntää korotettuja energiaavustuksia. 11
1.5 Sopimuksen solmineet yhteisöt Vuoden 2004 loppuun mennessä 27 yhteisöä oli liittynyt asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry:n, ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön väliseen asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen (AESS). Sopimukseen liittyneet yhteisöt liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 1. Sopimukseen liittyneiden 27 yhteisön hallinnassa oleva asuinkiinteistöjen asuntoala on noin 9,6 milj. m 2, joka vastaa noin 54 % ASRAn jäsenyhteisöjen omistamasta asuinkiinteistökannasta. Vuoden 2004 vuosiraportoinnin yhteydessä sopimukseen liittyneet yhteisöt (yhteensä 19/27 sopimukseen liittyneestä yhteisöstä) raportoivat noin 6 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot. Kuvassa 1 esitetään sopimukseen liittyneiden yhteisöjen tilanneselvityksessä antamat tilatiedot sekä kattavuuden tavoitetasona ASRAn jäsenten omistaman asuntokiinteistökannan ala. Kuvassa 2 esitetään vuosina 2002 2004 liittyneiden yhteisöjen lukumäärät. 30 25 20 Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yhteisöjen omistama/hallinnoima asuntoala Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yhteisöjenen omistama/hallinnoima asuntoala Sopimusalan asuntoala yhteensä 17,8 milj.m² milj. m² 15 10 5.2 1.0 8.6 5 3.4 3.4 0 2002 2003 2004 Vuosi Kuva 1. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen kattavuuden kehitys 2002 2004. 12
30 25 Kyseisen vuoden aikana liittyneiden yhteisöjen lukumäärä Aiempina vuosina sopimukseen liittyneiden yhteisöjen lukumäärä yhteensä 6 20 14 21 15 10 5 7 7 0 2002 2003 2004 Vuosi Kuva 2. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen lukumäärä vuosina 2002 2004. 13
2 Asuinkiinteistöalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan kiinteistökanta Suomen koko asuinkiinteistökannan laajuus tilastokeskuksen tilaston perusteella oli vuoden 2004 lopulla noin 202 milj. m². Asuinkerrostalojen osuus oli 65 milj. m 2, rivi- ja ketjutaloja 25 milj. m 2 sekä erillisiä pientaloja noin 109 milj. m 2. ASRAn jäsenten omistuksessa oleva asuinkiinteistökanta oli vuoden 2004 lopussa 17,8 milj. m². Sopimukseen liitetystä asuinkiinteistökannasta (9,6 milj. m 2 ) raportoitiin vuonna 2004 6 milj. m²:n (27,3 milj. m³:n) energiankäyttö. Vuosiraportointia ja seurantaa varten tehdyssä järjestelmässä asuinrakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppi- ja ikäluokkiin: a) Asuinkerrostalot huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella (>1959 rak, 1960 1979, 1980 1999, 2000>) b) Asuinkerrostalot ilman huoneistokohtaista vedenkulutuksen mittausta ja laskutusta (>1959 rak, 1960 1979, 1980 1999, 2000>) c) Rivi- ja erilliset pientalot huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella (>1959 rak, 1960 1979, 1980 1999, 2000>) d) Rivi- ja erilliset pientalot ilman huoneistokohtaista vedenkulutuksen mittausta ja laskutusta (>1959 rak, 1960 1979, 1980 1999, 2000>) Energiakulutukset on raportoitu asuinkiinteistökannan yhteenlaskettuina vuosikulutuksina eikä yksittäisiä kiinteistöjä voi tunnistaa. Tässä ensimmäisessä vuosiraportissa yhteisöjen tiedot on esitetty ilman ikäluokkiin jakoa, sillä useilla yhteisöillä ei tilastoida kulutuksia ikäluokkaperusteisesti. Yhteisöt raportoivat, jos eriteltyä tietoa on saatavilla, yllä olevien luokkien mukaisesti asuinkiinteistökantansa tilatietoina asuntojen lukumäärän, rakennustilavuuden, asuntoalan sekä vuotuisen asukkaiden keskiluvun. 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen energiankäyttö Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liitetyn raportoidun asuinkiinteistökannan (lähes 6 milj. m 2 ) lämmitysenergiankulutus oli vuonna 2004 1 375 GWh (asuinkerrostaloissa 1 000 GWh, rivi- ja erillisissä pientaloissa 375 GWh). Kiinteistösähköä käytettiin 183 GWh (asuinkerrostaloissa 142 GWh, rivi- ja erillisissä pientaloissa 41 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 11,7 milj. m³ (asuinkerrostaloissa 8,5 milj. m³, rivi- ja erillisissä pientaloissa 3,2 milj. m³). Sopimukseen liittyneet yhteisöt raportoivat kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset normeeraamattomina kulutuksina. 14
Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Osa raportoidusta sähkönkäytöstä sisältää myös huoneistosähkön osuuden. Tällaisia yhteismittauskohteita on kokonaisuudesta murto-osa eivätkä ne näin ollen vääristä tuloksia. Seuraavissa kuvaajissa esitetään sopimusyhteisöjen raportoimien energiankulutustietojen perusteella lasketut ominaiskulutukset. 2.2.1 Raportointitilanne vuoden 2004 lopussa Kuvissa 3 14 esitetään sopimukseen vuosina 2002, 2003 ja 2004 liittyneiden yhteisöjen raportoimat asuinkiinteistökannan ominaiskulutukset vuosittain (1 27). Koko raportoidun kannan vuosittaisten ominaiskulutusten keskiarvo esitetään kuvassa ensimmäisenä (Yht). Kuvissa yhteisöt on numeroitu satunnaisessa järjestyksessä. Ominaiskulutusten muutoksista ei tässä vaiheessa voi tehdä kovin kattavia päätelmiä, koska sopimuskausi on vasta alussa ja kulutuksiin vaikuttavien toimenpiteiden vaikutus näkyy viiveellä. Joidenkin yhteisöjen kohdalla voidaan havaita jo ennen sopimusta aloitettujen energiankäytön tehostamistoimien vaikutukset vuosivertailussa. Lämmitysenergian ominaiskulutuksen kehitys 280 260 240 220 kwh/m2 200 180 160 140 120 100 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 3. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset asuntoalan mukaan vuosina 2001 2004. Asuinkerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 205,8 kwh/m 2, 2002 213,5 kwh/m 2, 2003 218,7 kwh/m 2 ja 2004 211,9 kwh/m 2. 15
65 Vuoden 2012 tavoitetaso: 44 kwh/m 3 60 55 Vuoden 2008 tavoitetaso: 46,6 kwh/m 3 Vertailuominais-kulutus 51,8 kwh/m 3 kwh/m 3 50 45 40 35 30 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 4. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina 2001 2004. Asuinkerrostalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 50,2 kwh/m 3, 2002 49,7 kwh/m 3, 2003 51,3 kwh/m 3 ja 2004 49,6 kwh/m 3. 16
280 260 240 220 kwh/m2 200 180 160 140 120 100 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 5. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina 2001 2004. Rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 228,8 kwh/m 2, 2002 220,6 kwh/m 2, 2003 216,3 kwh/m 2 ja 2004 216,1 kwh/m 2. 80 75 70 65 60 kwh/m3 55 50 45 40 35 30 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 6. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina 2001 2004. Rivitalojen ja erillisten pientalojen lämmitysenergian ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 63,2 kwh/m 3, 2002 58,0 kwh/m 3, 2003 57,5 kwh/m 3 ja 2004 56,8 kwh/m 3. 17
Kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yhteisöjen keskimääräinen kiinteistösähkön ominaiskulutuksen kehitys (kuvat 7 10) sisältää suuria vaihteluita, koska joissakin yhtiöissä ei ole ollut mahdollista seurata kiinteistösähkön kulutusta erikseen johtuen sähkön yhteismittauksesta. 60 55 50 45 40 kwh/m2 35 30 25 20 15 10 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 7. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina 2001 2004. Asuinkerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 22,8 kwh/m 2, 2002 25,6 kwh/m 2, 2003 25,0 kwh/m 2 ja 2004 25,4 kwh/m 2. 18
10 9 8 kwh/m3 7 6 5 4 3 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 8. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina 2001 2004. Asuinkerrostalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 5,6 kwh/m 3, 2002 6,0 kwh/m 3, 2003 5,7 kwh/m 3 ja 2004 5,8 kwh/m 3. 19
40 35 30 kwh/m2 25 20 15 10 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 9. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset asuntoneliöiden mukaan vuosina 2001 2004. Rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 19,1 kwh/m 2, 2002 20,2 kwh/m 2, 2003 18,2 kwh/m 2 ja 2004 17,7 kwh/m 2. 9 8,5 8 7,5 7 6,5 kwh/m3 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 10. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutukset rakennustilavuuden mukaan vuosina 2001 2004. Rivitalojen ja erillisten pientalojen kiinteistösähkön ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 5,1 kwh/m 3, 2002 5,4 kwh/m 3, 2003 4,8 kwh/m 3 ja 2004 4,7 kwh/m 3. 20
Veden ominaiskulutuksen kehitys Vedenkulutuksen ominaiskulutukset ovat selvästi alhaisemmat rakennuksissa, jotka on varustettu huoneistokohtaisella veden mittauksella ja laskutuksella, (kuvat 11 14). Veden kulutustiedot on laskettu l/asukas/vrk. 155 150 145 140 135 130 125 120 l/asukas/vrk 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 11. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella varustettujen kerrostalojen veden ominaiskulutukset vuosina 2001 2004. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella varustettujen kerrostalojen veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 137 l/asukas/vrk, 2002 129 l/asukas/vrk, 2003 129 l/asukas/vrk ja 2004 126 l/asukas/vrk. 21
240 220 200 Tavoitekulutus vuonna 2012: 145 l/asukas/vrk Tavoitekulutus vuonna 2008: 153 l/asukas/vrk Vertailuominaiskulutus 170 l/asukas/vrk 180 l/asukas/vrk 160 140 120 100 80 60 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 12. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen kerrostalojen veden ominaiskulutukset rakennuksissa, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella. Vuodet 2001 2004. Asuinkerrostalojen, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella, veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 176 l/asukas/vrk, 2002 161 l/asukas/vrk, 2003 163 l/asukas/vrk ja 2004 160 l/asukas/vrk. 22
150 140 130 120 l/asukas/vrk 110 100 90 80 70 60 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 13. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella varustettujen rivitalojen ja erillisten pientalojen veden ominaiskulutukset vuosina 2001 2004. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella varustettujen rivitalojen ja erillisten pientalojentalojen veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 117 l/asukas/vrk, 2002 121 l/asukas/vrk, 2003 116 l/asukas/vrk ja 2004 118 l/asukas/vrk. 23
200 180 160 l/asukas/vrk 140 120 100 80 60 Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 2001 2002 2003 2004 Kuva 14. Asuinkiinteistöalan energiansäästösopimukseen liittyneiden yhteisöjen rivitalojen ja erillisten pientalojen veden ominaiskulutukset rakennuksissa joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenkulutuksen mittauksella ja laskutuksella. Vuodet 2001 2004. Rivitalojen ja erillisten pientalojen, joita ei ole varustettu huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja laskutuksella, veden ominaiskulutusten keskiarvo vuonna 2001 oli 159 l/asukas/vrk, 2002 150 l/asukas/vrk, 2003 146 l/asukas/vrk ja 2004 145 l/asukas/vrk. AESS sopimukseen liitettyjen raportoitujen asuinkiinteistöjen lämmitysenergiankulutus oli vuonna 2004 yhteensä 1 375 GWh. Kaukolämmön osuus oli hallitseva; 96 % raportoiduista asuinkiinteistöistä käytti sitä pääasiallisena lämmitysenergianlähteenä. Kevyt polttoöljy 2.9 % Sähkö 1.0 % Maakaasu 0.1 % Kaukolämpö 96 % Kuva 15. AESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen lämmitysenergialähteiden jakauma vuonna 2004. 24
3 Energiakatselmukset ja kulutusseuranta 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Asuinkerrostaloille tarkoitettu energiakatselmusmalli saatiin valmiiksi vuoden 2002 aikana. Malli rakennettiin siten, että sovellettuna se sopii käytettäväksi myös rivitalojen katselmointiin. Asuinkiinteistöjen katselmointiin ei ole koulutettu erikseen tekijöitä vaan teettäjiä ohjeistettiin hyödyntämään toimitilakatselmointiin auktorisoituja henkilöitä. Järjestelmässä varattiin myös mahdollisuus suorittaa katselmointi asuinkiinteistöyhtiön oman henkilökunnan toimesta. Asuinkiinteistöjen energiakatselmuksille on mahdollista hakea tukea osana asuinkiinteistöjen energia-avustuksia. Asuinkiinteistöjen katselmoinnin laatua arvioivat kunnissa energiaavustuksista vastaavat viranhaltijat ja kuntien asuinkiinteistöjen osalta Valtion asuntorahasto (ARA). Katselmusavustusta hakeneet yhteisöt toimittavat näille katselmusraportin avustuksen maksatuksen yhteydessä. ARAn tilaston mukaan vuosina 2003 ja 2004 energiakatselmuksille on myönnetty tukea 1 074 kohteelle noin 1,2 milj.. Vapaaehtoiseen energiansäästösopimukseen liittyneille yhteisöille on ollut mahdollista myöntää tukea enintään 50 % energiakatselmuksen kustannuksista. Muille asuinkiinteistöille korkein myönnettävä tukiprosentti on ollut 40 %. 3.1.1 Energiakatselmusten kattavuus Vuoden 2004 vuosiraportointiin osallistuneet yhteisöt ovat vuosien 2002 2004 aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä noin 1 milj. m 2, joka vastaa noin 10 % yhteisöjen sopimukseen liittämästä kannasta; 9,6 milj. m 2. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yhteisöjen välillä on huomattavia eroja: osa yhteisöistä ei ole vielä aloittanut sopimusvelvoitteiden mukaista katselmustoimintaa. Osittain tätä liikkeelle lähdön hitautta voi selittää se, että moniin kiinteistöihin on tehty peruskuntokartoitus, jonka osana on laajennettu energiataloudellinen tarkastelu. Näitä ei ole raportoitu energiakatselmuksiksi. 25
100 % 90 % 80 % Tavoite 2012 70 % 60 % 50 % Välitavoite 2006 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 16. Katselmustoiminnan kattavuus AESS-yhteisöissä vuoden 2004 lopussa. Pylväs Yht kuvaa vuoden 2004 loppuun mennessä katselmoidun kannan suhdetta sopimukseen liitettyyn kantaan. 26
3.2 Kulutusseuranta Jatkuva vähintään kuukausitason kulutusseuranta luo hyvän perustan reagoida nopeasti kulutuspoikkeamiin. Tämä mahdollistaa myös eri vuosien välisen kulutusvertailun. Asuinkiinteistöissä osa on varustettu kaukoluettavilla mittareilla ja osassa kiinteistöjä tiedot kerätään vielä käsikirjauksina. Kuukausittaisen kulutusseurannan kattavuus oli vuoden 2004 lopussa 60 % energiansäästösopimukseen liitetystä kannasta; 9,6 milj. m 2. Kulutusseurannan osalta AESS sopimuksen välitavoite on saavutettu jo etuajassa. 100 % 90 % 80 % Tavoite 2012 70 % 60 % 50 % Välitavoite 2006 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 17. Kulutusseurannan kattavuus AESS-yhteisöissä vuoden 2004 lopussa. Pylväs Yht kuvaa kulutusseurantaan liitettyä kantaa verrattuna sopimukseen liitettyyn kantaan. 27