Opettajalle MAATILA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ



Samankaltaiset tiedostot
Opettajalle RAKENTAMINEN TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS. JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto TAVOITE

Opettajalle. RUKOUS JA VIRRET Tunnettuja rukouksia RUKOUS JA VIRRET. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Rukous ja rukoileminen

Opettajalle PUISTON ELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Tehtävä:

Oppilas ymmärtää, miten luostarilaitos sai alkunsa. Oppilas saa käsityksen luostarilaitoksen merkityksestä keskiajan Euroopassa.

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Opettajalle KIRKKOVUOSI. KIRKKOVUOSI Kirkkovuosi Joulu Pääsiäinen Muita kirkkovuoden tärkeitä päiviä Liturgiset värit TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle LEMMIKKIELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle HYVÄ ELÄMÄ KUULUU KAIKILLE. HYVÄ ELÄMÄ KUULUU KAIKILLE Jokaisella on maailmankatsomus Hyveet Oikeus hyvään elämään TAVOITE

Eerolan tila, Palopuro KEVÄT

Opettajalle TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.

Maatilalla. Opettajan ohjeet: Kysymyksiä tokaluokkalaisille: Bingo:

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

C2-alue Tilatuki 1)

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

Maatalousaineistojen maantieteellinen analyysi

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

TEHTÄVIÄ SATUUN PIENI TULITIKKUTYTTÖ

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

RUUAN REITTI. Valitkaa ryhmässä jokin ruuan reiteistä.

Opettajalle PAAVALI TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Paavali Saul Saul vainoaa kristittyjä Damaskoksen tiellä Saulin tehtävä alkaa

Lataa Karpin keittokirja - Katriina Luotonen. Lataa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Rehua yhteensä MJ, Työkustannukset h 16,

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Sakari Kilkki Suvi Törrönen YHTEISKUNTAOPPI

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON

Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

Ravinto ja ilmastonmuutos

Miellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro

Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot

1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen piiriin?

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

KANOJA! Iloksi ja hyödyksi. Mu1a mitä pi6kään o1aa huomioon

1. VILLAMERKIT PUHDASTA UUTTA VILLAA. Materiaali on sekoittamatonta, puhdasta ja ennen käyttämätöntä, uutta villaa.

Eläinsuojan ympäristöluvitus. Maarit Walta Ympäristönsuojelutarkastaja p

Maatalouden taloudellisen 'tutkimuslaitoksen tiedonantoja M 8. Kirjanpitotilojen tuloksia tilivuodelta Helsinki 1968

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. ensimmäinen luokka syksy

Lataa Sirkus Sata - Matematiikan tussitaulut Sakari Kilkki. Lataa

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Maatalouden nousu ja muutos Höljäkässä viime sotien jälkeisenä aikana

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke Kotimaisen rukiin markkinat

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

Voimassa olevat luovutus- ja rajahinnat sekä vahvistetut minimihinnat.

Varsinais-Suomen ruokaketju

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Sinkkolan kotieläinpiha Ekopiha- hanke. Kouluyhteistyö - Noljakan koulu

Johdatus aisteihin. Tunti 1

LEIPOMO- JA ELINTARVIKETEOLLISUUS- TUOTTEET 2016

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

KOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.

Pöljän kotiseutumuseo

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Ympäristöratkaisuja: - Lantalogistiikkaa ja kompostointia. Fredrik von Limburg Stirum

Aleksin vanhemmat ovat matkoilla, ja hän on serkkunsa Emilian luona yökylässä. Tänään en ehdi olla kotona teidän kanssanne, isä sanoo laittaessaan

Myllyviljakatsaus. Sadonkorjuuseminaari 2018, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Luomueläintuotanto Tiivistelmä tuotantoehdoista 2014

TEHOTUOTANTO JA ELÄINTEN OIKEUDET

Genetiivi vastaa kysymykseen kenen, minkä. Yksikössä genetiivin tunnus on -n (koulun, opettajan, kirjan). Nyt opiskelemme monikon genetiivin.

A-Rehu herneen ostajana. Taneli Marttila A-Rehu Oy

Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi

torstaina 15. lokakuuta 2009 Ruokafaktat

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

LOMAKE B. TERVEYDENHOITAJAN LOMAKE Ohjeet terveydenhoitajalle:

Tekemistä alakouluille

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

ELÄIMIÄ KASVATTAMASSA

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Villisian tuleminen hyödyt ja uhkat. Ohto Salo Suomen riistakeskus

PÄÄSIÄISHARJOITUKSIA. Laske Liisan paistamat munat

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Transkriptio:

Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että suuri osa kotimaisesta ruuasta tulee maatiloilta. Hän myös oppii, miksi on tärkeää, että ruokaa tuotetaan Suomessa. MAATILA TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Pohtikaa maidon tietä lehmästä maitolasiin. Miksi tarvitsemme maitoa? Mitä on kerma? Mitä on jäätelö? Tutkikaa ja maistelkaa erilaisia jauhoja. Mihin eri jauhoja käytetään, mitä ovat mannaryynit jne. Tutkikaa ruokakaupassa, mitä nimiä eri lajikkeilla on. Miten eri perunalajikkeet eroavat toisistaan (ominaisuudet, käyttö, hinta)? Kerätkää perunareseptejä. Tehkää itse perunalastuja tai ranskalaisia perunoita. Päivänselvää YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Maatila 2013 Oppimateriaalikeskus Opike www.opike.fi 1

Oppimateriaalikeskus Opike Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350, fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi www.kehitysvammaliitto.fi Alkuperäinen ruotsinkielinen käsikirjoitus Solklart, Miljö och natur Maria Sjöblom ja Lärum-förlaget 2007 Käännös: Eeva-Liisa Nyqvist Suomenkielinen toimitus: Sakari Kilkki Selkokielen tarkistus: Henna Kara, Mari Elomäki Kuvitus: Antti Ollikainen Taitto: Birgit Tulla Kehitysvammaliitto ry, 2013 ISBN 978-951-580-547-3 Kopiointiehdot Tämän materiaalin digitaalinen jakaminen (esimerkiksi tiedostona sähköpostilla tai oppilaitoksen omassa verkkoympäristössä) on kielletty. Oppilaan sivuja voi tulostaa ja kopioida manuaalisesti. 2

MAATILA Maatilalla Maatilan eläimiä Lehmä Sika Kana Hevonen Lammas Maatilan vuosi Viljalajimme Maatilan kasveja Oppimateriaalikeskus Opike 2013 Kopiointi sallittu

Maatilalla Maanviljelijät asuvat maatiloilla perheidensä kanssa. Maatilat ovat maanviljelijöiden työpaikkoja. Maanviljelijän tärkein työ on tuottaa ruokaa. Liha, munat, maito, juusto ja jauhot ovat peräisin maatiloilta. Maatiloilla on usein kotieläimiä, kuten esimerkiksi kissa ja koira. Lehmä, sika ja kana kuuluvat hyötyeläimiin. Maanviljelijä käyttää hyötyeläimiä yleensä ravinnon tuottamiseen. Ennen maanviljelijän hyvä apulainen oli hevonen. Nykyään traktorit ja muut koneet ovat maatilan tärkeitä työvälineitä. Maatilojen ympärillä on peltoja. Niityillä kasvatetaan heinää ja ruohoa kotieläinten ruoaksi. Pelloilla kasvatetaan viljaa ihmisten ja eläinten ruoaksi. Mitä sellaista olet syönyt tänään, joka on peräisin maatilalta? 4

Maatilan eläimiä Lehmä Lehmät asuvat navetassa. Äitilehmää kutsutaan lehmäksi ja isälehmää sonniksi. Lehmän poikanen on vasikka. Lehmästä saadaan maitoa ja lihaa. Lypsylehmät lypsetään aamulla ja illalla. Lehmä syö ruohoa ja heinää. Hevonen Hevonen asuu maatilalla tallissa. Äitihevosta kutsutaan tammaksi, ja isähevosta kutsutaan oriksi. Poikasta kutsutaan varsaksi. Ennen vanhaan hevoset olivat hyvin yleisiä maatiloilla. Hevoset olivat silloin hyötyeläimiä. Ne auttoivat maanviljelijää hänen töissään. Nykyään hevoset ovat yleensä ratsastushevosia tai ravihevosia. Hevonen syö ruohoa ja heinää. 5

Maatilan eläimiä Sika Sika asuu sikalassa eli sikolätissä. Siasta on mukavaa tonkia maata ja mutaa kärsällään. Sika on kuitenkin hyvin siisti eläin, sillä se tekee tarpeensa sikalassa aina tiettyyn paikkaan. Äitisikaa kutsutaan emakoksi, ja isäsikaa kutsutaan karjuksi. Sian poikanen on porsas. Sioista saadaan lihaa ja nahkaa. Sika on kaikkiruokainen. Se tarkoittaa, että sialle kelpaavat ruoaksi esimerkiksi kodin ruokajätteet ja rehut. Miksi sekaista huonetta sanotaan joskus sikolätiksi? Tehtävä: Keskustelkaa! Keksikää luokassa mahdollisimman monta ruokaa, johon on käytetty lehmän tai sian lihaa. 6

Maatilan eläimiä Kana Kanat asuvat kanalassa. Äitikanaa kutsutaan kanaksi ja isäkanaa kukoksi. Poikasia kutsutaan kananpojiksi. Kana munii yleensä yhden munan joka päivä. Kanat hautovat munia. Niissä munissa, joita me syömme, ei ole kananpoikia. Kana syö viljan siemeniä, matoja ja hyönteisiä. Lammas Äitilammasta kutsutaan uuheksi, isälammasta kutsutaan pässiksi. Lampaan poikanen on karitsa. Lampaalla on sorkat, joten se voi kävellä pehmeällä ja märällä maalla. Lampailla on pehmeä ja villainen turkki. Kun lampaan turkki on kasvanut pitkäksi, se leikataan eli keritään lyhyeksi. Villan keritseminen ei satuta lammasta. Lampaanvillasta kehrätään lankaa. Lammas syö ruohoa, puiden ja pensaiden lehtiä ja kaarnaa. Lampaista on tehty paljon erilaisia loruja ja lauluja. Muistatko joitakin? 7

Tehtävä: 1. Mitä sana tarkoittaa? Yhdistä oikein viivalla. varsa porsas uuhi ori emakko sian poikanen isähevonen äitisika äitilammas hevosen poikanen Lue vihje. Muodosta kirjaimista sana. hyötyeläinten koti a t v e t a n maatilan eläinten ruokaa u r e h lampaan poikanen a k r t i a s lehmän, sian tai lampaan jalka a r s k k o 3. Lampaan villasta kehrätään lankaa. Langasta voi kutoa vaikkapa sukkia tai lapasia. Piirrä kuva lempilapasistasi tai -sukistasi. 8

Maatilan kasveja Heinä Heinä on kuivattua ruohoa. Heinä on tärkeää ruokaa kotielämille talvella. Kuivaheinän lisäksi kotieläimet syövät talvella säilörehua. Maanviljelijä niittää kesällä heinää niityllä. Sitten hän säilöö heinän. Maanviljelijä kerää ensin heinän tiiviisiin kasoihin, joita kutsutaan paaleiksi. Heinään sekoitetaan samalla liuosta, joka auttaa rehun säilymisessä. Lopuksi viljelijä käärii heinäpaalit pyöreisiin muovipakkauksiin. 9

Maatilan kasveja Rapsi ja peruna Kesällä voit nähdä keltaisia peltoja. Rapsi kukkii silloin pelloilla. Rapsia käytetään öljyyn, margariiniin ja saippuaan. Peruna kylvetään maahan keväällä. Perunan mukulat ovat tärkeää ravintoa. Jos katsot tarkasti perunaa, huomaat, että perunoissa on silmiä. Näistä silmistä kasvaa ituja eli uusien perunoiden alkuja. Tehtävä: Mitä kaikkea perunasta voi tehdä? Mistä perunaruuista sinä pidät? Keskustelkaa! 10

Maatilan vuosi Kevät Maatilalla on paljon tehtävää. Peltojen maa äestetään ja vilja kylvetään. Kotieläimet saavat poikasia. Kesä Kesällä kerätään talteen heinää ja ruohoa. Lehmät ja hevoset laiduntavat niityllä. Syksy Maanviljelijä pui viljaa puimurilla. Vilja jauhetaan jauhoksi. Maanviljelijä kyntää pellon. 11

Talvi Maanviljelijät hoitavat metsiään talvella. He kaatavat puita. Eläimet ovat navetassa ja syövät kuivaa heinää sekä säilörehua. Maatilan sanalista: äestää = pehmentää maata puida = irrottaa jyvät viljakasvista kyntää = kääntää maata auralla heinä = kuivattu ruoho säilörehu = säilöntäaineella käsitelty heinä laiduntaa = olla niityllä syömässä ruohoa 12

Viljalajimme Vehnä, ruis, kaura ja ohra ovat tavallisimmat viljalajimme. Vilja kasvaa pelloilla siemenistä. Maanviljelijä kyntää pellon syksyllä. Keväällä talven jälkeen hän äestää pellon. Jotta vilja kasvaisi hyvin, peltoa pitää myös lannoittaa. Siksi maanviljelijät levittävät pelloilleen eläinten lantaa tai keinolannoitteita. Sitten maanviljelijät kylvävät pelloille viljan siemenet. Vehnä Vehnä on yleisin viljalaji Suomessa. Vehnästä saadaan jauhoja, vehnäleseitä, pastaa ja mannaryynejä. Ruis Ruis kestää hyvin kuivuutta. Rukiin jyvistä jauhetaan ruisjauhoa. Rukiin oljista tehdään joulukoristeita. Ohra Ohraa viljellään yleensä karjan rehuksi. Ohraryynipuuroa keitetään ohrahiutaleista. Kaura Kaurahiutaleita käytetään puuroissa ja leivonnassa. Hevoset ja lehmät pitävät kaurasta. 13

Testaa tietosi: Mikä on oikea vaihtoehto? Rastita a, b tai c 1. Isälehmää sanotaan a b c tammaksi karjuksi sonniksi. 2. Vilja puidaan a b c talvella syksyllä kesällä. 3. Suomen yleisin viljalaji on a ohra b c vehnä ruis. 14