OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINTO, 120 ov Avioniikan koulutusohjelma (B2) AVIONIIKKA-ASENTAJA Hyväksytty Näyttötoimikunnassa 29.8.2013 Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.8.2013 Päivitys 29.8.2014 Voimassa 12.8.2013 alkaen
Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. PERUSTUTKINNON OPISKELU... 4 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset... 4 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset... 4 2.2 Alan osaamistarpeet... 5 2.3 Lentokonealan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa... 6 2.4 Lentokonealan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet... 6 2.5 Opinto-ohjaus... 6 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus... 7 2.5.2 Opinto-ohjaus opintojen aikana... 7 2.5.3 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus... 7 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat... 7 2.7 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset... 8 3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN... 9 3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle... 10 3.2 Koulutusohjelman valinta... 11 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita... 11 3.4 Arviointi... 12 4. TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET... 13 4.1 Lentokoneasennuksen koulutusohjelma (B1)... 13 4.2 Avioniikan koulutusohjelma (B2), kaikille pakolliset tutkinnon osat... 13 4.2.1 Ilmailun perusteet 28 ov... 13 4.2.2 Ilma-aluksen huoltotekniikka 20 ov... 18 4.2.3 Ilma-aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät 40 ov... 24 4.2.4 Ilma-aluksen voimalaitteet, kaasuturbiinimoottorit, 2 ov... 30 Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen... 31 5. OPINNÄYTE AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA... 35 6. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OV AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 36 2
1. JOHDANTO Tredun antamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa ohjaa opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma perustuu ammatillisiin perustutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille. Tredun opetussuunnitelma sisältää yhteisen osan sekä tutkintokohtaiset osat ja niihin saumattomasti liittyvän suunnitelman ammattitaitoa täydentävien ja valinnaisten opintojen järjestämisestä. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan mm. alan toimintaympäristöä, vaatimuksia ja osaamistarpeita, Pirkanmaan alueellisia painopisteitä, yhteistyötä työelämän kanssa, tutkinnon rakennetta sekä niitä asioita, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet. Ammatillisen koulutuksen johtaja on hyväksynyt tutkintokohtaisen opetussuunnitelman ja Tredun näyttötoimikunta on hyväksynyt sen ammattiosaamisen näyttöjä koskevat osat. Vahvistetut Tredun opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat julkaistaan sivulla www.tredu.fi sekä wilma.tredu.fi - opiskelijahallinto-ohjelman etusivulla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää itsearviointivalmiuksia. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. HOPS on suunnitelma, jonka toteuttamiseen opiskelija sitoutuu ja motivoituu koko koulutuksen ajaksi. Opiskelijaa ohjataan tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä ja tarvittaessa muuttamaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman allekirjoittavat opiskelija ja ryhmänohjaaja. 3
2. PERUSTUTKINNON OPISKELU Tämä Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa pohjautuu Opetushallituksen määräykseen 38/011/2010, 2010, Ammatillisen perustutkinnon perusteet. 2.1 Tutkinnon kuvaus, arvoperusta ja alan ammattitaitovaatimukset Avioniikka-asentajan tutkinto on toisen asteen ammatillinen perustutkinto, joka perustuu EU-komission asetukseen N:o 2042/2003 ja asetukseen N:o 1149/2011 sekä näiden liitteiden EASA Part 66/147 määräyksiin ja opetushallituksen vuonna 2010 uudistamiin lentokoneasennuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Part 66 ja Part 147 määrittelevät ilma-aluksen huoltohenkilöstön koulutus-, koe- ja kokemusvaatimukset. Tampereen seudun ammattiopiston avioniikka-asentajakoulutusta antava organisaatio on toimivaltaisen ilmailuviranomaisen hyväksymä Part 147 -koulutusorganisaatio (PART FI.147.0002). Koulutus annetaan toimivaltaisen ilmailuviranomaisen hyväksymän koulutuskäsikirjan, MTOE (Maintenance Training Organization Exposition), mukaisesti. Avioniikan koulutusohjelman opinnot muodostuvat 12 moduulista, jotka on määritelty Part 66:ssa. Koulutus muodostuu teoriakoulutuksesta, käytännön harjoittelusta, teoriakokeista ja käytännön kokeista. Käytännön kokeet ovat samalla alakohtaistettuja ammattiosaamisen näyttöjä. Opintojen sisältö, taso ja tuntimäärä määritellään koulutusohjelmassa. Kun opiskelija on suorittanut koulutusohjelman mukaisen koulutuksen ja kokeet hyväksytysti sekä saavuttanut EU-komission asetuksen N:o 2042/2003 mukaisen työkokemuksen, hän voi hakea huoltohenkilöstön B2-lupakirjaa Suomen toimivaltaiselta ilmailuviranomaiselta. Huoltohenkilöstön lupakirja antaa kelpoisuuden työskennellä kaikkialla EU:n alueella. 2.1.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Lentokoneasentajakoulutuksessa edellytetään henkilöiltä työn vaativuuden vuoksi hyvää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Opiskelijalla ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai todettuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen tai lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Lentokonealan yleisiä terveysvaatimuksia ovat: hyvä fyysinen terveys hyvä psyykkinen terveys hyvä tuki- ja liikuntaelimistön kunto hyvä yleinen terveydentila normaali näköaisti, voidaan korjata laseilla tarkka värinäköaisti normaali kuuloaisti käsissä ei iho-ongelmia voimakas allergia on yleensä este ei vuorotyötä haittaavia sairauksia. 4
Lakia ja asetusta ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta on uudistettu (ns. soveltumattomuusratkaisut, Sora 1.1.2012). Lainsäädäntö velvoittaa opiskelijan antamaan tietoja terveydentilastaan sekä antaa oppilaitokselle mahdollisuuden peruuttaa opiskeluoikeus. Hakijan tulee pyydettäessä antaa terveydentilaansa koskevat tiedot. Opiskelijaksi valittavan henkilön terveydentilan on oltava sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät. Kaikki lentokoneasennuksen koulutusohjelmaan opiskelijaksi hyväksytyt joutuvat toimittamaan Tampereen seudun ammattiopistolle enintään 3 kk vanhan ilmailulääkärin lausunnon soveltuvuudestaan lentokoneasentajaksi (lääkärintodistuslomake T). Opiskelijavalinta tulee olemaan ehdollinen siihen asti, kunnes hyväksyttävä ilmailulääkärintodistus on toimitettu. Opiskeluoikeuden peruuttaminen (opintojen jo alettua) Opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos 1. opiskelija on opinnoissaan toistuvasti tai vakavasti vaarantanut oman tai toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden 2. opiskelija ei terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään täytä säädettyjä opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä 3. opiskelija on hakuvaiheessa salannut tiedon aiemmasta peruuttamispäätöksestä. Ennen opiskeluoikeuden peruuttamista koulutuksen järjestäjän on selvitettävä yhdessä opiskelijan kanssa tämän mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen. Osa opiskeluun sisältyvästä käytännön harjoittelusta suoritetaan aidossa huoltoympäristössä valvotulla lentokenttäalueella, jonne pääsy on luvanvaraista. Luvan hakeminen ja saaminen edellyttävät poliisin tekemää suppeaa turvallisuusselvitystä. Lisäksi opiskelijalle tehdään huumausaineiden käyttöä kontrolloiva testaus. Rikosrekisteri, kesken olevat oikeudelliset toimenpiteet tai huumausaineiden käyttö estävät opiskelijan hyväksymisen käytännön harjoitteluun. Tämä voi olla esteenä saavuta kelpoisuus mekaanikon lupakirjaan, sillä Part 66 opintomoduulien tulee olla suoritettuna 10 vuoden sisällä ensimmäisestä Partkoesuorituksesta lukien. 2.2 Alan osaamistarpeet Lentokoneasennuksen perustutkinnon suorittaneella on valmius työskennellä erilaisissa ilmailualan huollon tehtävissä ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi hänen tulee huomioida lentoturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja lentokonehuoltoa koskevat säädökset. Avioniikka-asentajan ammattikuvaan kuuluu ilma-aluksen sähköisiä toimilaitteita, elektroniikkaa ja digitaalitekniikkaa sisältävien järjestelmien ja laitteiden huolto-, vianetsintä-, korjaus-, tarkastus-, säätö- ja testaustyöt. Perustyökalujen lisäksi hän käyttää työssään erilaisia avioniikan mittaus- ja testauslaitteita. Kaikki työt tehdään hyväksyttyjen huolto-ohjeiden mukaisesti. Huolto-ohjeet ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä, joten avioniikka-asentajalta edellytetään suomen kielen lisäksi myös englannin kielen hallintaa. Lentokonehuoltotyö on vastuullista ja siinä korostuu huolellisuus, tarkkuus ja oikea asenne työhön. Kaikessa on tavoitteena lentoturvallisuus ja sen saavuttamiseksi virheiden minimoiminen kaikin keinoin. Työssä korostuvat yhteistyötaidot ja kyky kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa. 5
2.3 Lentokonealan painopisteet ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa Lentokoneteollisuuden ja liikennelentoyhtiöiden barometrien mukaan lentoliikenne ja sitä kautta ilmaalusten huoltotoiminta tulee lisääntymään vuosikymmenen loppuun mennessä. Tätä näkemystä puoltavat suurimpien lentokonevalmistajien solmimat lentokonekaupat eri lentoyhtiöiden kanssa. Uusien nykyaikaisten lentokoneiden ja helikoptereiden kohdalla avioniikkatyön osuus on kasvanut ja sen osuus tulee edelleen lisääntymään tulevaisuuden lentolaitteissa, joten Suomen ja Euroopan ilmailulla on kova kysyntä menestyksellisesti koulutuksensa suorittaneista avioniikka-asentajista. Lentokoneasentajakoulutuksen yhteiseurooppalainen koulutusohjelma Part 66 mahdollistaa tutkinnon myötä työllistymisen ilmailualan teollisuudessa EU:n alueella. 2.4 Lentokonealan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet Lentokoneasennuksen perustutkinnon suorittaneella on valmius työskennellä erilaisissa lentokonehuollon tehtävissä huolto-ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Tutkinnon suorittanut osaa huomioida inhimillisten tekijöiden vaikutukset omassa työssään ja työskennellä lentokonetyön arvojen mukaisesti. Hän osaa ottaa huomioon työssään lentoturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ja tuntee lentokonehuoltoa koskevat säädökset oman työnsä osalta. Tutkinnon kiitettävin arvosanoin suorittanut täyttää koulutuksen ja kokeiden osalta lentokonehuoltohenkilöstön lupakirjavaatimukset. Lentokoneasennuksen perustutkinnon opinnot täyttävät EU-komission asetuksen 2042/2003 mukaiset ilma-aluksen huoltohenkilöstön koulutusvaatimukset. Kun opiskelija on suorittanut vaaditun koulutuksen ja kokeet (lentokoneasennuksen perustutkinnon) sekä saavuttanut vaaditun työkokemuksen lentokonehuollossa, hän voi hakea lentokonehuoltohenkilöstön lupakirjaa. Suomessa lupakirjat myöntää kansallinen toimivaltainen ilmailuviranomainen. 2.5 Opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy opinto-ohjausta vähintään 1,5 opintoviikkoa. Ohjaustoiminnalla tuetaan opiskelijaa kokonaisvaltaisesti opintojen eri vaiheissa. Ohjaukseen osallistuvat kaikki ammattiopiston opettajat, ryhmänohjaajat ja oppimisen tukipalveluhenkilöstö. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Opettajan tehtävinä on ohjata ja motivoida opiskelijaa tutkinnon suorittamisessa ja opintojen suunnittelussa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittää oppimisen valmiuksiaan. Opettajat ovat myös opiskelijoiden tukena ammatillisessa kasvussa. Ryhmänohjaaja toimii opiskelijan lähimpänä tukena opintojen ajan. Ryhmänohjaaja laatii opiskelijan kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja ohjaa opiskelijaa ammatillisiin opintoihin ja seuraa opintojen etenemistä suunnitellulla tavalla. Hän on myös opiskelijan tukena ammatillisessa kasvussa ja arjen asioissa. Ryhmänohjaaja on tärkeä yhteyshenkilö oppilaitoksen ja alaikäisen opiskelijan huoltajan välillä. Ryhmänohjaajan vastuulla on ottaa yhteyttä huoltajaan mm. silloin, kun opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänen opintonsa eivät etene suunnitellusti tai hänen toimintansa on muuten huolta herättävää. 6
Opinto-ohjaaja on opiskelijoiden tukena kaikissa opintoihin liittyvissä asioissa mm. henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa, ammatillisen kasvun tukemisessa, opintojen etenemisessä ja työelämään ja jatko-opintoihin ohjaamisessa. 2.5.1 Opintojen alkuvaiheen opinto-ohjaus Opintojen alussa ns. orientaatiojaksolla koko henkilökunta ja ryhmänohjaaja osallistuvat opiskelijan perehdyttämiseen oppilaitosyhteisöön ja opiskeluun liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja pitää tulohaastattelun ja sen pohjalta opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Sen tarve korostuu etenkin, jos opiskelijan opintojen eteneminen poikkeaa oman ryhmän polusta. 2.5.2 Opinto-ohjaus opintojen aikana Opintojen aikana opiskelija saa ohjausta ja tukea opintojen suunnittelussa, koulutusohjelmavalinnoissa, ammatillisten-, yhteisten-, ja vapaasti valittavien opintojen valinnoissa. Opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja elämänhallinnassa opiskelija saa tukea ja ohjausta oppimisen tukipalveluhenkilöstöltä opinto-ohjaajalta, kuraattorilta, erityisopettajalta, terveydenhoitajalta ja erityisohjaajilta. 2.5.3 Opintojen päättövaiheen opinto-ohjaus Päättövaiheen opinto-ohjauksella varmistetaan, että kaikki opinnot tulevat suoritetuksi ja arvioiduksi. Ohjauksessa keskitytään myös jatko-opintojen suunnitteluun ja työelämään ohjaukseen. Opiskelijaryhmille järjestetään jatko-opintoinformaatiotilaisuuksia. Opinto-ohjaajat antavat myös henkilökohtaista ohjausta niille opiskelijoille, jotka haluavat keskustella jatko-opintoihin liittyvistä asioista. Työnhakuun liittyvistä asioista annetaan ryhmäohjausta tai henkilökohtaista ohjausta. 2.6 Näyttötoimikunta ja ammatillinen neuvottelukunta, toimintatavat Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (601/2005 25 a ) mukaan näyttötoimikunnan tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa ja ammattiosaamisen näyttöjen periaatteiden toteutumista, määrätä ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Lisäksi toimielimen puheenjohtaja allekirjoittaa tutkintotodistuksen osana olevan näyttötodistuksen. Näyttötoimikunnassa on edustettuina koulutuksen järjestäjä, työelämä, opettajat ja opiskelijat. Näyttötoimikunta kokoontuu pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa. Pirkanmaan alueella ei ole erillistä Ilmailualan ammatillista neuvottelukuntaa. Suomen lentokoneasennuksen koulutusorganisaatioiden yhteistyökokoukset, joihin on kutsuttuna myös yrityselämä ja ilmailuviranomainen, käsittelevät ajankohtaisia tutkintoalaa ja työelämälähtöisyyttä koskevia aiheita. Yhteistyökokouksia pidetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. 7
2.7 Tutkintokohtaiset muut erityisvaatimukset Tampereen seudun ammattiopisto Opiskelijaksi lentokoneasentajakoulutukseen haetaan toisen asteen yhteisvalinnan kautta, jonka mukaan hakijat valitaan erilliseen alakohtaiseen, valtakunnalliseen pääsykokeeseen. Pääsykokeessa mitataan hakijoiden perusvalmiuksia matematiikassa, fysiikassa ja äidinkielessä sekä englannin kielessä. Näiden lisäksi jokainen hakija haastatellaan henkilökohtaisesti. Pääsykokeen avulla selvitetään hakijan soveltuvuus lentokonealan huoltohenkilöstön koulutukseen. Kaikki lentokoneasennuksen koulutusohjelmaan opiskelijaksi hyväksytyt joutuvat toimittamaan Tampereen seudun ammattiopistolle enintään 3 kk vanhan ilmailulääkärin lausunnon soveltuvuudestaan opiskelijaksi lentokoneasentajaksi (lääkärintodistuslomake T). Opiskelijavalinta tulee olemaan ehdollinen siihen asti, kunnes hyväksyttävä ilmailulääkärintodistus on toimitettu. Lentokoneasentajakoulutuksessa arviointi perustuu EU-komission asetuksen 2042/2003 mukaisiin teoria- ja käytännön kokeisiin sekä käytännön harjoittelun arviointiin. Käytännön kokeissa ja harjoittelun arvioinnissa tulee arvioida myös, kuinka hyvin opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat. Opiskelija saa arvosanan kiitettävä K3 saavutettuaan hyväksytyn tuloksen Part 66:n mukaisissa teoriakokeissa ja käytännön kokeissa (hyväksytty arvosana edellyttää vähintään 75 %:n läpäisyä maksimipistemäärästä) sekä osoitettuaan toiminnallaan omaavansa lentokonealalle soveltuvan asenteen. 8
3. TUTKINNON RAKENNE, OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA OPINTOJEN ETENEMINEN Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista, ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista (ammattitaitoa syventävät ja laajentavat tutkinnon osat). Opetussuunnitelman perusteet (OPH) Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa 120 ov Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat 90 ov Ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävät tutkinnon osat Sisältäen: Käytännönharjoittelu 10 ov, yrittäjyys 5 ov, opinnäyte väh. 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Ammattitaitoa täydentävät pakolliset tutkinnon osat 16 ov Ammattitaitoa täydentävien pakollisten tutkinnon osien valinnaiset lisäosat 4 ov Käytännönharjoittelu aidossa huoltoympäristössä Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Opinto-ohjauksen opintojaksot väh. 1,5 ov 9
3.1 Opintojen jakautuminen opiskeluajalle Opintojen jakautuminen opiskeluajalle opiskeluvuosi 1 2 3 Avioniikan koulutusohjelma (B2) Avioniikka-asentaja 90 ov Ammatilliset tutkinnon osat 31 29 30 4.2.1 28 ov Ilmailun perusteet Mod.1 Matematiikka 1,5 Mod.2 Fysiikka 3 Mod.3 Sähköopin perusteet 8 Mod.4 Elektroniikan perusteet 4 2 Mod.5 Digitaalitekniikka/Elektroniset mittaristot 8 Mod.8 Aerodynamiikan perusteet 1,5 4.2.2 20 ov Ilma-aluksen huoltotekniikka Mod.6 Materiaalit ja laitteistot 4 Mod.7 Huoltotoiminta 12 Mod.9 Inhimilliset tekijät 2 Mod.10 Ilmailulainsäädäntö 2 4.2.3 40 ov Ilma-aluksen aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät Mod.13 Ilma-alusten aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät 13 27 4.2.4 2 ov Ilma-aluksen voimalaitteet Mod.14 Työntövoima 2 20 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 9 11 5.1.1 4 ov Äidinkieli 3 1 5.1.2 1ov Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 5.1.3 2 ov Vieras kieli 1 1 5.1.4 3 ov Matematiikka 2 1 5.1.5 2 ov Fysiikka ja kemia 1 1 5.1.6 1 ov Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 5.1.7 1 ov Liikunta 1 5.1.8 1 ov Terveystieto 1 5.1.9 1 ov Taide- ja kulttuuriopinnot 1 5.2 4 ov Valinnaiset tutkinnon osat 5.2.1 Tieto- ja viestintätekniikka 1 5.2.2 Alan yritystoiminta 1 5.2.3 Ilmailuenglanti 2 10 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 10 ov Käytännön harjoittelu aidossa huoltoympäristössä 10 120 ov yhteensä 40 40 40 10
3.2 Koulutusohjelman valinta Tampereen seudun ammattiopisto Tampereen seudun ammattiopistossa järjestettävässä lentokoneasennuksen perustutkinnossa on vain yksi koulutusohjelma (Avioniikan koulutusohjelma). Opiskelijat etenevät määriteltyä polkua pitkin, joten ammatillista valinnaisuutta ei ole. Ylioppilastutkinnon suorittaneet opiskelijat suorittavat opintonsa peruskoulupohjaisten opiskelijoiden rinnalla. Opiskelijat voivat esittää osaamisen tunnustamista aikaisemmin hankitun osaamisen perusteella ammattitaitoa tukevien tutkinnon osien sekä ammatillisten tutkinnon osien Mod.1 Matematiikan ja Mod.2 Fysiikan osalta. 3.3 Opintojen järjestämiseen liittyviä asioita Ammatilliset ja vapaasti valittavat tutkinnon osat toteutetaan Part 147 -koulutusorganisaation käsikirjan (MTOE) sisältämän koulutusohjelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä on määrittänyt vapaasti valittaviksi tutkinnon osiksi käytännön harjoittelun ilmailualan yrityksissä, jotta yhteiseurooppalaiselta tutkinnolta vaadittu koulutuksen 2400 tunnin vähimmäispituusvaatimus täyttyy. Ilmailualan yrityksissä tapahtuva työssäoppiminen (käytännön harjoittelu) järjestetään kolmannella luokalla oppilaitoksen määrittämän aikataulun mukaisesti 10 ov:n laajuisena. Työssäoppiminen tapahtuu yrityksissä eri puolilla suomea ja/tai Eurooppaa. Työssäoppimispaikka järjestetään oppilaitoksen toimesta. Tämän lisäksi työssäoppimista sisältyy toiset 10 ov ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan ammatillisiin opintojaksoihin Mod.7 Huoltotoiminta, Mod.13 Ilma-alusten aerodynamiikka, rakenteet ja järjestelmät sekä Mod.14 Työntövoima, suoritettuna oppilaitoksen laboratorio- ja lentokonehuoltoympäristöissä. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan oppilaitosympäristössä alan erityisvaatimusten vuoksi. Alan määräykset eivät salli harjoitteluun rinnastettavien näyttötehtävien suorittamista lentävien koneiden rakenteiden, järjestelmien ja komponenttien kohdalla. Yrityksissä tapahtuvan työssäoppimisen aikana opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, eikä hänelle makseta palkkaa työssäoppimisjaksojen aikana. Työssäoppimisjaksolla noudatetaan työpaikan työaikoja. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija on oikeutettu saamaan opintotuen ja opintososiaaliset edut niistä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Opiskelijan tulee varautua osallistumaan työssäoppimisesta aiheutuviin kuluihin. Moduulien 3, 7, 9 ja 10 teoriaopintojen tulee olla suoritettu ennen yrityksissä tapahtuvan työssäoppimisen alkamista, sillä nämä moduulit sisältävät tarvittavat työturvallisuuteen liittyvät asiat. Pakollisiin tutkinnon osiin sisältyvä vieras kieli (2 ov) annetaan englannin opintoina alan osaamisvaatimusten vuoksi. Yrittäjyysopintoja sisältyy avioniikka-asentajakoulutukseen yksi opintoviikko ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa sekä neljä opintoviikkoa integroituna käytännön harjoitteluun, inhimillisiin tekijöihin ja ilmailulakiin. Integroiduissa yrittäjyysopinnoissa opiskelijalle syventyy tietämys ilmailualan yritysten toimintamalleista ja niiden toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä sekä oman työskentelyn vaikutuksesta lentoturvallisuuteen, kustannuksiin ja kestävään kehitykseen. 11
Tieto- ja viestintätekniikan opintoja sisältyy ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin yksi opintoviikko. Lisäksi ammatilliset opinnot kuten sähkötekniikka, huoltotoiminta ja ilma-aluksen aerodynamiikka ja järjestelmät sisältävät tieto- ja viestintätekniikkaa ammatillisina sovelluksina. Tampereen seudun ammattiopiston lentokoneasentajakoulutuksella on kansainvälistä yhteistyötä ilmailualan koulutus-, huolto-, valmistus- ja viranomaisorganisaatioiden kanssa. Tämä yhteistyö mahdollistaa mm. koulutuksen standardointia Euroopan tasolla, opiskelijavaihtoa lentokonealan oppilaitosten kanssa, opiskelijoiden käytännön harjoittelua ulkomailla ja henkilöstön koulutusta. 3.4 Arviointi Arviointi perustuu EU-komission asetuksen 2042/2003 mukaisiin teoria- ja käytännön kokeisiin sekä käytännön harjoittelun arviointiin. Käytännön kokeissa ja harjoittelun arvioinnissa tulee arvioida myös, kuinka hyvin opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat. Opiskelija saa arvosanan kiitettävä K3 saavutettuaan hyväksytyn tuloksen Part 66:n mukaisissa teoriakokeissa ja Part 147:n mukaisissa käytännön kokeissa sekä osoitettuaan toiminnallaan omaavansa lentokonealalle soveltuvan asenteen. Opiskelija saa arvosanan kiitettävä K3 saavutettuaan hyväksytyn tuloksen Part 66:n mukaisissa teoriakokeissa ja Part 147:n mukaisissa käytännön kokeissa. Part 66 -opintomoduulit arvioidaan moduulin opintojen päättyessä. Tavoitteena on saavuttaa eri moduuleitten ja osamoduuleitten perustietovaatimukset sen tasoisena, kuin ne on määritelty EU-komission asetuksen 2042/2003 osassa Part 66, lisäys 1. 12
4. TUTKINNON OSIEN KUVAUKSET 4.1 Lentokoneasennuksen koulutusohjelma (B1) 4.2 Avioniikan koulutusohjelma (B2), kaikille pakolliset tutkinnon osat 4.2.1 Ilmailun perusteet 28 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa matemaattisten ja luonnontieteellisten lainalaisuuksien merkityksen ilmailussa suoriutua ammatissaan tarvittavista matemaattisista tehtävistä fysikaalisten lainalaisuuksien vaikutuksen lentokoneen toimintoihin sähkötekniikan perusteet yleisimmät sähkötekniset komponentit, virtapiirien rakenteet ja niiden toiminnan määrittää sähköisten komponenttien toimintakunnon toimia sähköturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti PN-rajapintaan perustuvien yleisimpien komponenttien ominaisuudet ja toiminnan mitata yleisimpien puolijohdekomponenttien toimintakunnon mittaus- ja säätötekniikan perusteet digitaalitekniikan perusteet lentokoneen digitaalisten/elektronisten järjestelmien toiminnan toimia ESD- ja sähkömagneettisessa ympäristössä aerodynamiikan lainalaisuudet ja ilmakehän ominaisuudet. TUTKINNON OSAN JAKAUTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: 4.2.1.1 Moduuli 1: Matematiikka 1,5 ov Aritmetiikka (Mod. 1.1) Algebra (Mod 1.2) Geometria (Mod. 1.3) 4.2.1.2 Moduuli 2: FYSIIKKA 3 ov Aine (Mod. 2.1) Mekaniikka (Mod. 2.2) Termodynamiikka (Mod. 2.3) Optiikka (valo) (Mod. 2.4) Aaltoliike ja ääni (Mod. 2.5) 4.2.1.3 Moduuli 3: SÄHKÖOPIN PERUSTEET 8 ov Tasasähkö (Mod. 3.1-9) Magnetismi, DC moottorit ja generaattorit (Mod.3.10-12) Vaihtosähkö (Mod. 3.13-18) 13
4.2.1.4 Moduuli 4. ELEKTRONIIKAN PERUSTEET 6 ov Puolijohteet (Mod. 4.1) Painetut virtapiirit (Mod. 4.2) Servomekanismit (Mod. 4.3) Tampereen seudun ammattiopisto 4.2.1.5 Moduuli 5. DIGITAALITEKNIIKKA / ELEKTRONISET MITTARISTOT 8 ov Digitaalitekniikan perusteet 1 (Mod 5.2-5) Tietokoneen rakenne (Mod 5.6-7) Digitaalitekniikan perusteet 2 (Mod. 5.8-12) Elektroniset mittarijärjestelmät (Mod. 5.1 ja 5.13-15) 4.2.1.6 Moduuli 8. AERODYNAMIIKAN PERUSTEET 1,5 ov Ilmakehän fysiikka (Mod. 8.1) Aerodynamiikka (Mod. 8.2) Lennonteoria (Mod 8.3) Lennon vakaus ja dynamiikka (Mod. 8.4) ARVIOINTI Oppimista arvioidaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle palautetta opinnoissa etenemisestä. Taulukoissa on esitetty arviointiperusteet kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteena olevat moduulit ja taidot. Tutkintovaatimukset ja keskeinen sisältö on esitetty EU-komission asetuksissa 2042/2003 ja 1149/2011. Arviointi perustuu EU-komission asetuksien 2042/2003 ja 1149/2011 mukaisiin teoriakokeisiin ja käytännön kokeisiin (vastaavat ammattiosaamisen näyttöjä). Arvioinnissa tulee arvioida myös, kuinka hyvin opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat. Opiskelija saa opintomoduuliarvosanan kiitettävä K3 saavutettuaan hyväksytyn tuloksen (75 %) Part 66:n mukaisissa teoriakokeissa. Arvosanaa H2 vastaa Part 66:n teoriakokeen 50 %:n tulos ja arvosanaa T1 vastaa Part 66:n teoriakokeen 30 %:n tulos. 14
Näytön numero Tutkinnon osa 1 Ilmailun perusteet 28 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön Part 66:n mukaisilla moduulikohtaisilla teoriakokeilla ja käytännön harjoituksilla. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hänelle osoitetaan näyttötehtävä, johon hän laatii ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka näyttöä valvovat opettajat hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ilmailun perusteiden tutkinnon osan ammattitaitonsa suorittamalla hänelle osoitetun sähkömekaanisen ilmailualan työtehtävän laboratorio- tai lentokonehuoltohalliympäristössä. Työsuorite tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytön kesto sovitaan työsuoritekohtaisesti. Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta lukuun ottamatta matematiikkaa, fysiikkaa ja aerodynamiikkaa elinikäisen oppimisen avaintaidot kokonaan. Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavien opintomoduulien opettajana Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvioinnissa ammattiosaamisen näyttöä täydennetään arvioinnin kohteena olevien opintomoduulien 3, 4 ja 5 kohdalla käytännön harjoitus- ja mittaustöiden arvioinneilla siltä osin, kun tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei pystytä näytöllä kokonaisuudessaan näiden osalta arvioimaan. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja näyttöä valvoneet opettajat (opettaja toimii puheenjohtajana) arvosanasta päättävät opettajat Tutkinnon osan arvosanaan vaikuttava muu osaamisen arviointi Työn perustana olevan tiedon hallinnasta (arviointikriteerit punaisella): arvioidaan matematiikan, fysiikan ja aerodynamiikan vaatimukset kyseisten opintomoduulien Part 66 kokeiden arvioinneilla. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko tutkinnon osan opiskelun ajan. Suunnitelma on käsitelty ja hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 10.05.2011. Voimassa 1.8.2011 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 15
Ilmailun perusteet tutkinnon osan arviointiperusteet ja -kriteerit Taulukkoon on koottu arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet. Arvioinnin kohde Arviointiperusteet Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Mod 1 Matematiikka suorittaa työtehtäviin liittyvät rutiininomaiset laskutoimitukset ja osaa keskeisimmät matemaattiset käsitteet ja esitystavat suorittaa sujuvasti ammattiin liittyvät laskutoimitukset ja käyttää jossakin määrin matemaattisia käsitteitä ja esitystapoja ilmaisussaan suorittaa Part 66:n mukaiset teoriakokeet hyväksytysti Mod 2 Fysiikka tuntee fysiikan lainalaisuuksia ja huomioi työtehtävissään niihin liittyvät ilmiöt, mutta tarvitsee joissakin kohdin ohjausta ottaa huomion fysiikkaan liittyvät ilmiöt työtehtävissään suorittaa Part 66:n mukaiset teoriakokeet hyväksytysti Mod 3 Sähkötekniikan perusteet osaa magnetismin sekä tasa- ja vaihtosähkön perusilmiöt ja -käsitteet sekä ottaa työtehtävissään huomioon sähköturvallisuusvaatimukset ja -määräykset osaa selvittää erilaisten virtapiirien rakenteen ja sähköisen toiminnan sekä tuntee yleisimpien sähköteknisten komponenttien ja laitteiden rakenteen ja toiminnan; hallitsee yleisimpien sähköisten suureitten mittaamisen suorittaa Part 66:n mukaiset teoriakokeet hyväksytysti Mod 4 Elektroniikan perusteet osaa yleisimpien puolijohdekomponenttien ominaisuudet ja toiminnan sekä mittaus- ja säätötekniikan piirien perusrakenteet osaa yleisimpien puolijohdekomponenttien toiminnan osana virtapiiriä ja mitata niiden toimintakunnon; osaa säätää säätötekniikan piirien toiminnan perusparametrien avulla lupakirjaluokan vaatimusten mukaisesti suorittaa Part 66:n mukaiset teoriakokeet hyväksytysti Mod 5 Digitaalitekniikka ja elektroniset/ digitaaliset järjestelmät osaa digitaalitekniikan peruskäsitteet sekä tietää yleisimmät logiikkapiirit ja niiden toiminnan; osaa tietokoneiden perusrakenteet ja toiminnan, tuntee tyypilliset elektroniset/digitaaliset ilmaaluksessa käytettävät järjestelmät ja mittaristot; osaa toimia ESD- ja sähkömagneettisessa ympäristössä osaa loogisten piirikytkentöjen toiminnan ja mitata niiden toimintakunnon; osaa tyypillisten elektronisten/digitaalisten järjestelmien ja mittaristojen rakenteen ja toiminnan suorittaa Part 66:n mukaiset teoriakokeet hyväksytysti Mod 8 Aerodynamiikan perusteet osaa ilma-aluksen lentämiseen ja ohjaamiseen vaikuttavat aerodynaamiset perustekijät sekä ilmakehän ominaisuudet. osaa aerodynamiikan perussuureet ja käsitteet sekä niiden lainalaisuudet ja vaikutuksen ilma-aluksen lentämiseen ja ohjaukseen. suorittaa Part 66:n mukaiset teoriakokeet hyväksytysti. 16
Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija tai tutkinnon suorittaja Oppiminen ja ongelmanratkaisu suoriutuu tiedonhankinnassa ohjattuna hankkii tietoa ohjeiden mukaan toimii oma-aloitteisesti tiedonhankkijana selviytyy tutuista tilanteista, mutta muuttuvissa ja valintatilanteissa tarvitsee ohjausta ja tukea selviytyy muuttuvista ja valintatilanteista omaaloitteisesti toimii erilaisissa tilanteissa tarkoituksen mukaisesti ja löytää toiminnalleen vaihtoehtoisia toimintatapoja arvioi ohjattuna omaa työtään. ottaa vastaan palautetta ja toimii palautteen mukaisesti kehittää toimintaansa saamansa palautteen pohjalta Vuorovaikutus ja yhteistyö pystyy toimimaan erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä ja pyytää tarvittaessa apua muilta toimii erilaisten ihmisten kanssa työyhteisössä ja ryhmässä tukee ja auttaa muita sekä ottaa työssään huomioon muut työyhteisön jäsenet Ammattietiikka noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia ja säädöksiä sekä aikatauluja noudattaa annettuja eettisiä ohjeita, sopimuksia sekä aikatauluja sekä toimii yrityksen arvojen mukaisesti toimii opiskelu- ja työyhteisössä arvojen, tavoitteiden, eettisten ohjeiden, sopimusten ja säädösten mukaisesti vaihtelevissa tilanteissa sekä noudattaa aikatauluja Terveys, turvallisuus ja toimintakyky suhtautuu myönteisesti turvalliseen toimintaan sekä välttää riskejä työssään ja tuntee yleistiedot ensiavun antamisesta vastaa toimintansa turvallisuudesta kehittää itsenäisesti toimintaansa turvallisemmaksi noudattaa työstä annettuja turvallisuusohjeita eikä aiheuta vaaraa noudattaa työyhteisön ohjeita ja ottaa työssään huomioon työyhteisön muut jäsenet havaitsee ja tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja ilmoittaa niistä käyttää turvallisesti ohjeiden mukaisia suojaimia, työvälineitä ja työmenetelmiä varmistaa työvälineiden ja materiaalien turvallisuuden sekä poistaa ja vie huoltoon vialliset työvälineet osaa arvioida suojainten, työvälineiden ja työmenetelmien soveltuvuutta kyseiseen työhön käyttää ergonomisia työasentoja ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta ottaa oman työn suunnittelussa huomioon turvallisuus- ja terveysnäkökohtia sekä ylläpitää työympäristön turvallisuutta ja ergonomisuutta sekä soveltaa oppimaansa yllättävissäkin tilanteissa 17
4.2.2 Ilma-aluksen huoltotekniikka 20 ov AMMATTITAITOVAATIMUKSET Opiskelija osaa lentokoneiden yleisimmät materiaalit ja rakenneosat toimia lentokonehuoltoympäristössä työturvallisuusvaatimusten mukaisesti käyttää lentokonehuollossa tarvittavia yleisimpiä työkaluja sekä mitta- ja testilaitteita työkalujen valvonnan ja kalibroinnin käyttää huolto-ohjeita sekä lukea niihin liittyviä järjestelmäkaavioita tehdä Part 66:ssa määritellyt liitostyöt Part 66:ssa määritellyt liitosmenetelmät lentokoneen punnitukseen liittyvät toimenpiteet lentokoneen maakäsittelyyn ja varastointiin liittyvät toimenpiteet määrittää lentokoneen rakenteisiin syntyneet viat käyttää lentokonejärjestelmien yleisimpiä vianselvitysmenetelmiä lentokoneen osien ja laitteiden irrotus- ja asennusmenetelmät lentokoneelle tehtävät toimenpiteet epätavallisten tilanteiden jälkeen perustiedot lentokoneen huollosta ja jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpitämisestä lentokonehuollon dokumentoinnin periaatteet pitää työympäristön siistinä ja järjestyksessä toiminnallaan ehkäistä inhimillisten tekijöiden riskit lentokonehuoltoon vaikuttavat ilmailun lait ja määräykset. TUTKINNON OSAN JAKAANTUMINEN OPINTOJAKSOIHIN JA OPINTOJAKSOJEN KESKEISET SISÄLLÖT: 4.2.2.1 Moduuli 6: MATERIAALIT JA LAITTEISTOT 4 ov Materiaalit ja rakenneosat (Mod. 6.1 6) Rakenneosat ja komponentit (Mod. 6.7 11) 18
4.2.2.2 Moduuli 7A: HUOLTOTOIMINTA 12 ov Tampereen seudun ammattiopisto Huoltokäytännöt (sis. korttikoulutukset) (Mod. 7A.1 3) Avioniikan testilaitteet (Mod. 7A.4) Tekniset piirustukset, standardit (Mod. 7A.5 6) Ilma-aluksen punnitus ja käsittely (Mod. 7A.16 20) Sähköjohdotusjärjestelmä (EWIS), liitoskoulutus (Mod. 7A.7) Juotosliitokset, liitoskoulutus (Mod. 7A.15a) 4.2.2.3 Moduuli 9: INHIMILLISET TEKIJÄT 2 ov Inhimilliset tekijät (Mod. 9.1-9) 4.2.2.4 Moduuli 10: ILMAILULAINSÄÄDÄNTÖ 2 ov Ilmailulainsäädäntö (Mod. 10.1-7) ARVIOINTI Oppimista arvioidaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle palautetta opinnoissa etenemisestä. Taulukoissa on esitetty arviointiperusteet kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteena olevat moduulit ja taidot. Tutkintovaatimukset ja keskeinen sisältö on esitetty EU-komission asetuksissa 2042/2003 ja 1149/2011.. Arviointi perustuu EU-komission asetuksien 2042/2003 ja 1149/2011 mukaisiin teoriakokeisiin ja käytännön kokeisiin (vastaavat ammattiosaamisen näyttöjä). Arvioinnissa tulee arvioida myös, kuinka hyvin opiskelija huomioi toiminnassaan lentoturvallisuuteen ja inhimillisiin tekijöihin vaikuttavat asiat. Opiskelija saa opintomoduuliarvosanan kiitettävä K3 saavutettuaan hyväksytyn tuloksen (75 %) Part 66:n mukaisissa teoriakokeissa ja käytännön kokeissa. Arvosanaa H2 vastaa Part 66:n teoriakokeen sekä käytännönkokeen 50 %:n tulos ja arvosanaa T1 vastaa Part 66:n teoriakokeen sekä käytännönkokeen 30 %:n tulos. Opintomoduulin käytännönharjoittelu voidaan arvioida arvosanalla S, mikäli opiskelijan suorittama käytännönharjoittelu ei kaikilta osin täytä EU-komission asetuksien 2042/2003 ja 1149/2011 vaatimuksia, mutta on ajallisesti ja sisällöllisesti suoritettu hyväksytysti. 19
Näytön numero Tutkinnon osa 2 Ilma-aluksen huoltotekniikka 20 ov Näytön toteutustapa ja arvioinnin kohteet ja tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Valmistautuminen näyttöön Opiskelija osoittaa valmiutensa näyttöön Part 66:n mukaisilla moduulikohtaisilla teoriakokeilla ja käytännön harjoituksilla. Ennen ammattiosaamisen näyttöä hänelle osoitetaan näyttötehtävä, johon hän laatii ohjatusti kirjallisen näyttösuunnitelman, jonka näyttöä valvovat opettajat hyväksyvät. Näytön toteutustapa Opiskelija osoittaa ilma-aluksen huoltotekniikan tutkinnon osan ammattitaitonsa suorittamalla hänelle osoitetun ilma-alushuoltoon liittyvän työtehtävän lentokonehuoltoympäristössä. Työsuorite tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Ammattiosaamisen näytön kesto sovitaan työsuoritekohtaisesti. Näytössä arvioitava osaaminen työprosessin hallinta työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta työn perustana olevan tiedon hallinta elinikäisen oppimisen avaintaidot. Näytön arvioijat: opettajalla ammatillinen pätevyys toimia arvioitavien opintomoduulien opettajana Näyttöä täydentävä muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvioinnissa ammattiosaamisen näyttöä täydennetään arvioinnin kohteena olevien opintomoduulien 6 ja 7A kohdalla käytännön harjoitus- ja mittaustöiden arvioinneilla siltä osin, kun tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei pystytä näytöllä kokonaisuudessaan näiden osalta arvioimaan. Tämän lisäksi näytön elinikäisen oppimisen avaintaidot arvosanaa määritettäessä otetaan huomioon ensiapu-, työturvallisuus-, sähkötyöturvallisuus- ja tulityötietojen ja taitojen arvioinnin hyväksytyt suoritukset. Näytön arvosanan muodostuminen: perustuu arviointiaineistoon, jonka osana on opiskelijan itsearviointi aineisto käsitellään arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija ja näyttöä valvoneet opettajat (opettaja toimii puheenjohtajana) arvosanasta päättävät opettajat. Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen: Tutkinnon osan arvioinnissa painotetaan ammattiosaamisen näyttöä ja loppuvaiheen osaamista. Vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen sekä oppimisen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä arvioidaan koko tutkinnon osan opiskelun ajan. Suunnitelma on käsitelty ja hyväksytty näyttötoimikunnan kokouksessa 10.05.2011. Voimassa 1.8.2011 jälkeen alkaneessa koulutuksessa. 20