Terveys ja sosiaaliset mahdollisuudet: Kansainvälinen vertailu 23.10.2009 Tampereen yliopisto robert.hagfors@kela.fi www.kela.fi/tutkimus
Kytkentä teemaan: Terveyteen liittyvä sosiaaliturva Euroopassa, Joka ilmenee sosiaalipoliittisen panostuksen kautta, Joka etenee hyvän kehän mekanismin kautta, Jossa pääosassa ovat eriarvoisuus ja sosiaalinen pääoma, Jossa näillä vaikutetaan terveyteen perustarpeena Ja sitä kautta sosiaalisiin mahdollisuuksiin.
Hyvän kehän teorian pääpiirteet Sosiaalisten mahdollisuuksien teoria Terveyden ja koulutuksen yhteydet eriarvoisuuteen ja sosiaaliseen pääomaan Symbioosi Empiiristä testausta
Lähtökohtia hyvän kehän muodostamiselle Havainto: Yleinen luottamus ja silloittava sosiaalinen pääoma ovat vahvimpia Pohjoismaissa. Sitova sosiaalinen pääoma on vahvin maissa, joissa julkinen sosiaaliturva on matalalla tasolla. Testataan näiden tulosten relevanssia lisäämällä uusia ulottuvuuksia useassa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa lisätään eriarvoisuuden mittareita. Sosiaalisen pääoman eri muodot tulevat mukaan toisessa vaiheessa. Kolmannessa vaiheessa otetaan mukaan hyvinvoinnin tuotantoprosessin tulokset. (Outcome) Kehä umpeutuu palaamalla hyvinvoinnin tuotannon panostuksiin.
Lähtökohtia hyvän kehän muodostamiselle Hyvän kehän hypoteesi rakentuu ajatukselle, jonka mukaan positiivisilla asioilla on taipumus tuottaa positiivisia seurausvaikutuksia. Tällaisia on havaittu erilaisissa yhteyksissä. Esimerkkinä systeemiälyn käsite, jonka mukaan positiivisilla asenteilla voidaan päästä ns. hypertuottavuuden kaltaisiin saavutuksiin. Systeemiäly on luonteeltaan lähellä sosiaalisen pääoman käsitettä.
Sosiaalinen pääoma / systeemiäly Toisten arvostamisen kautta yhteisössä supertuottavuuteen 1,0 x 1,0 x 1,0 x 1,0 x 1,0 x 1,0 = 1 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 x 0,8 = 0,26 1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 x 1,2 = 2,99 Epälineaarinen kvanttihyppy positiiviseen yläkierteeseen (R. Hämäläinen ja E. Saarinen, TKK 2006)
Myrdalin oivallus: Paha kehä (vicious circle) voi kääntyä hyväksi kehäksi (virtuous circle): Quite obviously a circular relationship between less poverty, more food, improved health and higher working capacity would sustain a cumulative process upward instead of downward. Gunnar Myrdal, 1957, p. 12.
Hyvän kehän ajatus aikaisemmassa kirjallisuudessa Pierre Bordieu (1986) ja sosiaalinen pääoma. Voimavara, joka saa aikaan taloudellista ja kulttuuripääomaa. Sosiaalinen pääoma edellyttää investointia taloudelliseen ja kulttuuripääomaan. Kehä on valmis. Yeh-Yun Lin (2000) eriarvoisuusteoria. Historialliset prosessit synnyttävät rakenteellisia sosioekonomisia eroja. Vaikuttavat sosiaalisen pääoman eri muotojen välityksellä epätasaisuutta lisäävästi. Seurauksena kasvavia sosioekonomisia eroja. Kehävaikutuksena kasvava eriarvoisuus. Rothstein ja Uslaner (2005). Kehäajattelu tuottaa tasa-arvoa ja hyvinvointia. Universaalin sosiaalipolitiikan toteuttaminen tuottaa yleisen luottamuksen kasvua joka johtaa universaalin sosiaalipolitiikan toteuttamiseen, joka lisää yleistä luottamusta.
Kangas ja Palme (2009) näkevät hyvän kehän taustalla institutionaalisia tekijöitä. Mahdollisuus osallistua paikalliseen päätöksentekoon vahvisti kansalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tätä kautta Pohjoismaissa muodostui hyvä kehä demokratian ja sosiaalipolitiikan välille. Castells & Himanen (2008) Suomi on esimerkki tietohyvinvointivaltiosta, jonka ytimenä on tietotalouden ja hyvinvointivaltion hyvä kehä. Tietotoimialoilla luodaan rahoituksellinen perusta. Koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut takaavat riittävästi koulutettuja terveitä työntekijöitä ja tämän johdosta hyvinvointivaltion kannatus on voimakasta.
Hyvän kehän hypoteesi (Kajanoja & Hagfors)
Hyvän kehän neljä askelta Ydin Ulkokehä liittyy teemaan
Hyvän kehän riippuvuuksien selvittäminen edellyttää operationalisointia: Määritellään latentit muuttujat: Panostus, eriarvoisuus, sosiaalinen pääoma, hyvinvointi Määritellään indikaattorimuuttujat: Empiirinen aineisto Valitaan tilastollinen menetelmä Monimuuttujamenetelmä
Tilastoaineisto neljässä ryhmässä: Hyvinvointipanostuksen mittarit (welfare effort) Eriarvoisuuden mittarit Sosiaalisen pääoman mittarit Hyvinvointimittarit Tilastotiedot 15 EU-maasta sekä AUS, US, CAN, NZ, JAP, NO, IC, SWI, 2000-luvun alku.
Hyvinvointipanostus Eriarvoisuuden indikaattorit Dekommodifikaatio Julkiset hyvinvointipalvelut Sosiaaliset tulonsiirrot Aktivoiva työllisyyspolitiikka Julkiset koulutusmenot Tuloissa mitattu eriarvoisuus (Gini) Sukupolvien välinen tuloliikkuvuus Valinnanvapauden rajoittuneisuuden aste YK:n Human Poverty Indeksi Global Gender Gap -indeksi
Sosiaalisen pääoman indikaattorit Hyvinvoinnin indikaattorit Yleinen luottamus Luottamus instituutioihin Passiivinen osallistuminen Aktiivinen osallistuminen Tyytyväisyys elämään Elämän laatu Turvallisuus Lasten hyvinvointi BKT/capita/ppp
Rakenneyhtälömallit (SEM) Voidaan vastata kysymyksiin silloin, kun mielenkiinto kohdistuu muuttujiin, jotka eivät ole suoraan havaittavissa. Tällaisia latentteja muuttujia voivat olla esim. älykkyys ja oikeudenmukaisuus. Mallissa tehdään simultaanisesti regressioanalyyseja ja faktorianalyyseja. Muuttujien ja parametrien kautta määräytyvät vapausasteet joilla on merkitystä identifioituvuuden kannalta. Stabiilisuus on edellytyksenä ratkaisulle. Kertoimien tulee toteuttaa stabiilisuusehdot. Arbuckle J. 2006 Amos User s quide (SPSS)
Suorat, välilliset ja kokonaisvaikutukset kaavamaisesti X 2 p 12 p 2 X 1 p 1 p 3 Y X 3 X 1 vaikuttaa suoraan (p 1 ), mutta myös välillisesti X 2 :n kautta. (p 12 x p 2 ). Kokonaisvaikutus on näiden summa: X 1 :n kokonaisvaikutus Y-muuttujaan on [p 1 + (p 12 x p 2 )]
Hyvä kehä rakenneyhtälömallissa Gini Tuloliikkuvuus HPI-indeksi Valinnnan rajoitukset GGG-indeksi Dekommodifikaatio Aktiivinen osallistuminen Eriarvoisuus Hyvinvointipalvelut Passivinen osallistuminen Luottamus instituut. Sosiaalinen pääoma Panostus Sosiaaliset tulonsiirrot Yleistetty luottamus Hyvinvointi Julkiset koulutusmenot Tyytyväisyys elämään Elämän laatu Turvallisuus Lasten hv BKT/cap/ppp Aktivoiva työll.pol. Latentit muuttujat Indikaattorimuuttujat Laskentamalli Rakennemalli Suorat vaikutukset Välilliset vaikutukset Rekursiiviset mallit Ei-rekursiiviset mallit (takaisinsyöttö)
Doyalin ja Goughin teoria A Theory of Human Need 1991 Terveys ja autonomia ovat edellytyksenä yksilön osallistumiselle yhteiskunnalliseen elämään ja muodostavat siten objektiiviset ja universaalit perustarpeet. Näiden tarpeiden tyydyttäminen on kaikkien yksilöiden perusoikeus. Teorian mukaan kaikilla yksilöillä on yhteiset perustarpeet, jotka ei voi eritellä kulttuuritaustan pohjalta. Perustarpeita kuvaavia indikaattoreita käyttämällä voidaan mitata ja vertailla valtioita keskenään. Yksilön edellytykset osallistua yhteiskunnan toimintaan ovat edellytyksenä sosiaalisten mahdollisuuksien toteuttamiselle. Miten määritellään sosiaaliset mahdollisuudet näiden indikaattoreiden avulla?
Sosiaaliset mahdollisuudet Doyalen ja Goughin mukaan Terveys Autonomia Sosiaaliset mahdollisuudet Latentti muuttuja
Sosiaalisten mahdollisuuksien indikaattorit Terveys: Itse arvioitu terveys. European value survey. 1 = hyvä terveys, 5 = huono terveys Autonomia: Koulutukseen osallistumisen aste. Gross enrolment rate. GER h = (E h / P h,a ) * 100
Hyvän kehän teoria Eriarvoisuus Sosiaalinen pääoma Panostus Hyvinvointi Terveys Koulutus Sosiaaliset mahdollisuudet Doyal & Gough -teoria
Taustaksi symbioosille: Eriarvoisuus ja terveys: Eriarvoisuuden ja terveyden välistä suhdetta on tutkittu lähinnä käsittäen eriarvoisuus tuloeroina. Laajalti hyväksytyn käsityksen mukaan väestön terveys ei ole riippuvainen maan tulotasosta, vaan tulojen ja varallisuuden jakautumisesta (Fritzell 2006). Sosiaalisen pääoman matala taso aiheuttaa seurausvaikutuksia terveyteen (Fritzell 2007, Rostila 2007). Tuloerojen ja terveyden välisen epälineaarisen käänteisen yhteyden on havainnut Fritzell 2004, 2005, Ruotsissa ja Lundberg ym. 2008 koskien 17 OECD-maata. Laajemmin määritellyn eriarvoisuuden vaikutus elinajanodotteeseen ja itse arvioituun terveyteen on negatiivinen (Hagfors & Kajanoja 2009).
Taustaksi symbioosille: Eriarvoisuus ja koulutus: Koulutuksen laajentaminen koskemaan aikaisempaa suurempaa osaa lapsista lisää sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta (Pekkarinen & co. 2006) Sosiaalisen pääoman ja inhimillisen pääoman välillä on positiivinen riippuvuus. Eriarvoisuus vaikuttaa suoraan terveyteen ja koulutukseen negatiivisesti sekä välillisesti positiivisesti sosiaalisen pääoman kautta.
Positiivinen vaikutus terveyteen Eriarvoisuus Positiivinen vaikutus henkiseen pääomaan Sosiaalinen pääoma II III I IV Hyvinvointipanostus Hyvinvointi
- Eriarvoisuus - Sosiaalinen pääoma Panostus + Terveys + + - + - Hyvinvointi Koulutus + + Sosiaaliset mahdollisuudet HK -teorian ja DG -teorian symbioosi
-0,78 (-0,14) Eriarvoisuus -0,85 Sosiaalinen pääoma 0,44 Panostus 0,03-0,08 0,39-0,01 Hyvinvointi 0,74 Terveys Koulutus O,12 0,90 Sosiaaliset mahdollisuudet HK -teorian ja DG -teorian symbioosi rakenneyhtälömallissa testattuna
Vaikutuksia hyvällä kehällä I: Hyvinvointipanostuksen ja eriarvoisuuden välillä vallitsee negatiivinen riippuvuussuhde. Eriarvoisuuden ja sosiaalisen pääoman välillä vallitsee negatiivinen riippuvuussuhde. Vaikutus kulkee eriarvoisuudesta sosiaaliseen pääomaan, ei toisinpäin. Tästä seuraa, että ns. crowding out hypoteesi tulee hylätyksi.
Vaikutuksia hyvällä kehällä II: Sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin välillä vallitsee positiivinen riippuvuus. Hyvinvoinnin osaindikaattoreista luottamus terveydenhoitojärjestelmiin ja tyytyväisyys elämään ovat merkittäviä osatekijöitä. Kansalaisten kokema turvattomuus on selvä negatiivinen hyvinvoinnin indikaattori.
Vaikutuksia hyvällä kehällä III: Hyvinvoinnin ja hyvinvointipanostuksen välillä on positiivinen riippuvuus. Tämä sulkee kehän. Hyvinvointipanostus ei vaikuta suoraan sosiaaliseen pääomaan, vaan vaikutus on välillinen eriarvoisuuden kautta. Sosiaalinen pääoma vaikuttaa välillisesti hyvinvointipanostukseen hyvinvoinnin ja luottamuksen kautta.
Hyvinvointivaltion kestävyys Panostamalla yhteiskunnan hyvinvointiin voidaan eriarvoisuuden alenemisen kautta lisätä sosiaalista pääomaa, joka puolestaan lisää yhteiskunnan hyvinvointia ja vaikuttaa kansalaisten luottamukseen ja tukeen hyvinvointivaltiota kohtaan. Sellainen hyvinvointivaltio on sosiaalisesti kestävä! [(-0,85) x ( 0,14) x 0,44 x 0,74] = 0,04 > 0!!!
Terveys ja sosiaaliset mahdollisuudet Eriarvoisuudella on suora negatiivinen vaikutus terveyteen Sosiaalisen pääoman suora vaikutus terveyteen ja koulutukseen on positiivinen Eriarvoisuuden välillinen vaikutus sosiaalisen pääoman kautta on negatiivinen ja suurempi koulutukseen kuin terveyteen. Eriarvoisuuden kokonaisvaikutus koulutukseen on suurempi kuin terveyteen. Koulutuksella on suurempi paino sosiaalisten mahdollisuuksien kannalta. Näiden kausaalisuutta koskevien päätelmien kanssa tulee olla varovainen johtuen aineiston poikkileikkausluonteesta.
Lisää aiheesta: Hagfors R. & Kajanoja J. Toimeentuloturva investointina sosiaaliseen pääomaan. Julkaisussa: P. Arajärvi ja R. Särkelä: Leipää ja lämpöä. Näkökulmia sosiaaliturvan uudistamiseksi. STKL. Helsinki 2008. Hagfors R. & Kajanoja J. The Welfare State, Inequality and Social Capital. Presented at the ESRC Social Contexts and responses to Risk Network (SCARR)) Conference on Risk & rationalities 29-31 March 2007, Queens College, Cambridge. Hagfors R. & Kajanoja J. Näkökulmia sosiaaliseen kestävyyteen. Valtioneuvoston kanslian raportteja 2/2009. Hagfors R. & Kajanoja J. The Virtuous Circle. Kelan tutkimusosasto. Käsikirjoitus keväällä 2009. Hagfors R. & Kajanoja J. Hyvän kehän teoria. Ilmestyy julkaisussa: Saari J. (toim.) Hyvinvointi. Ilmestyy keväällä 2010 Kajanoja J. & Hagfors R. Hyvän kehän teoria ja sosiaaliset mahdollisuudet. Ilmestyy julkaisussa: Saari J. & Hiilamo H. (toim.) Sosiaaliset mahdollisuudet. Kesällä 2010.
er1 er2 er3 er4 er5 er6 Passivinen er7,32 osallistuminen er8 er9 Aktiivinen osallistuminen,11 Luottamus,48 i nstitut. 1,00 Yleist. luottamus res1 res3 Gini,99 Sosiaalinen pääoma TuloliikkuvuusI-indeksrajoitukset-indeksi HP Valinta- GGG -,78,71,03 -,08 Arvioitu terveys,98 Eriarvoisuus,39,12,90 -,01 Koulutus,99,04 res2 res4 Sosiaaliset mahdollisuudet