Vesienhoidon toimenpideohjelma Kaakkois Suomessa vesihuoltolaitosten kannalta Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois Suomen ELY keskus Kaakkois Suomen ELY keskus, Visa Niittyniemi 14.2.214 Vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteet Direktiivin tavoitteena on saavuttaa vähintään hyvä pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 215 mennessä, hyvä pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila vuoteen 215 mennessä sekä estää pinta ja pohjavesien tilan heikkeneminen. Direktiivin tavoitteena on myös rajoittaa pilaavien tai haitallisten aineiden pääsyä vesiin sekä vähentää tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia. Tavoitteet sitovat kutakin jäsenvaltiota Viranomaisten otettava huomioon kaikessa toiminnassa 2 1
Direktiivin toteuttaminen Kukin ELY keskus laatii omaa aluettaan koskevat toimenpideohjelmat Alueellisista toimenpideohjelmista kootaan koko vesienhoitoalueen kattavat vesienhoitosuunnitelmat Vesienhoitosuunnitelmat hyväksytään Valtioneuvostossa ja raportoidaan Komissiolle Sykli toistuu 6.v. välein Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalue VHA2 Vuoksen vesienhoitoalue VHA1 Kaakkois Suomen 3 ELY keskus Pintavesien tila arviointi Pintaveden tila Biologiset laatutekijät Kasviplankton Vesikasvit Piilevät Pohjaeläimet Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät (kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ph) Ekologinen tila Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Sedimenttien haitalliset Paineet aineet (dioksiinit, hydrologismorfologinen tila furaanit, elohopea) (vaellusesteet, perkaus) Kemiallinen tila Hyvä Huono EU:n prioriteettiaineet (Vaarallisten aineiden asetuksen liitteiden 1C ja D ainepitoisuudet vedessä, elohopea ahvenessa) 2
3
Yhdyskunnat ja haja asutus Pintavesien ekologinen tila VHA1 (Vuoksen vesienhoitoalue) 4
Pintavesien ekologinen tila VHA2 (Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalue) Pintavesien kemiallinen tila (elohopea ahven 15 2cm, alustavat tulokset) Ympäristölaatunormin ylitykset Tammijärvi Kivijärvi pohjoisosa Kotkan edusta Vehkajärvi Torsa Pieni Torsa Haapavesi Kauvonselkä Eri asia kuin haitallisuus ihmiselle: Elintarvikkeena käytettävän kalan elohopeapitoisuus ei saa ylittää,5 milligrammaa kilossa kalan tuorepainoa kohti laskettuna (mg/kg tp). Petokaloilla pitoisuusraja 1, mg/kg tp.) 5
Pintavesien kemiallinen tila 17.3.215 Lisää viraston nimi, tekijän nimi 12 ja osasto 6
8 6 4 2 VHA1 yhdyskuntien fosforikuormitus ja virtaama 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 2 15 1 5 Fosfori t/a Virtaama 1*m3/a VHA1 yhdyskuntien typpikuormitus ja virtaama 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Typpi t/a 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 18 16 14 12 1 8 6 4 2 13 Yhdyskuntien ohjauskeinot ja toimenpiteet Imatran Meltolan jätevedenpuhdistamo peruskorjataan 218 219, jolloin fosforin ja kokonaistypenpoisto tehostuu. Myös jäteveden desinfiointiin varaudutaan. Lappeenrannan Toikansuon ja Oravaharjun jätevedenkäsittelyn lopullista ratkaisua ei ole vielä tehty. Lappeenrantaan rakennetaan uusi tehokas puhdistamo suunnittelukauden aikana. Puhdistamoon rakennetaan kokonaistypen poisto ja hygienisointi. Lappeenrannan Ylämaan jätevedenpuhdistamon luvan uusimisen yhteydessä tulisi selvittää, onko purkuvesistön tilan kannalta tarpeen tehostaa puhdistamon toimintaa ammoniumtypen poiston ja hygienisoinnin osalta. Nuijamaan puhdistamon luvassa on nitrifikaation selvitysvelvollisuus. Puhdistamo jouduttanee saneeraamaan vuosina 218 219. Vaihtoehtona on siirtoviemärin rakentaminen Nuijamaantien perusparannuksen yhteydessä. Mikäli Nuijamaa Mustola siirtoviemäri toteutuu, on myös Konnunsuon jätevesien johtaminen Lappeenrannan verkostoon toteutettavissa hankkeen yhteydessä. Luumäen tulee selvittää mahdollisuus vapauttaa Urpalanjoki jätevesikuormituksesta sekä suunnitelma jätevesien käsittelyn merkittävää tehostamista. Samassa yhteydessä on tarpeen tarkastella myös kokonaistypen poiston tarvetta. Kirkkojoella ja Urpalanjoen yläosalla vedenlaadussa on hygienia ongelmia. Puhdistamon saneerauksen arvioidaan toteutuvan n. 218 22. Parikkalan jätevedenpuhdistamo tulee saneerata vuosien 214 215 aikana. Parikkalan kunta selvittää myös kehittyneiden suodatustekniikoiden hyödyntämistä osana tehokasta puhdistusprosessia. Osana puhdistusprosessin tehostamista tulee selvittää myös hygienisoinnin tarve. Rautjärven puhdistamon suuntaa antava arvio saneerausaikataulusta on 217 219. Suunnittelun yhteydessä tulee selvittää ammoniumtypen/kokonaistypen poistamisen ja hygienisoinnin tarve. Savitaipaleen jätevedenpuhdistamo saneerataan 215 216. Seuraavan luvantarkistuksen yhteydessä tulisi selvittää myös mahdollisuudet jätevedenpuhdistamon lakkauttamiseen ja jätevesien johtamiseen siirtoviemärillä Lemin kautta Lappeenrantaan. Suunnittelun yhteydessä tulee selvittää ammoniumtypen/kokonaistypen poistamisen ja hygienisoinnin tarve. 7
17.3.215 Lisää viraston nimi, tekijän nimi 15 ja osasto 18 16 14 12 1 8 6 4 2 VHA2 yhdyskuntien fosforikuormitus ja virtaama 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 3 25 2 15 1 5 Fosfori t/a Virtaama 1*m3/a 7 6 5 4 3 2 1 VHA2 yhdyskuntien typpikuormitus ja virtaama 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 3 25 2 15 1 5 Typpi t/a Virtaama 1*m3/a 16 8
Yhdyskuntien ohjauskeinot ja toimenpiteet Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen puhdistamo ja siirtoviemäriratkaisut ovat pääosin valmiit Siirtoviemäri poistaa Sippolan puhdistamon käytöstä Yhdellä kemianteollisuuden laitoksella on vielä käytössä dikloorietaania, joka on vaarallisten ja haitallisten aineiden listalla. Ainetta on päätynyt viemärin kautta Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Kyseisen aineen käytöstä ollaan kuitenkin luopumassa lähivuosina. Asia käsitellään ympäristölupamenettelyssä. Yhdyskuntien ohjauskeinot ja toimenpiteet Vuotovesien määrän vähentäminen on suunnittelukauden keskeinen tavoite. viemäreiden saneeraus sekaviemäröinnin vähentäminen tonttien kautta viemäreihin päätyvien hulevesien vähentäminen Tavoitteena on vähentää suunnittelukaudella vuotovesien määrää keskimäärin vähintään 1 prosenttiyksiköllä. Tavoitteena on lisäksi, että viemäriverkostosta saneerataan 2 % vuosittain, jolloin verkoston korjausvelan kasvu voidaan pysäyttää. Käytännössä viemäriverkostojen saneerauksen vuosittainen määrä ja kustannukset kaksinkertaistuvat. Ohjauskeinot VHS: Velvoitetaan yli 1 asukasvastineluvun puhdistamot selvittämään haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöt päivitetään tarkkailuohjelmat. Edistetään vesihuoltolaitosten alueellista yhteistyötä 9
I ja II luokan pohjavesialueet (285 kpl) Riskipisteytys ja pohjaveden laatutietojen tarkastelu Ei merkittävää ihmistoimintaa, josta aiheutuisi riskejä pohjaveden laadulle tai määrälle riskejä Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoa Selvityskohde Riskejä kuvaavaa laatutietoa on riittävästi ja..pohjaveden laadussa ei näy ihmistoiminnan vaikutus..pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus (ympäristönlaatunormin ylitys) Riskialue Kemiallisen tilan arviointi Hyvä kemiallinen tila Huono kemiallinen tila Talousveden laatuvaatimus (STM 41/21) Ympäristönlaatunormi (341/29) Luonnontilainen pohjavesi NO3 5 mg/l 5 mg/l (ohjeellinen < 1 mg/l arviointiperuste 15 mg/l) NH4,5 mg/l,25 mg/l <,1 mg/l Tornionmäki NO3: 1 mg/l Tuohikotti NO3: 19 mg/l Simpele NO3: 2 mg/l NH4:,28 mg/l Elimäen kirkonkylä NO3: 2 mg/l Taavetti NO3: 6 mg/l Riskialue Selvityskohde = Pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus = Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoja 2 1
sulfaatti öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX yhdisteet Cl ravinnepitoisuudet koholla Liuottimet: tetrakloorieteeni torjunta aineet: heksatsinoni, atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, terbutylatsiini.. Liuottimet: tetrakloorieteeni Cl, Pb ravinnepitoisuudet koholla Cl torjunta aineet: atratsiini, DEA, DEDIA, DIA, heksatsinoni, bromasiili akryylinitriili ja amidi, styreeni, trikloorietaani, dikloorimetaani.. Cl 21 Yhdyskuntien ohjauskeinot ja toimenpiteet pohjavesille Ehkäistään jätevesistä aiheutuvia riskejä pohjavesialueilla : viemäriverkostojen ja jätevesipumppaamojen kunnon tarkastuksilla ja saneerauksilla sekä haja asutusalueiden kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien saattamisella asetuksen ja kuntien ympäristönsuojelumääräysten mukaiseen kuntoon. Kiinnitetään huomiota hulevesien käsittelyyn ja johtamiseen pohjavesialueilla erityisesti teollisuus ja logistiikka alueiden osalta. Pohjavesialueille ei sijoiteta uusia pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja kuten kaatopaikkoja, hautausmaita, golfkenttiä, ampumaratoja tai moottoriurheiluratoja. 11
Vesiympäristölle haitallisten aineiden kartoitus Haitallisten aineiden riittävän kattava huomioiminen ympäristölupaprosessissa on edellytyksenä toiminnan päästöjen hallinnalle. Ympäristöpitoisuuksien seuranta ja kartoitus on tärkeä keino etenkin hajapäästöjen tunnistamisessa Haitallisten aineiden suuresta lukumäärästä johtuen seuranta perustuu riskiperustaiseen priorisointiin, kartoitusten käyttöön sekä ainekohtaisiin menetelmiin. Lupa ja valvontaviranomaisten velvollisuutena on huolehtia määräysten täytäntöönpanosta. Kyselykirje toiminnanharjoittajille (n. 8 kpl) Vaaralliset aineet ja kemikaalitaulukko 23 Asiaa koskeva lainsäädäntö Ympäristönlaatunormit VNA 122/26 (muutos 868/21) 6 liitteet 1 C ja D Muu kuin luvanvarainen toiminta, ELY:n huolehdittava Luvanvaraisesta toiminnasta säädetään erikseen Pintaveden tarkkailu YSL 46 ja YSA 19 tarkkailumääräykset VNA 122/26 (muutos 868/21) 7 Ympäristöluvanvaraisen toiminnan tarkkailtava liitteen 1 C kyseiselle toiminnalle relevantteja aineita ja liitteen 1 D niitä aineita, joita pääsee tai huuhtoutuu merkittävässä määrin. 24 12
Arviointimenettely tarkkailun tarpeen selvittämiseksi Lähde: Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annettujen säädösten soveltaminen Kuvaus hyvistä menettelytavoista, Ympäristöministeriön raportteja 15/212 25 13