Ohje viranomaisille 7/2012 1 (5) Jakelussa mainituille Tupakkalain muutos lastensuojelulaitoksissa Yleistä Tupakkalakia (693/1976) on muutettu 1.1.2010 lukien (698/2010). Lain uutena tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen Suomessa. Tavoitteeseen pyritään ehkäisemällä erityisesti lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamista. Lakimuutokseen sisältyy säännöksiä, jotka myös lastensuojelulaitosten on otettava toiminnassaan huomioon. Tupakkalain 12 :n perusteella ehdoton tupakointikielto koskee lastensuojelulain nojalla hoitoa antavien laitosten alle 18-vuotiaille tarkoitettuja sisätiloja ja heille tarkoitettuja ulkoalueita. Lisäksi tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito on lain 11 :n perusteella kielletty alle 18-vuotiaalta. Myös tupakkatuotteiden myyntiä ja muuta luovuttamista alle 18-vuotiaalle koskevia säännöksiä on täsmennetty lain 10 :n muutoksella. Lastensuojelulakia (417/2007) ei ole muutettu tupakkalain yhteydessä. Tupakkalain 2 :n 1 momentin 6 kohdan mukaan tupakoinnilla tarkoitetaan tupakkatuotteen polttamista tai muuta käyttämistä nautintoaineena, ja 3 kohdan mukaan tupakkatuotteella tarkoitetaan tupakasta kokonaan tai osittain valmistettuja, poltettavaksi, sieraimiin vedettäväksi, imeskeltäväksi tai pureskeltavaksi tarkoitettuja tuotteita, riippumatta siitä, onko tupakka geneettisesti muunnettua vai ei. Valvira on valmistellut ohjeen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tupakointikielto lastensuojelulaitoksissa Lastensuojelulaitosten alaikäisille tarkoitetuilla sisä- ja ulkoalueilla on voimassa ehdoton tupakointikielto. Lastensuojelulaitoksen edellä tarkoitettuihin sisä- tai ulkotiloihin ei ole mahdollista järjestää minkäänlaista tupakointiin tarkoitettua huonetta tai muuta tilaa taikka tupakointipaikkaa. Tupakointikielto koskee laitoksen henkilöstöä ja lapsia sekä kaikkia muitakin, jotka asioivat tai oleskelevat laitoksen sisätiloissa tai ulkoalueella. Lisäksi tupakointi on kielletty mm. perusopetusta antavien oppilaitosten sisätiloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla. Koulukodit ovat paitsi lastensuojelulaitoksia myös opetuslainsäädännön perusteella perusopetusta antavia oppilaitoksia. Valvira on laatinut yhdessä Opetushallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa erillisen ohjeen tupakkalain soveltamisesta oppilaitoksissa (Dnro 8131/11.02.04.01.03/2010). Lastensuojelulaitoksen on huolehdittava tupakointikieltojen valvonnasta ja noudattamisesta. Tupakkalain 12 :n perusteella tupakointikiellon piiriin kuuluvan sisätilan tai ulkoalueen haltijan tulee asettaa näkyville tupakointikiellon osoittavat opasteet. Käytännössä tämä tarkoittaa, että laitoksen
Ohje viranomaisille 7/2012 2 (5) hoito- ja kasvatustehtävistä vastaavan johtajan tulee tiedottaa sekä henkilöstölle että lapsille lain sisällöstä ja huolehtia tupakointikieltoa koskevien opasteiden asettamisesta sisä- ja ulkotiloihin. Opasteiden on tupakkaasetuksen (225/1977) 14 :n mukaan oltava sisällöltään yksiselitteisiä sekä kooltaan ja sijoittelultaan sellaisia, että ne ovat laitoksen sisätiloihin tai ulkoalueelle saapuvien tai siellä oleskelevien helposti havaittavissa. Jos laitokseen on useita eri kulkureittejä tai sisäänkäyntejä, on perusteltua asettaa tupakointikielto-opasteet näiden kaikkien varrelle. Mikäli tupakointikiellon piiriin kuuluvan sisätilan tai ulkoalueen haltija tai hänen edustajansa, käytännössä siis lastensuojelulaitoksen hoito- ja kasvatustehtävistä vastaava johtaja, tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta sallii tupakoinnin kiellon piirissä olevilla alueilla, hän voi syyllistyä tupakkalain suojaamistoimenpiteiden rikkomiseen, josta voidaan tupakkalain 33 :n perusteella tuomita sakkorangaistus. Vastuun arvioinnissa vaikuttaa esimerkiksi se, onko tupakointikielto-opasteet asetettu asianmukaisesti näkyville, sekä se, onko henkilöstölle ja lapsille tiedotettu riittävästi tupakointikielloista. Lisäksi se, joka laitoksen haltijan tai hänen edustajansa taikka tupakkalain noudattamista valvovan viranomaisen huomautuksesta huolimatta jatkaa tupakointia alueella, jossa se on kielletty, voidaan tuomita tupakointirikkomuksesta sakkoon. Rikosoikeudellinen vastuu koskee 15 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Toistuvasta tupakointikieltojen rikkomisesta on perusteltua ilmoittaa tupakkalakia valvovalle kunnan viranomaiselle tai viime kädessä poliisille. Tupakkalain 14 a :n nojalla kunta valvoo tupakointikieltojen ja rajoitusten noudattamista toimialueellaan. Tupakkalain 17 :n ja 20 :n perusteella kunnan valvontaviranomaisella on mahdollisuus kieltää tupakkalain säännösten vastainen toiminta. Kunta voi tehostaa antamaansa kieltoa tai määräystä mm. uhkasakolla. Tupakkatuotteiden hallussapitokielto Tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Tupakkatuotteiden hallussapitoa ei ole säädetty rangaistavaksi, eikä siitä tupakkalain perusteella aiheudu muitakaan seuraamuksia. Myöskään poliisi ei valvo hallussapitokiellon noudattamista. Tupakkalaissa ei ole säännöstä, jonka perusteella voitaisiin ottaa tupakkatuotteita pois alle 18-vuotiaan hallusta. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön (StVM 14/2010) mukaan kiellon noudattamiseen valvontaan liittyvistä ongelmista huolimatta sillä on huomattava merkitys sekä käyttäytymisnormien muodostumiseen ja tupakoinnin vastaisen kasvatuksen kannalta. Kiellolla tuetaan erityisesti koulujen ja muiden oppilaitosten samoin kuin seurakuntien, urheiluseurojen ja nuorisotyön ohjaajien päätöksentekoa lasten ja nuorten tupakoinnin rajoittamiseksi. Lastensuojelulaitoksen ja kunnan sosiaaliviranomaisen on perusteltua tiedottaa kiellosta ja sen merkityksestä lastensuojelun piirissä oleville lapsille, heidän huoltajilleen ja vanhemmille sekä laitoksen henkilöstölle. Hallussapitokielto on tarkoitettu kaikille aikuisille vahvaksi viestiksi siitä, että alaikäisten tupakointia ei pidä hyväksyä.
Ohje viranomaisille 7/2012 3 (5) Tupakkatuotteiden myynti ja muu luovutus Tupakkalain 10 :n mukaan tupakkatuotetta ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaalle. Tupakkatuotteiden elinkeinotoiminnassa tapahtuva myyminen ja muu luovuttaminen alle 18-vuotiaille on jo ennestään ollut tupakkalaissa kiellettyä. Tupakkalain muutosten johdosta myös yksityishenkilöiden on kiellettyä myydä tai muuten luovuttaa tupakkatuotteita alle 18-vuotiaille. Tupakkalain 31 c :n mukaan se, joka myy tai muutoin vastiketta vastaan luovuttaa taikka välittää tupakkatuotteen alle 18-vuotiaalle syyllistyy tupakkalaissa tarkoitettuun tupakan myyntirikokseen, josta voidaan tuomita rangaistuksena sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Tupakkatuotteen vastikkeeton luovuttaminen alaikäiselle on tupakkalain mukaan kiellettyä, mutta ei kuitenkaan rangaistavaa. Jos lastensuojelulaitoksessa myydään tai välitetään vastiketta vastaan tupakkatuotteita alle 18-vuotiaille, asiasta voidaan ilmoittaa poliisille esitutkinnan käynnistämiseksi. Tästä mahdollisuudesta on syytä tiedottaa laitoksen henkilökuntaa, lapsia sekä heidän huoltajiaan ja vanhempiaan. Vastuu alaikäisten tupakoinnin aloittamisen ehkäisemisestä on aikuisilla, eikä terveyskasvatuksellisesti ole merkitystä, miten tai mistä lapset saavat tupakkatuotteita. Poliisille on perusteltua tehdä ilmoitus myös siinä tapauksessa, että laitoksen läheisyydessä sijaitseva tupakkatuotteiden myyntipaikka myy tupakkatuotteita alle 18-vuotiaille lapsille. Lastensuojelulain ja tupakkalain yhteensovittaminen Lastensuojelulain mukaan laitoshuoltona järjestettävän huostaan otetun lapsen sijaishuollon aikana lapseen saadaan kohdistaa tiettyjä laissa määriteltyjä rajoitustoimenpiteitä. Lain 64 :n perusteella rajoitustoimenpiteitä saadaan kohdistaa lapseen vain siinä määrin kuin sijaishuollon tarkoituksen toteuttaminen, lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus taikka muun rajoitustoimenpiteitä koskevissa säännöksissä säädetyn edun turvaaminen välttämättä vaatii. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain niillä edellytyksillä, kuin kunkin rajoitustoimenpiteen osalta on erikseen säädetty. Lastensuojelulain 65 :n 1 momentin perusteella laitoksella on velvollisuus ottaa laitoksen haltuun lapsella hallussa olevat päihtymistarkoituksessa käytettävät aineet tai tällaisen aineen käyttöön erityisesti soveltuvat välineet. Lisäksi laitoksen haltuun saadaan ottaa aineet tai esineet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan lapsen omaa tai toisen henkilön henkeä, terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittamaan omaisuutta, jos on todennäköistä, että lapsi käyttää aineita tai esineitä säännöksen tarkoittamalla tavalla. Todennäköisyydellä säännöksessä tarkoitetaan yli 50 prosentin todennäköisyyttä, mitä koskeva arvio on suoritettava tapauskohtaisesti. Lastensuojelulain muuttamiseen johtaneen esityksen mukaan (HE 225/2004) päihtymistarkoituksessa käytettävällä aineella tarkoitetaan esimerkiksi alkoholilaissa tarkoitettuja alkoholijuomaa tai muuta alkoholipi-
Ohje viranomaisille 7/2012 4 (5) toista ainetta, huumausaineiksi luokiteltavia tai muita lääkkeitä sekä päihtymistarkoituksessa käytettäviä haisteltavia liuottimia. Aineet tai esineet, jotka ominaisuuksiensa puolesta soveltuvat vaarantamaan lapsen omaa tai toisen henkeä, terveyttä, turvallisuutta tai vahingoittamaan omaisuutta voivat olla esimerkiksi erilaiset terä- tai lyömäaseet ja myös yleisesti hyväksyttävän käyttötarkoituksen omaavat aineet ja esineet, kuten liima, sakset tai veitsi. Edelleen mainitussa hallituksen esityksessä on todettu, että johtoa sille, mitä aineita tai esineitä haltuunotto koskisi, voi hakea esimerkiksi järjestyslain säännöksistä. Vaikka tupakkatuotteiden hallussapito on tupakkalain perusteella kielletty alle 18-vuotiaalta lapselta, hallussapitokiellon rikkomisesta ei ole säädetty tupakkalaissa rangaistusta tai muutakaan seuraamusta. Näin ollen lastensuojelulaitoksen henkilökunta tai poliisikaan ei voi tupakkalain perusteella ottaa tupakkatuotteita pois alaikäisen lapsen hallusta. Hallussapitokiellon noudattamista ei myöskään voida tupakkalain perusteella tarkastaa puuttumalla lapsen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen tai tutkimalla lapsen omaisuutta. Lastensuojelulain rajoitustoimenpiteitä saa käyttää vain siihen tarkoitukseen kuin lastensuojelulaissa on säädetty. Tupakkatuote ei ole lastensuojelulaissa tarkoitettu päihtymistarkoituksessa käytettävä aine, joten tupakkatuotteen haltuunotto lastensuojelulain perusteella ei ole mahdollista. Tupakkatuotteen ei ole tarkoitettu olevan myöskään sellaisia lastensuojelulaissa tarkoitettu aine tai esine, joka ominaisuuksiensa puolesta soveltuu vaarantamaan lapsen omaa tai toisen henkilön henkeä, terveyttä tai turvallisuutta tai vahingoittamaan omaisuutta. Lastensuojelulain muuttamista koskeneen esityksen mukaan (HE 225/2004) ominaisuuksiensa perusteella vaarallisten aineiden tai esineiden haltuunotto edellyttää lapsen aggressiivista käyttäytymistä tai muuta lapsen käyttäytymiseen perustuvaa uhkaa. Tupakkatuotteiden hallussapidossa ei ole kyse tällaisesta akuutista vaaratilanteesta. Tupakkatuotteiden ei ole myöskään tarkoitettu olevan lastensuojelulain 65 :n 3 momentin tarkoittamia lapsen oman tai toisten lasten sijaishuollon järjestämistä tai laitoksen yleistä järjestystä todennäköisesti vakavasti haittaavia muita kuin päihtymistarkoituksessa käytettäviä tai ominaisuuksiensa perusteella vaarallisia aineita ja esineitä. Lastensuojelulain 66 :ssä on säädetty mahdollisuudesta lapselle suoritettavaan henkilöntarkastukseen ja -katsastukseen. Jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsella on vaatteissaan tai muutoin yllään päihdyttämistarkoituksessa käytettäviä tai ominaisuuksiensa puolesta vaarallisia aineita tai esineitä, lapselle saadaan asian tutkimiseksi tehdä henkilöntarkastus. Jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsi on käyttänyt edellä tarkoitettuja päihdyttäviä aineita, häneen saadaan kohdistaa henkilönkatsastus, joka voi käsittää puhalluskokeen suorittamisen tai veri-, hius-, virtsa- tai sylkinäytteen ottamisen. Lisäksi lastensuojelulain 67 antaa mahdollisuuden lapsen omaisuuden ja hänelle osoitettujen lähetysten tarkastukseen ja erityisillä perusteilla myös lähetysten kokonaan luovuttamatta jättämiseen. Jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsella on hallussaan päihdyttämistarkoituksessa käytettäviä tai ominaisuuksiensa puolesta vaarallisia aineita tai esineitä, saadaan hänen käytössään olevat tilat tai hallussaan oleva omaisuus tarkas-
Ohje viranomaisille 7/2012 5 (5) taa. Vastaavasti, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapselle osoitettu kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti taikka muu lähetys sisältää edellä tarkoitettuja aineita tai esineitä, saadaan lähetyksen sisältö tarkastaa kirjettä tai muuta luottamuksellista viestiä lukematta. Vastaavalla tavalla kuin aineiden ja esineiden haltuunotosta on edellä todettu, lapsen henkilöntarkastus tai omaisuuden ja lähetysten tarkastaminen tai luovuttamatta jättäminen ei ole tupakkatuotteiden kohdalla mahdollista. Myöskään lapsen henkilönkatsastusta ei voida suorittaa lastensuojelulain perusteella tupakkatuotteiden käytön eli aikaisemman hallussapidon havaitsemiseksi. Valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan 9.9.2010 (OKV/1227/1/2009) katsonut, ettei tupakointiin liittyvissä rajoitustoimenpiteissä lapsen tai huoltajan mahdolliselle suostumukselle voida antaa asian arvioinnissa merkitystä. Lopuksi Lastensuojelulaitosten lapsille tarkoitettuja sisä- ja ulkotiloja koskevan tupakointikiellon noudattaminen edellyttää, että laitoksen hoito- ja kasvatushenkilöstö reagoi aktiivisesti tupakointikiellon rikkomuksiin käytettävissään olevin tavanomaisen elämän kohtuullisin kasvatuskeinoin. Edellä todettu tarkoittaa, että lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tukenaan laitoksen hoito- ja kasvatusvastuussa oleva henkilökunta selvittää lapsille tupakkalain merkityksen, velvoitteet ja mahdolliset terveydelliset ja muut seuraamukset. Tähän keskusteluun on perustelua ottaa mukaan myös lasten huoltajat, vanhemmat ja muut lapselle läheiset. Lisäksi on tärkeää, että lastensuojelulaitokset muutoinkin kaikin käytettävissä olevin keinoin tukevat lapsia ja nuoria pyrkimyksessä tupakoimattomuuteen. Laitoksiin tulisi luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa voidaan keskustella tupakointiin liittyvistä asioista ja näin voitaisiin välttyä tupakoinnin tai tupakoimattomuuden todistelusta mahdollisesti aiheutuvilta ristiriidoilta. Tämä ohje korvaa aikaisemman 14.12.2010 annetun ohjeen 6/2010. Johtaja Katariina Rautalahti Katariina Rautalahti Ylitarkastaja Riitta Husso Riitta Husso Jakelu Tiedoksi Aluehallintovirastot Sosiaali- ja terveysministeriö