TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632) RAKENTAMINEN Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? Tutkija Sakari Alasuutari, TTS Lypsykarjatilalla valaistuksen osuus sähkön kulutuksesta on vajaa prosenttia. Valaistuskyselyn mukaan, ja tuotantomuodosta riippumatta, tuotantorakennusten valaistuksessa koettiin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi kestävyys, toimintavarmuus ja käyttökustannukset. Kuvat: Sakari Alasuutari Valaistus on osa ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Uusia tuotantorakennuksia suunniteltaessa pyritään saavuttamaan myös hyvä valaistustaso. Uudet rakennukset ovat useimmiten niin korkeita, että valaisinten huolto tuo omat haasteensa. Kaikki valaisimet eivät myöskään toimi tuotantorakennusten haastavissa olosuhteissa toivotulla tavalla. Miten -luvulla kotieläintiloja rakentaneet kokivat onnistuneensa näiden ja monien muiden valaistukseen liittyvien haasteiden edessä. TTS selvitti Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamana nykypäivän tuotantorakennusten valaistustekniikkaa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa valaistustarpeesta tuotantorakennuksissa, valaistuksen järjestämisen vaihtoehdoista sekä valaistuksen vaatimasta energiantarpeesta ja valaistuksessa käytettävän energian säästömahdollisuuksista. Hankkeen tavoitteena oli myös selvittää, miten vastaajat arvostavat erilaisia valaistukseen liittyviä ominaisuuksia. Hankkeessa tehtiin uusille -luvulla rakennetuille kotieläintiloille kyselytutkimus, jossa kartoitettiin nykyisiä valaistusratkaisuja ja selvitettiin viljelijöiden tyytyväisyyttä nykytilanteeseen. Kyselyssä tiedusteltiin vastaajilta mm. erilaisia kokemuksia tuotantotilojen valaistuksesta. Tavoitteena oli saada selville, mihin oltiin tyytyväisiä ja mitkä tekijät aiheuttivat mahdollisesti ongelmia. Minkälaisia käytännön ratkaisuja oli käytössä mm. valaisinten huoltamiseen ja puhdis- tamiseen? Miten luonnonvalon saantiin oli kiinnitetty huomiota? Mitkä asiat yleensä koetaan valaistuksessa tärkeiksi? Tämä tiedote keskittyy valaistukseen liittyvien ominaisuuksien arvostamiseen. Mitä pidetään nä, mikä on vähemmän ä? Vaikuttaako tuotantosuunta siihen, mitkä ominaisuudet koetaan tärkeiksi? Valaistushankkeen tuloksia on esitelty tämän tiedotteen lisäksi TTS:n tiedotteissa 6/ ja 2/11, joissa käsitellään valaistuksen energian- TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632)
kulutusta kotieläintiloilla ja kokemuksia tuotantotilojen valaistuksesta kotieläintiloilla. Näitä kysyttiin Kyselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan asteikolla 1 5 (1 = ei, 5 = erittäin ), kuinka tärkeinä he pitivät tiettyjä valaistukseen ja valaisimiin liittyviä ominaisuuksia. Arvioitavat asiat olivat: hankintakustannus käyttökustannus helppokäyttöisyys toimintavarmuus kestävyys valaisimien varaosien saatavuus puhdistettavuus valaistussuunnitelma luonnonvalo tuotantotiloissa himmennettävyys / säädettävyys 3 ei Hankintakustannus Valaisinten hankintakustannuksen tärkeys vastaajien mielestä Hankintakustannus Valaisinten hankintakustannus ei ollut millään tuotantosuunnalla erityisen tekijä. Lintutiloilla asia koettiin ehkä kuitenkin tärkeimpänä, mikä onkin ymmärrettävää, koska koko siipikarjatuotanto perustuu sähkövalaistukseen. Tulos on sinänsä rohkaiseva, kun ajatellaan uusia energiatehokkaampia valaisimia. Esimerkiksi tuotantorakennuksiin soveltuvat, energiatehokkaat LED-valaisimet ovat vielä hinnaltaan moninkertaisia tavanomaisiin valaisimiin verrattuna. Kuitenkin LEDien hinnat tulevat koko ajan alaspäin, ja ehkä piankin ollaan sillä rajalla, että LEDien selvästi edullisemmat käyttökustannukset tulevat valinnassa ratkaisevaksi tekijäksi. 3 ei Käy ökustannus Käyttökustannus Valaisinten käyttökustannus koettiin selvästi hankintakustannusta mmäksi. Jälleen lintutiloilla asia koettiin tärkeimmäksi, mutta sielläkin vielä mmäksi kuin hankintakustannus. Myös maito-, nauta- ja sikatilat pitivät asiaa nä tai erittäin nä. Kaikissa tuotantomuodoissa valaistus koetaan merkittäväksi tuotantoympäristötekijäksi, ja valoja on poltettava joka tapauksessa useita tunteja päivässä. Valaistus on välttämätön kustannuserä. Valaistuksesta sinänsä ei voi tinkiä, mutta valaisinten käyttökustannukset toivotaan mahdollisimman edullisiksi. Helppokäyttöisyys Valaistuksen ja valaisimien helppokäyttöisyyttä pidettiin aika tasaisesti joko nä tai erittäin nä. Tuotantosuuntien välillä ei tässä ollut suuria eroja. Valaisinten helppokäyttöisyydestä todettiin mm., että suojakupujen kiinnitysmekanismit ovat usein kiusallisen pieniä ja lisäksi särkyvät luvattoman helposti. Valaistuksen käyttökustannusten tärkeys vastaajien mielestä 3 ei Helppokäy öisyys Valaisinten helppokäyttöisyyden tärkeys vastaajien mielestä 2 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632)
Valaistuksen toimintavarmuutta pidettiin kyselyssä yksimielisesti erittäin nä asiana. Loistevalaisimien kestävyydessä navettaolosuhteissa on kyselyn mukaan suurta vaihtelua. On tiloja, jossa joudutaan vuosittain vaihtamaan useampia lamppuja, ja tiloja, joissa samat lamput ovat toimineet viisikin vuotta. Kysytyistä ominaisuuksista lamppujen kestävyyttä pidettiin erittäin nä. Energiansäästölamppuja markkinoidaan pitkällä polttoiällä, kuten esim. kuvassa 8 vuodella. Kuitenkin lukemalla tarkkaan pakkauksen pientä tekstiä selviää, että luvattu polttoikä perustuu keskimäärin 3 tunnin polttoaikaan päivässä! Jos lamppua poltetaan vaikka 12 tuntia päivässä, on lampun polttoikä siten jo aivan jotain muuta kuin luvattu 8 vuotta. Kalliiden energiansäästölamppujen heikko kestävyys tuotantotiloissa mainittiin myös kyselyssä useammassa vastauksessa. Toimintavarmuus Valaistuksen toimintavarmuutta pidettiin varsin yksimielisesti erittäin nä asiana. Sika- ja lintutiloista yli oli tätä mieltä johtuen jälleen sähkövalaistukseen perustuvasta tuotantotavasta. Myös maitotiloilla toimintavarmuutta arvostettiin; vastaajista 75 oli tätä mieltä. Naudanlihantuotantotiloillakin suurin osa piti toimintavarmuutta erittäin nä, mutta kuitenkin selvästi harvempi kuin muissa tuotantomuodoissa. Tämän toisaalta ymmärtää, koska nautakasvattamot yleisesti hyödyntävät luonnonvaloa tehokkaasti mm. avonaisten ruokintapöytien kautta. 3 ei Toimintavarmuus Valaisinten toimintavarmuuden tärkeys vastaajien mielestä Kestävyys Ominaisuuksista kestävyys arvotettiin yksimielisimmin erittäin ksi. Sikatiloista, lintutiloista 91,7, maitotiloista 81,9 ja nautatiloistakin 52 piti valaisimien kestävyyttä erittäin nä asiana. Kaikissa tuotantomuodoissa olosuhteet ovat äärimmäiset valaisimia ajatellen ja huonoja kokemuksia heikosti kestävistä valaisimista lähes kaikilla. Mitä paremmin lamput kestäisivät, sitä harvemmin tarvitsisi nousta kiipeilemään hankalissa olosuhteissa valaisimia huoltamaan. 3 ei Kestävyys Valaisimien kestävyyden tärkeys vastaajien mielestä TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632) 3
EU-asetuksen myötä elohopeahöyrylamppujen markkinoille saattaminen tulee kielletyksi vuonna 15. Elohopeavalaisimia asennetaan kuitenkin edelleen uusiinkin tuotantorakennuksiin, kuten kuvan maneesiin. Koko valaisimet voidaan joutua uusimaan muutaman vuoden kuluttua. Varaosien saatavuus Valaisinten varaosien saatavuutta pidettiin aika tasaisesti nä tai erittäin nä. Sikatiloilla asia koettiin muita mpinä, ja nautatiloillakin nä mutta ei erittäin nä. Asia tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi valaisimen suojakuvun rikkoutuessa. Mikäli valaisinmalli on jo poistunut markkinoilta, voi uuden suojakuvun saaminen olla vaikeaa, ja onkin hankittava kokonaan uusi valaisin. Puhdistettavuus 3 ei Varaosien saatavuus Valaisimien varaosien saatavuuden tärkeys vastaajien mielestä Valaisinten puhdistettavuus koettiin sika- ja lintutiloilla selvästi mmäksi kuin maito- tai nautatiloilla. Asia kävi kyselyssä ilmi myös valaisinten puhdistuskäytännöistä. Sika- ja lintutiloilla valaisimet puhdistetaan säännöllisesti ja rutiininomaisesti useita kertoja vuodessa. Toisaalta maito- ja nautatiloilla hyödynnetään poikkeuksetta myös luonnonvaloa, eikä valaisinten likaantumista koeta niin helposti ongelmaksi varsinkaan pitkän päivän aikaan keväällä ja kesällä. 3 ei Puhdiste avuus Valaisinten puhdistettavuuden tärkeys vastaajien mielestä 4 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632)
Milloin tuotantomuoto sen sallii, kannattaa luonnonvaloa hyödyntää mahdollisimman paljon. Luonnonvalo on halvinta valoa. Esimerkiksi navetan valoharjalla saadaan ilmaista luonnonvaloa tehokkaasti kohdistumaan ruokintapöydälle. Valaistussuunnitelma Kyselyn mukaan suurimman osan tuotantorakennusten valaistuksista, 42,9, oli suunnitellut sähkösuunnittelija. Suunnittelija ja viljelijä yhdessä olivat suunnitelleet valaistuksista. Viljelijä itse oli suunnitellut 19,4 tuotantotilojen valaistuksesta. Laitetoimittaja oli suunnitellut valaistuksen 3,4 kohteista. Laitetoimittaja ja viljelijä yhdessä olivat suunnitelleet 2,9 kohteista. Meijerin tai teurastamon edustaja oli suunnitellut lähinnä sikaloiden ja lintuhallien valaistuksia. Valaistussuunnitelmaa lintutilat pitivät selvästi muita tuotantomuotoja mpänä. Sika- ja nautatilat pitivät suunnitelmaa nä, mutta maitotilat vain nä. Luonnonvalo tuotantotiloissa Luonnonvalon tärkeys jakoi tuotantomuodot selvästi eri leireihin. Lintutilat eivät pitäneet luonnonvaloa juuri lainkaan nä, kun taas maitotilat ja nautatilat arvottivat se erittäin ksi. Sikatilat asettuivat välimaastoon pitäen luonnonvaloa nä tai nä. Navetoissa suuret ikkunat mainittiin useimmin, vastauksista, joiden kautta luonnonvaloa saadaan sisätiloihin. Yhä useammin korkeisiin rakennuksiin tehdään myös suuret päätyikkunat, joiden kautta valoa tulee myös pitkälle keskelle rakennusta. Erilaisia valokatteita on myös paljon käytössä. 3 3 ei ei Valaistussuunnitelma Luonnonvalo tuotanto loissa Valaistussuunnitelman tärkeys vastaajien mielestä Luonnonvalon tärkeys vastaajien mielestä TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632) 5
Hinta 6, Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L 1799-5485, ISSN 1799-5485 (Painettu), ISSN 1799-5523 (Verkkojulkaisu), Oy Fram Ab, Vaasa 11 Himmennettävyys / säädettävyys Valon himmennettävyys ja säädettävyys on lintutiloilla aivan keskeinen tekijä. Lintutiloista 92,3 pitikin asiaa erittäin nä, kun muut tuotantomuodot eivät kokeneet ominaisuutta ollenkaan samalla lailla. Maito- ja nautatiloille asia oli vain. Sikatiloille asia ei ollut tai korkeintaan. YHTEENVETO Valaistus on merkittävä tuotantoympäristötekijä. Riittävä valaistus on ä niin eläimille kuin hoitajillekin, minkä lisäksi ensiluokkaisten elintarvikkeiden tuottaminen vaatii tuotantotiloissa hyvän valaistuksen. Valaistus on välttämätön kustannuserä, eikä valaistuksesta sinänsä voi tinkiä, mutta valaisinten käyttökustannukset toivotaan mahdollisimman edullisiksi. Tuotantomuodosta riippumatta tuotantorakennusten valaistuksessa koettiin tärkeimmiksi ominaisuuksiksi juuri käyttökustannukset yhdessä kestävyyden ja toimintavarmuuden kanssa. Valaisimilta toivotaan hyvää kestävyyttä ja toimintavarmuutta, koska niiden huolto on tullut yhä vaativammaksi. Uudet tuotantorakennukset ovat yhä suurempia ja korkeampia. Valaisimia on oltava vähintään kymmeniä, ja ne asennetaan yhä korkeammalle. Kyselyn mukaan 67 vastaajista koki korkealla olevien valaisinten huoltotyöt ja lamppujen vaihdot ongelmallisiksi. Varsinkin eläinten eristäminen ja liukkaus koettiin ongelmaksi. Aina tarvitaan kaksi ihmistä lamppujen vaihtoon. Yksin ei tehtävään voi ryhtyä. Mahdollisuudessa hyödyntää luonnonvaloa on suuria eroja eri tuotanto- 3 ei Himmenne ävyys / sääde ävyys Valon himmennettävyyden / säädettävyyden tärkeys vastaajien mielestä muotojen välillä. Maidontuotannossa ja naudanlihantuotannossa pyritään nykyisin hyödyntämään entistä enemmän ilmaista luonnonvaloa, mikä näkyi myös kyselyssä. Sen sijaan siipikarjantuotanto toimii nykyisin täysin sähkövalaistuksen varassa, minkä vuoksi valaistuksen himmentämismahdollisuutta pidetään erittäin nä. Tulevaisuudessa myös tuotantorakennusten valaistus on mietittävä uusiksi. EU-direktiivin myötä on alettu jo poistaa perinteisiä hehkulamppuja kaupoista. Vuonna 12 poistuvat viimeisetkin hehkulamput, vuonna 15 kielletään elohopealamppujen tuonti markkinoille ja vuodesta 17 alkaen kielletään magneettisella virranrajoittimella varustettujen loistevalaisinten tulo markkinoille. Ehkä LED-valaistus on siihen mennessä kehittynyt kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Uusimpia TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus -sarjan tuotoksia 632 Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? Sakari Alasuutari. 6 s. 631 Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat. Reetta Palva. 12 s. 63 Lypsykarjanavetan rakennusprojektin ja tuotannon laajentamisen johtaminen. Mika Tiikkainen, Reijo Virkkunen, Kalevi Paldanius, Janne Karttunen ja Eerikki Kaila. 8 s. 629 Kokemuksia tuotantotilojen valaistuksesta kotieläintiloilla. Sakari Alasuutari. 8 s. 628 Huolto- ja korjaustilojen toteutusmalleja maatiloille. Tapani Kivinen ja Markku Lätti. 8 s. 627 Huoltoyrittäjät maatilayritysten kumppaneina. Markku Lätti. 6 s. 626 Maatilan huolto- ja korjaustyöt. Markku Lätti. 8 s. 625 Valaistuksen energiankulutus kotieläintiloilla. Sakari Alasuutari. 12 s. Osta TTS:n tiedotteet verkkokaupasta www.ttskauppa.fi TTS - TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), 51 Rajamäki, puh. (9) 24 Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI-51 Rajamäki, Finland tel. +358 9 24 www.tts.fi, www.ttskauppa.fi, asiakaspalvelu@tts.fi 6 TTS:n tiedote: Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632)