LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 16/2009/2 Dnro LSY 2007 Y 402 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJAT Miekkajärven vedenkorkeuden nykyisen tason pysyttäminen pohjapadolla ja järven ruoppaaminen, Alavus Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta ym. HAKEMUS Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta (Vesijättömaat RN:o 876:1:0, Yhteiset vesialueet, Alavus), Pirkko Reuna Tuuri (Maja aho RN:o 27:26, Alavus, Alavus), Jussi ja Esteri Laurila (Majaranta RN:o 27:28 ja Miekkaherra RN:o 27:27, Alavus, Alavus), Veikko Hietala (Mäntykallio RN:o 27:24, Alavus, Alavus), Yrjö Rintala (Kolmio RN:o 27:25 ja Miekkala RN:o 27:30, Alavus, Alavus), Lauri ja Anneli Pylkkönen (Kustaanmiekka RN:o 27:60, Alavus, Alavus), Anja Kuismin ja Kyllikki Laaksonen (Lumpukka RN:o 27:21, Syväranta RN:o 27:35, Alavus, Alavus), Anneli Jaskari (Miekkarinne RN:o 27:32, Alavus, Alavus), Aino Harsia ja Leevi Harsian kuolinpesä (Mäkelänmäki RN:o 27:42, Alavus, Alavus ja Mäkelänmäki 2 RN:o 41:1, Sapsalampi, Alavus), Elli Oksaharju (Ellilä RN:o 27:53, Alavus, Alavus), Kari ja Kirsti Saranpää (Miekkaharju 27:40, Alavus, Alavus ja Kallioniemi 41:0, Sapsalampi, Alavus), Petri ja Päivi Juurakko (Toukola RN:o 27:49, Alavus, Alavus), Pauli ja Pirkko Piiri (Touhula RN:o 27:48, Alavus, Alavus), Jari ja Sinikka Reinikka (Lepola RN:o 27:47, Alavus, Alavus), Soile Sippola (Tapiola RN:o 27:51, Alavus, Alavus), Kari ja Elina Aholainen (Jussila RN:o 27:71, Alavus, Alavus), Mauri ja Airi Inha (Kangas RN:o 27:72, Alavus, Alavus), Jarmo Linna ja Terttu Kotoneva (Haavisto RN:o 61:5, Alavus, Alavus), Timo Rajalahti (Miekkakallio RN:o 3:39, Sapsalampi, Alavus), Veli Karvonen (Äyräpää RN:o 3:24, Sapsalampi, Alavus), Martti Maja (Kiviranta RN:o 3:20, Sapsalampi, Alavus), Veikko Uusi Kakkuri (Uusimäki RN:o 3:15 ja Moisionkallio RN:o 3:16, Sapsalampi, Alavus), Taina Antosalo (Rantakallio RN:o 3:18, Sapsalampi, Alavus), Pentti ja Pirjo Rinta Kiikka (Kesäkallio RN:o 3:14, Sapsalampi, Alavus), Martti Laitio (Kallioniemi RN:o 3:13, Sapsalampi, Alavus), Rauno ja Anni Korpela (Jukola RN:o 3:12, Sapsalampi, Alavus), Timo Pyylampi (Miekkaoja RN:o 4:26, Sapsalampi, Alavus), Vesa Pyylampi (Jokiaho RN:o 4:28, Sapsalampi, Alavus), Seija Virtala (Lahdenoja RN:o 8:79, Sapsalampi, Alavus), Liisa ja Mika Uusitalo ja Mirja Tuhkanen (Miekkaniemi RN:o 3:34, Sapsalampi, Alavus), Kalevi Uusitalo (Uusitalo RN:o 3:7, Sapsalampi, Alavus), Pauli ja Marja Suokas (Rauhankallio RN:o 3:40, Sapsalampi, Alavus), Leena ja Unto Mäki (Lamminaho RN:o 3:41, Sapsalampi, Alavus), Ari Vuollet (Vuollet RN:o 2:48,
2 Sapsalampi, Alavus), Unto Vuollet (Vuolle RN:o 2:34, Sapsalampi, Alavus), Satu ja Eini Nieminen (Niemirinne RN:o 2:47, Sapsalampi, Alavus), Seppo ja Sirpa Uitto (Järvimäki RN:o 2:33, Sapsalampi, Alavus), Kari Asunmaa ja Aila Aho (Keisari RN:o 1:2, Sapsalampi, Alavus ja Miekkajärven erillinen vesijättö RN:o 872:4:0, Erilliset vesijätöt, Alavus), Eeva Keisala (Keisala RN:o 43:0, Sapsalampi, Alavus), Erkki Leppämäki (Kärki RN:o 37:0, Sapsalampi, Alavus), Jorma Lamminmäki (Rentola RN:o 36:1, Sapsalampi, Alavus), Veikko ja Pirkko Mäkinen (Toivola RN:o 36:2, Sapsalampi, Alavus), Heikki ja Laila Ryynänen (Mäntyniemi RN:o 36:3, Sapsalampi, Alavus), Mauno ja Hilkka Lehtovaara (Kallioniemi RN:o 36:4, Sapsalampi, Alavus) sekä Jarmo ja Paula Salo (Saloranta RN:o 36:5 ja Lamminmäki RN:o 36:6, Sapsalampi, Alavus) ovat 21.12.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Miekkajärven vedenkorkeuden nykyisen tason pysyttämiseen rakentamalla uusi pohjapato nykyisen tilalle sekä järven ruoppaamiseen 18.12.2007 päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti Alavuden kaupungissa. Edellä luetellut Miekkajärven rantakiinteistöjen omistajat ovat kokouksessaan 31.8.2007 päättäneet hakea ympäristölupaviraston lupaa Miekkajärven kunnostustoimenpiteille ja allekirjoittaneet lupahakemuksen sekä valtuuttaneet Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan hakemaan lupaa. Ympäristölupavirastoon toimitettuun hakemukseen on liitetty maanomistajien allekirjoitukset. Alavuden kalastuskunta niminen osakaskunta on ylimääräisessä yleiskokouksessaan 25.10.2007 päättänyt hakea ympäristölupaviraston lupaa Miekkajärven kunnostustoimenpiteisiin. Suunnitelma Yleistä Alavuden kaupungin koillisosassa sijaitseva Miekkajärvi on ympäristöineen tärkeä paikallinen kohde, jonka kehittämisestä sekä järven kunnostuksen ja hoidon tarpeesta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Paikalliset asukkaat ovat ponnistelleet vuosia Miekkajärven vedenkorkeuden tarkistamisen ja järven parantamisen puolesta. Hankkeen tavoitteena on säilyttää Miekkajärven vedenkorkeudet nykyisellä tasolla vakinaistamalla olemassa oleva 1980 luvulla rakennettu kivipato ja siten säilyttää Miekkajärven nykyinen tila ja arvo. Tavoitteena on myös luoda jatkossa edellytykset kunnostustoimille kuten ruoppauksille ja kasvillisuuden poistolle. Järveä on laskettu 1860 luvulla maanviljelyksen tarpeisiin. Järvelle tehtiin 1960 luvulla säännöstelysuunnitelma, jolla oli tarkoitus vähentää Lapuanjoen tulvia. Suunnitelman mukaan järven vedenpintaa olisi nostettu useita metrejä. Suunnitelmaa ei vastustuksesta johtuen kuitenkaan toteutettu, vaan järven lähtöuomaa perattiin vedenpinnan laskemiseksi. Järven luusuaan tehtiin ranta asukkaiden toimesta pohjapato 1980 luvulla. Padon vaikutuksesta järven alimmat vedenkorkeudet nousi
Vesistötiedot 3 vat noin puoli metriä. Pato rakennettiin ilman vesioikeuden lupaa, mistä johtuen pato on ollut kiistanalainen. Miekkajärvi sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueella (44), Alavudenjärven alueella (44.05) ja edelleen Miekkaojan valuma alueella (44.055). Suurin osa Miekkajärveen laskevista vesistä virtaa yläpuolisen Ristiinkäytävä nimisen järven kautta. Miekkajärven pinta ala on noin 75 ha, rantaviivan pituus on noin 8,8 km ja valuma alue on noin 46,7 km 2. Miekkajärven vedet laskevat Miekkaojaan ja edelleen Lapuanjoen kautta Alavudenjärveen. Miekkajärven vedenkorkeus riippuu olemassa olevan, 1980 luvulla rakennetun ja kiistanalaisen pohjapadon korkeudesta sekä sen alapuolisen Ritarintien sillan aukon koosta. Korkeuden N 43 +123,60 m alapuolella pato vaikuttaa vedenkorkeuksiin ja kyseisen korkeuden yläpuolella vedenkorkeuden määräävänä tekijänä on alapuolinen silta aukko. Miekkajärven nykyiset lähtövirtaamat sekä nykyiset ja ennen padon rakentamista vallinneet vedenkorkeudet on määritelty tehtyjen vedenkorkeushavaintojen ja 1D mallinnusohjelman avulla. Tunnusomaiset luvut on esitetty seuraavissa taulukoissa: Nykyinen vedenkorkeus N 43 + (m) Virtaama (m 3 /s) Ylivirtaama 5,24 Keskiylivirtaama 3,03 Keskivirtaama 0,36 Keskialivirtaama 0,03 Alivirtaama 0,00 Vedenkorkeus ennen patoa N 43 + (m) Muutos (m) Ylivedenkorkeus 124,37 124,37 0,00 Keskiylivedenkorkeus 123,93 123,91 +0,02 Keskivedenkorkeus 123,40 122,90 +0,50 Keskialivedenkorkeus 123,26 122,61 +0,65 Alivedenkorkeus 123,25 122,53 +0,72 Miekkajärvestä on olemassa vain 1970 luvun alusta peräisin olevia vedenlaatutietoja, joten järven nykytilan arviointi on vaikeaa. Havaintoajankohtana järvi on ollut humuspitoinen, ravinteisuudeltaan karu ja ph arvoltaan melko hapan. Happitilanne on ollut sekä pinta että alusvedessä melko heikko. Miekkajärven vedenlaatu edustaa tyypillistä pohjanmaalaista vedenjakaja alueen järveä. Vesi on tummaa ja humuksen värjäämää. Täydentävien vesinäytteiden ottoa ei katsottu tarpeelliseksi, koska nykyisen vedenkorkeuden säilyttäminen ei vaikuta vedenlaatua muuttavasti. Järven pohja on valtaosaltaan paksun orgaanisen liejun peitossa ja vain rakennetuilla rannoilla tai kallioisilla kohdilla ei ole liejua. Kairauksissa liejun paksuus ylitti monin paikoin 4 metriä, mikä oli kairaustangon pituus.
Toimenpiteet 4 Miekkajärvi on pieni järvi, jota ei ole luokiteltu valtakunnallisessa luokittelussa. Voidaan kuitenkin arvioida, että Miekkajärvi luokitellaan tyydyttävään tai välttävään tasoon kuten Lapuanjoki kokonaisuudessaan. Miekkajärvi sijaitsee lähellä vedenjakajaa, joten järven kuormituksen voidaan arvioida olevan kohtuullisella tasolla. Miekkajärven kalaston muodostavat ainakin hauki, ahven, kiiski, särki, lahna, made sekä istutettuina kuha ja siika. Elokuussa 2007 tehdyssä kasvillisuuskartoituksessa Miekkajärveltä on tavattu 18 rantaja vesikasvilajia. Kartoitusraportin mukaan Miekkajärven pohjapadolla ei liene suurta vaikutusta järven vesikasvillisuuteen, koska käytännössä keskivedenkorkeus ei muutu. Eniten kasvillisuuteen vaikuttavat vapaa ajanasukkaiden niittotoimenpiteet. Järven pohjoispää on kasvamassa umpeen ja vaatii vesikasvillisuuden poistoa ruoppaamalla. Pohjaeläimiä ei selvitetty, koska toimenpiteillä ei arvioida olevan vaikutuksia niihin. Toimenpiteiden vaikutusalueella ei ole suojelukohteita tai Natura alueita. Miekkajärven valuma alue on metsätalousvaltaista aluetta, jolle on leimallista pienet järvet ja lammet. Alueella on parikymmentä pientä vesistöä. Asutus on melko harvaa. Alueesta 2,9 % on peltoa, 5,0 % vesistöä ja noin 90 % metsää tai suota. Alueen maaperä on valtaosaltaan moreenia ja kalliota. Alavuden kaupunginvaltuusto on 12.6.2006 hyväksynyt Alavuden rantaosayleiskaavan, jossa Miekkajärven rannat on pääosin kaavoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja loma asuntoalueiksi. Tarkoituksena on pysyttää Miekkajärven keskivedenkorkeus tasolla N 43 +123,40 m, joka on vakiintunut keskivedenkorkeus. Miekkaojaan nykyisen kivipadon tilalle, Miekkaojan paalulle 190 tehdään uusi betoninen pohjapato. Miekkaojan syvyys padon kohdalla on noin 1 m. Rakennettavan pohjapadon harjan korkeus on N 43 +123,35 m ja harjan leveys virtauksen poikkisuunnassa 6,0 m. Harjassa on V:n muotoinen alivirtaama aukko, jonka leveys on 1,2 m. Aukon reunat ovat tasossa N 43 +123,35 m ja alin kohta tasossa N 43 +123,15 m. Pato luiskineen verhoillaan luonnonkivillä. Padon järven puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja laskuojan puoleinen kaltevuus 1:10. Rakentaminen suoritetaan vähän virtaaman aikana ja siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Rakentaminen voidaan suorittaan kuivatyönä, mikäli patokohdan ohi saadaan kaivettua väliaikainen ohitus tai mikäli pato tehdään kahdessa osassa uoman eri puoliskoille. Lisäksi Miekkajärven pohjoisosassa kahdella alueella poistetaan ruoppaamalla vesikasvillisuutta ja pohjaliejua, jotta avoin vesialue lisääntyy. Ruoppaus tehdään tasoon N 43 +122,00 m saakka.
Hankkeen hyödyt 5 Ruoppausmassojen määrä on yhteensä noin 18 000 m 3. Ruoppausmassat läjitetään järven länsipuolelle noin 700 metrin päässä järvestä AA:n omistamalla kiinteistöllä Nygård RN:o 3:35 (Sapsalampi, Alavus) sijaitseville läjitysalueille. Ruoppaus suoritetaan jään päältä talvella, kun jää ulottuu ruopattavissa kohteissa pohjaan saakka. Tällöin samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassat ajetaan läjitysalueille ja levitetään enintään 50 cm kerrokseksi, jolloin valumia ei pääse syntymään. Kunnostus pyritään toteuttamaan 1 2 vuoden kuluttua luvan tultua lainvoimaiseksi. Hankkeesta koituu hyötyä järven tilan säilymisen ja kohentumisen myötä. Rantakiinteistöjen arvon voidaan arvioida säilyvän erityisesti vedenpinnan pysyttämisen johdosta. Merkittävämpää kuitenkin on, että hankkeen toteuttamisella säilytetään ja parannetaan veden laatua, hidastetaan järven umpeenkasvua, parannetaan kalaston rakennetta ja elinolosuhteita, parannetaan järven virkistyskäyttömahdollisuuksia kuten uimista, veneilyä ja kalastusta sekä parannetaan maisemaa. Näitä hyötyjä on käytännössä mahdotonta arvioida rahallisesti, mutta hyötyjen voidaan katsoa olevan merkittäviä. Hyödyt ovat jo olleet nähtävissä järven tilan kohentumisena. Ruoppaus lisää veden virtauksia järven pohjoisosassa ja siten edistää alueen pysymistä vapaana vesialueena. Miekkajärven pohjapadolla ei liene suuremmin vaikutusta järven vesikasvillisuuteen, koska keskivedenkorkeus ei käytännössä muutu. Hankkeesta aiheutuvat vettymishaitat ja niiden korvaaminen Pohjapadon rakentamisesta aiheutuneessa vedenpinnan nousussa 1980 luvulla jonkin verran maa aluetta jäi veden alle ja ranta alueet vettyivät. Hakijat ovat esittäneet, että ranta alueille veden korkeuden noususta aiheutuvat haitat korvataan. Kiinteistökohtaiset vettymishaitat on laskettu käyttäen entistä ja nykyistä keskivedenkorkeutta ja niistä johdettua korvaustaulukkoa pelloille, metsille ja joutomaalle. Täyden kuivatussyvyyden omaavan pellon yksikköhintana on käytetty 6 500 euroa/ha, metsämaan 370 euroa/ha ja joutomaan 70 euroa/ha. Vapaa ajan käytössä oleville kiinteistöille koituu hankkeesta haittaa maa alueiden vettymisen vuoksi ja hyötyä järven parantuneena tilana. Tarkkoja rahallisia hyötyjä ja haittoja on kuitenkin hankala määrittää. Tässä hankkeessa on arvioitu, että vapaa ajan käytössä olevien kiinteistöjen hyödyt ja vettymishaitat vastaavat toisiaan eikä niiden osalta ole esitetty korvauksia. Muilta osin hakijat ovat tehneet kiinteistökohtaisen esityksen vettymishaittojen korvauksista.
6 Kiinteistötiedot, sopimukset, käyttöoikeudet ja käyttöoikeuskorvaukset Kustannukset Nyt rakennettava ja 1980 luvulla rakennettu pohjapato sijaitsevat Miekkaojassa hakijana olevan Vesa Pyylammen omistaman kiinteistön Jokiaho RN:o 4:28 (Sapsalampi, Alavus) alueella. Miekkaojan vesialue padon kohdalla ja koko Miekkajärven vesialue kuuluvat kiinteistöön Vesijättömaat RN:o 876:1:0 (Yhteiset vesialueet, Alavus), jonka omistaja on hakijana. Läjitysalueet sijaitsevat AA:n omistamalla kiinteistöllä Nygård RN:o 3:35 (Sapsalampi, Alavus). Kiinteistön omistajan kanssa on tehty sopimus läjityksestä. Hakijoilla on omistuksessaan 63,2 % veden ja rakenteiden alle jäävistä maa alueista. Hakijat ovat pyytäneet pysyvää käyttöoikeutta niihin toisille kuuluviin maa alueisiin, jotka ovat muuttuneet vesialueeksi vedenkorkeuden noustua pohjapadon rakentamisen seurauksena. Hakijat ovat tehneet kiinteistökohtaisen esityksen haettavista pysyvistä käyttöoikeuksista ja niistä maksettavista korvauksista. Täyden kuivatussyvyyden omaavan pellon yksikköhintana on käytetty 6 500 euroa/ha, metsämaan 370 euroa/ha ja joutomaan 70 euroa/ha. Veden alle jäävät alueet korvataan puolitoistakertaisina. Hankkeessa on katsottu, että vapaa ajan käytössä olevien kiinteistöjen hyödyt ja pysyvien käyttöoikeuksien myöntämisestä aiheutuvat edunmenetykset vastaavat toisiaan eikä niiden osalta ole esitetty korvauksia. Hakijoiden mukaan Miekkajärvellä ei ole vesijättöjä, vaan rantakiinteistöt ulottuvat vesialueeseen saakka. Tästä syystä veden alle jäävä alue on käyttöoikeuskorvauksissa aina laskettu kiinteistöön kuuluvaksi eikä osakaskunnan yhteiseksi alueeksi. Hakijat ovat arvioineet hankkeen kustannukset seuraavasti: Pohjapadon rakentaminen 5 000 Ruoppaukset 54 000 Korvaukset 6 808 Muut kustannukset 2 000 Yhteensä (veroton) 67 808 Ylläpitokustannuksia ei oleteta syntyvän. Ruoppaus toteutetaan, mikäli sille saadaan rahoitus. Padon ylläpito, hoito ja seuranta Padon ylläpito on hakijoiden vastuulla. Ylläpitoon ja hoitoon kuuluu pohjapadon tarkastus säännöllisesti ja mahdolliset korjaukset. Mahdolliset korjaukset tehdään Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Hankkeesta ei koidu ylläpidon ja hoidon lisäksi muita velvoitteita. Hakijat eivät ole katsoneet seurantaohjelmaa tarpeelliseksi.
Ehdotus hankkeen lupamääräyksiksi 7 Hakijat ovat ehdottaneet lupapäätökseen seuraavaa padon muotoa koskevaa lupamääräystä: Hakijoilla on oikeus korjata Miekkajärven luusuassa sijaitseva pohjapato siten, että padon harjan korkeus on N 43 +123,35 m ja harjan leveys virtauksen poikkisuunnassa 6,0 m, jossa on V muotoinen alivirtaama aukko. Alivirtaama aukko on leveydeltään 1,20 m ja sen reunat ovat tasossa N 43 +123,35 m ja alin kohta tasossa N 43 +123,15 m. Keskimääräinen vedenkorkeus pysyy entisellään ja on tällöin Miekkajärvessä N 43 +123,40 m. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Alavuden kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 23.6.2008. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET 1) Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksen mukaisesta vesistön kunnostamisesta ei aiheudu sellaisia vesilain 2 luvun 5 :ssä tarkoitettuja seurauksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle. Työt tulee ajoittaa tehtäväksi sellaiseen ajankohtaan, jolloin vesiluonnolle ja muulle ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Työn toteuttamisessa tulee käyttää ympäristön kannalta vähiten haittoja aiheuttavia työmenetelmiä. Erityisesti tulee välttää tarpeetonta veden samentamista. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota työalueiden maisemointiin. Hakijoiden on esitettävä Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolle vedenlaadun tarkkailusuunnitelma hyväksyttäväksi vähintään neljä viikkoa ennen töiden aloittamista. Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Länsi Suomen ympäristökeskuksen ympäristönsuojeluosastolle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Töiden lopettamisesta on ilmoitettava myös kirjallisesti. Lisäksi ympäristökeskus on todennut, että työn teettäjä on vastuussa työstä ja rakenteiden käyttämisestä aiheutuvasta haitasta ja edunmenetyksestä. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, että Miekkajärven vedenkorkeuden pysyttäminen ja ruoppaustoimenpiteet voidaan toteuttaa suunnitelmassa esitetyllä tavalla. On kuitenkin mahdollista, että ruoppaukset vapauttavat veteen hajoavaa ainesta, joka voi ainakin väliaikaisesti heikentää syvännealueen jo entisestään huonoa happitilannetta. Ruoppaukset on toteutettava siten, että
8 sameuden leviäminen on mahdollisimman vähäistä. Ruoppauksia ei tule tehdä kalojen kutuaikana. Rakennettavan padon alapuolista kiveystä on muotoiltava siten, että se mahdollistaa kalan vaelluksen padon yli. Luvan saajat on velvoitettava tarkkailemaan hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi viimeistään neljä viikkoa ennen töiden aloittamista. 3) BB ja CC (Lahti RN:o 33:11 ja Miekkajärvi RN:o 14:8, Alavus, Alavus) ovat todenneet, että Miekkajärven vedenkorkeutta on pidetty normaalitasoa (peruskartassa +122,8 m) korkeammalla laittomasti rakennetun padon avulla. Korkeasta vedenpinnasta on ollut jatkuvaa haittaa alavimpien peltolohkojen viljelykäytölle. Nykyisen padon aikana järvenpinta on laskenut vain joinakin kuivina kesäkuukausina niin alas, että alavat pellot ovat kestäneet työkoneiden painon. Nyt haetun uuden pohjapadon rakentamisen jälkeen veden korkeus olisi pysyvästi niin korkealla, että alavien peltolohkojen viljely kävisi lähes mahdottomaksi. Aliveden korkeus nousee 0,72 m. Muistuttajat eivät hyväksy padon rakentamista eivätkä nykyisen padon pysyttämistä. Laskuojista tehtyjen vedenpinnan korkeushavaintojen perusteella muistuttajat ovat päätelleet vettyvän pelto ja metsäalueen olevan hakemuksessa mainittua laajempi. Laajuuden määrittelyä vaikeuttaa tarkan vedenkorkeustiedon puuttuminen. Muistuttajat ovatkin vaatineet, että hakijat selvittävät vedenpinnan korkeuden metreinä merenpinnasta ja saattavat sen myös muistuttajien tietoon. HAKIJOIDEN SELITYS Hakijoille on varattu tilaisuus antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Miekkajärviseura ry. on laatinut selityksen, jonka Alavuden kalastuskunta nimisen osakaskunnan hoitokunta on hyväksynyt kokouksessaan 12.8.2008. Länsi Suomen ympäristökeskuksen muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että pato rakennetaan mahdollisimman pienen virtauksen aikana ja mahdollisuuksien mukaan kuivatyönä. Työt keskeytetään, mikäli virtaama kasvaa haitallisen suureksi. Ruoppaus suoritetaan jään päältä talvella helmi maaliskuussa, jolloin vedenkorkeus on alhainen ja samentuminen mahdollisimman vähäistä. Ruoppausmassoja ei päästetä valumaan takaisin vesistöön. Hakijoiden mukaan padon rakentaminen ei edellytä veden laadun seurantaa. Vaikutukset veden laatuun ovat häviävän pieniä, koska vedenkorkeus pysyy entisellä tasolla ja alapuolisen ojan samentuminen on vähäistä, kun työ tehdään kuivatyönä käyttäen ympäristölle parhaita työmenetelmiä. Seurannassa esille tulevat erot ilmentäisivät lähinnä muita seikkoja kuin työstä aiheutuvia vaikutuksia. Veden laadun seurantaohjelma toimitetaan hyväksyttäväksi neljä viikkoa ennen ruoppauksen aloittamista. Hakijoiden mukaan ruoppauksen ja
9 padon rakentamisen tarkkailuja ei voi yhdistää, koska toimenpiteet suoritetaan todennäköisesti eri vuosina eikä välttämättä peräkkäisinä vuosina. Hakijat toimittavat ympäristökeskukselle töiden aloittamisilmoituksen vähintään kolme kuukautta ennen töiden aloittamista ja valmistumisilmoituksen kolmen kuukauden sisällä töiden lopettamisesta. Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen muistutuksen osalta hakijat ovat lisäksi todenneet, että ruoppaukset suoritetaan kalojen kutuajan ulkopuolella. Hakijoiden mukaan padon rakentaminen ja ruoppaus eivät vaadi kalaston seurantaa. Ruoppaus tehdään samentumista välttävin työmenetelmin. Mikäli kalaston tarkkailua vaaditaan, pitäisi se tehdä vain ruoppauksen yhteydessä. Padon rakentamisen mahdollisia vaikutuksia kalastoon ei voida taloudellisesti järkevillä keinoilla saada selville ja kalastoseurannassa esille tulevat erot ilmentäisivät lähinnä muita seikkoja kuin työstä aiheutuvia vaikutuksia. Hakijat ovat esittäneet, että padon alapuolinen luiska rakennetaan suunnitelmassa esitettyyn kaltevuuteen 1:10, joka mahdollistaa kalan liikkumisen padon yli. Alivirtaama keskitetään alivirtaamaaukon kohdalle muotoilemalla luiskaan alivirtaamasyvennys. BB:n ja CC:n muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, että muistuttajat ovat oikeassa peltojen ja metsien kärsimästä vettymishaitasta, joka on otettu suunnitelmassa huomioon. Vettymishaittakorvaukset on laskettu tuntemattoman tahon 1980 luvulla luvattomasti rakentaman padon aiheuttamille vettymishaitoille. Korvaukset on laskettu muistuttajien kiinteistöille yhdenmukaisin perustein muiden kiinteistöjen kanssa. Hakijat maksavat korvaukset, vaikkeivät ole itse tehneet haittoja aiheuttanutta patoa. Rakennettava pato ei muuta nykyisiä vedenkorkeuksia, joten peltojen viljelyolosuhteet eivät muutu nykyisistä. Vettyvän alueen määritys perustuu luotettaviin, Länsi Suomen ympäristökeskuksen tekemiin mittauksiin maapinnan korkeudesta sekä mittauksista luotuun tietokonemalliin. Yksittäisiä havaintoja vedenpinnan korkeudesta laskuojassa ei käytetä korvauslaskelmien perusteena. Maanpinnan korkeus voi yksittäisissä pisteissä hieman poiketa tietokonemallista, mutta poikkeamilla ei ole käytännön vaikutusta korvausten määrään. Suurilla pinta aloilla yksittäiset virheet kumoavat toisensa. Suunnitelmassa todetaan, että vedenkorkeudet on sidottu Länsi Suomen ympäristökeskuksen 7.8.1995 asentamaan vedenkorkeusasteikkoon. Asteikon yläpää on tasossa N 43 +124,50 m. Asteikolle on vapaa pääsy ja muistuttajilla on ollut ja on edelleen mahdollisuus tarkastaa vedenkorkeus kyseisestä asteikosta. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS
10 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Hakijat ovat ympäristölupaviraston pyynnöstä 24.11.2008 täydentäneet hakemustaan veden alle jääneiden maa alueiden omistustietojen osalta. Hakijat ovat todenneet, että hakemuksen aiemmassa täydennyksessä esitetty väite siitä, että rantakiinteistöjen raja suhteessa rantaviivaan on määritetty nykyisen keskivedenkorkeuden vallitessa, on havaittu osittain vääräksi. Rantakiinteistöjen rajat suhteessa rantaviivaan on määritetty kussakin toimituksessa erikseen Maanmittauslaitoksen toimesta. Maanmittaustoimitukset on tehty eri aikoina eikä Maanmittauslaitokselta löytynyt tietoa käytetyistä vedenkorkeuksista. Oletettavasti toimituksissa on käytetty vakiintunutta vedenkorkeutta ennen padon rakentamista. On kuitenkin huomioitava, että entisen vakiintuneen vedenkorkeuden määrittäminen on vaikeaa. Hakemuksessa on käytetty laskennallista menetelmää, jonka mukaan Miekkajärven vedenpinnan aiempi korkeus on ollut N 43 +122,90 m. Rantakiinteistöjen rajat suhteessa rantaviivaan ovat yleensä epämääräisiä ja veden alle jäävien alueiden määrittämiseen liittyy aina epävarmuutta. Hakijat ovat kuitenkin katsoneet, että hakemuksen yhteydessä esitetyt tiedot veden alle jäävistä maa alueista ja niiden omistajista pitävät paikkansa. Hakijat ovat lisäksi täsmentäneet hakemukseen liitettyä taulukkoa eri kiinteistöillä sijaitsevista, veden alle jäävistä alueista. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Alavuden kalastuskunta nimiselle osakaskunnalle (Vesijättömaat RN:o 876:1:0, Yhteiset vesialueet, Alavus), Pirkko Reuna Tuurille (Maja aho RN:o 27:26, Alavus, Alavus), Jussi ja Esteri Laurilalle (Majaranta RN:o 27:28 ja Miekkaherra RN:o 27:27, Alavus, Alavus), Veikko Hietalalle (Mäntykallio RN:o 27:24, Alavus, Alavus), Yrjö Rintalalle (Kolmio RN:o 27:25 ja Miekkala RN:o 27:30, Alavus, Alavus), Lauri ja Anneli Pylkköselle (Kustaanmiekka RN:o 27:60, Alavus, Alavus), Anja Kuisminille ja Kyllikki Laaksoselle (Lumpukka RN:o 27:21, Syväranta RN:o 27:35, Alavus, Alavus), Anneli Jaskarille (Miekkarinne RN:o 27:32, Alavus, Alavus), Aino Harsialle ja Leevi Harsian kuolinpesälle (Mäkelänmäki RN:o 27:42, Alavus, Alavus ja Mäkelänmäki 2 RN:o 41:1, Sapsalampi, Alavus), Elli Oksaharjulle (Ellilä RN:o 27:53, Alavus, Alavus), Kari ja Kirsti Saranpäälle (Miekkaharju 27:40, Alavus, Alavus ja Kallioniemi 41:0, Sapsalampi, Alavus), Petri ja Päivi Juurakolle (Toukola RN:o 27:49, Alavus, Alavus), Pauli ja Pirkko Piirille (Touhula RN:o 27:48, Alavus, Alavus), Jari ja Sinikka Reinikalle (Lepola RN:o 27:47, Alavus, Alavus), Soile Sippolalle (Tapiola RN:o 27:51, Alavus, Alavus), Kari ja Elina Aholaiselle (Jussila RN:o 27:71, Alavus, Alavus), Mauri ja Airi Inhalle (Kangas RN:o 27:72, Alavus, Alavus), Jarmo Linnalle ja Terttu Kotonevalle (Haavisto RN:o 61:5, Alavus, Alavus), Timo Rajalahdelle (Miekkakallio RN:o 3:39, Sapsalampi, Alavus), Veli Karvoselle (Äyräpää RN:o 3:24, Sapsalampi, Alavus), Martti Majalle (Kiviranta RN:o 3:20, Sapsalampi, Alavus), Veikko Uusi Kakkurille (Uusimäki
11 RN:o 3:15 ja Moisionkallio RN:o 3:16, Sapsalampi, Alavus), Taina Antosalolle (Rantakallio RN:o 3:18, Sapsalampi, Alavus), Pentti ja Pirjo Rinta Kiikalle (Kesäkallio RN:o 3:14, Sapsalampi, Alavus), Martti Laitiolle (Kallioniemi RN:o 3:13, Sapsalampi, Alavus), Rauno ja Anni Korpelalle (Jukola RN:o 3:12, Sapsalampi, Alavus), Timo Pyylammelle (Miekkaoja RN:o 4:26, Sapsalampi, Alavus), Vesa Pyylammelle (Jokiaho RN:o 4:28, Sapsalampi, Alavus), Seija Virtalalle (Lahdenoja RN:o 8:79, Sapsalampi, Alavus), Liisa ja Mika Uusitalolle ja Mirja Tuhkaselle (Miekkaniemi RN:o 3:34, Sapsalampi, Alavus), Kalevi Uusitalolle (Uusitalo RN:o 3:7, Sapsalampi, Alavus), Pauli ja Marja Suokkaalle (Rauhankallio RN:o 3:40, Sapsalampi, Alavus), Leena ja Unto Mäelle (Lamminaho RN:o 3:41, Sapsalampi, Alavus), Ari Vuolletille (Vuollet RN:o 2:48, Sapsalampi, Alavus), Unto Vuolletille (Vuolle RN:o 2:34, Sapsalampi, Alavus), Satu ja Eini Niemiselle (Niemirinne RN:o 2:47, Sapsalampi, Alavus), Seppo ja Sirpa Uitolle (Järvimäki RN:o 2:33, Sapsalampi, Alavus), Kari Asunmaalle ja Aila Aholle (Keisari RN:o 1:2, Sapsalampi, Alavus ja Miekkajärven erillinen vesijättö RN:o 872:4:0, Erilliset vesijätöt, Alavus), Eeva Keisalalle (Keisala RN:o 43:0, Sapsalampi, Alavus), Erkki Leppämäelle (Kärki RN:o 37:0, Sapsalampi, Alavus), Jorma Lamminmäelle (Rentola RN:o 36:1, Sapsalampi, Alavus), Veikko ja Pirkko Mäkiselle (Toivola RN:o 36:2, Sapsalampi, Alavus), Heikki ja Laila Ryynäselle (Mäntyniemi RN:o 36:3, Sapsalampi, Alavus), Mauno ja Hilkka Lehtovaaralle (Kallioniemi RN:o 36:4, Sapsalampi, Alavus) sekä Jarmo ja Paula Salolle (Saloranta RN:o 36:5 ja Lamminmäki RN:o 36:6, Sapsalampi, Alavus) mainittujen kiinteistöjen omistajina luvan Miekkajärven vedenkorkeuden pysyttämiseen, Miekkaojassa sijaitsevan pohjapadon uusimiseen ja Miekkajärven pohjoisosassa tehtäviin ruoppauksiin hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten täsmennettynä kuin lupamääräyksistä ilmenee. Miekkajärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan on N 43 +123,40 m. Ympäristölupavirasto myöntää edellä mainituille luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden seuraavilla kiinteistöillä sijaitseviin veden alle jääviin alueisiin: Miekkis RN:o 27:59 (Alavus, Alavus) 0,01 ha, Rantaseppo RN:o 27:75 (Alavus, Alavus) 0,01 ha, Lahti RN:o 33:11 (Alavus, Alavus) 0,26 ha, Ahonpää RN:o 62:0 (Alavus, Alavus) 0,05 ha, Rallenranta RN:o 3:9 (Sapsalampi, Alavus) 0,01 ha, Kalliorinne RN:o 3:19 (Sapsalampi, Alavus) 0,01 ha, Kesäranta RN:o 3:22 (Sapsalampi, Alavus) 0,01 ha, Koivuranta RN:o 3:26 (Sapsalampi, Alavus) 0,02 ha, Nygård RN:o 3:35 (Sapsalampi, Alavus) 0,06 ha, Mikkola RN:o 3:36 (Sapsalampi, Alavus) 0,01 ha, Koivuranta RN:o 3:38 (Sapsalampi, Alavus) 0,01 ha, Kotiranta RN:o 8:78 (Sapsalampi, Alavus) 0,01 ha, Mekkoolahti RN:o 38:0 (Sapsalampi, Alavus) 0,09 ha, Pukkiniemi RN:o 39:0 (Sapsalampi, Alavus) 0,24 ha ja Majaranta RN:o 40:0 (Sapsalampi, Alavus) 0,08 ha. Hankkeesta ja pysyvien käyttöoikeuksien myöntämisestä ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, hait
12 taa tai edunmenetystä, kuin jäljempänä lupamääräyksessä 7) on mainittu. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Pohjapato rakennetaan Miekkaojaan paalulle 190 suunnitelman liitteessä 11 esitetyllä tavalla. Vanha pohjapato tulee purkaa. Pohjapadon harjan korkeus on tasossa N 43 +123,35 m. Harjan leveys virtauksen poikkisuunnassa on 6,0 m. Harjan keskelle tehdään V muotoinen alivirtaama aukko, jonka alin kohta on tasossa N 43 +123,15 m ja leveys padon harjan tasossa 1,2 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 tai loivempi ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:10 tai loivempi. Padon alapuolinen kiveys muotoillaan siten, että se mahdollistaa kalan kulun padon yli. Patoon on tehtävä tarvittavat muutokset Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli luparatkaisussa määrätty keskivedenkorkeus ei muuten toteudu. 2) Padon yläpuolelle yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko, johon on selvästi merkitty korkeus N 43 +123,40 m. 3) Ruoppaukset suoritetaan suunnitelman liitteenä 14 olevan karttapiirroksen mukaisesti. Ruoppausmassat läjitetään kiinteistölle Nygård RN:o 3:35 (Sapsalampi, Alavus) kiinteistön omistajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Työn suorittaminen 4) Ruoppaus sekä vanhan padon purkutyöt ja uuden padon rakennustyöt on toteutettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta tai samenneta. Ruoppaustyöt tulee suorittaa helmi maaliskuun aikana ja padon purku ja rakennustyöt mahdollisimman vähävetisenä aikana. 5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Korvaukset 6) Luvan saajien on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Luvan saajien on maksettava, jollei toisin sovita, 1,5 kertaisena korvauksena pysyvästä käyttöoikeudesta vesialueeksi muuttuviin maa alueisiin seuraavan taulukon mukaiset kertakaikkiset korvaukset.
13 Verkkopalvelussa olevasta päätöksestä on poistettu korvauksensaajien nimet ja korvaussummat. Luvan saajien on maksettava, jollei toisin sovita, vettymishaitasta maanomistajille seuraavan taulukon mukaiset kertakaikkiset korvaukset: Verkkopalvelussa olevasta päätöksestä on poistettu korvauksensaajien nimet ja korvaussummat. Kaikki kiinteistöt sijaitsevat Alavuden kaupungissa. Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Vesilain 11 luvun 15 :ssä tarkoitettua tallettamista ei ole toimitettava korvattavien etujen vähäisyyden vuoksi. 8) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain säännösten mukaan vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. Tarkkailu 9) Luvan saajien on tarkkailtava ruoppauksen vaikutuksia veden laatuun ja pohjapadon vaikutuksia Miekkajärven vedenkorkeuksiin Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ruoppauksen kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työ ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava ympäristökeskukselle sekä työ ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmissa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle, työ ja elinkeinokeskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen.
14 Luvan voimassaolo Ilmoitukset 10) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat. 11) Luvan saajien on hyvissä ajoin ennen töihin ryhtymistä ilmoitettava töiden aloittamisesta kirjallisesti Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Miekkajärven laskuojaan on rakennettu pohjapato 1980 luvulla ilman vesilain mukaista lupaa. Pato on nostanut järven keskivedenkorkeutta noin 0,5 m. Vakiintuneen vedenkorkeuden pysyttämisen ja järven pohjan osittaisen ruoppaamisen tarkoituksena on Miekkajärven tilan säilyttäminen ja parantaminen. Hankkeesta saatavia hyötyjä ovat virkistyskäyttömahdollisuuksien parantuminen, järven umpeenkasvun hidastuminen ja kalaston elinolosuhteiden parantuminen. Hankkeesta aiheutuvia vahinkoja ovat veden alle jäävien ja vettyvien maa alueiden käyttömahdollisuuksien rajoittuminen ja sen johdosta maan arvon aleneminen. Nämä vahingot on määrätty korvattaviksi lupamääräyksessä 7). Lisäksi ruoppaustyöt aiheuttavat lyhytaikaista veden samentumista. Hankkeesta saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen. Veden alle jääville ja vettyville maa alueille aiheutuvista vahingoista maksettavien korvausten suuruus on laskettu ottaen huomioon vahinkoa kärsivän maa alueen pinta alan lisäksi alueen käyttötarkoitus ja maan arvo. Vesialueeksi muuttuviin maa alueisiin kohdistuva vahinko on määrätty korvattavaksi puolitoistakertaisena. Vapaa ajan käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuvien hyötyjen ja haittojen on katsottu vastaavan toisiaan eikä niiden osalta ole määrätty korvauksia. Ympäristölupavirasto on hyväksynyt hakijoiden kiinteistökohtaisen vahinkoarvion ja korvausesityksen. Lisäksi hakijat ovat sopineet kiinteistön Nygård RN:o 3:35 (Sapsalampi, Alavus) omistajan kanssa korvauksista. Saadun selvityksen perusteella luvan saajilla on omistuksessaan vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin edellyttämä osuus hanketta varten tarvittavista alueista, jolloin luvan saajille on voitu myöntää pysyvä käyttöoikeus hankkeen johdosta vesialueeksi muuttuviin toisille kuuluviin maa alueisiin. Pohjapato rakennetaan hakijoiden omistuksessa olevien kiinteistöjen alueille. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 momentti sekä 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14 a Muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminen
15 Ympäristölupavirasto ottaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen muistutukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. BB:n ja CC:n muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että luvan saajat on lupamääräyksessä 7) velvoitettu korvaamaan vesialueeksi muuttuviin ja vettyviin maa alueisiin kohdistuvat vahingot maanomistajille. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemuksessa ja suunnitelmassa on esitetty riittävät tiedot Miekkajärven vedenpinnan korkeudesta. Lisäksi luvan saajat on lupamääräyksessä 9) velvoitettu tarkkailemaan järven vedenkorkeutta. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän päätöksen käsittelymaksu on 3 105 euroa. Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksutaulukon mukaan pohjapatoa, jolla padotetaan vesialuetta 0,1 4 km 2, koskevan lupa asian käsittelymaksu on 2 300 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua korkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossa mainittua työmäärää suurempi.
16 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Heikki Penttinen Esko Vähäsöyrinki Liisa Selvenius Hurme Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Heikki Penttinen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Liisa Selvenius Hurme. LiS/ts
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 16.4.2009. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: (vaihde) 020 610 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.