PÄÄTÖS Nro 215/2013/1 Etelä-Suomi Dnro ESAVI/159/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 1.11.2013 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain mukainen lupahakemus, joka koskee Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen kallioöljysäiliön toimintaa, Lahti. Hakemukseen sisältyy ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta. Lahti Energia Oy PL 93 15141 LAHTI ASIAN VIREILLETULO Kallioöljyvarastointia koskevat asiakirjat on toimitettu Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Kymijärvi I -voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen täydennyksenä 11.6.2013. Täydennys on kirjattu erillisenä ympäristölupahakemuksena ja kalliovarastointia koskevan toiminnan muutoshakemuksena. Kallioöljyvarastointiin liittyvän vesien öljynerotusjärjestelmän ja öljyn lastauspaikkaa ja sen muutosta koskevat asiakirjat sekä päiväöljysäiliön muutosasiakirjat ovat saapuneet Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 10.6.2013 Kymijärvi I - voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen täydennyksenä muitten hakemustäydennysten yhteydessä. Hakemuksen mukainen öljyn kalliovarastointi on valtion varmuusvarastointia johon on sovellettu lakia asiakirjojen viranomaisen toiminnan julkisuudesta(621/1999) ja sen säännöksiä asiakirjojen pitämisestä salaisena. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28 Ympäristönsuojeluasetus 1 kohta 5 a Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 kohdan 5 a mukaan ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS Voimassa oleva ympäristölupa 2 Kymijärven voimalaitoksen öljyvarastolla on Hämeen ympäristökeskuksen 25.7.1995 antama ympäristölupapäätös. Lupaan sisältyvät polttoöljyn varastointi kalliovarastossa ja päiväsäiliössä. Muut päätökset ja sopimukset Tarkkailun muutosta (metaanimittauksen lopettaminen) koskeva päätös Dnro HAMELY/128/0700/2010, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Samalla kiinteistöllä toimivalla Kymijärven voimalaitoksella on seuraavat luvat: Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen, kaasutinlaitoksen ja polttoainevarastojen ympäristölupa nro 34/04/1, Itä-Suomen ympäristölupavirasto, 19.3.2004, josta KHO on antanut päätöksen 4.10.2010. Päätös on palauttanut asian Etelä-Suomen aluehallintoviraston uudelleenkäsittelyyn. Päätös LCP-asetuksen soveltamisesta, Dnro ISY-2007-Y-269, antaja Itä- Suomen lupavirasto Kaasutintekniikkaan perustuvan jätteenpolttolaitoksen ympäristölupa (Dnro HAM-2005-Y-169-111), Hämeen ympäristökeskus, 4.11.2005. Lämmitysvoimalaitoksen jäähdytysveden ottamista Vesijärvestä ynnä muuta koskeva päätös nro 107/Ym/74, Itä-Suomen vesioikeus 20.12.1974 ja edellä mainitun päätöksen määräysten tarkistamispäätös n:o 15/99/1, Itä-Suomen vesioikeus 15.4.1999. Alueen kaavoitustilanne Kymijärven voimalaitoksen tontti on asemakaavassa varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevalle toiminnalle (ET). Osalla aluetta on kaavamääräysten mukaan säilytettävä puusto ja luonnonmuoto (sp). TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kymijärven voimalaitos ja kallioöljyvarasto sijaitsevat Lahden kaupungin Myllypohjan kaupunginosassa kiinteistöllä, jonka kiinteistörekisteritunnus on 398-15-489-9. Lahti Energia Oy omistaa kiinteistön. Kallioöljysäiliön lastaus- ja purkualue sijaitsee osoitteessa Kahvakatu 3. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Useimmat voimalaitoksen lähimmistä tonteista ovat teollisuuskäytössä. Lähimmät häiriintyvät kohteet kallioöljyvaraston maanpäälisistä toiminnoista ovat 300-400 metrin etäisyydellä voimalaitosalueen itä- ja lounaispuolella sijaitsevat omakotialueet. Lähimmät päiväkodit ja koulut ovat 1-1,5 km:n etäisyydellä voimalaitoksesta.
3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Kalliovarastointi Hakemus koskee kallioöljysäiliötä sekä varaston toimintaan kiinteästi liittyviä lastaus- ja purkualuetta ja päiväöljysäiliötä. Lahti Energia Oy:n kallioöljysäiliö on vuokrattu Huoltovarmuuskeskukselle 20 vuodeksi. Kalliovarasto käsittää varsinaisen kallioöljysäiliön, eteistilan sekä teknisen tilan. Kalliovaraston lastaus- ja purku tapahtuvat varsinaisella lastaus- ja purkualueella. Öljy tuodaan pitkäaikaisvarastointiin ja vuotuinen vaihtuvuus tulee olemaan alle 10 000 t/a. Kalliovaraston muutostöiden ja varastoitavan öljyn laadun vaihdoksen yhteydessä varasto on tyhjennetty. Kallioöljysäiliö on tyhjennetty kokonaan edellisen kerran vuonna 1992-1993, jolloin öljy vaihdettiin raskaasta polttoöljystä kevyeen polttoöljyyn. Kallioöljysäiliö toimii kiinteän vesipatjan periaatteella, missä öljy kelluu vesipatjan päällä. Patjavesi on kallioöljyvaraston pohjalle kertyvää vettä. Patjaveden lämmitystarvetta ei enää öljylaadun vaihdoksen jälkeen ole. Öljyn toimituslämpötila on arviolta +5 - +10 o C. Patjaveden korkeus pidetään pohjavesipintaa alempana. Kalliosäiliöön valuvaa vuotovettä pumpataan öljynerottimen kautta viivästysaltaille ja edelleen Joutjokeen. Kalliosäiliö on vapaasti hengittävä. Ulko-oven yläpuolella ns. huohotusputki. Säiliön eteisen ilmatilaa on mahdollista tuulettaa koneellisesti. Koneellista tuuletusta käytetään öljyn poistamisen ja lisäämisen aikana. Toiminnan muutokset Kallioöljyvaraston tiiveyden varmistamiseksi on kallioöljyvaraston ympärille asennettu vuonna 2010 ns. vesiverho, jonka tarkoituksena on imeyttää kallioon vettä. Veden imeyttämisellä varmistetaan alueen pohjaveden pinnan korkeuden pysyminen jatkuvasti varastoidun öljyn pinnantason yläpuolella, jolloin öljyä ei valu pohjaveteen, vaan virtaussuunta on öljyvarastoon päin. Kallioöljyvarasto on tyhjennetty kokonaan ja puhdistettu 27.2-8.5.2013. Varastossa tullaan tyhjennyksen ja pesun jälkeen varastoimaan rikitöntä (rikkiä < 10 ppm) kevyttä polttoöljyä. Kalliovaraston eteistilan ja teknisen tilan lämmitys vaihdetaan höyrylämmityksestä kaukolämpöön. Sitä varten rakennetaan uudet kaukolämpölinjat voimalaitokselta kalliovaraston eteistilaan ja takaisin. Muilta osin kalliovarasto säilyy entisellään. Kallioöljysäiliön lastaus- ja purkualue sekä pumppu- ja putkistorakenteita uusitaan ja kunnostetaan. Kalliovaraston edustalla sijaitseva vanha vaunuhalli puretaan ja alueelle rakennetaan uusi 1 500 m 3 :n päiväöljysäiliö. Säiliö korvaa vuonna 2010 puretun säiliön. Päiväsäiliötä on tarkoitus hyödyntää välivarastona pienlaitosten säiliöpesujen/tarkastusten yhteydessä.
4 Lastausvaiheessa polttoöljyyn lisätään väriainetta (Dyeguard Ted MCNY 25). Väriainesäiliö siirretään kalliovaraston eteistilasta uudelle lastaus- ja purkupaikalle, jossa tapahtuu jatkossa myös väriaineen lisäys ja sekoitus uudessa purkauskontissa. Väriainesäiliön tilavuus on 1 m 3. Säiliö on varustettu valuma-altaalla. Putkisto Nykyinen lastauskontissa tapahtuva lastausjärjestelmä jää pääosin käyttöön. Lastausalueelle rakennetaan uusi purkauslaitteisto, joka sijoitetaan uuteen purkauskonttiin. Purkaus- ja lastauskontontit sisältävät mm. öljypumput (2 kpl), öljyn suodattimet, virtausmittarit, purkaus- ja lastausventtiilit sekä lämpötila- ja painemittarit. Purkauskonttiin siirretään jo olemassa oleva väriaineen syöttölaitteisto ja väriaineen 1 m 3 :n kokoinen varastosäiliö. Putkisilta kalliosäiliön ja lastausalueen välillä uusitaan. Uuden putkisillan korkeus maanpinnan tasosta on noin 9 metriä ja pituus noin 76 metriä. Lastaus- ja purkupaikka Nykyinen kallioöljysäiliön täyttöpaikka jää pois käytöstä ja siirretään radan toiselta puolelta uuden lastaus- ja purkupaikan yhteyteen. Lastaus- ja purkupaikalla täytetään säiliöautoja sekä tyhjennetään kevytpolttoöljyä säiliöautosta kalliosäiliöön ja päiväöljysäiliöön. Autolastauskontin viereen rakennetaan uusi autopurkauskontti säiliöauton purkamista varten. Purkauskontti sisältää uuden autopurkauslaitteiston, siirrettävän väriaineen syöttölaitteiston lastausta varten sekä sähkötilan. Nykyisen lastausalueen (noin 225 m 2 ) päällystys ja rakennekerrokset uusitaan. Alueen olemassa oleva katos jää käyttöön. Päällystys toteutetaan katosalueella öljynkestävällä tiivisasfaltilla (esim. Lemdense EP) vähintään 3 metriä lastausletkun kytkentäpisteestä. Asfalttipäällyste toteutetaan kahtena kerroksena, jossa tiivisasfaltin paksuus on vähintään 60 mm ja asfaltin kokonaispaksuus on 110 mm. Muualla lastaus- ja purkualueella päällyste tehdään normaaliasfaltilla. Rakennekerrokset uusitaan ja kerrosten kokonaispaksuus on vähintään 1 metri. Kantavan kerroksen päältä kantavuus on vähintään 150 MN/m 2. Lastauspaikan kantavan ja jakavan rakennekerrosten väliin asennetaan noin 30 m pitkä huokosilmaputki. Huokosilmaputki toteutetaan salaojaputkella (110M-SNB), joka nostetaan umpiputkella rakenteiden yläpuolella esim. katoksen pilarin vieressä. Huokosilmaputken pää tulpataan ja putken käyttötarkoitus merkitään selkeästi putkeen. Viemäröinti Lastaus- ja purkualueen hulevesien ja vuotojen viemäröinti tiivisasfaltoinnin alueelta uusitaan ja alueelle tulee uusi hiekanerotuskaivo, öljynerotin (IIluokka, NS10), sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo sekä 50 m 3 :n vuotosäiliö. Järjestelmän tilavuus ennen sulkuventtiiliä on oltava vähintään suurimman täytettävän tai tyhjennettävän kuljetussäiliön tilavuus. Suurin kuljetussäiliö on tilavuudeltaan 32 m 3. Viemäröinnin öljynerotin mitoitetaan noin 600 m 2 :n alueen sadevesien mukaan, mikä on noin kaksinkertainen Suomen rakentamismääräyksien D1 mu-
5 kaisesti laskettuun mitoitukseen nähden. Poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 100 mg/l. Hiekanerottimen koko on vähintään 3 m 3. Öljynerottimen, venttiilikaivon ja näytteenottokaivon kannet maalataan keltaiseksi ja niiden käyttötarkoitus merkitään selkeästi. Viemäröinnin vedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Liikenne Kalliovaraston täyttö- ja purkausalueelle liikennöinti tapahtuu asutuksen vierestä Ratavartijankadulta erkanevaa Kahvakatua pitkin. Liikennemäärät riippuvat ajettavan öljynmäärästä. Suunnitellun maksimissaan 10 000 tonnin öljymäärän mukaan liikenne on alle 200 autoa/a. Kallioöljyvaraston uudelleentäytön aikana liikennemäärä on suurempi. VARASTON PÄÄSTÖJEN HALLINTA Vesiverhon toiminta Vesiverhojärjestelmä koostuu seitsemästä kallioporareiästä, joiden kautta vettä imeytetään kalliovarastoa ympäröivään kallioon. Imeytettävä vesi otetaan jäähdytysvesitunnelista. Vesi suodatetaan 10 µm:n suodattimella ennen imeytystä kallioon. Vesiverhoon on syötetty joulukuusta 2010 tammikuun 2013 loppuun mennessä yhteensä 23 591 m 3 vettä. Vettä on pumpattu vesiverhoon siten keskimäärin 900 m 3 /kuukausi. Noin 60 % vesiverhoon syötetystä vedestä päätyy kallioöljyvarastoon patjavedeksi. Kallioöljyvaraston patjaveden kuukausittaiset pumppausmäärät vaihtelevat keskimäärin 500 ja 1000 m 3 :n välillä. Mikäli pumpatun patjaveden määrä on alle 100 m 3 /kk, havaitaan kalliopohjaveden pinnan laskua etenkin pisteessä RF10. Vuotoveden käsittely ja öljynerotusjärjestelmä Kallioöljyvaraston puretun junapurkupaikan alueelle tehdään uusi öljynerotusjärjestelmä ÖEK 5, jolla korvataan vanha öljynerotuskaivo 1 (ÖEK 1). Neljän olemassa olevan sadevesikaivon vedet sekä kallioöljyvaraston vuotovedet johdetaan öljynerotuskaivoon 5. Kallioöljysäiliöön valuva vuotovesi kootaan pumppukuoppaan ja pumpataan omaan öljynerotusjärjestelmään. Vuotovesipumppu käynnistyy ja pysähtyy automaattisesti, kun vesi pumppukuopassa nousee tai laskee tietylle tasolle. Vuotoveden pumppausjärjestelmä on kytketty öljynerotusjärjestelmään siten, että öljynerotusjärjestelmän hälytyksestä tai pumppukaivon yläpintahälytysrajasta vuotoveden pumppausjärjestelmä pysähtyy. Kallioluolasta pumpattavan vuotoveden määrää mitataan virtausmittauksella, josta kirjautuu tieto MetsoDNA-järjestelmään. Sadevesien pumppukaivo on varustettu öljyhälyttimellä, joka pysäyttää pumput hälytyksestä.
6 Öljynerotusjärjestelmän, ÖEK 5 toimintavarmuus testataan, kun vuotovesiä alkaa kulkea kaivon kautta ja kun kallioöljysäiliö otetaan uudelleen käyttöön. Öljynerotusjärjestelmän kautta kulkevasta vedestä otetaan näyte, josta määritetään öljyhiilivedyt C 10 -C 40. Laitosalueella kaikkien öljynhälytysjärjestelmien toiminta tarkastetaan kerran viikossa Lahti Energia Oy:n käyttöhenkilökunnan toimesta. Öljyn talteenottopumppaus Öljyn talteenoton pumppauskaivo (PK1) on asennettu havaintopisteen RF8 viereen. Talteenottopumppaus lopetettiin vuoden 2011 aikana, koska öljyn kertyminen kaivoon loppui. Kaivosta on ajoittain otettu vesinäytteet noutajalla. Vedessä ei ole havaittu näkyvää öljykalvoa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Lahti Energialla on sertifioitu ympäristöjärjestelmä (ISO-14001. Järjestelmä on uudelleen sertifioitu 2011. Ulkoinen auditointi on ollut viimeksi marraskuussa 2012 ja seuraava marraskuussa 2013. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakemuksen mukaan järjestelmät uudistusten myötä vastaavat tällä hetkellä saatavilla olevaa parasta tekniikkaa. PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET Päästöt vesiin ja viemäriin sekä niiden vaikutukset Lastaus- ja purkupaikalta (tiiviin asfaltin alue) sadevedet ja vuodot johdetaan venttiilikaivon, hiekanerottimen, II-luokan öljynerottimen ja näytteenottokaivon kautta jätevesiviemäriin. Lastaus- ja purkupaikan katoksen kattovedet johdetaan lastaus- ja purkualueen sadevesijärjestelmään ja edelleen Joutjokeen. Kallioöljyvaraston ylivuotovesi ja sen edustan sadevedet johdetaan I-luokan öljynerottimen ja viivästysaltaiden kautta Joutjokeen. Asfaltoidulta lastaus- ja purkualueelta pintavedet johdetaan jätevesiviemäriin silloin, kun alueella ei tapahdu lastausta tai purkua. Lastaus- ja purkutoiminnan aikana sulkuventtiili suljetaan ja tiivisasfalttialueen sadevedet ja mahdolliset vuodot ohjataan vuotosäiliön kautta öljynkäsittelyjärjestelmään. Lastaus- ja purkutoiminnan jälkeen vedet ohjataan jälleen jätevesiviemäriin. Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset Koska kallioöljyvarastossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, ovat hiilivetypäästöt vähäiset. On arvioitu, että täytön yhteydessä poistuvien haihtuvien hiilivetyjen määrä on 0,2-0,5 g/m 3 täytettyä öljymäärää kohti. Jos vaihtuvan öljyn määrä on noin 10 000 m 3 /vuosi, on vaihdossa poistuvien hiilivetyjen määrä noin 2 5 kg vuodessa. Jos öljy seisoo pidempään, kaasutilaan muodostuvat hiilivedyt konsentroituvat tapauskohtaisesti varaston olosuhteista riippuen.
Päästöt maaperään ja niiden vaikutukset 7 Hakemuksen mukaan kevyen polttoöljyn lastaus- ja purkausalueen rakenteet on suunniteltu määräysten mukaisesti, jolloin mahdolliset ympäristövaikutukset ovat hyvin pieniä. Kaikki lastaus- ja purkualueen vuodot johdetaan vuotosäiliöön. Näytteenottokaivon sulkuventtiili suljetaan heti öljyvuodon havaitsemisen jälkeen. Jätevesijärjestelmän sulkuventtiili suljetaan aina lastauksen ja purkamisen yhteydessä, mikä lisää järjestelmän toimivuutta. Toiminnassa syntyvät jätteet, niiden hyödyntäminen ja loppukäsittely Kallioöljyvaraston toiminnan jätehuolto hoidetaan osana koko voimalaitosalueen jätehuoltoa ja siinä yhteydessä huolehditaan mm. öljynerottomien öljypitoisten jätteiden ja muiden öljyjätteiden asiallisesta käsittelystä. Jätehuollosta pidetään kirjaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kalliovarastolle on laadittu Vaarojen tunnistaminen sekä riskien arviointi ja hallinta -suunnitelma, joka sisältää muun muassa öljyn siirron kalliovarastosta autonlastauspaikalle, väriliuoksen lisäämisen, öljyn siirron auton lastauspaikalta kalliovarastoon, toiminnan purku- ja lastauspaikalla sekä kallioöljysäiliöiden tyhjennyksen ja puhdistuksen. TOIMINNAN TARKKAILU Pohjavedentarkkailu Vesiverhon tarkkailulla seurataan kalliovaraston toimintaa. Jotta varasto toimii suunnitellusti, tulee varaston ympärillä kalliopohjaveden pinnan tason olla yli +90 tason. Jos öljyä tulee yli 20 metriä, niin pohjaveden pintaa korotetaan +90,5 metriin. Pohjaveden pinnan alentuessa on riskinä öljyn vuotaminen kalliorakoihin ja edelleen kohti jäähdytysvesitunnelia. Vedenpinnan korkeutta on tarkkailtu pohjaveden havaintopisteistä RF3, RF4, RF6, RF7, RF9 ja RF10. Tämän lisäksi vesipintoja on seurattu pumppauskaivosta PK1 ja putkesta RF8 elokuusta 2012 lähtien. Alueen vesipintojen korkeuden vaihtelut on esitetty seuraavassa taulukossa.
8 Pohjaveden pinnankorkeudet vesiverhon tarkkailuputkissa vuonna 2012: PK1 RF10 RF9 RF8 RF7 RF6 RF4 RF3 Tammik. Helmik. Maalisk. Huhtik. 97.2 124,0 97,3 94,6 93,8 Toukok. 96,9 101.8 123,0 96,8 92,6 96,5 Kesäk. Heinäk. Elok. 92,0 87,1 101,1 91,2 107,9 96,6 92,2 96,2 Syysk. Lokak. 90,7 93,7 102,1 101,4 124,0 97,1 94,6 96,8 Marrask. Jouluk. Vedenlaatu Selkeimmin vesiverhon järjestelmään on reagoinut piste RF10, jossa vesipinta nousi vedensyötön alettua vuonna 2011 liki 9 metriä. Muissa pisteissä vedenpinnan nousu on ollut huomattavasti vähäisempää. Vesiverhon tarkoituksena on pitää vedenpinta tason +90 yläpuolella. Pisteessä RF10 vesipinta oli alimmillaan tasolla 87,1 (elokuu 2012). Tuolloin vesiverhon syöttö oli pois päältä. Muutoin vedenpinnan taso on vesiverhon vesisyötön käynnistyttyä pysynyt tason +90 yläpuolella. Vesinäytteet em. havaintopisteistä on kerätty kaksi kertaa vuodessa. Korkeimmat öljypitoisuudet on todettu pisteessä RF6. Öljypitoisuus on pisteessä vaihdellut välillä 3,7-4,7 mg/l, josta pääosa on ollut keskitisleitä. Muissa pisteissä pitoisuudet ovat olleet joko alle määritysrajan tai sen tuntumassa. Tarkkailun jatkaminen Vesiverhon toiminta Vesiverhoon syötetyn veden määrää ja pumpatun patjaveden määrää tarkkaillaan kuukausitasolla. Pohjavesipinnat Pohjavesipinnat esitetään mitattavaksi neljä kertaa vuodessa pisteistä RF3, RF4, RF6, RF7, RF8, RF9, RF10 ja PK1. Mikäli pohjavedenpinta kalliovaraston lähellä laskee tason +90 alle, on vesiverhoon syötettävän veden määrää lisättävä. Näytteenotto Havaintoputkista RF3, RF4, RF6, RF7, RF8, RF9 ja RF10 otetaan vesinäytteet kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt. Mikäli havaintoputkessa on selvä öljyfaasi, mitataan vain öljyfaasin paksuus. Öljyn talteenottopumppaus Öljyn talteenottopumppaukset on 2011 lopetettu, koska öljyä ei kertynyt talteenottokaivoon PK1 ja kaivon vedessä ei tarkkailumittausten perusteella ole havaittu näkyvää öljykalvoa. Näytteenottokaivojen vedestä on öljyä pieniä määriä löytynyt. Toistaiseksi ei ole ollut tarvetta jatkaa öljyn talteenottopumppausta. Mikäli tarkkailussa havaitaan havaintopisteissä öljyfaasi, arvioidaan talteenottopumppauksen tarve uudelleen.
9 Tarkkailun raportointi Vaikutustarkkailu Vesiverhon toiminta ja öljyn talteenottopumppaus raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille Kymijärven voimalaitoksen vuosiraportoinnin yhteydessä. Raporteissa esitetään yhteenveto syötetyn veden määrästä, pohjavesipintojen vaihtelusta, pumpatun öljyn määrästä ja tarkkailuvuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä. Kymijärven voimalaitoksen tarkkailuohjelmaan kuuluu Joutjoen ja Vesijärven vedenlaadun tarkkailu. Vesijärven velvoitetarkkailu tehdään yhdessä Lahti Aqua Oy:n kanssa. Tarkkailuohjelma on liitteenä Kymijärven voimalaitoksen tarkkailusuunnitelmassa. Joutjoen tarkkailu sisältyy suunnitelmaan. Tarkkailusuunnitelma käsitellään Kymijärven voimalaitoksen luvassa. HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Toiminnanharjoittaja on toimittanut 20.9.2013 aluehallintovirastolla pyynnön ottaa kallioöljyvarasto ja lastaus- ja purkupaikka käyttöön mahdollisesta ympäristöluvan muutoksenhausta huolimatta, kun ympäristölupa toiminnalle on saatu. Perustelut Vuokralainen eli Huoltovarmuuskeskus kiirehtii öljyn ajamisen aloittamista kalliovarastoon. Talvi lähestyy ja asfaltointiyritykset lopettelevat pinnoitustöitään lähi viikkoina, joten lastauspaikan pinnoitustöitä on kiirehdittävä. Öljyn ajamiseen kalliovarastoon on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti ja viimeistään marraskuun alussa. Huoltovarmuuskeskuksen kannalta tärkeä poikkeustilanteiden varmuusvarasto on nyt tyhjänä ollessaan poissa käytöstä. Etenkin maakaasun mahdollisten jakeluhäiriöiden vuoksi kyseinen öljyvarasto olisi saatava nopeasti polttoöljyn täyttö- ja käyttökuntoon. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 68 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 24.9-24.10.2013 Lahden kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Lahden kaupungin konsernipalvelussa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta sekä Lahden kaupungilta ja Lahden kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.
10 Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus toteaa lausunnossaan 25.7.2013 seuraavan. 1 Varastoinnista yleisesti Polttoaineen varastoinnissa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Kalliovarasto on tyhjennetty ja varaston sekä oheistoimintojen tekniikkaa ollaan parhaillaan uudistamassa. Samalla uusitaan myös kalliosäiliön täyttö- ja purkualue ja rakennetaan uusi päiväöljysäiliö. Edellisen kerran kalliovarasto tyhjennettiin vuonna 1992-1993. Vuonna 2008 havaittiin, että kalliovarastosta oli päässyt vuotamaan öljyä läheiseen Joutjokeen, jäähdytysvesitunneliin ja kalliopohjaveteen. Tapahtuman jälkeen alueen kallioperään on imeytetty vettä pohjaveden pinnan korkeuden pysyttämiseksi varastoidun öljyn pinnan tason yläpuolella. Myös pohjaveden laatua ja korkeutta on alettu silloin tarkkailla tehostetusti. Varaston metaanimittaukset on keskeytetty vuonna 2012. 2 Kalliovaraston päästöjen hallinta Kalliovaraston tiiviys perustuu siihen, että kalliopohjaveden pinnan korkeus pysyy jatkuvasti varastoidun öljyn pinnantason yläpuolella. Tällöin virtaussuunta on kalliovarastoon päin. Tämän varmistamiseksi varaston ympärille on rakennettu vuonna 2010 ns. vesiverho, jonka tarkoituksena on imeyttää kallioon vettä. Vesiverho koostuu seitsemästä kallioporareiästä. Osa vesiverhoon syötetyn veden määrästä päätyy kalliovaraston pohjalle. Varaston tyhjennyksen ajaksi veden pumppaaminen kallioon on keskeytetty. Tyhjennyksen aikana tehtyjen havaintojen mukaan vesivuodot säiliöön ovat vähäisiä. Ennen varaston uudelleen täyttämistä seinämien kunnon dokumentoimiseksi olisi perusteltua esimerkiksi kuvata luolaston kunto videolle. Kallioveden pintaa kohottamalla vesivuotojen kohtia ja määrää säiliöön pystyttäisiin paremmin arvioimaan. Veden pumppauksen käynnistymisvaiheessa tulee pohjaveden korkeuden vaihtelua tarkkailla tehostetusti pumppauksen vaikutuksen nopeuden selvittämiseksi. Jotta kalliovarasto toimisi suunnitellusti, tulee varaston ympärillä kalliopohjaveden pinnan tason olla yli +90. Tämä on syytä todeta lupapäätöksessä. Tarkkailutietojen perusteella pohjaveden pinnan laskua on tapahtunut tilanteessa, jossa pumpatun patjaveden määrä on ollut alle 100 m 3 kuukaudessa. Vesiverhon toiminnan varmistamiseksi tulee luvassa asettaa pohjaveden tarkkailuvelvoite ja velvoite tarkkailla vesiverhoon syötetyn veden määrää ja säiliöstä pumpatun patjaveden määrää sekä verkostopainetta. Vähintään 6 kertaa vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla kaikista seitsemästä pohjaveden havaintoputkesta ja pumppauskaivosta tulee tarkkailla pohjaveden korkeutta ja kaksi kertaa vuodessa havaintoputkista otettavin näyttein öljyhiilivetypitoisuutta. Syötetyn veden, pumpatun patjaveden määrää ja verkostopainetta tulee tarkkailla kuukausittain. Säännöllisistä metaanimittauksista voitaneen luopua varastoitavan polttoaineen muutoksen johdosta.
11 Kalliovaraston vesipatjan ylivuotovesi johdettaneen edelleen Joutjokeen. Ylivuotovesi tulee käsitellä siksi hälyttävässä I-luokan öljynerottimessa, jonka poistuvan veden laatua on tarkkailtava säännöllisesti. 3 Täyttö- ja purkualue Kalliosäiliön täyttö- ja purkualue uusitaan. Rakentamisessa on huolehdittava, että koko lastausalue (ei ainoastaan katosalue) päällystetään öljyn kestävällä tiivisasfaltilla. Huokosilmatarkkailun järjestämiseksi tulee alueelle asentaa huokosilmajärjestelmä (ei ainoataan huokosilmaputki) tiiviin rakenteen alle. Kalliovarastosta tapahtuvaa autojen täyttämistä varten on syytä olla automatiikkaa, jolla varmasti estetään ylipumppaaminen. Alueen 50 m 3 vuotosäiliön täyttöasteen tarkkailua varten on syytä olla myös automatiikkaa. Täyttö- ja purkualueen öljynerotuskaivo on syytä olla hälytyksellä varustettu, automaattisesti sulkeutuva ja purku/lastauspumppujen toiminnan katkaiseva. Täyttö- ja purkualueelle liikennöinti on tapahtunut asutuksen vierestä Ratavartijankadulta erkanevaa Kahvakatua pitkin. Mikäli säiliöautoliikenne ohjataan edelleen samaa reittiä, meluhaittojen rajoittamiseksi ainakin kesäaikainen ilta- yöliikenteen rajoittaminen on edelleen tarpeellista. 4 Päiväöljysäiliö Kalliovaraston edustalle sijoitetaan uusi kaksoisvaippainen 1500 m 3 :n päiväöljysäiliö. Säiliö varustetaan ylitäytön estimellä. Päiväöljysäiliö on syytä varustaa lisäksi pienellä vuotoaltaalla ylitäytönestojärjestelmän toimintahäiriöiden varalle. Lahden kaupungin terveydensuojelu on lausunnossaan 8.10.2013 todennut, ettei sillä ole huomauttamista kallioöljyvaraston toiminnan muutoksesta. Lahden seudun ympäristöpalvelut on 28.10.2013 ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista Lahti Energia Oy:n kallioöljysäiliön toiminnan muutoksesta. Lahden kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa asiasta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta 31.7.2013. Vastineessaan 16.8.2013 hakija toteaa seuraavan. Lausunnon kohtaan varastoinnista yleensä Lahti Energia Oy haluaa korostaa tässä kohdassa, että rakennettavalla uudella päiväöljysäiliöllä korvataan jo aiemmin (vuonna 2010) purettu öljysäiliö. Vanha öljysäiliö purettiin tällöin, koska paikalle rakennettiin vesilaitos. Ennen purkamista oltiin yhteydessä sekä Hämeen ely-keskukseen (Vilenius) ja Tukesiin (Penttinen). Hämeen elykeskukselta saatiin sähköpostitse ilmoitus, että alueelle voidaan rakentaa korvaava säiliö nykyisellä ympäristöluvalla, mikäli säiliön tilavuus on pienempi tai pysyy ennallaan. Metaanimittauksiin liittyen Lahti Energia toteaa, että mittausten lopettamiselle pyydettiin lupa Hämeen ely-keskukselta vuonna 2012. Kalliovaraston metaanipitoisuutta seurattiin oman henkilöstön ja ulkopuolisten mittaajien toi-
12 mesta. Metaanipitoisuudet pysyivät koko ajan alhaisella tasolla. Metaanibakteerien toiminta liittyy raskaan polttoöljyn varastointiin, joka on lopetettu jo vuonna 1992. Tulevaisuudessa varastossa on tarkoitus varastoida kevyttä polttoöljyä. Hämeen ely-keskus antoi päätöksen tarkkailun muuttamisesta (Dnro HAMELY/128/07.00/2010). Päätöksen mukaan omatoiminen mittaus voitiin keskeyttää toistaiseksi. Lahti Energia esittää, ettei mittausvelvoitetta aseteta uudelleen kevyttä polttoöljyä varastoitaessa. Kalliovaraston päästöjen hallinnan osalta Lahti Energia toteaa seuraavaa. Luolaston kunto on ennen käyttöönottoa suunniteltu dokumentoitavaksi valokuvaamalla. Vesiverhoon syötettävän veden määrää ja poistettavan patjaveden määrää seurataan. Vesimäärätiedot on viety MetsoDna-järjestelmään. Verkoston painetta seurataan säännöllisesti syöttölinjakohtaisista paikallismittauksista. Kalliopohjaveden pintaa voidaan tarkkailla tehostetusti vesiverhopumppauksen käynnistymisvaiheessa vaikutuksen nopeuden selvittämiseksi. Lahti Energia esittää, että pohjaveden korkeutta havaintoputkissa tarkkaillaan aluksi kuusi kertaa vuodessa. Mikäli pohjaveden korkeudessa ei tapahdu merkittävää muutosta, esitämme veden korkeuden tarkkailua neljä kertaa vuodessa. Vesinäytteet havaintoputkista öljyhiilipitoisuuden seuraamiseksi otetaan nykyiseen tapaan kaksi kertaa vuodessa. Öljyn talteenottopumppauskaivo on asennettu havaintoputken RF8 viereen. Talteenottopumppaus on lopetettu vuonna 2011, koska öljyn kertyminen kaivoon loppui. Kaivosta on otettu ajoittain vesinäytteet, mutta vedessä ei ole havaittu näkyvää öljykalvoa. Kertyvä ylivuotovesi johdetaan I-luokan öljynerottimen kautta viereiseen sadevesien pumppukaivoon. Sadevesien pumppukaivo on varustettu öljyhälyttimellä, joka pysäyttää pumput hälytyksestä. Pumppukaivosta vedet johdetaan viivästysaltaiden kautta Joutjokeen. Kun vesiverho ja kalliovarasto otetaan käyttöön, tarkastetaan öljynerotusjärjestelmän toiminta ottamalla näyte, josta määritetään öljyhiilivetypitoisuus. Öljyhälyttimen toimivuus testataan viikoittain. Joutjokea tarkkaillaan nykyisen käytännön mukaan säännöllisesti ottamalla vesinäytteet neljä kertaa vuodessa. Täyttö- ja purkualuetta koskevaan lausuntoon Lahti Energia esittää, ettei koko lastausaluetta tarvitse päällystää öljyn kestävällä tiivisasfaltilla, koska kaikki öljyn lastaukseen tai purkuun liittyvät toimenpiteet tehdään katosalueella. Katosalueelta on yhteys lastaus- ja purkutoiminnan aikana ainoastaan umpisäiliöön ja muina aikoina lastaus- ja purkualueen mahdolliset vedet ohjataan umpisäiliön yhteydessä olevan hiekan- ja öljynerotusjärjestelmän kautta. Järjestelmä on varustettu toimilaitteellisella sulkuventtiilillä. Muilta osin lastausalue vastaa tiealuetta, joten hakija ei katso perustelluksi päällystää koko aluetta tiiviillä asfaltilla. Huoltovarmuuskeskukselta (Jouni Kivi) saadun tiedon mukaan Huoltovarmuuskeskuksen omilla varastoilla sekä öljy-yhtiöiden omissa terminaaleissa lastaus- ja purkupaikoilla on alla betonia tai tiivisasfalttia. Kaikki muu alue on asfaltoitu tavallisesti eli tiivisasfalttia ei ole vaadittu muualle kuin lastaus- ja purkupaikoille (joka siis vastaa tässä hakemuksessa katosaluetta). Täydet ajoneuvot kulkevat suoraan katosalueelle, ja ajojärjestelyillä hoidetaan, etteivät täydet ajoneuvot joudu odottamaan lastausalueella.
13 Katosalueen huokosilmajärjestelmä on toteutettu liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Lahti Energia pyytää, että kyseinen järjestelmä hyväksytään liitteen mukaisesti. Lastauspaikalla kantavan ja jakavan rakennekerrosten väliin on asennettu noin 30 m pitkä huokosilmaputki. Huokosilmaputki on toteutettu salaojaputkella (110M-SN8), joka on nostettu umpiseinäisellä putkella rakenteiden yläpuolella. Huokosilmaputken pää tulpataan ja putken käyttötarkoitus merkitään selkeästi putkeen. Lahti Energia esittää kontrollinäytteenottoa huokosilmaputkesta kerran vuodessa. Liikennöinti alueelle tapahtuu jatkossakin Ratavartijankadulta erkanevaa Kahvakatua pitkin. Liikennöinti voidaan järjestää siten, että kesäaikaan liikennöintiä ei tehdä öisin. Päiväöljysäiliöstä Lahti Energia toteaa, että päiväöljysäiliö toteutetaan kaksivaippaisena ja siihen asennetaan jatkuvatoiminen pinnanmittaus. Lisäksi järjestelmä varustetaan ylitäytönestimellä. Päiväöljysäiliön yhteyteen ei tule erillisiä täyttöyhteitä vaan purku ja täyttö tapahtuvat autonlastauspaikan yhteiden kautta. Erillinen vuotoallas ei Lahti Energian mielestä ole perusteltua ko. kohteeseen, muut varotoimenpiteet huomioiden. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen kallioöljyvarastolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Toiminnan ja toiminnan tarkkailun tulee tapahtua hakemuksen sekä seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesistöön ja viemäriin 1. Joutjokeen johdettava vesipatjan ylivuotovesi ja sadevesikaivojen vedet on käsiteltävä I-luokan öljynerotusjärjestelmässä hakemuksen mukaisesti öljyhälyttimin varustetun pumppukaivon ja viivästysaltaiden tai muun vastaavantasoisen käsittelyjärjestelmän kautta. Altaisiin johdettavan jäteveden öljypitoisuus ei saa ylittää tasoa 5 mg/l. Öljyhälyttimien toimivuus on testattava viikottain. 2. Lastaus- ja purkupaikan sadevedet tulee ohjata valvotusti vuotokaivon kautta alueen öljyn-, hiekanerotus- ja sulkuventtiilillä varustetun näytteenottokaivon kautta jätevesiviemäriin. Jätevesiviemäriin johdettavan jäteveden öljypitoisuus ei saa ylittää tasoa 100 mg/l. Jäteveden johtamisessa yleiseen jätevesiviemäriin on otettava lisäksi huomioon viemärilaitoksen ohjeet ja sopimukset. Poikkeavista päästöistä tulee ilmoittaa välittömästi viemärilaitokselle. Muut toimintaa koskevat määräykset 3. Kallioöljyvaraston ympärillä kalliopohjaveden pinnan taso tulee riittävällä pumppauksella pitää yli +90 tason.
14 4. Lastaus- ja purkualueelle sijoitettava katettu lastaus- ja purkupaikka tulee päällystää öljynkestävällä tiivisasfaltilla ja alue tulee erottaa korokkein ja kaadoin muusta alueesta. Lastaus- ja purkupaikan vuotosäiliö on varustettava pinnanmittaukseen perustuvalla hälytinjärjestelmällä tai vastaavalla valvontaautomatiikalla. 5. Päiväöljysäiliön on oltava kaksoisvaippasäiliö ja säiliö on sijoitettava kantavalle tiiviille alustalle. Säiliö on varustettava jatkuvatoimisella hälyttävällä pinnanmittauksella ja ylitäytönestimellä. Säiliö on sijoitettava siten, että sadevedet säiliön juurelta ohjautuvat öljynerotusjärjestelmä ÖEK 5:n sadevesikaivoihin. Säiliön käytön aikaiset ylivuodot on pystyttävä keräämään talteen. Rakennettavan säiliön tarkemmat rakenne- ja sijaintitiedot on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 6. Lastaus- ja purkupaikan sekä kallioöljysäiliön viemäröintiin ja tarkkailuun liittyvät kaivot ja hälytysjärjestelmät ja niiden toiminta on tarkastettava, huollettava ja puhdistettava säännöllisesti. Toimenpiteet on kirjattava ja kirjanpito on tarvittaessa esitettävä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Häiriö- ja poikkeustilanteet 7. Sellaisen häiriön, onnettomuuden tai muun tavanomaisesta poikkeavan tilanteen sattuessa, jonka yhteydessä syntyy poikkeuksellisia päästöjä tai jätteitä, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi ja niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Tapahtuneesta on ilmoitettava viipymättä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Varaston toiminta tulee saattaa normaaliin tilaan niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. 8. Kallioöljyvaraston lastaus- ja purkupaikalla tulee olla saatavilla imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa mahdollisten öljyvuotojen varalta. Toiminnan lopettaminen 9. Luvansaajan on hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai muista varaston valvonnan kannalta merkittävistä muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan kirjallisesti ilmoitettava vaihdoksesta edellä mainituille viranomaisille. 10. Toiminnan loputtua kallioöljysäiliö ja säiliön toimintaan liittyvä toiminta-alue on saatettava viipymättä sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma ympäristönsuojelua koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista kuten säiliön tyhjentämisestä ja puhdistamisesta, patjaveden käsittelystä sekä jälkitarkkailusta, laitteistojen ja putkistojen purkamisesta sekä kertyvistä jätteistä ja jätevesistä ja niiden käsittelystä. Suunnitelmaan tulee liittää myös tiedot maaperän mahdollisesta pilaantuneisuudesta, puhdistustarpeesta sekä puhdistusaikataulusta. Suunnitelma on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, joka voi toimittaa suunnitelman edelleen Etelä-Suomen
15 aluehallintovirastolle käsiteltäväksi, jos asiassa on tarpeen antaa lopettamiseen liittyviä määräyksiä. Tarkkailu ja raportointi 11. Kallioöljyvarastoa ympäröivän pohjaveden korkeutta tulee tarkkailla olemassa olevista pohjaveden tarkkailuputkista RF3, RF4, RF 6, RF7, RF8, RF9 ja RF10 sekä pumppauskaivosta PK1 kuusi kertaa vuodessa. Vesiverhoon pumpattavan veden määrää, pumpatun patjaveden määrää sekä verkostopainetta on seurattava kuukausittain. Vedenpumppauksen käynnistysvaiheessa tulee pohjaveden korkeuden vaihtelua seurata tehostetusti. 12. Veden öljyhiilivetypitoisuuksia on seurattava pisteistä PK1, RF3, RF4, RF 6, RF7, RF9 ja RF10 kaksi kertaa vuodessa. Tulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Öljyn talteenottopumppaus tulee käynnistää tarvittaessa pumppauskaivosta PK1 saatujen tarkkailutulosten perusteella. Pumppauksen käynnistämisestä on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 13. Lastaus- ja purkupaikan sekä liikenneöintialueen kenttärakenteiden ja pinnoitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viipymättä. 14. Kallioöljyvaraston käytöstä, sen tarkkailusta sekä päästöistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjaa. Edellisen vuoden tiedoista on toimitettava vuosiraportti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle helmikuun loppuun mennessä erillisenä raporttina. Raporttiin on liitettävä ainakin seuraavat tiedot: vesiverhopumppauksen seuranta pumpatun veden kokonaismäärä m 3 /a, veden määrä pumppauspisteittäin m 3 /kk, patjaveden korkeus pohjavesipinnan korkeuden seuranta öljyhiilivetypitoisuusmittausten tulokset mg/l ja/tai öljyhavainnot tarkkailupisteittäin selvitys öljynpoistokaivon öljypumppauksista tarkkailuvuoden aikana tehdyt toimenpiteet kuten kallioöljysäiliön öljynsiirrot t/a, lastaus- ja purkumäärät t/krt ja krt/a tiedot poikkeustilanteista ja öljysäiliöiden ja öljynerotuskaivojen saneerauspuhdistuksista ja niissä syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä Muut määräykset 15. Öljysäiliön käyttöönotosta ja säiliön täytöstä on ilmoitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jolle on myös varattava mahdollisuus tarkastaa kallioöljyvaraston toimintaan tehdyt muutokset sekä kallioöljysäiliön kuntotutkimukseen liittyvä kuva-aineisto ennen varsinaisen toiminnan käynnistymistä.
16 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kallioöljyvarasto on olemassa olevaa toimintaa ja sijoittuu Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitosalueelle, joka on asemakaavassa varattu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevalle toiminnalle (ET). Luvan myöntämisen edellytyksistä on päätetty aikaisempaa lupaa myönnettäessä ja kallioöljyvaraston toiminnassa tapahtuvat muutokset eivät ole tuoneet olennaisia uusia tekijöitä aiemman lupaharkinnan perusteisiin eikä luvan myöntämisen edellytysten arviointiin. Kalliovaraston toiminta liittyy toiminnallisesti ja kiinteästi alueella harjoitettavaan Lahti Energia Oy:n energiantuotantotoimintaan. Kalliovaraston toiminnan muutosta koskevat tiedot on esitetty vireillä olevan Kymijärven voimalaitoksen ympäristölupahakemuksen (Dnro ESAVI/644/04.08/2010) yhteydessä. Aluehallintovirasto on käsitellyt tältä osin asian kuitenkin erillisessä muutoslupamenettelyssä, koska toiminnan aloittamisen kannalta lupa on hakijan mukaan tarpeen saada ja vuoden 2013 syksyllä. Koska toiminta koskee varmuusvarastointia, eroaa sitä koskeva käsittelyn julkisuus myös jonkin verran tavanomaisen lupamenettelyn käsittelystä. Varmuusvarastojen ympäristöluvista ja asiakirjajulkisuudesta on ympäristöministeriö antanut 5.10.2006 ohjeluonteisen kirjeen nro YM9/401/2006, joka on otettu hakemuskäsittelyssä huomioon. Koska varmuusvarastointiin kuuluu myös siihen liittyvä öljyisten vesien käsittely sekä purkaus- ja lastaustoiminnot ja niihin teknisesti ja toiminnallisesti yhdistetty uusi 1 500 m 3 :n päiväöljysäiliö, ovat myös kaikki nämä toiminnot sisällytetty muutoslupapäätökseen. Lupapäätöksen antamisen yhteydessä on aiempi varmuusvarastointia koskeva erillinen ympäristölupa vuodelta 1995 korvattu kokonaan. Lupamääräysten yleiset perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n nojalla luvassa on annettavatarpeelliset määräykset muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Päätöksessä ei ole annettu jätehuoltoa eikä vesistön tarkkailua koskevia erillisiä, yksityiskohtaisia määräyksiä. Kallioöljyvaraston jätehuolto hoidetaan osana Kymijärven voimalaitoksen muuta jätehuoltoa ja luvan lähtökohtana on, että jätehuolto toteutetaan ympäristönsuojelu- ja jätelainsäädännön mukaisesti. Vesijärven ja Joutjoen tarkkailusuunnitelma on esitetty voimalaitoksen ympäristölupahakemuksessa. Vesistövaikutustarkkailua toteutetaan nykyisten lupien mukaisesti ja tarkkailujen muutoksista päätetään voimalaitoksen luvassa.
17 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1 Kallioöljyvarastossa öljy varastoidaan vesipatjan päällä, jonka vesimäärää voidaan säätää vesiverhoon syötetyn veden määrällä. Osa vesiverhoon syötetystä vedestä päätyy patjaveteen. Koska vesipatjan ylivuotovesi johdetaan läheiseen Joutjokeen, on tärkeää huolehtia, että jokeen mahdollisesti joutuva öljy pystytään tehokkaasti poistamaan. I-luokan öljynerottimilla päästään poistuvan veden öljypitoisuuteen, joka on alle 5 mg/l. Kyseistä tasoa edellytetään nykyisin öljynerottimilta, joista lähtevät vedet johdetaan vesistöön. Määräys 2 Katetulta lastaus- ja purkupaikalta kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan jätevesiviemäriin II-luokan öljynerotuskaivolla varustetun jätevesijärjestelmän kautta. Jätevesiviemäriin johdettavan veden öljyhiilivedyille annettu enimmäispitoisuus 100 mg/l vastaa yleisesti viemärilaitosten noudattamaa jätevesille asetettua raja-arvoa. Määräys 3 Kun alueen pohjaveden vedenpinta pidetään tason +90 yläpuolella, pohjaveden pinnan korkeus pysyy jatkuvasti varastoidun öljyn pinnantason yläpuolella. Näin öljyä ei pääse valumaan pohjaveteen, vaan virtaus suuntautuu kohti kalliovarastoa. Pohjaveden pinnan alentuessa on riskinä öljyn vuotaminen kalliorakoihin ja edelleen kohti jäähdytysvesitunnelia. Määräykset 4 ja 5 Määräys on annettu maaperän ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Purku- ja lastauspaikan sade- ja sulamisvedet ja vuodot johdetaan tilavuudeltaan 50 m 3 :n vuotosäiliöön, joka tyhjennetään lastaus- ja purkutapahtumien jälkeen avaamalla järjestelmään kuuluva sulkuventtiili. Jotta voidaan välttää kaivon ylitäyttyminen ja varmistaa säiliön vastaanottokyky kaikissa tilanteissa, kaivoon on edellytetty täyttymistä osoittava hälytys- ja valvontaautomatiikka. Muu osa purku- ja lastausalueesta voidaan rinnastaa liikennealueiksi, jolle riittää normaali asfaltointi, koska alueella ei lastata tai pureta öljyjä. Luvan lähtökohtana on myös, että muulla osalla lastausaluetta ei pysäköidä vartioimattomia lähteviä ja tulevia säiliöautoja. Maanpäällinen päiväöljysäiliö on sijoitettava siten, että säiliön ympärillä tapahtuva vuoto voidaan kerätä talteen. Säiliön ympärille voidaan pinnoittaa ohjaava reunus tai säiliö voidaan varustaa vuotoaltaalla. Määräys 6 Puhdistus- ja hälytysjärjestelmien toimivuus varmistetaan hyvin toimivalla huolto- ja kunnossapito-ohjelmalla. Määräykset 7 ja 8 Häiriö- ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristövahingoista aiheutuvien päästöjen minimoimiseksi sekä valvonnan ja mahdollisten jälkitoimenpiteiden toteuttamiseksi. Laitoksella tulee olla jatkuva valmius pienehköjen öljyvahinkojen omatoimiseen torjuntaan.
18 Määräykset 9-10 Ympäristönsuojelulain 81 :ssä on säädetty toiminnanharjoittajan velvollisuudesta ilmoittaa valvonnan kannalta oleellisista muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista on tarpeen esittää suunnitelma hyvissä ajoin, jotta alueen kunnostamisesta, päästöjen ehkäisemisestä ja tarkkailun järjestämisestä voidaan päättää ajoissa. Kun toiminta päättyy, toiminnanharjoittajaa koskevat myös lopettamisen jälkeiset ympäristönsuojeluvelvoitteet, joihin on varauduttava etukäteen suunnitelmallisesti. Määräykset 11 ja 12 Toiminnanharjoittajan tulee olla tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista. Pohjaveden korkeuden seuranta on olennaista erityisesti ns. vesiverhon toimivuuden ja siten varaston päästöjen kannalta. Kun vedenpumppaus käynnistetään kallioöljysäiliön tyhjennyksen jälkeen uudestaan, pystytään samalla mittausten avulla selvittämään esimerkiksi, kuinka nopeasti pumppauksen vaikutukset näkyvät veden pinnan tason nousussa ja tason pysymisessä vaaditulla korkeudella. Määräys 13 Lastaus- ja purkualueen rakenteet kuluvat ja säätilan muutokset voivat aiheuttaa pinnoitteeseen painumia ja halkeamia. Määräys 14 Toiminnan kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset on annettu ympäristönsuojelulain 5 ja 46 :ien valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Määräys 15 Valvonnallisista syistä valvontaviranomaisella on oltava tieto toiminnan uudelleen käynnistämisestä sekä mahdollisuus tarkistaa, että muutokset on tehty hakemuksen ja määräysten mukaisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnossa esille tuodut vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tulee hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 28 )
19 Lupamääräysten tarkistaminen Korvattavat päätökset Toiminnanharjoittajan on toimitettava aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi samassa yhteydessä, kun määrätään Kymijärven voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamisesta. (YSL 55 ). Tämä päätös korvaa Hämeen ympäristökeskuksen 25.7.1995 antaman päätöksen, joka sisältää ilmansuojelulain (67/1982) mukaisen ratkaisun ilmansuojeluilmoituksesta ja jätelain (1072/1993) mukaisen jäteluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ). Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Aluehallinto virasto määrää, että päätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta Perustelut Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Öljyn ajamiseen kalliovarastoon on tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti ja viimeistään marraskuun alussa. Huoltovarmuuskeskuksen kannalta tärkeä poikkeustilanteiden varmuusvarasto on nyt tyhjänä ollessaan poissa käytöstä. Etenkin maakaasun mahdollisten jakeluhäiriöiden vuoksi kyseinen öljyvarasto olisi saatava nopeasti polttoöljyn täyttö- ja käyttökuntoon. Vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle ei ole vaadittu. Kallioöljysäiliön toiminta on valtion Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ja ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske valtiota tai sen laitosta eikä kuntaa ja kuntayhtymää.
20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-5, 7, 28, 31, 36, 38, 43, 45, 46, 52-56, 62, 76, 81, 90, 96, 97, 100, 101, 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 8-10, 12, 16-19, 23, 30, 37 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 6 210 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöminiteriön asetuksessa säädetään. Lupahakemuksen maksuun sovelletaan aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annettua valtioneuvoston asetusta (1572/2011). Maksu on polttonesteiden tai vaarallisen nestemäisen kemikaalin varastolle, kun varaston säiliötilavuus on vähintään 10 000 m 3 12 420 euroa. Luvan muutosta koskevasta päätöksestä perittävä maksu on 50 % listan mukaisesta maksusta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Lahti Energia Oy PL 93 15141 LAHTI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Lahden kaupunginhallitus Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Lahden kaupungin terveydensuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi-159-04.08-2013 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Lahden kaupungin virallisella ilmoitustaululla.
21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Valitusosoitus Harri Majander Hilkka Hirvikallio Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hilkka Hirvikallio.
VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, 00520 Helsinki postiosoite: PL 110, 00521 Helsinki puhelin: (vaihde) 0295 016 000 fax: 09 6150 0533 sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.