KIRJALLINEN KYSYMYS 247/2012 vp Äidinkielen ylioppilaskokeen ja lukiokoulutuksen uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen taustalla on hallitusohjelmakirjaus: Ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Hallitusohjelman mukaisesti tarkoituksena on myös valmistella tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ylioppilaskirjoituksissa sekä vahvistaa sen käyttöä lukiokoulutuksessa. Äidinkielen ylioppilaskoe uudistui hiljattain. Vuonna 2007 käyttöön otettu koe koostuu tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Nyt yksi näistä ollaan muuttamassa kokeeksi, jonka on tarkoitus mitata nykyistä paremmin opiskelijan yleissivistystä, tiedon käsittelytaitoa ja kykyä arvioida tiedon pätevyyttä. Kansanedustajat ovat saaneet paljon viestejä koulutusalan asiantuntijoilta siitä, että on epäselvää, mikä ylipäätään uudistetun äidinkielen ylioppilaskokeen sisältö olisi. Tuoreessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa ei asiaa avata tarkasti. Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistamisen aikataulu on herättänyt kysymyksiä useilla tahoilla. Uusi äidinkielen koe on aiempien saatujen tietojen mukaan tavoitteena tulla käyttöön jo vuonna 2015. Näin ollen valmistelutyön olisi oltava valmis jo ensi syksyyn mennessä, jotta silloin lukionsa aloittavat opiskelijat tietävät, millainen päättötutkinto heitä odottaa. Julkisuudessa on arvioitu uudistuksen aikataulua ja tapaa. Esille on noussut huoli siitä, tehdäänkö uudistus hätäisesti. Äidinkieli on merkittävässä asemassa nykyisessä tutkinnossa, sillä se on ainoa kaikille kokelaille pakollinen koe. Tämän kokoluokan muutos on tehtävä huolellisesti. Mm. Suomen Lukiolaisten liitto, Äidinkielen opettajain liitto, Suomen Rehtorit, Ylioppilastutkintolautakunta ja monet muut opetusalan ammattilaiset ovat esittäneet huolensa uudistuksen aikataulusta ja sisällöstä. Julkisuuteen tulleiden uusimpien tietojen mukaan ministeri Gustafsson onkin arvioinut, että todennäköisesti vuoden 2015 sijaan tähtäimessä olisi vuosi 2016. Lukion tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistuksen on tarkoitus käynnistyä ensi syksynä ja tulla voimaan syksyllä 2016. Kuluvana vuonna aloitetaan myös ylioppilastutkinnon sähköistämisen valmistelut. Muutaman vuoden kuluttua joudutaan siis kaikki ylioppilaskokeet tarkistamaan koulutuksen uusittujen sisältöjen ja tutkinnossa käyttöön otettavan tietotekniikan mukaisiksi. Mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan nyt kiireellä, on vaarana, että koe on jo syntyessään vanhentunut. Suunniteltu koetyyppi edellyttäisi toimiakseen nimenomaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttöä. Tällä vaalikaudella on lukion kehittämisen aika. Lukiokoulutuksen uudistaminen on aloitettava viipymättä perustamalla laajapohjainen asiantuntijaryhmä pohtimaan lukion yleisiä tavoitteita Versio 2.0
ja tuntijakoa. Näin päätökset voitaisiin tehdä jo vuoden kuluttua, ja lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen pääsisi käyntiin. Järkevintä olisi sitoa uusiutuvan ylioppilastutkinnon käyttöönotto uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon. Todellista muutosta sekä lukio-opiskeluun että tutkinnon suorittamiseen toisi tietoja viestintätekniikan laajempi hyödyntäminen. Samalla kun TVT:n käyttöönottoa tutkinnossa valmistellaan asteittain, on sen tultava osaksi normaalia opetusta ja koetilanteita. Hyvä tavoite olisi, että uuden opetussuunnitelman puitteissa syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat pääsisivät suorittamaan koko ylioppilastutkinnon sähköisesti. Tämä edellyttää panostuksia koulujen välineistöön ja opettajien koulutukseen. Ilman uutta teknologiaa on vaikeaa opetella ja mitata modernin yleissivistyksen taitoja eli tiedon käsittelytaitoa ja kriittistä arviointia, joita uudelta ylioppilaalta edellytetään niin jatkoopinnoissa kuin työelämässä. TVT on toisin sanoen nähtävä yleissivistävässä lukiokoulutuksessa yhtä välttämättömänä välineenä kuin esim. autonosturi autoalan koulutusohjelmassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko tarkoituksenmukaisempaa uudistaa äidinkielen ylioppilaskoe vasta sitten, kun lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistus on toteutettu sekä valmistelutyö ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi edennyt, mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan ennen kokonaisuudistusta, minkälaisella aikataululla uudistus toteutetaan, mikä on valmistelussa olevan uuden äidinkielen ylioppilaskokeen sisältö ja mitkä ovat keskeiset muutokset nykyiseen kokeeseen verrattuna, milloin lukiokoulutuksen uudistuksen valmistelutyö käynnistyy ja mihin toimiin uudistamistyössä ryhdytään, miten hallitus aikoo vahvistaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä yleissivistävässä lukiokoulutuksessa ja miten ja minkälaisella aikataululla tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan itse ylioppilastutkinnossa? Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2012 Sari Sarkomaa /kok Raija Vahasalo /kok 2
Ministerin vastaus KK 247/2012 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 247/2012 vp: Onko tarkoituksenmukaisempaa uudistaa äidinkielen ylioppilaskoe vasta sitten, kun lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden, tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistus on toteutettu sekä valmistelutyö ylioppilastutkinnon sähköistämiseksi edennyt, mikäli äidinkielen ylioppilaskoe uudistetaan ennen kokonaisuudistusta, minkälaisella aikataululla uudistus toteutetaan, mikä on valmistelussa olevan uuden äidinkielen ylioppilaskokeen sisältö ja mitkä ovat keskeiset muutokset nykyiseen kokeeseen verrattuna, milloin lukiokoulutuksen uudistuksen valmistelutyö käynnistyy ja mihin toimiin uudistamistyössä ryhdytään, miten hallitus aikoo vahvistaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä yleissivistävässä lukiokoulutuksessa ja miten ja minkälaisella aikataululla tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvan itse ylioppilastutkinnossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukiolain (629/1998) 18 1 momentin mukaan lukiokoulutuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilastutkinto. Tutkinnon avulla selvitetään, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden. Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita. Lain 18 b :n mukaan opetusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakunnan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä lautakunnasta ja sen tehtävistä. Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. Valtioneuvoston asetuksen ylioppilastutkinnosta (915/2005) 10 :n 3 momentin mukaan ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaisesti ylioppilastutkintoa kehitetään tukemaan koulutuksen yleissivistäviä tavoitteita ja mahdollistamaan ylioppilastutkinnon laajempi hyödyntäminen korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa parantamalla koearvosanojen vertailukelpoisuutta ja kehittämällä ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta yleissivistystä sekä tiedon käsittelyn ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Samoin valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. Valtioneuvoston 15.12.2012 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Käytyjen keskustelujen ja saadun palautteen perusteella ministe- 3
Ministerin vastaus riö pitää perusteltuna kyseisen kokeen käyttöönoton ajankohdan pidentämistä, siten että koe tulisi käyttöön vasta kevään 2016 ylioppilaskirjoituksissa. Säädösten mukaan ylioppilastutkinnon ja siihen sisältyvä kokeiden kehittäminen on ylioppilastutkintolautakunnan tehtävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuosittain tulossopimuksen tutkintolautakunnan kanssa, jossa kokeiden kehittämisestä ja aikatauluista päätetään tarkemmin. Sen mukaisesti ministeriö tukee tutkintolautakunnan kokeiden kehittämistyötä. Ministeriö ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisesti ohjeistanut yksittäisten kokeiden sisällöllistä kehittämistä ja siten rajoittanut kokeiden kehittämisessä tutkintolautakunnalle säädettyä toimivaltaa. Tutkintolautakunnan työn tukemiseksi ministeriö järjestää tutkintolautakunnan kanssa yhteisiä tilaisuuksia kokeen kehittämisestä, kun niitä pidetään uudistuksen toteuttamisen kannalta hyödyllisinä sekä tutkintolautakunnan että ministeriön puolella. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Helsingin yliopiston ylioppilastutkinnon arvosanojen vertailtavuutta koskevassa tutkimushankkeessa on todettu, että arvosanojen vaativuustaso vaihtelee aineittain ja kirjoituskerroittain, että osa kirjoittajista valitsee helppojen aineiden yhdistelmiä ja osa joutuu opintosuunnitelmiensa vuoksi kirjoittamaan useita vaikeita sekä, että kirjoitettavissa aineissa ja niiden kombinaatioissa on merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Tutkijoiden mukaan näistä seuraa, että yliopistojen opiskelijavalinnoissa on ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella mahdotonta missään aineessa validisti asettaa hakijat järjestykseen osaamisen tai oppimispotentiaalin tms. suhteen ja siksi arvosanojen huomioiminen on kaikissa aineissa hakijoiden oikeusturvaa loukkaavaa. Tutkijoiden ministeriölle esittämän näkemyksen mukaan tyttöjen ja poikien tyypillisesti kirjoittamien aineiden ja ainekombinaatioiden arvosanatasojen erot ovat selkeästi tasa-arvolain vastaisia, sillä ne tuottavat merkittävän ja hallitsemattoman sukupuoleen linkittyvän edun tai haitan jatkokoulutukseen hakeuduttaessa. Jo nykyiset lukion opetussuunnitelman perusteet edellyttävät tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa. Ylioppilastutkinto ei vastaa tältä osin opetussuunnitelman perusteita. Uudistus on varsin haasteellinen ja sen osalta hallitusohjelmassa ja koulutuksen kehittämissuunnitelmassa ei ole määritelty yksityiskohtaista toteutuksen aikataulua vaan se tarkentuu valmistelun edetessä. Parhaillaan tutkintolautakunta valmistelee uudistuksen pohjaksi edellytettävää esiselvitystä, joka valmistuu kuluvan vuoden aikana. Esiselvityksen ja sitä seuraavan määrittelyvaiheen pohjalta voidaan arvioida tarkemmin uudistuksen aikataulua ja kustannuksia sekä toteuttaa tulevan järjestelmän kilpailutus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut valtionavustuksilla oppimisympäristöjen kehittämistä ja kansainvälistymistä. Rahoitusta on suunnattu vuosina 2009 2011 tähän tarkoitukseen yleissivistävässä koulutuksessa runsaat 15 miljoonaa euroa, josta pääosa oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen kehittämisessä pääpaino on ollut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisessä. Kuluvalle vuodelle valtionavustuksia on varattu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa neljä miljoonaa euroa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä ei voida, ei tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen eikä opiskelijan oikeusturvan parantamisen osalta, odottaa tulevia lukion opetussuunnitelman perusteita, jotka tulisivat voimaan aikaisintaan vasta 2016 ja niiden pohjalta tutkinto järjestettäisiin ensimmäisen kerran vasta keväällä 2019. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mahdolliset vaikutukset tutkintoon tulevat arvioitavaksi perusteiden valmistuttua.ylioppilastutkintolautakunta on käynnistänyt hallitusohjelman mukaisesti tutkinnon kehittämisen. 4
Ministerin vastaus KK 247/2012 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Helsingissä 17 päivänä huhtikuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 247/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml m.fl.: Är det ändamålsenligt att senarelägga reformeringen av studentexamensprovet i modersmålet till den tidpunkt då man på ett riksomfattande plan har sett över dels gymnasieutbildningens mål, timfördelning och läroplan, dels har gjort framsteg vad gäller elektrifieringen av studentexamen, om studentprovet i modersmålet förnyas före totalreformen vilken tidtabell har man för reformen, vad är innehållet i det studentexamensprov som modersmålet omfattar och som är föremål för en översyn och vilka är de centrala ändringarna jämfört med provet i sin nuvarande form, när inleds förberedelserna med sikte på att reformera gymnasieutbildningen och vilka åtgärder omfattar reformeringsarbetet, hur avser regeringen stärka användningen av informations- och kommunikationsteknologi i den allmänbildande gymnasieutbildningen och på vilket sätt och med vilken tidtabell har man planerat att ta i bruk informations- och kommunikationsteknik i själva studentexamen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 18 1 mom. i gymnasielagen (629/1998) avslutas gymnasieutbildningen med en studentexamen. Med hjälp av studentexamen klarläggs om de studerande har tillägnat sig de kunskaper och färdigheter som anges i gymnasiets läroplan samt uppnått tillräcklig mognad enligt målen för gymnasieutbildningen. I examen ingår prov i modersmål och litteratur, det andra inhemska språket, främmande språk, matematik och realämnena. Enligt lagens 18 b tillsätter undervisningsministeriet för tre år i sänder en studentexamensnämnd med uppgift att leda, ordna och genomföra studentexamen. Närmare bestämmelser om nämnden och dess uppgifter utfärdas genom förordning av statsrådet. Studentexamensnämnden utfärdar bestämmelser om provens innehåll, provarrangemangen och bedömningen av proven. Enligt 10 3 mom. i Statsrådets förordning om studentexamen (915/2005) utvecklar studentexamensnämnden studentexamen i samarbete med Utbildningsstyrelsen. Enligt statminister Jyrki Katainens regeringsprogram utvecklas studentexamen så att den stöder utbildningens allmänbildande mål så att det blir möjligt att på ett bredare plan utnyttja studentexamen i högskolornas studerandeurval. Fokus läggs på att förbättra examensvitsordens jämförbarhet. Vidare är avsikten att utveckla det andra modersmålsprovet i studentexamen så att det blir ett prov som avspeglar examinandernas allmänbildning och hans eller hennes kunskaper i informationshantering och i bedömningen av information. Samtidigt förbereder man det stegvisa ibruktagandet av informations- och kommunikationsteknologi i studentexamen. 6
Ministerns svar KK 247/2012 vp Sari Sarkomaa /kok ym. Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning, som Statsrådet godkände 15.12.2012, ska det nya provet tas i bruk i studentskrivningarna våren 2015. Utgående från diskussioner och respons anser ministeriet det motiverat att inte införa provet förrän våren 2016. Enligt bestämmelserna ankommer det på studentexamensnämnden att utveckla studentexamen och de prov som den omfattar. På årlig basis ingår undervisnings- och kulturministeriet ett resultatavtal med studentexamensnämnden med noggrannare uppgifter om hur proven ska utvecklas och om tidtabellerna. Enligt avtalet understöder ministeriet studentexamensnämndens arbete med att utveckla proven. Ministeriet har dock inte på ett detaljplan utfärdat rekommendationer för hur de enskilda proven ska utvecklas till sitt innehåll. Ministeriet begränsar således inte studentexamensnämndens befogenheter. I syfte att stödja nämndens arbete ordnar ministeriet i samråd med nämnden gemensamma överläggningar om hur proven ska utvecklas i situationer då både nämnden och ministeriet anser att överläggningar behövs med tanke på genomförandet av reformen. I ett forskningsprojekt som omfattar jämförbarheten hos vitsorden i studentexamen, som Helsingfors universitet har hand om och som undervisnings- och kulturministeriet finansierar, har man konstaterat att vitsordens kravnivå varierar ämnesvis och beroende på om examinanden skriver provet för första gången eller t.ex. för andra gången. Vidare har det konstaterats att en del examinander väljer kombinationer av enkla ämnen och att somliga examinanders fortsatta studieplaner gör att de går upp i flera svåra prov. Det finns märkbara skillnader mellan de prov som manliga respektive kvinnliga examinander väljer att gå upp i liksom i provkombinationerna. Forskarna anser att det är omöjligt att i universitetens studerandeurval på ett tillförlitligt sätt rangordna de sökande på basis av studentexamensvitsorden i ett specifikt prov; resultaten vad gäller kunskaper eller t.ex. inlärningspotential är inte tillförlitliga. Slutsatsen blir att det strider mot de sökandes rättsskydd att beakta vitsorden i proven. Enligt den syn som forskarna har lagt fram för ministeriet står skillnaderna i vitsordsnivån i de ämnen och i de ämneskombinationer som flickor respektive pojkar i de flesta fall väljer oavvisligen i strid med jämställdhetslagen: de resulterar i en anmärkningsvärd och okontrollerbar könsspecifik fördel eller skada när examinanderna söker sig till fortsatt utbildning. Redan de nuvarande grunderna i gymnasiets läroplan förutsätter att man i undervisningen utnyttjar informations- och kommunikationsteknik. Studentexamen motsvarar inte till denna del läroplansgrunder. Reformen är tämligen ambitiöst upplagd: i regeringsprogrammet och i utvecklingsplanen för utbildning definieras inte en noggrann tidtabell för reformens genomförande utan detta preciseras i takt med att arbetet framskrider. Som bäst arbetar studentexamensnämnden med en preliminär undersökning, som ska ligga som grund för reformen. Undersökningen blir färdig inom loppet av det här året. Utgående från den och från det därpå följande definitionsstadiet kommer man att bättre kunna bedöma tidtabellen och kostnaderna för reformen. Då blir det också möjligt att konkurrensutsätta det kommande arrangemanget. Undervisnings- och kulturministeriet har riktat in statsunderstöd i syfte att utveckla inlärningsmiljöerna. Samma gäller ökad internationalisering. 2009 2011 har drygt 15 miljoner euro utbetalats i nämnda syften inom den allmänbildande utbildningen; fokus har speciellt legat på att utveckla inlärningsmiljöerna. Betoningen har legat på ökad användning av informations- och kommunikationsteknik i undervisningen. Innevarande år har fyra miljoner euro reserverats i statsunderstöd för att gynna användningen av informations- och kommunikationsteknik inom utbildning på grundläggande nivå och på gymnasienivå. Vad gäller kommunikations- och informationsteknikens utnyttjande och förbättrandet av studerandenas rättsskydd går det inte att i utvecklandet av studentexamen invänta grunderna för gymnasiets läroplan, vilka är under arbete och vilka tidigast träder i kraft år 2016. Det går inte att vänta till år 2019 då man för första gången utgående från de nya läroplansgrunderna i gymna- 7
Ministerns svar sierna planenligt kan genomföra den förnyade studentexamen. Den inverkan som de nya läroplansgrunderna eventuellt har på studentexamen ska bedömas när läroplansgrunderna har färdigställts. Studentexamensnämnden har inlett arbetet med att utveckla examen i enlighet med regeringsprogrammet. Helsingfors den 17 april 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 8