Kati Lehtonen Löydä liikunta -kerhojen arviointi
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 206 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET ISBN 978-951-790-247-2 ISBN (pdf) 978-951-790-248-9 Jyväskylän yliopistopaino 2007
SISÄLLYS Saatteeksi...5 1 Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille...7 1.1 Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien...7 1.2 Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit...9 1.3 Löydä liikunta -kerhon perustaminen...12 2 Aluekyselyn tuloksia... 16 2.1 Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja... 16 2.2 Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon...17 2.3 Kiire ja uuden opettelu kuormittavat...19 2.4 Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi...21 2.5 Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys...23 2.6 Riittämättömät resurssit ovat toimintamallin onnistumisen este...25 2.7 Kehitettäviä kohteita on runsaasti...27
3 Kerhot kertovat...31 3.1 Kerhomallit...32 3.2 Työnjako kerhoissa on sujuvaa... 39 3.3 Edullista toimintaa helppojen kulkuyhteyksien varrella... 42 3.4 Leikki on lapsen työtä... 45 3.5 Vähän vai paljon liikkuva liikkumaton?...47 3.6 Koulutukset ja materiaalit käyttäjän silmin...53 3.7 Tulevaisuus ja kehittämisideat...58 4 Yhteenveto ja johtopäätökset...63 Lähteet...77 Liitteet...79 4
Saatteeksi Tässä raportissa tarkastellaan Löydä liikunta -toimintamallia, joka on 6 12-vuotiaille lapsille suunnattu liikuntakerho. Malli on suunniteltu yhdessä Nuoren Suomen, SLU:n aluejärjestöjen ja lajiliittojen kanssa. Löydä liikunta -kerhojen toiminnassa keskeistä on monipuolinen liikunta ja vähän liikkuvien lasten aktivointi ilman kilpailullisia tavoitteita. Raportin tavoitteena on arvioida näiden tavoitteiden toteutumista ja esittää joitakin tulevaisuuden kehittämisehdotuksia. Aineisto kerättiin aluejärjestöjen hankevastaaville tehdyllä kyselyllä, kerhokapteeneille ja -ohjaajille tehdyillä teemahaastatteluilla ja Nuoren Suomen esiprojektisuunnitelmilla sekä kartoituksilla. Löydä liikunta -toimintamallin kehittäminen on osa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa (2004 2007), joka on laadittu yhteistyössä opetusministeriön, Nuoren Suomen, urheilun lajiliittojen, SLU:n aluejärjestöjen sekä muiden liikunnan asiantuntijoiden kanssa. Liikuntaohjelman kokonaistavoite on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämäniloa liikunnan avulla. Ohjelmaan kuuluvien seura- ja lajiliittohankkeiden seurannasta ja arvioinnista on vastannut keväästä 2005 lähtien Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET. 5
Ensimmäiset kerhot perustettiin syksyllä 2006. Toukokuun lopussa 2007 toimivia ja Löydä liikunta -tunnuksen saaneita kerhoja oli 215 ympäri Suomen. Eniten kerhoja olivat perustaneet urheiluseurat (117 kpl). Muita tahoja olivat kaupungit/kunnat (34 kpl), erilaiset yhdistykset, kuten näkövammaisten yhdistykset (25 kpl) ja 4H (12 kpl). Lisäksi alle kymmenen kerhon järjestäjätahoina olivat koulut, opistot, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat. Tässä raportissa tehdään aluksi toimintamallin suunnitteluvaiheeseen katsaus, jossa on hyödynnetty Nuoren Suomen projektisuunnitelmia. Ensimmäinen luku on tarkoituksella pyritty pitämään tiiviinä ja näin on jätetty tilaa seuraaville kahdelle luvulle, joissa esitellään aluekyselyn ja teemahaastattelun tuloksia. Näissä luvuissa on runsaasti sitaateissa kursivoiduilla teksteillä olevia suoria lainauksia joko haastatteluista tai kyselyistä. Niiden kautta lukija voi itse tehdä myös omia johtopäätöksiään ja tulkintojaan kannanotoista. Lisäksi kerhotoimijoiden äänen ja mielipiteiden esiin nostamisella halutaan luoda konkreettinen kuvaus erilaisista kerhomalleista ja toiminnan toteuttajatahoista. 6
1 Lähtökohdat Löydä liikunta -kerhon toimintamallille Tässä luvussa tarkastellaan Nuoren Suomen Löydä liikunta -toimintamallin taustoja ja perusteita. Lisäksi käydään läpi toimintamallin tavoitteet, kriteerit ja organisoituminen. 1.1 Monipuolisuutta 1980-luvulta lähtien Erilaisia liikuntakerhoja on järjestetty Suomessa jo pitkään urheiluseurojen ja koulujen toimesta. 1980-luvun alkupuolella SVUL:n seurojen lasten urheilukoulu -ohjelma pyrki lisäämään urheiluseurojen liikuntakerhojen monipuolisuutta. Samantyyppinen toiminta jatkuu yhä edelleen monissa seuroissa. Lisäksi järjestötasolla Nuori Suomi -ohjelman kautta alettiin edistää lasten liikunnan monipuolisuutta vuodesta 1987. (Laihonen 2003) Julkisuudessa käyty keskustelu viritti toimijoita entistä aktiivisempaan työhön lasten liikunnan monipuolistamiseksi. Perinteisen seuratoiminnan ja koulujen rinnalle nousivat iltapäiväkerhot sekä yhdistysten järjestämät sitoutumattomat liikuntakerhot. Olemassa olevaa toimintaa löytyi huomattavan paljon ja tälle pohjalle Nuoressa Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Löydä liikunta -kerhomallia vuosien 2003 2004 aikana. Sillä 7
hetkellä olemassa olleista monipuolisista liikuntakerhoista tehtiin kartoitus (Laihonen 2003), Sen tavoitteena oli koota tietoa siitä, millaisia kerhoja eri tahot järjestivät 7 12-vuotiaille lapsille ja mitä tukitoimia järjestäjät toivoivat toimintansa tueksi.(emt.) Kartoituksesta kävi ilmi, että liikuntakerhojen järjestäjiä yhdisti halu tarjota lapsille monipuolisen liikunnan kokeilupaikka ja samalla edistää lasten hyvinvointia ja liikunnan määrää. Monipuolisen liikunnan tarve oli lähtenyt vanhempien toiveesta ja koululiikunnan vähenemisen vaikutuksista. Toimintamalleissa oli eroavaisuuksia, sillä osa kerhoista painottui yhteen lajiin ja osa toimi ilman lajisidonnaisuutta. Lisäksi kilpailuihin osallistuttiin vaihtelevasti. (Laihonen 2003) Kartoituksen tulosten lisäksi Löydä liikunta -toimintamallin rakentumiseen vaikutti tieto siitä, että vain 30 % lapsista liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Samaan aikaan monet tutkimukset osoittivat, että liikunta on tärkeä osa lapsen kasvua ja kehitystä. Näiden lisäksi huomioitiin yhteiskunnan teknistyminen ja elämän fyysinen helppous, jotka osaltaan aiheuttivat arkiliikunnan vähentymistä myös lasten keskuudessa. (Laihonen 2003) Uuden toimintamallin kehittelyssä otettiin huomioon myös se, että urheiluseurojen toimintaan toivottiin lisää monilajisuutta. Seurat olivat potentiaalinen toimintaympäristö, sillä niiden tarjoamaan toimintaan osallistui lähes puolet alle 19-vuotiaista lapsista ja nuorista. Lisäksi löytyi runsaasti niitä lapsia ja nuoria, jotka olisivat halunneet osallistua organisoituun seuratoimintaan, mutteivät syystä tai toisesta voineet. (Eerola & Viitanen 2005) Nuoren Suomen vuonna 2003 teettämä kartoitus (Laihonen) oli ensimmäisiä toimenpiteitä, jolla uutta kerhomallia lähdettiin järjestössä kehittämään. Aktiivinen työskentelyaika oli vuosien 2004 2006 aikana, jolloin kehitettiin koulutuksia ja materiaaleja sekä tehtiin joitakin pilottikokeiluja (esim. Porissa toteutettu Osaavat ohjaajat -koulutus). Lisäksi vuoden 2006 aikana kampanjointia vauhditettiin jakamalla liikuntavälinekasseja (Riemureput). Tämä mahdollistui yhteistyökumppaneiden avustuksella. 8
Nuoressa Suomessa hankkeesta vastasivat vuosien 2004 2005 aikana pääosin Riikka Eerola ja Marko Viitanen. Eerola vastasi iltapäivätoiminnasta ja Viitasella oli kokonaisvastuu hankkeen etenemisestä. Vuoden 2005 aikana toimenkuvat muuttuivat ja Viitanen toimi hankevastaavana syksyyn 2006 asti. (Viitanen 2007) Tuolloin henkilövaihdoksien myötä kokonaisvastuu siirtyi Päivi Laihoselle ja osa-aikaisena (yksi päivä/viikko) työskennelleelle Karita Toivoselle, joka toimii päätoimisesti SLU:n Lounais-Suomen Turun aluejärjestössä. Toivosen työpanoksen myötä tavoitteena oli samalla tiivistää Nuoren Suomen ja alueiden välistä yhteistyötä. Toivosen osa-aikainen työ Löydä liikunta -projektissa päättyi toukokuussa 2007 ja hankevastuu siirtyi kokonaisuudessaan Laihoselle. 1.2 Löydä liikunta -kerhon tavoitteet ja kriteerit Uuden kerhotoiminnan tavoitteeksi asetettiin Nuoressa Suomessa uusien, hauskojen liikkumismahdollisuuksien kehittäminen 6 12-vuotiaille lapsille. Haluttiin varmistaa lasten päivittäiset liikuntamahdollisuudet sekä vähemmän liikkuvien ja passiivisten lasten saaminen mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Koulutusta haluttiin tarjota kaikille potentiaalisille lasten liikuttajille. Lisäksi lasten vanhemmille haluttiin tarjota tietoa, kannustusta ja apua lasten liikkumisen lisäämiseksi. (Eerola & Viitanen 2005) Eerolan ja Viitasen vuonna 2005 tekemän projektisuunnitelman tavoitteet ovat ohjanneet toimintamallin rakentumista. Kerhoa markkinoivissa esitteissä (Nuori Suomi, 2007: Monipuolinen liikuntakerho 6 12-vuotiaille lapsille) toimintamallin tämän hetkiset tavoitteet ovat tiivistyneet seuraavaan muotoon: tavoitteena mahdollistaa liikunnan harrastaminen yhä useammalle 6 12-vuotiaalle lapselle, myös vähän liikkuvalle lapselle; 9
liikuntakerhotoiminnan vauhdittaminen ja tukeminen eri tahojen toteuttamana; harrastustoiminnan monipuolisuuden lisääminen. Järjestäjätahoina voivat toimia urheiluseurat, koulut, iltapäiväkerhot ja muut yhdistykset joko yksittäin tai yhteistyöprojektina. Kerhon toimintakriteereitä on kahdeksan kappaletta: kerhossa liikutaan vuoden aikana vähintään kolmessa toimintaympäristössä ja tutustutaan vähintään kolmeen lajiin/liikkumismuotoon; kokoonnutaan toimintakausilla 1 2 kertaa viikossa; toiminta on leikkiä, kisailua, oppimista, tutustumista eri lajeihin ja omien taitojen kehittämistä; liikuntakerho ei ryhmänä osallistu sarja- eikä kilpailutoimintaan; liikuntakerho on edullinen; liikuntakerho on mahdollisimman lähellä lapsen kotia; huomioidaan yksilön kasvun vaiheet; kannustetaan omaehtoiseen liikuntaan (www.nuorisuomi.fi/llkriteerit). Kriteereistä on nähtävissä monipuolisuuden korostaminen sekä lajikokeiluiden että toimintaympäristöjen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että kerhoissa pyritään liikkumaan esimerkiksi sisätiloissa, lumella ja vedessä. Ei siis riitä, että pelataan kolmea erilaista pallopeliä tai jääpeliä vuoden aikana. Erilaisten liikkumisympäristöjen kautta monipuolisuus toteutuu siten osittain jo olosuhteiden myötä. Löydä liikunta -kerho ei voi ryhmänä osallistua sarja- tai kilpailutoimintaan. Yksittäinen lapsi voi kuitenkin olla mukana jossain muussa seurassa (tai mahdollisesti samassa seurassa, jossa on myös kilpailutoimintaa) ja pelata siinä olevassa joukkueessa tai osallistua henkilökohtaisiin kilpailuihin. 10
Yksilöllisyys ja lasten erilainen kehittyminen on pyritty huomioimaan kriteereissä laaja-alaisesti. Käytännössä tämä voi tarkoittaa ikäryhmiin jaettua toimintaa (esimerkiksi 6 7-vuotiaat ja 8 9-vuotiaat) tai taito-/tasoryhmiä. Lapsia kannustetaan myös omaehtoiseen liikkumiseen, jolloin jokaisen koti- ja arkiympäristön mahdollisuudet tulevat hyödynnetyksi. Kannustuksen myötä toivotaan myös vähän liikkuvien lapsien aktivoituvan kerhon ulkopuolella. Koska kilpailutoiminta ei ole osa kerhotoimintaa, oppiminen tapahtuu leikkien, kisailujen ja omien taitojen kehittämisen kautta. Myös tämä mahdollistaa yksilöllisten taitoerojen huomioimisen. Osallistumisen helppous on pyritty huomioimaan kriteereissä siten, että toiminta tulisi järjestää mahdollisimman lähellä lapsen kotia. Esimerkiksi koulupäivän jälkeen koululla järjestettävä kerho on lapselle helppo tapa osallistua toimintaan. Ympäristö on lapselle tuttu eikä turhia siirtymisiä paikasta toiseen tarvitse tehdä. Kerhomaksun edullisuudella pyritään takaamaan se, että jokainen lapsi voisi perheen taloudellisesta tilanteesta huolimatta osallistua toimintaa. Kerhon voi toteuttaa myös monin eri tavoin. Perinteisissä urheiluseuramalleissa yhden lajin urheiluseura järjestää kerhon oman lajin pohjalle monipuolistaen lajiharjoittelua. Yleisseuroissa eri lajijaostot voivat puolestaan järjestää vuorotellen viikoittaisia liikuntatuokioita ja samaa mallia voidaan toteuttaa usean urheiluseuran toimintamallissa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa kerho toimii koordinoidusti useamman seuran yhteisvoimin ja kukin seura vastaa 3 5 viikon liikuntakerhojaksosta. Muita järjestäjätahoja voivat olla muun muassa kunta/kaupunki, seurakunta, paikallistason yhdistykset kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja 4H, koulu tai vanhemmat. (Nuori Suomi, 2007b. Opas kerhokapteeneille.) 11
1.3 Löydä liikunta -kerhon perustaminen Löydä liikunta -kerhon perustaminen lähtee järjestäjätahon innostuksesta asiaan (kuvio 1). Kerhon voi perustaa mihin aikaan vuodesta tahansa eli se ei ole sidottua tiettyihin hakuaikoihin. Kerholla voi olla takanaan jo pitkä toimintahistoria tai vastaavasti kyseessä voi olla toimintaansa aloittava kerho. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään oman alueen Löydä liikunta -kerhoista vastaavaan henkilöön, joka ohjeistaa jatkotoimenpiteistä (1). Järjestäjällä tulee olla ensimmäisenä tiedossa henkilö, joka sitoutuu kerhokapteeniksi (2). Kapteenin toimenkuvaan kuuluu muun muassa kerhoohjaajien hankkiminen sekä kerhotilojen yms. toimintaresurssien järjestäminen. Aluejärjestön tehtävänä on pitää maksuton kerhokapteenikoulutus (kesto noin 3 h). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho 6-12- vuotiaille lapsille) Seuraavassa vaiheessa, mikäli järjestäjätaho haluaa kerholleen Löydä liikunta -tunnuksen, sen tulee kouluttaa ohjaaja/ohjaajat kerholle (3). Myös tämän koulutuksen järjestää aluejärjestö. Ohjaajakoulutus on maksullinen (noin 60 ) ja sen kesto on noin 6 h. Sen aikana käydään läpi muun muassa kerhon toimintaan, ohjaamiseen ja liikunnan suunnitteluun liittyviä asioita. Lisäksi esitellään monitaiturimerkistö, jonka tavoitteena on tukea uusien taitojen oppimista. Ohjaajalle annetaan koulutuksessa monitaituri -tehtäväkortit, joiden avulla pyritään innostamaan lapsia liikkumaan salissa, lumella, jäällä, vedessä, pihalla, kentällä ja maastossa. Ohjaajille ja kapteeneille suunnattujen tehtäväkorttien tarkoitus on olla apuna motoristen perustaitojen ja eri lajien taitojen opetuksessa, helpottaa suunnittelua ja monipuolisen liikunnan toteuttamista sekä tarjota helppoja ja nopeita tehtäviä/ohjeita ohjaajille. Tehtävät on jaoteltu 6 8-vuotiaiden ja 9 12-vuotiaiden tehtäviin ja niitä on jokaiseen toimintaympäristöön. Tehtäväkortteja suositellaan käytettäväksi kauden aikana useasti harjoiteltaessa tietyn toimintaympäristön taitoja ennen tehtävien suorituskertaa. 12
Lapsille voidaan tilata myöhemmässä vaiheessa omat maksulliset monitaiturikortit, joiden avulla voidaan suorittaa erilaisia monitaiturimerkkejä. Lasten monitaiturikorttien ja monitaiturimerkkitarrojen tarkoituksena on kannustaa lasta monipuoliseen liikkumiseen kuudessa eri monitaituriympäristössä. Ohjaajan tehtävänä on valita vähintään kolmen toimintaympäristön kortit vuoden ajalle. Kortteihin kirjataan lapsen suorittamat tehtävät vapaa-aikana ja kerhoissa. Kun lapsi on suorittanut tietyn toimintaympäristön tehtävät, hän on suorittanut monitaiturimerkin ja saa tarran, jonka voi kiinnittää omaan monitaiturijulisteeseensa. (www.nuorisuomi.fi/monitaiturimerkisto) Löydä liikunta -kerhotunnus myönnetään sen jälkeen, kun ohjaajakoulutuksesta on sovittu ja kerhoa on kehitetty kriteerien mukaisesti. Tunnuksen haku tapahtuu täyttämällä ja lähettämällä Nuoren Suomen www-sivuilla oleva hakulomake (4). Päätös tunnuksen saamisesta tehdään Nuoressa Suomessa ja aluejärjestössä. Kyseiset tahot järjestävät myös jatkokoulutusta ja tapaamisia kerhokapteeneille ja ohjaajille (5). (Nuori Suomi 2007a: Monipuolinen liikuntakerho 6-12-vuotiaille lapsille) Lisäksi tällä hetkellä ajatuksena on, että tunnuksen saaneiden kerhojen toiminta tarkistettaisiin noin kahden vuoden välein. Tarkistusten myötä voitaisiin selvittää esimerkiksi toimivien kerhojen määrä ja toteuttajatahot. Alueiden ja Nuoren Suomen yhteistyötä tehdään myös keväälle sijoittuvassa Spurttisäkki (liikuntavälinekassi) -kampanjassa, jossa jaetaan 500 säkkiä uusille tai toimintaansa kehittäville seuroille. Aluetyöntekijä tekee ehdotukset niistä kerhoista, joille ilmainen välinekassi luovutetaan ja Nuori Suomi tekee lopullisen päätöksen säkin saavista tahoista. 13
Kuvio 1. Löydä liikunta -kerhon käynnistäminen. KERHO - toteuttajataho innostuu toiminnan järjestämisestä: yhteys aluejärjestöön (1) - kerhokapteenin valinta (2) - ohjaajien kouluttaminen ja toiminnan kehittäminen/suunnittelu kriteerien mukaiseksi (3) - tunnushakemuksen täyttäminen (4) - kriteerien mukaisen toiminnan toteutus, osallistuminen jatkokoulutuksiin jne. (5) NUORI SUOMI - tuotteen kehittäjä - toimintamallin kokonaiskoordinointi - tiedottaminen ja markkinointi valtakunnallisesti, alueille, lajiliitoille jne. - materiaalituotanto - tunnuksen myöntäminen yhdessä alueen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä alueiden kanssa (5) ALUEJÄRJESTÖ - konsultointi kerhon perustamisvaiheessa (1) - kerhokapteenikoulutus (2) - ohjaajakoulutus (3) - Löydä liikunta -tunnuksen myöntäminen yhdessä Nuoren Suomen kanssa (4) - jatkokoulutus ja tapaamiset yhdessä Nuoren Suomen kanssa (5) - ehdotukset Spurttisäkkien saajista LAJILIITOT - toiminnasta tiedottaminen seuroille mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan 14
Aluejärjestöjen rooli Löydä liikunta -kerhojen perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä on keskeinen. Järjestöt huolehtivat tarvittavasta koulutuksesta ja kerhotoiminnasta vastaava henkilö toimii samalla yhteyshenkilönä kerhojen perustamisvaiheessa sekä toimintaa kehitettäessä. Tämän lisäksi alueiden rooli on merkityksellinen Spurttisäkkikampanjan, jatkokoulutusten sekä erilaisten tapaamisten (kapteenit ja ohjaajat) organisoinnissa yhdessä Nuoren Suomen kanssa. Löydä liikunta -toimintamallia pyritään pitämään esillä ympärivuotisesti alueiden erilaisissa tilaisuuksissa (esimerkiksi Sinettiseurakierros) ja mahdollisuuksien mukaan myös alueiden kesäleireillä. Toimintaa ja tapahtumia kerhon ympärille liittyvään mainontaan, markkinointiin ja koulutukseen tulee aluejärjestöille siten ympärivuotisesti. Keskeisen toimintaroolinsa myötä aluejärjestöt ovat osallistuneet pienryhmätyöskentelyyn Nuoren Suomen kanssa. Sen tavoitteena on ollut toimintamallin kokonaiskehittäminen, suunnittelu sekä aluenäkökulman esiintuominen. Nuori Suomi on toimintamallin kokonaiskehittäjä ja se myös koordinoi hanketta. Materiaalituotanto koulutusten ja mainonnan osalta on tärkeä osa toiminnan yhtenäisyyden vuoksi. Lisäksi alueiden resurssit omien koulutusten ja materiaalien tuottamisessa ovat vähäiset, joten yksittäisenä tahona Nuorella Suomella on päävastuu materiaalituotannosta. Nuoressa Suomessa tehdään myös lopulliset päätökset Löydä liikunta -tunnuksen ja Spurttisäkin saavista kerhoista. 15
2 Aluekyselyn tuloksia SLU:n aluejärjestöjen Löydä liikunta -vastaaville lähetettiin maaliskuussa 2007 kysely (liite 1). Sillä haluttiin selvittää aluetyöntekijöiden mielipiteitä toimintamallista ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi 12 aluetta. 2.1 Löydä liikunta on tärkeä lasten liikunnan monipuolistaja Löydä liikunta -kerhojen/toimintamallin merkitys lasten liikunnan monipuolistajana oli vastaajien mielestä joko hyvin merkittävä tai erittäin merkittävä. Yksi vastaaja kahdestatoista piti mallia jonkin verran merkittävänä, koska toiminta on uutta ja nyt eletään vasta tutustumisvaihetta. Ne vastaajat, jotka pitivät mallia merkittävänä tai erittäin merkittävänä, toivat esille erilaisia myönteisiä kerhoon liittyviä asioita. Esimerkiksi Löydä liikunta - tyyppiselle kerhomuodolle oli ollut tilausta jo kauan aikaa, koska kilpailupainotteiset lajikerhot eivät kiinnosta kaikkia lapsia. Tilaus ollut pitkään ko. mallille, otettu hyvin vastaan, toivottavasti myös tulevaisuudessa harrasteväylä säilyy seuratoiminnassa. Kriteerit ohjaa toimintaa, valmis malli. 16
Löydä liikunta -kerho hyvä paikka niille, joilla ei kilpaurheilumotiivia. Vähän liikkuvia lapsia paljon. Samansuuntainen toimintalinja koetaan myös hyväksi, koska monipuolisuuden ympärille kietoutuvat tukitoimet ovat linjassa kerhomallin yleistavoitteiden kanssa. Toimintamallia pidetään myös lapsia motivoivana ja liikunnan harrastamista lisäävänä. Seuroissa sekä muissa toteuttajatahoissa toimintamalli on otettu hyvin vastaan ja joillakin alueilla on jo näyttöä siitä, että vähän liikkuvia lapsia on saatu mukaan. Koulutusmalli ohjaajia kannustava, toimintamalli innostaa lapsia liikuntaan. Monipuolisuus on selkeä ohjeistus kriteereissä niin uusille kuin vanhoillekin kerhoille. Oppaissa ja koulutuksissa ohjeet ja mallit ovat samoin selkeitä. Samoin tehtäväkorttien ja materiaalit edesauttavat monipuoliseen liikuntaan. Sama merkitys myös muilla tiedotteilla. Eli kokonaisuutena linjaus on yhteneväinen ja selkeä. Kommenteista on havaittavissa selkeästi myönteinen suhtautuminen toimintamalliin ja sen tavoitteisiin. Eri tukitoimilla ja sisällöillä (koulutukset, materiaalit, tapaamiset, tehtäväkortit jne.) on toisiaan tukeva vaikutus, ja samansuuntainen tavoite ohjaa toimintaa tiettyjen raamien mukaan. 2.2 Ajankäyttömahdollisuudet vaihtelevat alueittain paljon Suurin osa eli kahdeksan vastaajaa kahdestatoista ilmoitti ehtivänsä käyttää liian vähän tai jonkun verran aikaa kerhoon liittyviin vuotuisiin toimintoihin (markkinointi, koulutukset, tapaamiset, kampanjat jne.). Neljä vastaajaa ehti käyttää kerhoon liittyviin tukitoimiin hyvin aikaa. Näistä vastaajista 17
kolme oli työskennellyt aluejärjestössä 6 10 vuotta eli heillä oli myös ehkä työkokemusta erilaisista uusista projekteista enemmän. Lisäksi ajankäyttöön vaikuttivat alueen sisäiset työnjaolliset asiat, työn painottaminen ja tuttuus eli kuinka hyvin on sisällä ko. toimintamallissa ja siihen liittyvissä asioissa. Työtä helpotti myös yhdessä Nuoren Suomen kanssa etukäteen suunniteltu aikataulu: Löydä liikunta on painopisteenä alueen toiminnassa. Alueet ovat saaneet osallistua aikataulutukseen ja suunnitteluun, joten se auttaa aikatauluttamaan hankkeen eri toimenpiteitä suhteessa muihin töihin. Välillä aikataulut ovat liian kireitä ja sillä on suora vaikutus ajankäyttöön. Asia tutumpi kuin viime vuonna ja myös aikataulu väljempi, joten aikaa on enemmän. Lasten ja nuorten yksikköön resursoitu eniten ihmisiä, helpottaa omaa työpaineitta. Vastaavasti ne, jotka tunsivat aikaresurssit puutteellisiksi, kertoivat muiden työtehtävien vievän paljon aikaa. Lisäksi vastausajankohdaksi sattunut kevät oli työntäyteistä muutenkin ja ehkä tämä vaikutti osaltaan vastauksiin ja yleiseen kiireen tuntemukseen. Etenkin markkinointiin käytetty aika koettiin ensimmäisenä vuonna liian vähäiseksi ja tämä johtui osin kireästä aikataulusta: Eka vuosi kaoottinen, kun ns. lisätyö tuli kuin puskan takaa. Silloin ei ehtinyt tehdä kaikkea mitä olisi pitänyt. Nyt tilanne on toinen, kun asia on tuttu ja siihen on varattu aikaa. Paljon muitakin toimintoja eri kohderyhmille ja monelta eri taholta. 18
Etenkin kevät katastrofiaikaa, kun esim. kesäleirit tulossa ja monia muitakin kampanjoita on keväisin. Työtä niin paljon lasten liikunnan puolella, että aikaresurssit eivät riitä kaikkeen. Resurssipainotukset suhteessa tarvittavaan työpanokseen ovat aivan liian pienet. Varsinkin käynnistysvuosina 1 3 v. lisäpanostusta olisi pitänyt pystyä suuntaamaan alueille suhteessa odotettuihin toimenpiteisiin. Koettuun kiireeseen ja ajankäytön mahdollisuuksiin vaikuttavat varmasti henkilöresurssit, työnkuva ja alueella olevien kerhojen määrä sekä sitä kautta konsultoinnin ja markkinoinnin tarve. Alueiden vastuulla olevat erilaiset hankkeet ja niihin liittyvä työ tuovat vuoden kiertoon omat ongelmansa. Ruuhkakausilta ei voi välttyä. Paneutuminen kiirekausiin ja aikataulun (eli vuotuiset kerhomalliin liittyvät valtakunnalliset toiminnot) tarkempi suunnittelu voisivat tuoda työn tekemiseen väljyyttä niille aluetyöntekijöille, joilla on paljon muitakin rinnakkaistöitä. Aikataulujen tarkastelussa on syytä ottaa huomioon myös muut alueiden kautta kulkevat Nuoren Suomen ja SLU:n hankkeet. 2.3 Kiire ja uuden opettelu kuormittavat Kolmannessa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan kerhomallin organisoimiseen liittyvien toimintojen kuormittavuutta. Vastaukset jakaantuivat lähes tasan erityyppisiin luokkiin (5 vastausta = kuormittaa jonkin verran, 7 vastausta = kuormittaa hyvin/erittäin paljon). Vaikka em. aikaresurssikysymyksessä oli vastattu aikaa olevan melko hyvin käytössä, saattoivat toimintamalliin liittyvät työt olla silti kuormittavia. Kuormitusta aiheuttavia tekijöitä olivat asian uutuus joko uutena toimintamallina tai sitten vastuu 19
työtehtävästä oli siirtynyt kesken kaiken ko. henkilölle ja uuden asian opettelu vei paljon aikaa. Myös koulutusten toteuttaminen vaati paneutumista etenkin ensimmäisenä vuonna, mikä aiheutti ylimääräistä kuormittuneisuuden tunnetta. Ajankäytön kannalta hankalaa oli kerhoon liittyvien toimintojen osuminen samaan aikaan muiden hankkeiden yms. kanssa. (vrt. edellinen kysymys ja yhteenveto). Lisäksi toimintamalli koettiin sirpalemaiseksi: siihen liittyi paljon yksittäisiä pieniä tehtäviä ja töitä, jotka jakaantuivat ympäri vuoden. Tämä ympärivuotisuus aiheutti joillekin vastaajille kuormituksen tunnetta muita enemmän. Hengähdystaukoja ei välttämättä ole ja työ on ikään kuin menossa koko ajan: Aikataulut kerhossa keskittyy kiireaikoihin, jolloin paljon muutakin samanaikaista työtä joko muiden Nuoren Suomen hankkeiden tai muiden hommien tiimoilta. Ensimmäisen kerran toteutetut koulutukset ja niiden suunnittelu luonnollisesti kuormittivat enemmän...perustyö ei ole kuormittavaa (koulutus, markkinointi). Oma lisänsä tulee toimintaan liittyvästä raportoinnista. Paljon uusia erillisiä asioita (koulutukset, materiaalit, kapteenit, ohjaajat, palaverit, tarkistukset, tunnukset). Lisäksi toiminta ajoittuu koko vuodelle. Perustyön osuus on iso osa toimintaa, samoin uusia asioita uusilla ohjeilla tulee koko ajan mukaan ja ne kuormittavat työtä. Toimintatavassa liian paljon pieniä yksityiskohtia päästävä suurempiin kokonaisuuksiin. Vastuun jakaminen muiden oman alueen työntekijöiden kanssa helpotti joidenkin vastaajien työtä. Siksi he eivät kokeneet toimintamalliin liittyviä toimintoja kuormittavina. Työtä oli sopivasti, mutta kiirejaksoihin painottuva työ aiheutti erään vastaajan mukaan huolimattomuutta tai työn 20
puolinaista tekemistä, koska asioihin ei ehtinyt paneutua kunnolla. Kokonaisuutena ne vastaajat, jotka eivät kokeneet toimintaa työteliääksi, uskoivat työn rutinoituvan ja sujuvuuden paranevan tulevaisuudessa: Eka vuosi ollut varmaan kuormittavin yhteisten toimintalinjojen löytämiseksi, usko tulevaisuuteen ja kokonaisuuden toimivuuteen hyvä. Syksyn koulutukset kuormittavat jonkun verran ja jos kouluttajista toinen estyy syystä tai toisesta, kaikki jää yhdelle. Sopivasti muuten, mutta kiire jaksottaista ja tämä aiheuttaa huolimattomuutta. Vastaajien arviot kuormittuneisuuden tuntemuksista liittyivät pitkälti ajankäyttöön. Uuden toimintamallin sisäistämiseen ei ollut välttämättä riittävästi aikaa käytössä ja tämä aiheutti stressiä. Asia sinällään on varsin tyypillinen ilmiö ja toimintamallin jatkuessa keskeiset työt tulevat hoidetuksi rutinoidummin. Vastaukset, joissa kuormittuneisuuden tuntemukset olivat aiheutuneet toimintamallin sirpaleisuudesta, linkittyvät osin tähän asiaan. Liian pienistä osista rakentuva kokonaisuus on työntekijälle (tässä tapauksessa aluevastaava) vaikeammin hallittava. Toimintamallin kehittämisen kannalta tähän kannattaa kiinnittää huomiota ja tarkastella asiaa realistisesti eri toimijatahojen osalta. 2.4 Työn- ja vastuunjako toimivaa kehitettävääkin löytyi Työn- ja vastuunjako Nuoren Suomen ja aluejärjestöjen välillä toimi vastaajien mielestä hyvin. Mahdollisuus osallistua toimintamallin suunnitteluun yhdessä Nuoren Suomen kanssa koettiin tärkeimmäksi yhteistyötä edistäväksi tekijäksi. Tämä sitoutti alueihmisiä mukaan toimintaan. 21
Aikataulut on tehty yhdessä ja se on perusta toimivuudelle. Pieniä juttuja voi aina tulla, mutta yhteiset pelisäännöt on ja niiden mukaan oletetaan toimittavan. Vaikka kokonaisuus oli toimiva, kehitettäviä asioita työn- ja vastuunjaollisissa kysymyksissä löytyi paljon. Keskeisimpänä kehitettävänä asiana ilmeni rahanjakoon liittyvät tekijät. Tällä hetkellä aluerahassa on perus- ja tulososa. Alueet saavat tietyn tuen Löydä liikunnan perustöistä, koulutussetelin koulutetuista ohjaajista ja kapteeneista sekä kerhokohtaisen korvauksen tunnuksen hakeneista tahoista. Aluevastaavat kokivat rahoituksen pirstaleisena ja työläästi toteutettavana kokonaisuutena: Kokonaisuus ok, mutta rahanjaon kriteerit kismittää ja heikentää luottamusta. Välillä asioita paljon, ei ehdi sisäistämään kaikkea, asioita liikaa! Kokonaisuus ok, korvausmenettelyt saatava vielä ajan tasalle. Mallia on suunniteltu niin valtakunnallisella kuin aluetasoilla pienryhmissä, joka on ollut toimivaa. Alueet ovat saaneet olla alusta asti mukana ja se on varmasti lisännyt myös sitoutumista. Aikataulut ovat olleet aivan liian tiukkoja uusien asioiden eteenpäinviemiseksi ja moni asia on mennyt kentälle liian vaillinaisella pohdinnalla ja suunnittelulla. Perustyönjako ja organisointi ollut toimivaa. Rahoituskokonaisuutta tulee miettiä tuleville vuosille uudestaan, alueille tulosraha on pilkottu hieman liian pieniin palasiin. Paljon hyvää valmisteltua aineistoa ja toimintaa tehdään riittävällä panostuksella. Toteutusmalli joiltain osin irti käytännön toiminnan arjesta ja 22
liian teoreettinen. Toimintamallissa jonkin verran rahalla ohjaamisen ja vanhakantaisen käskyttämisen periaatetta. Kriteerit ja perusteet tuleekin esittää selkeämmin ja kokonaisuutena rahoitukseen on löydyttävä yksinkertaisempi ratkaisu. Pieniin osiin pilkottu rahoituskokonaisuus muistutti eräästä vastaajasta jopa käskytykseltä, jossa rahoitusperusteet määrittivät toimintaa tiettyyn suuntaan. Kehitettävää löytyi myös suunnittelusta ja mallin viemisestä kentälle. Nyt se koettiin joidenkin aluevastaavien mukaan tapahtuneen vauhdikkaasti, jopa liian kiireisesti, jolloin eteenpäin vieminen etenkin kentälle oli tapahtunut liian hätiköiden ja valmistelematta. 2.5 Markkinointi, tukitoimet ja toimintaresurssit ovat jatkuvuuden edellytys Alueiden Löydä liikunta -vastaavilta tiedusteltiin kerhomallin jatkuvuuden ja onnistumisen kannalta tärkeitä tekijöitä sekä oman alueen näkökulmasta että valtakunnallisesti. Omalla alueella kerhomallin onnistumisen ja jatkuvuuden kannalta tärkeimmät tekijät liittyivät aluevastaavien mielestä markkinointiin, toimintaresursseihin ja toimintamallin tukitoimien säilymiseen. Markkinointiin liittyvissä asioissa henkilökohtaisia kontakteja pidettiin tärkeinä, samoin kokonaisvaltaista markkinoinnin tehostamista ja monipuolistamista. Tukitoimista koulutuksia ja niihin liittyvien materiaalien laadukkuuden säilyvyyttä pidettiin tärkeänä kerhojen kannalta. Toimintamallista ei saa myöskään tehdä liian monimutkaista kerhoille. Toimintaresursseista tärkeimmäksi nousivat taloudelliset asiat ja etenkin em. taloudellisen korvaavuuden vakiinnuttaminen. Muita yksittäisiä jatkuvuuteen vaikuttavia asioita olivat toimintamallin joustavuuden säilyttäminen, hyvien mallien kierrättäminen ja alueiden välinen yhteistyö: 23