Kansainvälinen työelämäjakso18.9. 19.10.2011 Fuengirola, Espanja Marja-Leena Määttä, Nivalan ammattiopisto
1 SISÄLTÖ 1. Taustatietoa Fuengirolasta 2 2. Valmistautuminen työelämäjaksolle 3 3. Arki Fuengirolassa 4 4. Työskentely Bar Cocina Witissä 10 4.1. Ravintolatoiminnan periaatteet 11 4.2. Tarjoiljana Witissä 13 5. Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen 17 5.1. Vierailut työssäoppimispaikoissa 17 5.2. Yritysten / työpaikkojen yhteystietoja 19
2 1. Taustatietoa Fuengirolasta Kesän 2011 kynnyksellä päätin hakeutua työelämäjaksolle Espanjaan, Fuengirolaan. Fuengirola sijaitsee Etelä-Espanjassa Malagan maakunnassa, noin 30 kilometrin päässä Malagasta. Fuengirolassa on asukkaita n. 70 000, ja lukumäärä kolminkertaistuu kesäkuukausina. Syys- lokakuun vaihteessa alueelle saapuu paljon suomalaisia, jotka viettävät talvikuukaudet Espanjassa. Tilastojen mukaan Costa del Solin alueella asuu pysyvästi keskimäärin 20 000 suomalaista. Fuengirolaa kutsutaankin suomalaisten pääkaupungiksi Espanjassa. Suomalaisten keskittyminen alueella on pakottanut kehittämään palveluja suomalaisten tarpeisiin. Suomalaisten majoitus- ja ravitsemisalan yritysten ohella alueelta löytyy suomalaisia kauppoja, seurakunnan toimipiste, lääkäripalveluja, kampaamoita ym. päivittäisessä arjessa tarvittavia palveluja. Suomalaisilla perheillä on mahdollisuus viedä lapset suomalaiseen peruskouluun, Colegio Finlandés, joka sijaitsee Fuengirolassa. Peruskoulun jälkeen oppilaitoksessa voi suorittaa myös lukio-opinnot. Benalmadenassa sijaitsee espanjalainen hotelli- ja cateringalan oppilaitos (Los Consorcios Escuelas de Hostelería de Málaga y Benalmádena), jossa koulutetaan kokkeja ja tarjoilijoita. Benalmadena sijaitseen n. 10 kilometrin päässä Fuengirolasta. Kuva 1. Fuengirolan sijainti kartalla
3 2. Valmistautuminen työelämäjaksolle Saatuani esimieheltä luvan lähteä jaksolle lähdin kartoittamaan internetin avulla Costa del Solin alueella olevien majoitus- ja ravitsemisalan yritysten ja toimipaikkojen tarjontaa, ja soveltuvuutta omiin työelämäjakson tavoitteisiin. Tietoa eri työpaikoista sain myös Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymän www-sivulta, johon on koottu kaikkien kansainvälisellä työelämäjaksolla käyneiden opettajien ja opiskelijoiden matkaraportit. Matkaraporttien ohella tietoa sain myös kollegoilta, jotka olivat olleet Fuengirolassa työelämäjaksolla. Matkaraporteista saadun tiedon ja kollegoiden kokemusten kautta syntyi jonkinlainen mielikuva siitä, millaista arki alueella tulee olemaan. Lisäksi sain hyviä vinkkejä siihen, mihin työpaikkoihin kannattaisi olla yhteydessä, ja mistä tietolähteistä kannattaa etsiä tietoa alueesta. Kesän aikana olin sähköpostin välityksellä yhteydessä useisiin ( lähes kymmenen työpaikkaa) Costa del Solin alueella toimiviin suomalaisiin majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiin ja toimipaikkoihin. Sain yhdeltä yrittäjältä vastauksen tiedusteluuni, ja päätin lähteä heille töihin työelämäjaksollani. Lisäksi olin yhteydessä yhteydessä Benalmadenassa toimivan ravintola-alan oppilaitoksen (Los Consorcios Escuelas de Hostelería de Málaga y Benalmádena) yhteyshenkilöön, Miguel Ferreriin, jonka kanssa sovimme alustavasti vierailusta lokakuulle. Vierailu oppilaitoksessa ei toteutunut oppilaitoksen aikataulujärjestelyistä johtuen. Tietoa oppilaitoksen opintotarjonnasta ja oppimisympäristöistä löytyy seuraavasta osoitteesta: http://www.laconsula.com/programacion-docente-educational-program/. Työpaikan varmentumisen jälkeen aloin selvittämään internetin välityksellä, millaisia asuntoja alueella on tarjolla syys-lokakuussa, ja mitä lentoja on mahdollisuus saada edulliseen hintaan kyseisenä aikana. Onnekseni sain hankittua asunnon Fuengirolassa toimivan suomalaisen kuljetuspalveluyrittäjän kautta. Saman yrittäjän palveluja käytin myös meno- ja tulomatkalla Malagan ja Torreblancan välillä. Ari-Matti Mämmin yrityksen palveluihin voi tutustua seuraavassa osoitteessa: www.replay.fi. Asunnon varmentumisen jälkeen aloitin lentojen intesiivisen etsimisen internetistä. Etsinnässä käytin Supersaversin - hakupalvelua ( www.supersavers.fi), josta löytyy kattavasti eri lentoyhtiöiden tarjoamia lentoja eri puolille maailmaa. Pitkän ja monivaiheisen etsintäprosessin jälkeen sain lopulta varattua lennon Malagaan syyskuun 18. päiväksi.
4 Onnekseni asunnon välittäjä ja työnantaja olivat joustavia, ja pystyin varmentamaan alustavasti sovitut aikataulut sen jälkeen, kun olin varannut lennon Malagaan. Mielestäni suomalaisten tai suomea puhuvien yrittäjien (työnantajien ) ja asunnon välittäjien kanssa toiminen on helppoa, koska kielelliset ja kulttuurisidonnaiset käytänteet eivät ole esteenä käytänteistä sovittaessa. Asuntojen hankinta ja lentojen löytäminen sekä sovittaminen omaan aikatauluun vei yllättävän paljon aikaa. Onkin erittäin tärkeää varata riittävästi aikaa ennakkovalmisteluihin kotimaassa, jotta pystyy sovittamaan matkustamisen, asumisen ja työelämäjakson aikataulut yhteen. Myös käytössä oleva apuraha vaikuttaa olennaisesti siihen, miten matkustaminen ja asuminen ulkomailla voidaan järjestää. Itselläni saatu apuraha riitti hyvin matkustamiseen ja asumiseen Fuengirolassa. Seuraavaksi esittelen muutamia tietolähteitä, joita hyödynsin oman työelämäjakson järjestelyjen yhteydessä ennen matkaa. Aurinkorannikolla viikoittain ilmestyvästä Uusi Fuengirola kaupunkilehdestä sain paljon tietoa alueen tapahtumista, palvelurakenteesta sekä alueella toimivista ravitsemisalan yrityksistä. Lehdessä olevasta ilmoitussivulta löytyy myös yhteystietoja alueella vuokrattavana olevista asunnoista. Uusi Fuengirola lehti on luettavissa internetissä seuraavasta osoitteesta: http://www.fuengirola.fi/. Internetissä olevalta Espanja Org sivustolta ( http://espanja.org ) löysin myös hyvin monipuolista tietoa mm. Espanjasta ja espanjalaisuudesta sekä Espanjassa asuvien/käyneiden henkilöiden keskusteluja eri aiheista. Oleskeluni aikana löysin Fuengirolasta KodinOnni nimisen kiinteistövälitystoimiston, jossa saa tarvittaessa suomenkielistä palvelua. Kiinteistövälitystoimiston tarjontaan pääsee tutustumaan seuraavassa osoitteessa: www.kodinonni.es. 3. Arki Fuengirolassa Työelämäjakson ajan asuin Torreblancassa reilun 2 kilometrin päässä työpaikastani, Bar Cocina Witistä. Asunto sijaitsi bussikadun varrella noin 100 metrin päässä Välimerestä. Bussikatu on hyvin vilkkaasti liikennöity katu, jossa liikenne hiljeni muutamaksi tunniksi yön aikaan (kuva 3). Maaseudun rauhassa tottuneena koin liikenteen melun aluksi hyvin
5 häiritsevänä, mutta kuukauden aikana aloin jo tottumaan siihen. Asuntoni alapuolella sijaitsi espanjalainen ravintola, jonne oli suora näköyhteys omalta parvekkeelta. Ravintolasta tuleva tupakansavu, liikenteen melu sekä terassin kuumuus vaikutti osaltaan siihen, etten viettänyt juurikaan aikaa terassilla. Onnekseni meri sijaitsi hyvin lähellä, ja pystyin menemään rannalle nauttimaan raittiista meri-ilmasta joko loikoillen tai kävellen pitkin rantakatua. Asunnon pohjoispuoleinen katu oli täydellinen vastakohta bussikadulle (kuva 2). Asunnon pintamateriaalina oli käytetty pääasiallisesti kiveä ja kaakeleita. Pelkästään keittiön kaapistoissa ja ovissa oli puuta. Varustetasoltaan asunto vastasi suomalaista asuntoa sähköine, langattomine internet yhteyksineen ja ilmalämpöpumppuineen. Työelämäjakson aikana alueella oli poikkeuksellisen kuumaa ( päivittäin lähes 30 astetta lämmintä), jonka vuoksi ilmalämpöpumppu oli tarpeellinen asunnon viilentäjä muiden tuulettimien ohella. Käyttöveden lämmitys tapahtui kaasulla, jonka vuoksi kuumaa vettä oli aina tarvittaessa nopeasti saatavilla. Kaiken kaikkiaan asunto oli laatutasoltaan riittävän hyvä tarpeisiini nähden. Kuva 2. Kotikatu kauniine puitteineen
6 Kuva 3. Terassinäkymä bussikadulle ja merelle Kuva 4. Matkalla kotiin Torreblancan elämää valvoi asuntoni läheisyydessä olevalla kukkulan huipulla oleva Osbornen härkä. Manuel Prieto suunnitteli 1950 luvulla härän siluetin andalusialaisen Osbornen Veteran brandyn mainokseksi. Alkujaan härkiä oli kaiken kaikkiaan 500 kappaletta, ja niitä oli sijoitettu teiden varsille mainokseksi. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi härkiä on poistettu teiden varsilta, ja tällä hetkellä niitä on jäljellä vajaa sata (100) kappaletta. Vuonna 1994 Andalusian paikallishallinto julisti härän osaksi Andalusian kulttuuriperintöä. Korkein oikeus julisti lopulta Osbornen härän Espanjan kulttuuriseksi symboliksi. Tätä symbolia käytetään hyvin paljon alueen/ Espanjan markkinoinnissa mm. matkamuistoissa ja tekstiileissä. Torreblancan yllä oleva härkä on 14 tonnia painava ja 14 metriä korkea metallihärkä, jonka juurelta on kauniit näkymät Fuengirolan ylle ( kuva 5). Härkä toimi minulle tavallaan maamerkkinä, jota kohti oli helppo suunnistaa kotimatkalla ( kuva 6 ). Kaiken kaikkiaan alueella liikkuminen oli helppoa, koska meren suuntaisesti kulki kolme katua mereltä sisämaahan päin: rantakatu, bussikatu ja junakatu ( renfe ). Varmimmin osasi haluttuun määränpäähän valitsemalla oikean ilmansuunnan rantakadulla.
7 Kuva 5. Osbornen härkä Kuva 6. Torreblanca mereltä päin Torreblancan alueella on hyvin paljon pieniä päivittäistavarakauppoja, joista pystyin hankkimaan päivittäin tarvittavat ruokatarvikkeet vaivattomasti. Osa rantakadun varrella olevista kaupoista oli avoinna myös siestan aikana, jonka vuoksi tuoreiden elintarvikkeiden saanti lähikaupoista oli mahdollista päivittäin aamusta pitkälle iltaan asti. Rantakadun varrella olevat kaupat olivat sisustettu ja varustettu turistien tarpeiden mukaan, jonka vuoksi niissä ei näkynyt erityisesti espanjalaisuuden piirteitä. Espanjalaisten ylläpitämissä pienissä ruokakaupoissa asioidessa huomasi sen, miten sosiaalisia ja puheliaita espanjalaiset ihmiset ovat. Kaupoissa oli entisajan tunnelmaa, koska asiakkaat ja myyjät keskustelivat keskenään espanjalaisille tyypillisellä vilkkaalla tavalla. Itsepalvelun ohella kaupoista sai myös palvelua. Pienestä koosta huolimatta kaupoista oli mahdollisuus ostaa kaikkia tarvittavia ruokaaineita. Teollisesti valmistettujen elintarvikkeiden ohella kaupoissa oli tarjolla tuoretta patonkia sekä lähialueella kasvatettuja hedelmiä ja kasviksia sekä muita lähialueella tuotettuja elintarvikkeita. Ns. sekatavarakauppojen ohella alueella oli erikoiskauppoja (esim. liha, leipomotuotteet). Myös suomalaiset yrittäjät ovat perustaneet alueelle erikoisliikkeitä. Oleskeluni aikana avattiin Los Bolichesin alueelle Ramin Rieska niminen kauppa, josta voi ostaa mukaan mm. ruisleipää, rieskaa ja erilaisia piirakoita (kuva 7 ).
8 Kuva 7. Ramin Rieskan tuotevalikoimaa Muutaman kilometrin säteellä asunnostani sijaitsi useita suurempia päivittäistavarataloja (Mercadona), joissa oli monipuolinen valikoima kodin hoitoon ja ruokailuun liittyviä tuotteita. Markettien ja lähikauppojen ohella elintarvikkeita pystyi hankkimaan alueella olevista kauppahalleista ( kuvat 8-10 ). Kuva 8. Lihapalvelutiski kauppahallissa. Lähiruoka ajattelua oli helppo noudattaa, koska lähellä tuotettuja elintarvikkeita oli hyvin saatavilla kaupungin alueella. Bar Cocina Witissä käytettiin päivittäin lähikauppojen tuotteita. Ensimmäiseksi töihin tultuaan kokki kävi hakemassa lähikaupasta tuoretuotteet,
9 jotka käytettiin saman päivän aikana joko lounaalla tai illalla à la carte ruokalajien valmistuksessa. Kauppojen lisäksi työpaikkaan hankittiin elintarvikkeita tukusta sekä espanjalaisilta tavarantoimittajilta ja tuottajilta. Kuvat 9-10. Kauppahallin monipuolinen vihannes- ja hedelmävalikoima Voidaan sanoa, että Fuengirolan alue on ostajan paratiisi, koska alueelta löytyy hyvin monipuolinen valikoima eritasoisia (laatu- ja hintataso) liikkeitä. Alueella on hyvin paljon mm. kiinalaisten pitämiä putiikkeja, joista voi hankkia muutamalla eurolla tuliaisia kotiin vietäväksi. Alhaisen hintatason ja monipuolisen tuotevalikoiman vuoksi alueelle matkustettaessa kannattaa jättää matkalaukkuun riittävästi tyhjää tilaa ostoksia varten. Kaupankäyntiä harrastetaan tiistaisin ja lauantaisin Los Bolichessa sijaitsevalla Feria alueella. Feria alue on vajaan kilometrin mittainen juhlakenttä, jonne mahtuu tuhansia myyntikojuja. Tiistaisin alueella järjestetään markkinat ja lauantaisin kirpputori. Molempien päivien aikana alueella käy hyvin paljon ihmisiä joko seurustelu- tai kaupantekomielessä. Kuudes päivä lokakuuta alkoivat viikon kestävät sadonkorjuujuhlat Feria alueella. Alueelle oli rakennettu valtavan iso huvipuisto, jossa laitteissa huvittelun ohella voi nauttia erilaisia juomia ja ruokia. Ferian aikana lapsilla on vapaata koulusta, jotta he pääsevät nauttimaan juhlasta perheen kanssa. Feriaa ei vietetty pelkästään Feria alueella.viikon aikana katukuvassa näkyi kauniisiin värikkäisiin ja röyhelöisiin feria asuihin sonnustautuneita naisia ja lapsia. Myös miehet olivat pukeutuneet näyttävästi juhlaa varten.
10 4. Työskentely Bar Cocina Witissä Bar Cocina Witi on Juha Willmanin ja Esa Sääskilahden omistama viihtyisä seurustelu- ja ruokaravintola, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Los Bolichessa, Fuengirolassa. Nimensä ravintola on saanut omistajien koiran mukaan. Kuva 11. Esa, minä ja Jussi tarjoilijan työmaalla Jussin ja Esan lisäksi ravintolassa työskentelee kaksi kokkia: Katja ja Doora. Bar Cocina Witi on hyvin suosittu työssäoppimispaikka, joten vakituisen henkilökunnan ohella on töissä aina myös työssäoppijoita eri oppilaitoksista Suomesta. Työelämäjakson aikana pääsin tutustumaan kahdesta eri oppilaitoksesta tulleisiin nuoriin. Pääsin näkemään, millaisiin asioihin eri oppilaitoksissa panostetaan lähetettäessä
11 opiskelijoita työssäoppimisjaksolle ulkomaille, sekä vertaamaan omaa osaamistasoani heidän osaamiseensa. Vaikka olen toiminut opettajana jo yli 20 vuoden ajan, jouduin toteamaan, että joissakin asioissa oma osaamiseni ei ollut samalla tasolla kuin opiskelijoilla. Osaamattomuuteeni vaikutti osaltaan se, etten ole työskennellyt aiemmin tarjoilijan käytännön työtehtävissä. Alkoholijuomien anniskelutehtävissä en ole ollut aiemmin. Olen opettanut tarjoilun perusteisiin liittyviä perusasioita teoriatuntien puitteissa ja opetuskeittiöpäivien aikana sekä tilaustarjoilujen aikana. Tarjoilijan työ anniskeluoikeudet omaavassa ruokaravintolassa on hyvin erilaista kuin oppilaitosympäristössä, jossa perehdytään tarjoilun perusteiden oppimiseen ryhmässä. Onkin erittäin tärkeää, että jokainen opettaja jossakin uransa vaiheessa lähtee työelämäjaksolle joko koti- tai ulkomaille oppimaan uutta tai harjaantumaan niissä työtehtävissä, joiden oppimista ohjaa opetustyössä. 4.1. Ravintolatoiminnan periaatteet Bar Cocina Witissä on n. 60 asiakaspaikkaa, joista reilut puolet on ulkona, katetulla terassilla. Tarvittaessa asiakaspaikkojen määrää pystytään nostamaan laajentamalla asiakaspalvelutilaa ulkona. Ravintola on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 12.00-16.00, ja 19.00 n. 24.00 välisenä aikana. Ravintolassa tarjotaan (tiistai-perjantai) lounasta klo 12.00-16.00 välisenä aikana, jonka jälkeen ravintola suljetaan kolmeksi tunniksi siestan ajaksi. Illalla kello 19.00 lähtien ravintolassa valmistetaan á la carte annoksia. Ruoka-annosten ohella ravintolasta voi ostaa koko aukioloajan erilaisia alkoholijuomia, virvokkeita sekä erikoiskahveja. Lounaalla on tarjolla viisi erilaista lounasvaihtoehtoa, joiden kokonaishinta vaihteli 4,90 ja 7,20 euron välillä. Joka päivä oli tarjolla keitto- ja salaattilounas sekä 7,20 :n hintaan pasta-, kala- tai lihalounas. Tähän kalliimpaan lounasvaihtoehtoon sisältyi salaattipöytä, pääruoka juomineen sekä jälkiruoka. Lounaan ruokalajit vaihtuivat päivittäin. Koska suurin osa lounasasiakkaista on suomalaisia oli lounaalla tarjolla myös suomalaisia ruokalajeja (esim. lihakeitto). Kansainvälisten ruokalajien rinnalla tuotiin mielestäni suomalaisuutta riittävästi esille. Á la carte listalle on koottu hyvin monipuolinen ja hyvä kokonaisuus kansainvälisiä ruokalajeja, höystettynä suomalaisilla raaka-aineilla. Ruokalistalla on erilaisia alku-, pää-
12 ja jälkiruokia, joista asiakas pystyy valitsemaan haluamansa ruokalajit. Lisäksi listalla on esitelty myynnissä olevat viinit ( viinilista). Koska iltaisin asiakaskunnassa on hieman enemmän ulkomaisia asiakkaita verrattuna lounasaikaan, on à la carte ruokalista käännetty myös ruotsin, englannin, saksan ja espanjan kielelle. À la carte lista uudistetaan kerran vuodessa, ja se on esillä ravintolan www sivuilla: http://www.barwiti.com/etusivu/. Sivustolla olevassa kuvagalleriassa on myös kuvia eri tapahtumista, joita on järjestetty ravintolassa. Lounas ja à la carte -tarjoilujen ohella ravintolassa järjestetään erilaisia tilaustarjoiluja sekä päivätilaisuuksia, esimerkiksi jonkin teeman ympärille. Työjaksoni aikana järjestettiin useita sunnuntailounaita, joissa oli elävää musiikkia (kuva 12 ). Ohjelmalliset päivät saivat ihmiset hyvin liikkeelle, ja toivat sopivasti vaihtelua työhön. Witin ravintolapalvelu ei rajoitu pelkästään omiin tiloihin. Asiakas voi tilata ravintolasta tuotteita omiin juhliin tai tarvittaessa ravintola voi järjestää tilaisuuden asiakkaan omissa tiloissa alusta loppuun. Kuva 12. Alberto Cutierres esiintymässä Witissä Sunnuntai 2.10.( Alberto esiintymässä) ote muistiinpanoistani: À la cartea meni aamupäivällä niin paljon, etten ehtinyt yhtään istahtaa klo 12.00 14.00 välisenä aikana. Saatikka syödä tai juoda jotain.
13 Espanjassa ravintoloissa ei anneta sulkemisajan lähestyessä valomerkkiä, kuten Suomessa. Espanjalaiseen tapaan sulkemisajan lähestyessä aloimme keräämään terassilta tuoleja ja pöytiä pois, jolloin asiakkaat tiesivät, että ravintolaa ollaan sulkemassa. Tällä tavoin toimittaessa vaaditaan ravintoloitsijoilta/ tarjoilijoilta ammatillista silmää havaita se, milloin on oikea hetki sulkea paikka. Yleensä ravintola suljettiin puolen yön molemmin puolin riippuen siitä, miten paljon asiakkaita oli paikalla. 4.2. Tarjoiljana Witissä 4.10.2011: Tosi kiirettä oli molemmissa vuoroissa eli töitä sai tehdä olan takaa. Työskentelin 3,5 viikon ajan Bar Cocina Witissä (cocina = baari keittiön kera) tarjoilijan työtehtävissä. Tarjoilijan aamuvuoro alkoi klo 11.00, ja päättyi klo 16.00. Iltavuoro alkoi klo19.00 jatkuen puoleen yöhön asti. Witi oli suljettuna siesta -ajan, joten klo 16.00 jälkeen kävelin asunnolleni latautumaan ja virkistäytymään iltavuoroa varten. Koska ilma oli hyvin helteinen koko jakson ajan, oli erittäin tärkeää käyttää siesta aika levähtämiseen/ nukkumiseen viilennetyssä asunnossa. Työpaikkani sijaitsi reilun kahden kilometrin päässä asunnostani, joten yhden työpäivän aikana työmatkaliikuntaa kertyi 8-9 kilometriä. Lisäksi olin paljon jalkojen päällä työpäivän aikana. Onneksi olin varannut mukaan hyvät työ- ja lenkkikengät! Työjaksoni Witissä jakautui tavallaan kahteen osaan siten, että ensimmäisen viikon aikana olin töissä pelkästään päivävuorossa kolmena arkipäivänä. Näin minulle jäi sopivasti aikaa tutustua asuinympäristööni. Toisesta viikosta lähtien halusin olla töissä koko työviikon sekä aamu- että iltavuorossa. Näinä päivinä työtunteja kertyi keskimäärin 10 tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Tällä tavoin sain kokea sen, millaista työteko todella on Espanjassa. Tiivistahtinen työviikko vaatii hyvää sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa, jotta jaksaa työskennellä asiakaslähtöisesti koko työpäivän ajan. Itselleni sopi parhaiten sellaiset päivät, joissa joutui tavallaan juoksemaan. Vilkkaina työpäivinä sain paremman otteen työhön, ja työtulos saattoi olla paljon laadukkaampi kuin päivinä jolloin asiakkaita kävi vähemmän ravintolassa.
14 Seuraavaksi kuvaan pääpiirteittäin omaa työpäivääni tarjoilijana Witissä. Työtehtäviini kuului aamulla terassin laittaminen kuntoon ennen lounasajan alkamista ( pöytien ja tuolien järjestely; pöytien kattaminen; tilan koristeet; ruokalistat). Lounaan aikana salissa työskenteli kaksi henkilöä. Lounastarjoilun aikana tarjoilijalla oli erilaisia tehtäviä riippuen siitä, millaisen ateriakokonaisuuden asiakas oli valinnut listalta (katso esimerkki lounaslistasta). Asiakas haki pelkästään salaatit ja keittolounaan itse, ja kaiken muun tarjoilija toi asiakkaalle pöytään. Tarjoilun lomassa pesimme astiat astianpesukoneessa. Lounasajan lopussa varustimme ravintolan sisätilat iltaa varten, ja suljimme terassin ja ravintolan siestaa varten. Esimerkki yhden päivän lounasvaihtoehdoista: Kanakeitto 4,90 sis.salaattipöytä Salaattipöytä noutopöydästä 5,50 Lohipasta 7,20 Porsaankyljys, suppivahverokastike 7,20 Paistettu merluza valkoviinikastikkeessa 7,20 sis. salaattipöytä juomat jälklruoka Iltavuoron alkaessa avattiin terassi, ja varustettiin pöydät à la carte tarjoilua varten. En ollut koskaan aiemmin toiminut tarjoilijana tilanteessa, jossa asiakkaat tilaavat ruokalajit listalta. Ensimmäisinä iltoina koin tarjoilutyön hankalaksi, koska minulla ei ollut selkeää käsitystä siitä, miten ruokalajit valmistetaan keittiöllä. Kokilta kysymällä ja luottamalla omaan ruoanvalmistuskokemukseen osasin mielestäni hyvin esitellä asiakkaille ruokalistalla olevat ruokalajit ja niiden valmistuksen. Viinien valintatilanteessa turvauduin ravintoloitsijoiden apuun. Koska työjaksoni oli hyvin lyhyt, en ehtinyt perehtyä kovin syvällisesti ravintolan viinivalikoimaan. Iltavuoron aikana tarjoilutyö oli vielä hektisempää kuin lounaalla johtuen siitä, että ruokailevien asiakkaiden lisäksi oli myös asiakkaita, jotka tulivat piipahtamaan ravintolaan esim. drinkille tai nauttimaan kupillisen cafe con lecheä. Tarjoilutyön ohella tarjoilijat hoitivat astioiden tiskaamisen asiakaspalvelutyön lomassa. Koska iltavuorossa oli lisäkseni
15 aina vähintään toinen omistajista, sujui tarjoilu- ja astiahuoltotyöt joustavasti ilman suuria tiskivuoria. Yhteistyössä ja työtehtäviä sekä vastuita jakaen työ sujui yleisesti ottaen joustavasti. Asiakkaiden tarpeiden erilaisuus toi haasteita tarjoilutyöhön. Miten muistaa: kuka tilasi, mitä tilasi ja mihin pöytään tilasi? Ensimmäisten työpäivien aikana koin haasteeksi muistaa eri asiakkaiden tilaamat ruoka-annokset ja juomat, mutta muutaman työpäivän jälkeen jo muistin tilaukset suhteellisen hyvin, eikä suurempia sekaannuksia tullut. Esa: Koskaan ei ole niin suurta virhettä, jota ei voi korjata Iltavuoron lähestyessä loppua tyhjensimme terassin pöydistä, tuoleista ja muusta rekvisiitasta, sekä varustimme ravintolasalin osittain seuraavan päivän lounasta varten. Kokemukseni mukaan kaksi keskeisintä tarjoilijan osaamisvaatimusta on hyvä muisti ja hahmottamiskyky. Lisäksi tarjoilijalta vaaditaan hyvää kielitaitoa ja sopeutumiskykyä. Kokemukseni mukaan hallitsen hyvin englanninkielen arkitilanteissa, mutta ammatillisen sanaston hallinnassa koin olevan paljon puutteita. Espanjan kielen opettelu jakson aikana jäi hyvin vähäiseksi työpaikalla. Osaltaan tähän vaikutti se, että paikalla oli aina espanjaa hallitseva työntekijä; eikä minulla ollut tarvetta/mahdollisuutta kokeilla kieltä käytännön tilanteissa. Työjaksoni Witissä oli hyvin opettavainen. Tarjoilijan käytännön työtehtävissä toimiminen auttoi minua havaitsemaan sen, miten haasteellista tarjoilijan työ on. Lisäksi työssä tuli esille ravintola-alan hektisyys sekä se, miten kovaa ravintola alan yrittäjien keskinäinen kilpailu Fuengirolassa on. Suomalaiset ravintoloiden täytyy erottua toisista suomalaisista ravintoloista sekä ulkomaisista ravintoloista. Erottuakseen toisista täytyy joka päivä panostaa palvelutuotteen laatuun. Laakereille ei ole varaa jäädä lepäämään. Kaiken kaikkiaan työjaksoni ravintolassa Witissä vastasi sille asetettuja tavoitteita. Pääsin kokemaan tarjoilutyön hyvät ja huonot puolet. Hyvänä puolena koin kanssakäymisen asiakkaiden kanssa. Witissä vallitsi rento ja avoin ilmapiiri, mikä heijastui työntekijöiden ja asiakkaiden kanssakäymisessä välittömyytenä ja toisen osapuolen kunnioituksena. Uskon onnistuneesi hyvin tarjoilijan työssäni, josta merkkinä sain eräältä vanhemmalta
16 pariskunnalta viimeisenä päivänä ruusut kiitokseksi. Juuri asiakkailta saatu hyvä palaute onkin asiakaspalvelun suola. Espanjassa asuvat/lomailevat suomalaiset ovat hyvin omaksuneet tavan antaa suoraa palautetta hyvästä palvelusta. Työjakson lopussa koin hallitsevani ruokatarjoilun periaatteet. Drinkkien valmistaminen ja ravintolan viineihin perehtyminen jäi kuitenkin hyvin pintapuoliseksi vaikka valmistin drinkkejä päivittäin työssäni. Joidenkin menekkijuomien valmistuksen muistan vielä. Erona Suomen alkoholilainsäädäntöön Espanjassa sijaitsevissa ravintoloissa ei käytetä drinkkien valmistuksessa alkoholimittoja, minkä uskon osaltaan vaikeuttaneen eri juomasekoitusten muistamista. Tarjoilijatyössä vieraiden kielten käyttö oli vähäistä, mutta arkitilanteissa (mm. kaupassa käynti) kommunikoin englannin kielellä päivittäin. Espanjan kielen käyttö jäi vähäiseksi huomattuani, että englannin kielellä pärjään paremmin eri tilanteissa. Kuitenkaan en koe omaa työelämäjaksoani huonommaksi suhteessa niiden opettajien jaksoihin, joissa myös työssä joudutaan käyttämään vierasta kieltä. Mielestäni työelämäjakson järjestelyt täytyy suhteuttaa jaksolle lähtijän tavoitteisiin ja valmiuksiin käyttää vierasta kieltä kommunikoinnissa. Yhteistyö suomalaisten yritysten/työpaikkojen kanssa puoltaa paikkaansa myös ulkomailla. Suomalaisissa yrityksissä ei ole kielimuuria, mikä helpottaa toimintaa ennen jaksoa ja jakson aikana. Yrityksissä on vaivatonta toimia, koska yrittäjillä ja opettajalla on samanlaiset näkemykset siitä, miten ammatillista koulutusta tulee työpaikoilla toteuttaa. Molemmat osapuolet puhuvat tavallaan samaa kieltä. Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten lähettäisin nuoria mieluummin suomalaisiin yrityksiin työssäoppimisjaksolle. Jollei suomalaisia työssaäoppimispaikkoja ole saatavilla olisi erittäin tärkeää, että ohjaava opettaja pääsisi tutustumaan nuoren työpaikkaan heti jakson alussa. Tämän kuukauden mittaisen jakson jälkeen olisin itse valmis lähtemään uudelleen työelämäjaksolle työpaikkaan, jossa joutuisin käyttämään vierasta kieltä työssä. Jakson aikana huomasin, että vuosikymmeniä opetustyötä tehneellä opettajalla on mahdollisuus oppia uutta. Tärkeää on hyväksyä se ajatus, että opettaja ei hallitse kaikkia asioita, ja joutuu päivittämään osaamistaan itselle soveltuvalla tavalla. Itselleni työelämäjakso oli paras tapa kokea se, että osaa vielä jotain, ja pystyy oppimaan uutta.
17 5. Työssäoppimispaikkojen kartoittaminen Witissä työskentelyn jälkeen kartoitin yhdessä KAMin kansainvälisestä toiminnasta vastaavan kehittämispäällikön Sirpa Korhosen kanssa uusia työssäoppimispaikkoja matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille. Lisäksi kävimme tutustumassa työssäoppimispaikkoihin, joiden kanssa kuntayhtymän eri oppilaitokset ovat tehneet yhteistyötä useiden vuosien ajan. Työssäoppimispaikkakäynnit avarsivat näkemystäni siitä, miten monipuolista suomalaisten yrittäjien ravitsemisalan palvelutarjonta on Costa del Solin alueella. 5.1. Vierailut työssäoppimispaikoissa Alueella työskentelevien suomalaisten työssäoppijoiden vinkin kautta sovimme yhteistyön aloittamisesta paikallisen pizzeria kanssa. Hamid Mofradin omistamassa Piccolo ravintolassa käy asiakkaina hyvin paljon ulkomaalaisia asiakkaita, jonka vuoksi vieraiden kielien hallinta on ensisijainen osaamisvaatimus työssäoppijalle, joka aikoo hakeutua asiakaspalvelu- ja ruoanvalmistustehtäviin kyseiseen pizzeriaan. Pystyäkseen palvelemaan myös suomalaisia asiakkaita toivoo ravintolan omistaja saavansa jatkossa työssäoppijoita Suomesta. Tässä esimerkissä tulee esille hyvin se, miten runsas suomalaisten asukkaiden ja turistien määrä alueella aiheuttaa muutos- ja kehitystarpeita myös alueella toimiville kansainvälisille yrityksille. Los Bolichesin alueella sijaitsee hyvin paljon suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan nuoria työssäoppimisjaksolle. Aivan Bar Cocina Witin vieressä sijaitsevan EL Figonissa oltiin hyvin kiinnostuneita ottamaan työssäoppijoita keittiön ja salin puolelle. Edellytyksenä pidetään 18 vuoden ikää sekä englannin ja espanjan kielen hallintaa. Witiä vastapäätä sijaitsevan Bar Unon lounaspalvelutoimintaa pyöritetään ulkopuolisen yrittäjän ( Catering Minna Ruuskanen) toimesta. Minna on kiinnostunut ottamaan räväköitä ravintolakokemuksen omaavia työssäoppijoita töihin yritykseensä. Minnan yritys on perustettu tämän vuoden puolella, ja tällä hetkellä ruuat valmistetaan vuokrakeittiössä, josta ne kuljetetaan asiakkaan tiloihin. Lounaspalvelun lisäksi Catering Minna Ruuskanen hoitaa myös juhlapalveluja.
18 Bar Unon lähellä vieressä sijaitsevassa El Rociossa on halukkuutta ottaa työssäoppijoita. Yrityksessä on ollut aiemmin työssäoppijoita myös meidän kuntayhtymästä. El Rocio on Helena ja Jore Porttisen ruokaravintola, joka on avoinna klo 11.00-22.00 välisenä aikana. Suomalaisten asiakkaiden ohella ravintolassa käy etenkin ruotsalaisia, norjalaisia ja espanjalaisia asiakkaita. Cafe Caza Azulin uusi omistaja Merja Pakola on valmis edelleen ottamaan työssäoppijoita yritykseensä. Ravintola on avoinna päivittäin klo 9.00-22.00 välisenä aikana. Ravintolan liikeidean ydin on suomalaisuus, mikä näkyy ruokalistalla suomalaisina ruokalajeina ja suomalaiena viihteenä, esim. karaoke. Junakadun läheisyydessä sijaitsevassa Hostal Nevadassa on kiinnostusta ottaa sekä opettajia että nuoria opiskelijoita työssäoppimisjaksolle. Majoitustoimintaa harjoittava yritys olisi hyvä työssäoppimispaikka vastaanottovirkailijoille. Edellytyksenä on sujuva espanjan ja englannin kielen hallinta, koska asiakaskunta koostuu pääsääntöisesti ulkomaisista asiakkaista. Rantakadun varrella sijaitsevassa suomalaisessa disko Mai Taissa pohdittiin mahdollisuutta ottaa työssäoppijoita. Tämä yritys sopisi tarjoilija -koulutuksessa oleville opiskelijoille. Bar Cocina Witi on hyvin suosittu työssäoppimispaikka, jonne haluttaisiin työssäoppijoita etenkin syysaikaan. Kuva 13. Näkymä Mijaksen kylästä alas Välimerelle päin
19 5.2. Yritysten / työpaikkojen yhteystietoja Piccolo puh. + 34 952 587 219 tai + 34 677 507 748 Hamid Mofrad Kevino7903@hotmail.com ELFIGON DE VIVIAN puh. +34 672 986 616 jenni@finlandgolf.fi puh. +34 693 816 361 www.finlandgolf.fi Catering Minna Ruuskanen puh. +34 633 081 979 minna.ruuskanen@gmail.com El Rocio Helena Porttinen porttinen@luukku.com Café Casa Azul Merja Pakola www.casa-azul.fi Hostal Nevada puh. +34 952 468 305 Paula Niininen hostanevada@gmail.com www.hostalnevada.es Disko Mai Tai Miia Paukkunen tel. +34616523495 info@discotecamaitai.es Bar Cocina Witi + 34 952 475 171 Esa Sääskilahti/ Juha Willman info@barwiti.com www.barwiti.com