JUMALAINEN NÄYTELMÄ KE / ONS / WED 16 / 03 / 2016 TO / THU 17 / 03 / 2016 19.00 HELSINGIN MUSIIKKITALO MUSIKHUSET I HELSINGFORS HELSINKI MUSIC CENTRE ANDRES MUSTONEN
Bysanttimessu - Byzantine Mass ALEXANDER RASKATOV Alexander Raskatov (s. 1953) kuuluu venäläisten nykysäveltäjien kovaan ytimeen. Hän valmistui vuonna 1978 Moskovan konservatoriosta Alber Lehmanin luokalta ja perusti yhdessä Edison Denisovin, Vladimir Tarnopolskin, Viktor Jekimovskyn ja Alexander Vustinin kanssa nykymusiikkiryhmän nimeltään ACM-2 (Association for Contemporary Music), jonka jäsen hän on edelleen. Jo opiskeluaikoinaan Raskatov oli kiinnostunut kirkkomusiikista. Hän teki jo 17-vuotiaana koulutyönään teoreettisen tutkielman venäläisestä kirkkolaulusta, ja hänen musiikissaan on usein hengellinen pohjavire. Kuusiosaisen Byzantine Mass -teoksen (2013) ensimmäiset viisi osaa kantaesitettiin Istanbulin musiikkijuhlilla vuonna 2014 nimellä Crying in the Wilderness. Teoksen tekstit perustuvat 300-luvulla eläneen Pyhän Efraim Syyrialaisen rukouksiin, joilla oli suuri merkitys kristinuskon leviämisessä Venäjälle. Säveltäjä kertoo: Alkusysäyksenä työlleni oli etsiä yhdistävä tekijä Bysantin ja uskonnon ja kulttuurin sekä Venäjän välillä. Tiedetään, että ortodoksinen usko tuli Venäjälle Bysantista, ja minulle venäläisenä säveltäjänä se oli tärkein syy uuden teoksen pohtimiselle. Musiikillinen tutkimukseni suuntautui vuosisatojen syvyyksiin - tarkoitukseni oli luoda uusi näkökulma kahden musiikillisen kulttuurin muinaisiin perustuksiin. Esimerkiksi huomioni kiinnittyi ns. isontekniikkaan, jolla on hyvin merkittävä osa bysanttilaisessa musiikissa. Jokaisessa osassa olen käyttänyt näitä pitkiä säveliä, erilaisia pedaaliääniä, jotka luovat musiikkiin erityistä tilan- ja ajantuntua. Toinen kiinnostuksen kohteeni on niin sanottu fita, joka venäläisessä kirkkolaulussa merkitsi salaisia melodioita. Nämä erityisen runsaasti ja kauniisti soivat melodiat olivat salakirjoituksen takana ja sallittuja vain valituille mestareille. Yhtä näistä ratkaistuista melodioista olen käyttänyt Bysanttilaisessa messussani. 2
3
Dante-sinfonia FRANZ LISZT 4 Franz Liszt (1811 1886) teki piano- ja konserttimusiikille sen, mitä Wagner oopperalle ja Beethoven sinfonialle. Liszt otti oleellisesti osaa koko 1800-luvun käynnissä olleeseen myllerrykseen, jonka myötä taiteilijan rooli muuttui nöyrästä sisällöntuottajasta suureksi, hengenravinnon ja ylimaallisten kokemusten sanansaattajaksi. Pianistina Liszt oli ensimmäisiä kansainvälisiä supertähtiä, jonka taianomainen sormityöskentely aiheutti yleisössä etenkin naisissa ekstaattisia järjenmenetyksiä ja yleistä hysteriaa aivan kuten Beatles 1960-luvulla. Ilmiölle syntyi nimikin, Lisztomania. Pinnallinen pianoakrobatia sai kuitenkin jäädä noin 15 vuoden ja tuhansien konserttien päätteeksi 1840-luvulla. Aikaisemmin vain pianolle säveltäneenä Liszt aloitti uuden ajan: siirtyi säveltäväksi kapellimestariksi Weimariin ja lisäsi musiikkiinsa ison annoksen myyttisyyttä ja uskonnollisuutta. Uudessa asemassaan hän alkoi kehittää uutta musiikillista ideaa, sinfonisen runon muotoa, jossa maalaukset, runot, kirjat ja legendat määrittävät teoksen tunnelmaa. Italialaisen runoilijan Dante Alighierin Jumalaisesta näytelmästä (1320) inspiraationsa saanut Dantesinfonia (1857) voidaan kyllä laskea sinfoniaksi muodon perinteisemmässä mielessä, mutta sinfoninen runo lienee lähempänä totuutta. Musiikkia voi seurata melkein kuin kirjaa. Helvetti-osa alkaa porttien aukeamisella, kolmella uhkaavalla ja kromaattisella teemalla ja pasuunoiden julistuksella ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää. Kirjan alkusäkeet lukevat partituurissa. Matkan alkaessa kohti Helvetin piirejä myös musiikilliset aiheet suuntaavat alaspäin. Toisessa piirissä tulevat vastaan historian kuuluisat petolliset rakastajat myrskytuulen riepoteltavana, sitten lemmekkäällä musiikilla kuvaillut Francesca da Rimini ja velipuolensa Paolo Maltesta. Seitsemännen piirin jumalanpilkkaaja Kapaneus käkättää puupuhaltimilla ja alttoviulujen revittelyllä, ja aivan lopussa Lucifer räyhää tritonuksia paiskoen. Piru on irti. Maan päällä, kiirastulessa, Liszt ei tapaa yksittäisiä kärsiviä sieluja toisin kuin Dante kirjassaan, mutta hän käyttää musiikissaan runsaasti kaipaus- ja
huokausaiheita sekä koraalia, jota hyräilemällä syntiset puhdistavat taakkaansa. Musiikki pyrkii koko ajan korkeammalle saavuttaen lopulta Paratiisin, mutta Jumalan luomaa täydellisyyttä Liszt ei kuitenkaan tohtinut säveltää. Hän korvasi sen kuoron Magnificatilla, Neitsyt Marian kiitoslaululla. Paratiisia se ei ehkä kuvaa, mutta vanhanaikaisesti sommiteltu vokaalipolyfonia on todella kaukana Helvetin räyhästä. LISÄÄ MUSIIKKIENERGIAA HAROLD ITALIASSA Matthias Pintscher, kapellimestari Nils Mönkemeyer, alttoviulu Richard Wagner: Siegfried-idylli Hector Berlioz: Harold Italiassa, sinfonia alttoviululle ja orkesterille Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 7 KUUSISTOSTA KLAMIIN Jaakko Kuusisto, kapellimestari Dejan Lazić, piano Jaakko Kuusisto: Leika Jaakko Kuusisto: Pianokonsertto Uuno Klami: Kalevala-sarja PE 08 / 04 / 2016 19.00 Kapellimestari-viulisti-säveltäjä Jaakko Kuusiston uusin teos on pianisti Dejan Lazićin tilaama ja hänen tyylilleen varta vasten räätälöity taiturinäytös. Solistista loistoa reunustavat Kuusiston Leika-alkusoitto ja Uuno Klamin ranskalaista eleganssia pursuava Kalevala-sarja. MUSIIKKITALON LASTENVIIKOT LINNANJUHLAT Erkki Lasonpalo, kapellimestari Satu Sopanen, laulu ja juonto Pienet prinsessat ja ritarit kutsutaan teemaan pukeutuneena Linnanjuhliin Musiikkitaloon. Koko perheen konsertissa juhlaväki saa ihastella pienten joutsenten tanssia, perhosten valssia ja kuulla juhlavaa Prinsessa Ruususen marssia. Ikäsuositus 3+ KE 30 / 03 / 2016 19.00 TO 31 / 03 / 2016 19.00 Paholaisen kätyrinä pidetty viuluvelho Paganini luuli saavansa Hector Berliozilta uuden virtuoosikonserton, mutta toisin kävi. Jousiakrobatia sai mennä, ja syntyi taiteellisesti täysipainoinen kertomussinfonia sankarimatkaaja Haroldin seikkailuista saapasmaassa. Nuori alttoviulutähti Nils Mönkemeyer on kerännyt maailmalla kiitosta värikylläisistä tulkinnoistaan. Musiikkitalossa hänen instrumenttinsa sointi pääsee parhaimmilleen. TO 14 / 04 / 2016 18.30 LIPPUPALVELU: 32,5 7,5 sis. palvelumaksun / inkl. serviceavgift / incl. service charge 5
Bysanttimessu I Vanhurskas ja ylistetty Jumala, iankaikkinen Jumala, kuule syntistä ihmistä tänä hetkenä! Sinun puoleesi huudan kaikesta sydämestäni. Kuule minua, Jumala, Sinä kaikkien maan äärten ja matkalla olevien turva. Poistukoon heidän ajatuksistaan kaikkinainen pelon henki, lannistuksen henki, ylpeyden ja katkeruuden henki,...valistukoot ruumis, sielu ja henki Sinun näkemisesi valkeudella. Aamen. II Olet tehnyt syntiä, sielu; tee parannus! Sillä meidän päivämme kuluvat kuin varjo. Kamaliin ja pelottaviin paikkoihin sinä joudut menemään. Minun sieluni, tule katumukseen. Ja kuka itkee minua tai rukoilee puolestani? III Vapaasta tahdostasi lihassa ristin kärsinyt Synnitön Jumalan Karitsa, joka meidän, syntisten, pelastuksemme tähden tulit surmatuksi ja maistoit lihassa kuoleman,... vuodata suuri hyvyytesi minun, syntisen, puoleen. Älä tuomitse minua,... älä inhoa minua,... älä sano minulle, kurjalle: Mitä kärsit minun tähteni? Mitä minä, kirottu, paha, syntinen, huono, vastaan siihen? IV 6
Voi mieletön sielu! Voi tunteeton sielu! Sielu, joka vihaat ikuista elämääsi! Kauanko tunnet viehätystä pahojen ajatusten pahoihin tekoihin? Laiskuudessasi sinä odotat, että loppusi tulisi hitaasti, mutta se saapuu salaman tavoin. Valvo kyynelin rukoillen, sieluni. V Enkelein joukot taivaissa huokailevat puolestani, jottei sieluni yllättäen tulisi riistetyksi, ja etten menisi tulisiin virtoihin. Silloin itkevät kaikki, joissa henki on... VI Herra, minun elämäni Valtias! Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki! Anna minulle, Sinun palvelijallesi, sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki. Oi Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä minun rikokseni ja anna, etten minä veljeäni tuomitsisi, sillä siunattu olet Sinä iankaikkisesti. Aamen. Pyhän Efraim Syyrialaisen rukouksista I-V suom. Joosef Vola ja Satu Vola 7
Dante-sinfonia Inferno, canto 3 Per me si va nella città dolente, Per me si va nell eterno dolore, Per me si va tra la perduta gente.... Lasciate ogni speranza voi ch entrate. Inferno, canto 5 Nessun maggior dolore che ricordarsi del tempo felice ne la miseria. Magnificat Magnificat anima mea Dominum, Et exsultavit spiritus meus in Deo salutari meo. Hosanna! Hallelujah! 8
Helvetti, kolmas laulu Ma johdan kaupunkihin kärsimyksen, ma johdan tuskaan iankaikkisehen, ma johdan kadotetun kansan joukkoon.... Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää. Helvetti, viides laulu Tuskaa tuimempaa ei liene kuin kurjuudessa aikaa onnen muistaa. Neitsyt Marian ylistysvirsi Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, minun henkeni riemuitsee Jumalasta, vapahtajastani. Hoosianna! Halleluja! 9
ANDRES MUSTONEN Andres Mustonen (s. 1953) on 1970-luvulta lähtien kuulunut Viron musiikkielämän tehokkaimpiin ideoijiin ja aktiivisimpiin esiintyjiin, joka ei jää lepäämään vain mukavuusalueelleen. Vaikka hän valmistui 1977 Tallinan Valtion musiikkikorkeakoulusta viulistiksi Endel Lippusin johdolla, hän on alati laajentanut otettaan musiikkielämän eri puoliin. Jo vuonna 1972 hän perusti maineikkaan vanhan musiikin yhtyeen Hortus Musicuksen, jonka taiteellisena johtajana hän on edelleen. Mustonen on sekä viulistina että kapellimestarina totuttu yhdistämään klassiseen ja barokin ajan repertuaariin, kuten Telemanniin, Schütziin, Mozartiin, mutta hän on tehnyt myös lukuisia kantaesityksiä ja Viron ensiesityksiä mm. Pendereckin, Takemitsun ja Silvestrovin teoksista. Mustonen on esiintynyt myös kansanmusiikki- ja jazz-festivaaleilla. Mustonen on erikoistunut suuriin uskonnollisiin kuoro- ja orkesteriteoksiin. En koskaan esitä vain joitain teoksia. Jokaisella ohjelmalla on oma ideologiansa ja ajatuksensa: iloa, surua, kuolemaa, tuonpuoleista, hengellisyyttä, uskontoa Nämä ajatukset ovat tärkeitä ihmisille, ja niiden kautta he saavat henkistä voimaa pohtia elämän tarkoitusta ja arvoja; että on taivas, mikä on kuolema, kuka on Jumala ja kuka paholainen. Taiteessa minua kiinnostaa juuri tämä, hän selvitti ohjelmistojaan Mariinski-orkesterin haastattelussa 2012. Mustoselle on myönnetty ansioistaan monia tunnustuksia, kuten vuonna 1986 Viron neuvostotasavallan taidetyöläisen kunniapalkinto, vuonna 1988 vuotuinen musiikkipalkinto ja vuonna 1995 Viron valtion kulttuuripalkinto. Vuonna 1996 hänet nimettiin vuoden radioesiintyjäksi. Tunnustuksena Hortus Musicuksen taiteellisesta johtajuudesta Mustonen sai vuonna 2000 Tallinnan kunniakansalaisen arvonimen. 10
ANDRES MUSTONEN 11
LATVIAN VALTIONKUORO Ensi vuonna 75-vuotista historiaansa juhlistava Latvian valtionkuoro on Baltian suurin ammattilaiskuoro ja yksi latvialaisen kulttuurielämän kirkkaimmista ylpeydenaiheista. Vuodesta 1997 lähtien Māris Sirmaisin johdolla laulanut 50-henkinen kuoro on erikoistunut suurimuotoisiin teoksiin - kantaatteihin, oratorioihin, messuihin ja sinfonisiin teoksiin sekä oopperoihin. Yhteisprojekti islantilaisen Sigur Rós -yhtyeen kanssa New Yorkissa vuonna 2010 sai laajaa kiitosta kriitikoilta. Kuoron lämmintä, kiinteää ja kirkasta sointia on selitetty sillä, että latvialainen kuoroperinne yhdistelee onnistuneesti saksalaisen ja venäläisen tradition parhaita piirteitä. Säveltäjä Rodion Štšedrin on kuvaillut Latvian valtionkuoroa maailman tämän hetken parhaaksi kuoroksi. Kuoro vierailee usein ulkomaisilla festivaaleilla ja konserttisaleissa. Viime vuosina Latvian valtionkuoro on esittänyt mm. Gustav Mahlerin toista sinfoniaa mm. Israelin filharmonikoiden (joht. Zubin Mehta) ja Concertgebouw-orkesterin (joht. Mariss Jansons) kanssa sekä Verdin Requiemia Pariisin Théâtre des Champs-Élyséessä. 12
HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERI Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882 ja on siten Pohjoismaissa pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut ammattisinfoniaorkesteri. Se on kasvanut 36 muusikon soittajistosta 102 vakinaisen soittajan orkesteriksi, joka konsertoi vuosittain noin 100 000 kuulijalle. Viisi ensimmäistä vuosikymmentä orkesterin ylikapellimestarina oli sen perustaja Robert Kajanus. Vuosina 1892 1923 orkesteri kantaesitti valtaosan Jean Sibeliuksen sinfonisesta tuotannosta säveltäjän itsensä johdolla. Sittemmin kaupunginorkesteria ovat luotsanneet mm. Paavo Berglund, Okko Kamu ja Leif Segerstam. Ylikapellimestari John Storgårdsin kausi päättyi vuoden 2015 lopussa. Kapellimestari Susanna Mälkki valittiin syyskuun 2014 alussa orkesterin seuraavaksi ylikapellimestariksi. Mälkki aloittaa kolmivuotisen kautensa syksyllä 2016. Vuonna 2011 kaupunginorkesteri aloitti konsertoinnin uudessa kotisalissaan Helsingin Musiikkitalossa. Vuosittaisten 70 80 konsertin lisäksi orkesteri tekee säännöllisesti ulkomaankiertueita. Ensimmäinen konserttimatka suuntautui Pariisin maailmannäyttelyyn kesällä 1900. Orkesteri on Euroopan lisäksi vieraillut neljä kertaa Yhdysvalloissa ja Japanissa sekä tehnyt ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina konserttikiertueen Etelä-Amerikkaan. HKO on saanut tunnustusta levytyksistään, joista useille on myönnetty palkintoja sekä Grammyehdokkuuksia. www.helsinginkaupunginorkesteri.fi helsinki.philharmonic@hel.fi helsinkiphilharmonic @HelsinkiPhil helsinkiphilharmonic HelsinkiPhilharmonic 13
HKO SCREEN KONSERTTI-ILTA KOTISOHVALLA HKO:n suorat verkkolähetykset tuovat kaupunginorkesterin konsertin kotisohvalle: vaikka et pääsisi paikalle Musiikkitaloon, voit katsella ja kuunnella konsertin netissä. Illan tunnelmaan virittäydytään Ennakkoluulijoiden seurassa ennen konserttia. Keskustelua luotsaa musiikkitoimittaja Jaani Länsiö. Väliajalla tavataan lisää kiinnostavia vieraita ja kuullaan tarinoita konsertin kulisseista. HSO SCREEN EN KONSERTKVÄLL I HEMSOFFAN HSO:s direktsända streaming hämtar stadsorkesterns konsert till din hemsoffa: även om du inte kan komma till Musikhuset kan du se och höra konserten på nätet. Före konserten inleds kommer man i stämning med Ennakkoluulijat i vilket musikredaktör Jaani Länsiö leder samtal om musik. I pausen är det dags för andra intressanta gäster och för berättelser från konsertens kulisser. HPO SCREEN ENJOY A CONCERT IN THE COMFORT OF YOUR VERY OWN ARMCHAIR You can now watch and listen to HPO concerts in the comfort of your very own armchair, streamed online. The pre-concert talks (in Finnish) presided over by Jaani Länsiö will help to put you in the mood. During the interval you can also meet more interesting people and hear what goes on behind the scenes. 18.30 LÄHETYS MUSIIKKITALOSTA / SÄNDNINGEN FRÅN MUSIKHUSET THE BROADCAST FROM THE HELSINKI MUSIC CENTRE 19.00 KONSERTTI / KONSERTEN / THE CONCERT Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. TO / THU 17.3. YLE RADIO 1 & YLE.FI/KLASSINEN TO / THU 31.3. HELSINKIKANAVA.FI PE / FRE / FRI 22.4. YLE RADIO 1 & YLE.FI/KLASSINEN SU / SÖ / SUN 1.5. YLE RADIO 1 & YLE.FI/KLASSINEN PE / FRE / FRI 6.5. HELSINKIKANAVA.FI 14
ALEXANDER RASKATOV Bysantinsk mässa Alexander Raskatov (f. 1953) hör till vår tids ryska tonsättares verkliga kärntrupp. Han utexaminerades från Moskvas konservatorium år 1978 där han studerat för Albert Lehman. Tillsammans med Edison Denisov, Vladimir Tarnopolski, Viktor Jekimovskij och Alexander Vustin grundade han ACM-2 (Association for Contemporary Music) i vilken han fortfarande är aktiv. Redan under sin studietid var Raskatov intresserad av kyrkomusik, och hans musik har ofta en andlig dimension. 17 år gammal skrev han som ett skolarbete en teoretisk avhandling om rysk kyrkomusik. De fem första satserna av Bysantinsk mässa uruppfördes på musikfestspelen i Istanbul år 2014 med titeln Crying in the Wilderness. Texterna är baserade på Den heliga Efraim syrierns (ca 306-373) böner. Bönerna hade en avgörande roll vad gällde att sprida kristendom i Ryssland. Tonsättaren berättar: Jag ville finna något som förenar Bysans religion och kultur med Ryssland. Man vet att den ortodoxa tron kom till Ryssland från Bysans. Jag forskade i det förgångna för att finna ett ny infallsvinkel på två musikkulturers forna utgångspunkter. Jag fäste uppmärksamhet vid bl.a. ison-tekniken som har en central roll i den bysantinska musiken. I varje sats använder jag mig av långa pedaltoner för att skapa en säregen rymd- och tidskänsla. Jag var även fascinerad av det som i rysk kyrkosång är känt som hemliga melodier, alltså osedvanligt vackra melodier som dolts i chiffer vilka endast utvalda mästare kunde tyda rätt. En av de melodier man lyckats öppna finns med i min mässa. FRANZ LISZT Dante-symfoni Franz Liszt (1811 1886) gjorde för piano- och konsertmusiken vad Wagner gjort för operan och Beethoven för symfonin. Liszt bidrog på ett avgörande sätt till att konstnärens roll under 1800-talet förändrades: från att ha varit en ödmjuk figur blev konstnären ett geni, en leverantör av överjordiska upplevelser. Som pianist var Liszt en av de första internationella superstjärnorna. Hans suveräna fingerarbete fick framförallt kvinnorna i publiken att drabbas av extas och hysteri. Man talade om Lisztomani. Men efter ca femton år och tusentals konserter tröttnade Liszt på alltihop. Han blev dirigent i Weimar, började komponera för även annat än piano, och blev allt mera intresserad av mystik och religion. Han började utveckla en ny musikgenre, den symfoniska 15
dikten, i vilken verkets atmosfär skulle bestämmas av en målning, en dikt, en bok eller en legend. Dante-symfonin (1857) är inspirerad av Dante Alighieris Gudomliga komedi (1320). Trots att verket strukturellt är en symfoni rör det sig nog snarare om en symfonisk dikt. Musiken följer bokens innehåll. Satsen Helvetet inleds med att helvetesporten öppnas. Hotfulla teman ljuder och basunerna förkunnar: Lämna allt hopp, ni som går över tröskeln. Dessa rader ur boken finns nerskrivna i partituret. Resan neråt återspeglas i att de musikaliska motiven är sjunkande. I den andra kretsen möter vi Fransesca da Rimini och Paolo Malte, kärleksparet som dömts att slungas runt i en virvelstorm. I den sjunde kretsen ljuder gudsförnekare Kapaneus hånskratt i träblåsare och altvioliner. Alldeles i slutet dyker självaste Lucifer upp med tritonus, djävulens intervall. I Skärselden möter Liszt, till skillnad från Dante, inga individuella och plågade själar. I musiken ljuder suckande motiv. Syndarna nynnar på en koral. Musiken strävar allt högre och högre upp och når till sist Paradiset. Liszt hade inte nerv nog att skildra Gud i musik - i stället komponerade han ett Magnificat, d.v.s. Jungfru Marias lovsång. Denna sats skildrar kanske inte paradiset, men dess arkaiska vokalpolyfoni är onekligen extremt fjärran Helvetets grova larm. 16 ANDRES MUSTONEN Andres Mustonen (f. 1953) har sedan 1970-talet varit en av det estniska musiklivets mest kända och mest aktiva aktörer. Han studerade violin på Statens musikhögskola i Tallinn under ledning av Endel Lippus och utexaminerades år 1977. Redan under studietiden, år 1972, han han bildat den legendariska ensemblen för äldre musik, Hortus Musicus. Mustonen är fortfarande ensemblens konstnärliga ledare. Som violinist och dirigent är Mustonen mest förknippad med repertoar från klassicismen och barocken i form av verk av bl.a. Telemann, Schütz och Mozart. Han har dock uruppfört en hel del ny musik samt gett Estlands-premiärer av verk av exempelvis Penderecki, Takemitsu och Silvestrov. Han har dessutom uppträtt på folkmusik - och jazzfestivaler. Mustonen har specialiserat sig på stora, religiösa kör- och orkesterverk. Jag framför aldrig endast vissa verk. Varje program har sin egen ideologi och sin egen tanke: glädje, sorg, död, livet efter detta, andlighet, religion Dessa tankar är viktiga för människan. Via dem kan man finna andlig styrka att grubbla på livets mening och livets värden: att det finns en himmel, vad är döden, vem är Gud och vem djävulen. Det är just detta som
intresserar mig i konst konstaterade Mustonen i Mariinskijorkesterns intervju år 2012. Mustonen har tilldelats flera utmärkelser, bl.a. Estlands sovjetrepubliks konstarbetares hederspris år 1986, Estlands musikpris år 1988 och Estlands kulturpris år 1995. År 1996 utnämndes han till Årets radiopersonlighet. År 2000 kallades han till Tallinns hedersmedborgare. LETTLANDS STATLIGA KÖR Lettlands statliga kör, som nästa år fyller 75 år, är de Baltiska ländernas största professionella kör och en av det lettiska kulturlivets största stoltheter. Kören består av 50 personer och har sedan år 1997 dirigerats av Māris Sirmais. Repertoaren är fokuserad på verk i stor skala: kantater, oratorier, mässor, symfoniska verk och operor. År 2010 samarbetade kören med den isländska rockgruppen Sigur Rós, med ett av kritikerna hyllat resultat. Körens varma, täta och klara klang har förklarats med att den lettiska körtraditionen förenar de bästa dragen i tyska och ryska traditioner. Tonsättare Rodion Sjtjedrin har ansett att Lettlands statliga kör är den för tillfället bästa kören i världen. Kören gästar ofta utländska festivaler och konsertsalar. Under de senaste åren har den uppfört bl.a. Gustav Mahlers andra symfoni tillsammans med bl.a. Israels filharmoniker och Zubin Mehta, och Concertgebouw-orkestern och Mariss Jansons, samt Verdis Requiem i Théâtre des Champs-Élysées i Paris. HELSINGFORS STADSORKESTER Helsingfors stadsorkester är grundad år 1882 och är därmed den av Skandinaviens professionella symfoniorkestrar som har varit längst kontinuerligt verksam. Ensemblen bestod till en början av 36 musiker. Idag består orkestern av 102 fast anställda musiker. Den konserterar årligen för ca 100 000 lyssnare. Under orkesterns fem första årtionden var dess chefdirigent dess grundare, Robert Kajanus. 1892-1923 uruppförde orkestern majoriteten av Jean Sibelius symfoniska produktion under tonsättarens egen ledning. Senare har stadsorkestern letts av bl.a. Paavo Berglund, Okko Kamu, Leif Segerstam och John Storgårds. I början av september 2014 valdes Susanna Mälkki till orkesterns nästa chefdirigent. Mälkki inleder sin treårsperiod hösten 2016. År 2011 började stadsorkestern konsertera i sin nya hemsal i Musikhuset i Helsingfors. Orkestern ger årligen 70-80 konserter och gör regelbundet konsertturnéer utomlands. Den första konsertresan riktades världsutställningen i Paris sommaren 1900. 17
Orkestern har turnerat i Europa samt bl.a. fyra gånger i Förenta Staterna och Japan. Den var den första finländska symfoniorkester som turnerade i Sydamerika. HSO har blivit uppmärksammad för sina skivinspelningar. Flera av dem har tilldelats pris och bl.a. Grammy-nomineringar. www.helsingforsstadsorkester.fi EEVA KARHU 18
ALEXANDER RASKATOV Missa Byzantina Alexander Raskatov (b. 1953) is a leading name in Russian contemporary music. While still a student, he became interested in music for the church. His six-movement Missa Byzantina (2013) for large orchestra and mixed choir dates from 2013. The first five movements were premiered in Istanbul in 2014 under the title of Crying in the Wilderness. The texts are based on the prayers of the 4th-century Byzantine spiritual poet Ephrem the Syrian, a key figure in the spread of Christianity to Russia. According to Raskatov, his Mass was prompted by a desire to discover the link between Byzantium, religion, culture and Russia. His musical research had led him way back across the centuries in an attempt to shed new light on the ancient roots of the two musical cultures. His attention was, among other things, caught by the ison or drone note technique used in Byzantine music to create a sense of space and time, and by the use of the fita (Greek theta Ɵ) sign in Russian liturgical singing to denote hidden melodies. Only chosen masters were allowed to use these melodies, one of which is decoded and present in Raskatov s Mass. FRANZ LISZT The Dante Symphony Franz Liszt (1811 1886) did for piano and concert music what Wagner did for opera and Beethoven for the symphony. He was a leading figure in the process that transformed the artist from a humble servant to a divine medium and, as a pianist, was one of the first international superstars. Then in the 1840s, he took up a conducting post in Weimar and instead of composing only piano music began developing a new musical idea, the symphonic poem inspired by paintings, poems, other literature and legends. The Dante Symphony (1857) modelled on Dante Alighieri s Divine Comedy of 1320 is nominally a symphony but symphonic poem would be a more accurate definition. The music can be read almost like Dante s narrative poem. It begins with the opening of the gates of hell: three ominous, recitative-like themes and a warning from the trombones, Abandon hope, all ye who enter here. Dante s opening lines are written in the score. The journey continues through eight circles of Hell until the music stretches higher and higher and finally reaches the ninth, which is Paradise. But Liszt replaces Dante s perfect bliss with a setting of the first two lines of the Magnificat. Though not exactly a picture of Paradise, this is far removed from the traditional image of Hell in its archaic-sounding vocal polyphony. 19
ANDRES MUSTONEN Andres Mustonen (b. 1953) has been one of the leading lights in Estonian music ever since the 1970s. Training first as a violinist, he steadily expanded into various fields of musical life. In 1972 he founded the early-music consort Hortus Musicus, of which he is still Artistic Director and that in 2000 won him the title of Honorary Citizen of Tallinn. As violinist-conductor, he is known for both his Classical and Baroque programmes and for his first world or Estonian performances of works by such composers as Penderecki, Takemitsu and Silvestrov. He has also appeared at folk and jazz festivals. Another Mustonen speciality is great religious works for choir and orchestra. He never, he says, just performs a work. Each of his programmes has its own ideology and underlying thought: joy, sorrow, death, the other world, spirituality, faith. These are what give people the spiritual strength to reflect on the meaning of life and their values. What is death? Who are God and the devil? It is questions such as these that interest him in art. Andres Mustonen has been the recipient of numerous prestigious awards and distinctions for his services to music. STATE CHOIR LATVIJA Celebrating its 75th anniversary next year, the State Choir Latvija is the biggest professional choir in the Baltic lands. With 50 singers, it specialises in large-scale works cantatas, oratorios, masses, symphonic works and operas and its warm, bright and homogeneous sound has been attributed to its successful blending of Latvia s choral heritage with the finest features of the German and Russian tradition. The choir frequently visits festivals and concert halls outside its homeland and its Artistic Director and Principal Conductor since 1997 has been Māris Sirmais. Rodion Shchedrin the composer described the State Choir Latvija as the best choir in the world today. 20
THE HELSINKI PHILHARMONIC ORCHESTRA The Helsinki Philharmonic Orchestra, the first professional symphony orchestra to be founded in the Nordic countries, has been operating without a break for 132 years. It has grown from a band of 36 players to an orchestra of 102 regular members giving concerts attended by a total audience of a good 100,000 a year at the Helsinki Music Centre and abroad. Between 1892 and 1923 the HPO gave the first performances of almost all the symphonic works by Jean Sibelius with the composer himself conducting. The HPO s founder and first Chief Conductor Robert Kajanus was succeeded by Paavo Berglund, Leif Segerstam and John Storgårds. Conductor Susanna Mälkki has been appointed the next chief conductor of the Helsinki Philharmonic Orchestra. She begins a three-year term as Chief Conductor of the Orchestra in autumn 2016. Works by Sibelius and Rautavaara have featured on the highlyacclaimed discs made by the HPO. The disc of songs by Sibelius, featuring soprano Soile Isokoski and Leif Segerstam, was awarded the MIDEM Classical Award in Cannes in 2007, and Towards the Horizon, disc containing music by Einojuhani Rautavaara under the baton of John Storgårds, the Gramophone Award in 2012. www.helsinkiphilharmonicorchestra.fi Käsiohjelma / Programblad / Programme Notes Teos- ja taiteilijaesittelyt / Verk- och artistpresentationer / Programme notes and artist bios Jaani Länsiö Käännökset / Översättningar / Translations Christian Holmqvist (ruotsi / svenska / Swedish) Susan Sinisalo (englanti / engelska / English) Ulkoasu / Design Bond Creative Agency Oy Taitto ja painatus Grano Oy, Vantaa 2016 21
I VIULU I VIOLIN Pekka Kauppinen I Jan Söderblom I Eriikka Maalismaa II Satu Savioja II Tero Latvala II ** Eija Hartikainen Katariina Jämsä-Pesonen Maiju Kauppinen Kati Kuusava Helmi Kuusi Ilkka Lehtonen Jani Lehtonen Anna Malmivirta Erkki Palola Kalinka Pirinen Petri Päivärinne Elina Viitasaari Emilia Karjunen ** Elina Päkkilä ** II VIULU II VIOLIN Anna-Leena Haikola 4 Kati Kuusava 4* Heini Eklund 6 Teija Kivinen 7 Satu Alanko-Rautamaa Teppo Ali-Mattila Silja Fontana Matilda Haavisto Linda Hedlund Kaisa Oravisto Siiri Rasta Romano Repo Mirjam Suomisto-Vallbacka Heikki Tamminen Osmo Vallbacka Terhi Ignatius ** Anssi Koskela ** Krista Rosenberg ** ALTTOVIULU ALTVIOLIN VIOLA Atte Kilpeläinen 4 Torsten Tiebout 4 Andres Kaljuste 4 ** Petteri Poijärvi 6 Lotta Poijärvi 7 * Aulikki Haahti-Turunen Tuomas Huttunen Kaarina Ikonen Tiila Kangas Pekka Laakkonen Veikko Lipponen Carmen Moggach Markus Sallinen Heikki Vehmanen SELLO CELLO Tomas Nuñez-Garcés I Tuomas Ylinen I Kari Lindstedt II Samuli Peltonen III Jaani Helander Mathias Hortling Veli-Matti Iljin Lauri Kankkunen Jaakko Rajamäki Ilmo Saaristo Janne Aalto ** Pinja Laine ** KONTRABASSO KONTRABAS DOUBLE-BASS Mikko Moilanen 4 Ville Väätäinen 4 Eero Ignatius 4* Jiri Parviainen 6 Martti Pyrhönen 7 Jorma Härkönen Tuomo Matero Tarmo Anttila ** Tomi Laitamäki ** HUILU FLÖJT FLUTE Päivi Korhonen 4 Elina Raijas 4 * Tapio Laivaara Pikkolo Piccolo Jenny Villanen 5 * Nairi Azezian ** OBOE Hannu Perttilä 4 Jussi Jaatinen 5 Nils Rõõmussaar 5 * Englannintorvi Cor Anglais Paula Malmivaara Cristian Moré Coloma ** KLARINETTI KLARINETT CLARINET Osmo Linkola 4 Anna-Maija Korsimaa 5 Es-klarinetti E Flat Clarinet Petteri Kivioja Bassoklarinetti Bass Clarinet Heikki Nikula 22
FAGOTTI FAGOTT BASSOON Markus Tuukkanen 4 Mikko-Pekka Svala 5 Kontrafagotti Contrabassoon Noora Kärnä Erkki Suomalainen KÄYRÄTORVI VALTHORN HORN Ville Hiilivirta 4 Mika Paajanen 4 Tommi Viertonen 4 ** Sam Parkkonen 6 Miska Miettunen Sakari Niemi Joonas Seppelin TRUMPETTI TRUMPET Pasi Pirinen 4 Touko Lundell 4 ** Thomas Bugnot 5 Alfonso Cantó Ramón Mika Tuomisalo PASUUNA BASUN TROMBONE Tom Bildo 4 Valtteri Malmivirta 5 Anu Fagerström Bassopasuuna Bass Trombone Jussi Vuorinen TUUBA TUBA Petri Keskitalo 4 PATARUMMUT TIMPANI Tomi Wikström 4 Mikael Sandström 5 LYÖMÄSOITTIMET SLAGINSTRUMENT PERCUSSION Xavi Castelló Aràndiga 4 Pasi Suomalainen 5 HARPPU HARPA HARP Anni Kuusimäki 4 Minnaleena Jankko 5 ORKESTERI- JÄRJESTÄJÄT ORKESTER- INSPICIENTER STAGE MANAGERS Mikko Aspinen Matti Tähkävuori I / II / III KONSERTTIMESTARI / KONSERTMÄSTARE / LEADER SOOLOSELLISTI / SOLOCELLIST / PRINCIPAL CELLIST 4 ÄÄNENJOHTAJA / STÄMLEDARE / SECTION PRINCIPAL 5 6 VUOROTTELEVA ÄÄNENJOHTAJA / ALTERNERANDE STÄMLEDARE / ASSOCIATE PRINCIPAL VARAÄÄNENJOHTAJA / VICESTÄMLEDARE / SUB-PRINCIPAL 7 III SOITTAJA / MUSIKER / PLAYER * ** VAKITUISEN SOITTAJAN TILAPÄINEN TEHTÄVÄ / ORDINARIE MUSIKERS TILLFÄLLIGA UPPGIFT / TEMPORARY POSITION, REGULAR PLAYER MÄÄRÄAIKAINEN KIINNITYS / TIDSBUNDET ENGAGEMANG / TEMPORARY PLAYER 23
I & II SARJAT / SERIE / SERIES ANDRES MUSTONEN kapellimestari / dirigent / conductor LATVIAN VALTIONKUORO Lettlands statskör The State Choir Latvija Alexander Raskatov (1953-) Missa Byzantina (2013) 26 kuorolle ja isolle orkesterille för kör och stor orkester for choir and large orchestra väliaika / paus / interval Franz Liszt (1811-1886) Dante-sinfonia (1839-1856) 52 Dante-symfoni Dante Symphony I Inferno II Purgatorio - Magnificat Konsertti kuuluu Kirkko soikoon -festivaalin ohjelmistoon. Konserten utgör en del av Klang i kyrkan -festivalens program. The concert is part of the Kirkko soikoon Church Music Festival. 17.3. HKO SCREEN #hkoscreen SUORA LÄHETYS / DIREKTSÄNDNING / LIVE BROADCAST YLE RADIO 1 & YLE.FI/KLASSINEN Katsottavissa netissä 30 päivän ajan konsertin jälkeen. Se på nätet i 30 dagars tid efter konserten. Watch on demand for 30 days after the concert. Konsertti päättyy n. klo / Konserten avslutas ca kl / The concert ends at about 21.00