Tiivistys lakiluonnoksesta laadittu valtuustoseminaarin 6.2. alustuksen pohjalta 18022013 Matti Mäkinen, kunnanjohtaja
Yleistä Kuntarakennelaki lakiluonnos perusteluineen ja lausuntopyyntö ovat kunnan www-sivuilla luettavissa Sieltä löytyy vuoden 2012 lausuntomme, kuntalaiskysely ja vaikutusten arviointikin mahdollisen kuntaliitoksen kohdalla Lakiluonnos ei paljoa poikkea kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä esitetystä ehdotuksesta siksi Hankasalmen lausunto lakiluonnoksesta ei poikenne paljoakaan 2012 kevään lausunnosta
selvitysvelvollisuudet Kunnalla velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä, jos yksikin seuraavista osoittaa selvitystarvetta 1) Palveluiden edellyttämä väestöpohja 2) Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne 3) Kunnan taloudellinen tilanne
Selvityksen tavoite aikaan saada esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhditsysmissopimus Selvitykseen tulisi sisältyä vähintään: 1) suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta selvitysalueella 2) selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan 3) selvitys taloudellisesta tilanteesta 4) arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta 5) yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista
Palveluiden edellyttämä väestöpohja Palveluiden edellyttämä väestöpohja myös sosiaali- ja terveyspalveluissa - on 20 000 asukkaan kunta se ei Hankasalmen kohdalla täyty Perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokka tulisi olla alueella vähintään noin 50 lasta - tämä Hankasalmen kohdalla toteutuu
työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne Vahva peruskunta muodostuu hallitusohjelman mukaan luonnollisista työssäkäyntialueesta Se yhdessä yhdyskuntarakenteen kanssa kuvaa, onko kuntarajoilla oikeasti merkitystä Kuntien, jotka muodostavat työssäkäynti- tai yhdyskuntarakenneperusteen perusteella yhtenäisen alueen, tulisi selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä
työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta Vahva työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kykyä vastata alueensa elinkeinotoiminnan kehittämisestä Työpaikkaomavaraisuusperuste täyttyisi, mikäli kunnan työpaikkaomavaraisuus on alle 80 prosentin
Omavaraisuus ja Keski-Suomi Lakiluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen kautta Keski-Suomessa työpaikkaomavaraisuus ei täyty seuraavissa kunnissa: Kivijärvi, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Toisin sanoen Hankasalmi on ainoa Jyväskylän kaupunkiseudun kunta, jossa työpaikkaomavaraisuus täyttyy
Työssäkäynti Työssäkäyntitarkastelu perustuu tilastokeskuksen työssäkäyntialueiden pendelöintiprosentteihin Suurilla työssäkäyntialueilla työssäkäyntiperuste täyttyy, jos kunnasta pendelöinti keskuskuntaan on vähintään 35 prosenttia Jyväskylä muodostaa kyseisen kaltaisen suuren työssäkäyntialueen
Työssäkäynti ja JKL:n seutu Jyväskylän työssäkäyntialueella tarkasteluperuste täyttyy seuraavilla kunnilla: Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen Tämäkään peruste ei Hankasalmen osalta täyty (ei ole edes lähellä)
Yhdyskuntarakenne Tämä peruste kokoaisi yhteen selvitykseen aluetta, jolla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen päätöksenteon tarve on suuri Jyväskylä ja Muurame muodostavat tällaisen alueen Hankasalmea ei tämäkään peruste koske
Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan taloudellisen tilanteen perusteella tarve selvittää kuntien yhdistymistä olisi ensinnäkin erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevissa kunnissa (ns. kriisikunnat). Samoin jos talous olisi kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät asetettuja raja-arvoja Selvitystarvetta osoittaa neljän tunnusarvon täyttyminen kuudesta Samoin, jos kolme vuotta peräkkäin alijäämäinen tilinpäätös ja taseessa yli 500 /kuntalainen alijäämää (yli 2,5 miljoonaa tarkoittaisi meillä)
6 kriteeriä 1) Kunnan vuosikate negatiivinen - meillä oli 2011, ei ole ollut muulloin 2) Kunnan tulovero% 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen - meillä täyttyy 3) Lainamäärä/asukas ylittää 50 % kuntien keskimääräisen - meillä ei lähelläkään 4) Kunnan taseessa kertynyttä alijäämää - meillä syntyi 2011 ja tilinpäätös 2012 ehkä hiukan kasvattaa, kokonaismäärä pieni
jatkuu 5) Omavaraisuusaste (oma pääoma/koko pääomasta) on alle 50 % - meillä TA 2013 on 59% 6) Kunnan suhteellinen velkaantuminen (paljon käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisin maksuun) on väh. 50 % - meillä TA 2013 on 32 %
taloudesta Veroprosentti säilyy meillä negatiivisena tekijänä Lainakanta ja suhteellinen velkaantuminen ei sellaiseksi ole nousemassa omavaraisuusastekin kohtuullisen vakaa Vuosikate saadaan positiiviseksi tekijäksi OLENNAISTA ON KÄYTTÖTALOUDEN TASAPAINO JA ETTEI ALIJÄÄMÄ TASEESSA KASVAISI, VAAN POISTUISI!
Selvitysalueesta poikkeaminen Selvitysperusteiden osoittamasta selvitysalueesta poikkeaminen edellyttää, että muodostuu kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävä vaihtoehtoinen toiminnallinen kokonaisuus Erityisen harva asutus kieliolosuhteet
Aikataulu ja seuranta Yhdistymisselvitykset ja niihin perustuvat yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä 30.11.2013 mennessä velvollisuus esittää, minkä kuntien kanssa kunta selvittää yhdistymistä Selvitysperusteiden osoittamasta alueesta poikkeaminen, edellyttää hakemusta valtiovarainministeriölle ja tällöin VM:n neuvoteltava niiden kuntien kanssa, joita poikkeaminen koskisi
poikkeamisesta Poikkeamismenettely tukisi kunnissa tehtävää selvitystyötä ja kuntien yhdistymisen valmistelua Selvitystyö voitaisiin saada ripeästi liikkeelle, vaikka kuntien näkemykset poikkeaisivat toisistaan Kunnat saisivat poikkeusmenettelyn kautta tulkinnan, täyttääkö selvitysalue kunnan muodostamisen edellytykset Syntynyttä tietoa hyödynnettäisiin 2013 lopussa kuntauudistuksen etenemistä arvioitaessa
Huomion arvoista Ministeriö voisi tarvittaessa määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei 1.4.2014 mennessä ole tehnyt yhdistymisesitystä Toisaalta maan hallitus ei voisi päättää kuntien yhdistymisestä kuntien valtuustojen sitä vastustaessa Poikkeuksena vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat, joille voitaisiin tehdä mitä vain kuntajakoselvityksen jälkeen
MUUTA Henkilöstöllä viiden vuoden turva Yhdistymisavustuksiin laskentakaava ja sen käyttöä ohjataan Valtionosuuksien menetys korvataan 3-6 vuotta so. 2014 2019 Viimeistään vuoden 2017 alusta tulisi yhdistymiset saada voimaan Kunnanosaliitokseen esitysoikeus
Soteuudistus Selvitysmiehen lausuntoa odotellaan tässä kuussa Maakuntaliiton työryhmä tehnyt esityksen maakunnallisesta mallista ristiriita kuntarakenneuudistuksen kanssa JKL esittää maakuntamallia erikoissairaanhoitoon, muutoin kuntavetoista mallia ristiriita taas soteuudistuksen kanssa osin????
2015 alku aikarajana soteen Mutkikasta, koska 2015 aikatauluna soteen, jossa 20 000 väestöpohjana kyllä, mutta se ei taas riitä erikoissairaanhoitoon Erikoissairaanhoidon ehdoin ei taas pitäisi järjestää sosiaalitoimea eikä oikein perusterveydenhoitoakaan Tätä osaa kalvosarjasta täydennetään, kunhan selvitysmies on antanut varsinaisen esityksen Keski-Suomen osalta
JKL esittänyt virkamieskalvoilla Yhdistymisehdotuksista toivotaan päätöksiä jo 2014 ja kuntajakouudistusten voimaantuloa vuoden 2015 alussa Erityisen kuntajakoselvityksen tekeminen tulisi aloittaa keväällä 2013 niin, että selvitysalueen kunnat päättävät yhdistymisehdotuksista vuoden 2014 tammihelmikuussa. Selvitystyön perusteella ehdotetut kuntajaonmuutokset voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 alussa.
Selvitysalueelle vähintään 2 kuntaa? tämäkin siis JKL:n ehdotus Selvitysalueella on 9-11 kuntaa: Uurainen, Laukaa, Hankasalmi, Petäjävesi, Jyväskylä, Muurame, Toivakka, Luhanka ja Joutsa sekä Keuruu ja Multia. Jyväskylän kaupunki uudistaa valtiovarainministeriölle 10.4.2012 antamansa vastauksen, jonka mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee hakea yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi seuraavasti: - Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. - Laukaa, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia.
JKL:n sotelinjaus alustavasti Erva-kuulutaan Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen Maakunnallinen keskussairaalatoiminta ja erityispalvelut (1/3 resursseista) - Mikäli sairaanhoitopiirirakenne purkautuu, perustetaan maakuntaan vapaaehtoinen kuntayhtymä erikoissairaanhoitoa ja sosiaalihuollon erityispalveluja samoin kuin sairaanhoitoon liittyviä tukipalveluja varten Laajan perustason perus- ja lähipalvelut (2/3 resursseista) - Sosiaali- ja terveydenhuollon laajennetun perustason perus- ja lähipalvelujen tulevat järjestämisalueet ja -ratkaisut ovat osa 9-11 kunnan selvitysalueella ja maakunnan muilla selvitysalueilla tehtävää yhdistymisselvitystä, jonka yhteydessä on oltava palvelujen järjestämissuunnitelma ja lähipalvelujen järjestämisen periaatteet
Muistutuksena, Hankasalmi
Mistä lausuntoa pyydetään 1) selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. Poikkeusperusteet) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä 2) esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelystä 3) valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajakolain muuttamisesta 4) yhdistymisavustusten ehdoista ja määrästä 5) sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti
Hankasalmen lausunto keskustelun pohjaksi kysymyksiä ja kommentteja kunnanjohtajalta Aloitetaan nurinkurin ministeriön kysymyspatteristoa purkamaan sote-asiassa voisimme ehkä yhtyä JKL:n lausuntoon, eli lähtökohtana olisi, että erikoissairaanhoito oma kuntayhtymänsä - ja muu sote järjestetään, kuten nyt, kuntamallisesti me nojautuisimme JYTEmalliin, jos se vain on mahdollista
Yhdistymisavustukset ja valtioneuvoston toimivalta Yhdistymisavustukset on perusteltu hyvin, joten niistä ei merkillisempää lausuttavaa, toki avutusten taso melko pieni, kun toisaalta henkilöstön irtisanomissuoja vahva??? Valtioneuvoston toimivalta??? Pakkoliitoksia ei tällä lailla voitaisi tehdä, paitsi kriisikuntien suhteen se ei taas ehkä huono asia, koska jotain niiden kuntien kohdalla on tehtäväkin- --yhdistymisselvityksiin valtiovalta voisi sen sijaan pakottaa ---
Esityksen sisältämät määräajat ja menettelyt Määräaikojen ristiin menoa sote-uudistuksen kanssa on syytä lausunnossa kritisoida Kiireisyyteen tulee ottaa kantaa Mutta menettelyjen osalta kannattanee olla selkeä linja yhdistettynä selvitysperusteisiin ja selvitysvelvollisuuden sisältöön eli lausunnon erityiskysymyksistä ensimmäiseen ja toiseen kannattaa lausunnossa keskittyä
Käytännössä korostamme siis lausunnossa 1) Yhdistymiskriteereistä kohdaltamme täyttyy vain asukaslukukriteeri poikkeamme tyystin esimerkiksi muusta Jyväskylän kaupunkiseudun kuntajoukosta! (ja jo lapsimäärä laadukkaaseen opetukseen täyttyy) itse kriteerit ovat ymmärrettäviä meistä 2) Kartta hämmentää helposti ulkopuolisia Laukaan ja Hankasalmen osalta, koska Kynsivesi meitä erottaa vahvasti (työssäkäynti, palvelujen käyttö suuntautuu kunnasta siis JKL:ään) tämä tuotava lausunnossa esiin
jatkuu 3) Ymmärsimme kuntarakennetyöryhmän ratkaisun liittää Hankasalmi osaksi Jyväskylän ympärille piirrettävää aluetta, kun se oli päätynyt siihen, että Keski-Suomeen muodostetaan neljä kuntajakoselvitysaluetta. Hankasalmi on osa Jyväskylän seutukuntaa ja osa Jyväskylän työssäkäyntialuetta. Mutta samalla kun se on osa sitä, niin etäisyyksien ja työpaikkaomavaraisuuden vuoksi se ei ole kiinteästi sidoksissa Jyväskylään, kuten iso osa muista Jyväskylän lähikunnista.
jatkuu 4) Lausuntopyynnön keskeisten ehdotus mukaan (sivu 4) työssäkäynti ja yhdyskuntarakenneperusteet osoittavat selvityssuunnan kunnille ne eivät ohjaa kahteen eri selvitysalueeseen JKL:n seudulla, vaan selvittämään JKL:n kaupunkiseutua yhtenä selvitysalueena 5) Kun tiedossa on JKL:n lausuntoluonnos, niin Hankasalmi linjaa halukseen olla mukana koko Jyväskylän seudun erityisessä kuntajakoselvityksessä kahteen eri kuntajoukkoon jaetussa selvityksessä, jossa koko kokonaisuus vaihtoehtoineen jää selvittämättä, emme näe sen sijaan mitään perusteita ryhtyä siihen ei ohjaa mikään jo tehdyssä arvioinnissakaan
jatkuu 6) Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon Hankasalmelta ei työpaikkaliikenteen tai palvelujen käytön suhteen laajamittaisesti suuntauduta kuten ei Äänekosken suuntaankaan. Laukaaseen pendelöintimme on vähäistä 7) Kuntalaiskyselymme 2012, jonka liitämme mukaan, tukee näkemystä sille, että olisimme mukana nimenomaan koko JKL:n seutua koskevassa kuntajakoselvityksessä
Eli kuten vastasimme jo 2012 seuraavat kalvot siis vuoden 2012 lausunnostamme suoraan, mutta sopivat tämänkin lausunnon pohjaksi Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Työryhmän esittämä alue (Jyväskylä, Hankasalmi. Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Joutsa ja Luhanka). Mutta olennaisen tärkeää on se, että selvitys ei rajaudu vain tämän yhden esitetyn suurkunnan muodostamisen tutkimiseen ja perustelemiseen, vaan kuntajakoselvityksessä aidosti selvitetään muita mahdollisuuksiakin selvitysalueen kuntien välillä. Esimerkiksi vastuukuntamallilla toteutettavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen mallia joidenkin kuntien kohdalla. Ja varmasti myös erilaisia kuntien välisiä liitoksia, kuten Laukaa ja Jyväskylä jo tulevat aluekierroksella saadun tiedon mukaan esittämään.
Tarkoittaen, että Ministeriön käynnistämään kuntajakoselvitykseen olemme siis valmiita lähtemään mukaan sillä ehdolla ja edellytyksellä, että kyseessä ei ole vain yhdeksän kunnan välisen kuntaliitoksen selvittäminen vaan kuntajakoselvityksessä pohditaan laajasti monia eri vaihtoehtoja ja vasta selvityksen jälkeen ja sen pohjalta on kuntien päätösten ja toimenpiteiden paikka.
Muistaen, että Selvitysalue on laaja. Ja jo nyt tiedossa on, että Laukaa ja Jyväskylä tuovat työryhmän esitykseen nähden tutkittavaksi kahden vahvan peruskunnan mallia selvitysalueelle. Selvityksen kohteena oleva kuntajoukko on laaja, eli yhdeksän tai jopa yksitoista kuntaa jo työryhmän esityksen perusteella Jo työryhmä on esittänyt, että mahdollinen liitos olisi haasteellinen suuren kuntamäärän vuoksi ja osin erilaisten hallintokulttuurien ja erilaisten palvelujen järjestämistapojen vuoksi ja näin ollen suuren kuntaliitoksen toteuttaminen olisi haasteellista 2015 alusta lukien. (työryhmän selvitystyöstä 2012 suoraan edellä mainittu)
Siksi aikataulunäkemyksemme Kun työryhmän pohjaesitykseen on ehkä kahdelta isommalta kunnalta tulossa lähtökohtaa muuttava esitys ja muilta pienemmiltä kunnilta toiveita itse kuntaliitoksen vaihtoehtojen selvittämisestä, niin 2015 tulee liian aikaisin. Siksi vastauksena tuo 2017 alusta lukien.