KIRJALLINEN KYSYMYS 274/2011 vp Työuran jatkaminen eläkeiän jälkeen valtionhallinnossa Eduskunnan puhemiehelle Työurien pidentämistä pidetään tärkeänä toimenpiteenä mm. kansantalouden elpymisen kannalta. Tällä hetkellä valtionhallinnossa ei 65 vuotta täyttäneille kuitenkaan mahdollisteta vaihtoehtoa jatkaa halutessaan työtehtävissä eläkeiän täyttymisen jälkeenkin. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että valtionhallinnossa mahdollisimman laajasti 65 vuotta täyttäneet työntekijät voivat jatkaa halutessaan työtehtävissä myös eläkeiän täyttymisen jälkeen? Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2011 Kaj Turunen /ps Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kaj Turusen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 274/2011 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että valtionhallinnossa mahdollisimman laajasti 65 vuotta täyttäneet työntekijät voivat jatkaa halutessaan työtehtävissä myös eläkeiän täyttymisen jälkeen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtion työntekijät voivat nykyisten eläkelakien puitteissa jatkaa työssä halutessaan 68 vuoden ikään saakka. Tämän jälkeen jatkosta on sovittava työnantajan kanssa. Tausta Vuosina 1940 1959 syntyneellä valtion työntekijällä on henkilökohtainen eläkeikä, jos palvelusuhde on alkanut ennen 1.1.1993 ja jatkuu eläkeikään saakka. Se lasketaan painotettuna välille 63 65 vuotta. Vanhuuseläkeikä on sitä lähempänä 63:a vuotta, mitä enemmän työvuosia henkilöllä on ollut ennen vuotta 1995. Jos henkilö on valinnut ammatillisen eläkeikäjärjestelmän (ks. alla), vanhuuseläkeikä lasketaan painotettuna ammatillisen eläkeiän ja 65 vuoden välille. Muilla eläkeikä on joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Myös valtion työntekijät, joille on laskettu henkilökohtainen eläkeikä, ovat vuoden 2005 eläkeuudistuksesta lähtien voineet yksityisen ja kuntasektorin työntekijöiden tavoin jäädä eläkkeelle joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos eläkkeelle jää henkilökohtaista eläkeikää aiemmin, se pienentää eläkettä, ja vastaavasti henkilökohtaisen eläkeiän jälkeen jatkunut työura kasvattaa eläkettä. Valtion palveluksessa olevan virka- tai työsopimussuhde päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana viranhaltija tai työntekijä täyttää 68 vuotta. Virkasuhde ei voi tämän jälkeen jatkua, mutta uuden työsopimuksen tekeminen on mahdollista. Ammatilliset eläkeiät ja vanhuuseläkeikää aiemmat eroamisiät Valtion eläkelain piirissä on ammattiryhmiä, joille oli aiemmin säädetty erityinen ammatillinen eläkeikä, mm. poliisit, vanginvartijat ja peruskoulunopettajat. Ammatilliset eläkeiät kumottiin vuonna 1989, mutta pitkän siirtymäkauden vuoksi ammatillisen eläkeiän valinnut voi edelleen jäädä vanhuuseläkkeelle valitsemassaan eläkeiässä. Vanhuuseläkkeen voi saada joissakin tilanteissa myös eläkeikää saavuttamatta. Tällaisia eläkeikää alempia eroamisikiä on säädetty esimerkiksi puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasammateissa toimiville. Valtion työntekijöiden eläkkeellejäämisiän kehitys viime vuosina Valtion työntekijöillä on lakien puitteissa eräitä sotilas- yms. ammatteja lukuun ottamatta oikeus jatkaa työskentelyä 68 ikävuoteen saakka. Jos tarkastellaan toteutuneen eläkeiän kehitystä, voidaan havaita, että viimeisten yhdentoista vuoden aikana valtion eläkelain puitteissa eläkkeelle jääneiden eläkeikä on ollut nousussa. Taulukossa 1 esitettyjen lukujen mukaan vanhuuseläkkeelle 2
Ministerin vastaus KK 274/2011 vp Kaj Turunen /ps jääneiden keski-ikä on vuodesta 2000 vuoteen 2010 noussut kahdella vuodella ja kolmella kuukaudella. Myös kaikkien eläkeikien keskiarvo on noussut selvästi. Taulukko 1. Eläkkeelle suoraan VaEL-palveluksesta siirtyneiden ikä keskimäärin sekä eläkeiän odote vuosina 2000 2010 valtion eläkejärjestelmässä Lähde: Valtion eläkkeet Statens pensioner 2010, Valtiokonttori Eläkkeelle jääneiden keski-ikä ei Suomen tapauksessa ole paras mahdollinen indikaattori eläkkeellejäämisiän kehityksestä, sillä ikäluokkien suuret kokoerot voivat vääristää keskiarvojen antamaa kuvaa. Paremmin ikäkehitystä kuvaava luku on eläkkeellejäämisiän odote. Taulukon 1 viimeisessä sarakkeessa on esitetty myös 25-vuotiaan henkilön eläkeiän odote. 25-vuotiaan odote on luku, joka kertoo, minkä ikäisinä tilastovuoden aikana 25 vuotta täyttäneet työntekijät jäisivät keskimäärin eläkkeelle, jos kunkin ikäisistä työtekijöistä jäisi jatkossakin eläkkeelle sama suhteellinen osuus kuin tilastovuonna. Valtiokonttori on laskenut eläkkeellejäämisiän odotteen myös kaikille valtion eläkejärjestelmän piirissä oleville. Nämä luvut on esitetty kuvassa 1. Kuvaan 1 on vertailun vuoksi piirretty myös Eläketurvakeskuksen laskema yksityisen sektorin eläkkeellejäämisiän odotteen kehitys. Vuoden 2009 odote koko valtion eläkejärjestelmän aktiivihenkilöiden piirissä oli 61 v 3 kk ja valtion työssä (lukuun ottamatta sotilaita) 62 v 5 kk. Valtion eläkejärjestelmän piirissä olevien työntekijöiden eläkeiän odote on ollut koko tarkasteluperiodin ajan nousussa (vuosia 2003 ja 2007 lukuun ottamatta) ja myös korkeampi kuin yksityisen sektorin eläkeiän odote. Tämä johtuu pääosin valtion työtehtävien toimihenkilövaltaisuudesta, mutta osansa on ollut myös aktiivisilla työuran pidentämiseen tähtäävillä toimilla. 3
Ministerin vastaus Kuva 1. Eläkeiän odote valtiolla sekä VaEL-aktiivien ja yksityisen sektorin työeläkevakuutettujen piirissä 1999 2009 Lähde: Valtion eläkkeet Statens pensioner 2010, Valtiokonttori Mitä valtio on tehnyt työurien pidentämiseksi? Valtiokonttori käynnisti syksyllä 2002 valtionhallinnon toimintayksiköille suunnatun Kaiku kaikki kunnossa -työhyvinvointiohjelman. Ohjelmaa toteutettiin projektina vuodesta 2002 vuoden 2004 loppuun, jonka jälkeen toiminta on jatkunut osana Valtiokonttorin vakuutustoimialan normaalia toimintaa. Erilaisiin tilaisuuksiin on osallistunut yli 15 prosenttia valtion työntekijöistä, ja noin kaksi kolmasosaa työntekijöistä on ollut erilaisten Kaiku-hankkeiden piirissä. Kaikuohjelmarahoitus on ollut selvästi yksi työssä jatkamisen ja eläköitymisen myönteisiä muutoksia selittävä tekijä valtionhallinnossa (Arnkil et al. 2008). Kaiku-toiminta jatkuu edelleen. Valtionhallinnon uutena tavoitteena on ottaa myös työterveyshuolto tehokkaammin strategiseksi kumppaniksi työurien tukemiseen. Vuoden 2005 eläkeuudistus koski lähes kaikkia eläkevakuutettuja. Valtiokonttori on arvioinut eläkeuudistuksen mukanaan tuoman joustavan eläkeiän vaikutusta palvelusurien pituuteen valtiolla. Kuvasta 2 voidaan nähdä, että heti uudistuksen voimaantulosta lähtien valtion työntekijät ovat alkaneet käyttää uuden lain mukanaan tuomaa joustoa ja että joustoa on käytetty enemmän työuran pidentämiseen. 4
Ministerin vastaus KK 274/2011 vp Kaj Turunen /ps Kuva 2. Joustavan vanhuuseläkeiän käytön vuoksi menetetyt ja saadut henkilötyövuodet vuosina 2005 2010 valtion eläkelain piirissä eläkkeelle siirtyneillä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 HTV-hyöty 136 142 296 523 607 538 Aikaistuksia vastaava osa myöhennyksistä 127 201 140 241 485 339 Aikaistukset yhteensä -127-201 -140-241 -485-339 Myöhennykset yhteensä 263 343 436 764 1 091 877 Lähde: Irma Väänänen-Tomppo, Valtiokonttori Vuonna 2001 annetussa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtion henkilöstöpolitiikan linjasta todetaan: "... Lisäksi on löydettävä keinoja tasapainottaa työyhteisöjen ikärakennetta ja siirtää osaamista ikääntyviltä henkilöiltä uusille työntekijöille. Voidaan puhua ikäjohtamisesta. Siihen liittyy ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen ja ikääntyvän henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta huolehtiminen. Senioriteettia tulisi käyttää voimavarana." Myös valtionhallinnon henkilöstöpolitiikkaa koskevissa suosituksissa on kannustettu työurien jatkamiseen (mm. VM:n kirje virastoille ja laitoksille VM/1317/01.01.00.00/2010). Hallituksen tavoitteena on saada suomalaisten työurat pitenemään, ja hyvän henkilöstöpolitiikan avulla tähän samaan tähdätään myös valtionhallinnossa. Lähteet: Kuntien eläkevakuutuksen ohjeet, Valtiokonttori, valtion eläkelaki (1295/2006 VaEL), laki valtion eläkelain voimaanpanolaista (1296/2006). Arnkil R., Heiskanen T., Jokinen E., Nakari R., Piispa L. (2008): Työurien pidentäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen valtionhallinnossa. Kaiku-työhyvinvointiohjelman arviointi. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Kuoppala J., Väänänen-Tomppo I., Hinkka K., Lamminpää, A. (2009): Työhyvinvointipyramidi. Työhyvinvointi, työssä suoriutuminen ja työs- 5
Ministerin vastaus tä vetäytyminen valtiolla. Loppuraportti. Valtiokonttori. Valtiokonttori (2011): Valtion eläkkeet 2010. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion henkilöstöpolitiikan linjasta 30.8.2001. Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 2011 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 6
Ministerns svar KK 274/2011 vp Kaj Turunen /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 274/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Kaj Turunen /saf: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att anställda inom statsförvaltningen som har fyllt 65 år i så stor utsträckning som möjligt ska få fortsätta i arbetet också efter uppnådd pensionsålder, om de så vill? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Statsanställda får enligt gällande pensionslagar fortsätta i arbetet till fyllda 68 års ålder, om de så vill. Efter det ska man avtala med arbetsgivaren om en eventuell fortsättning. Bakgrund Statsanställda födda 1940 1959 har en personlig pensionsålder, om anställningsförhållandet har börjat före den 1 januari 1993 och fortgår fram till pensionsåldern. Den räknas som vägd pensionsålder mellan 63 och 65 år. Åldern för ålderspension är desto närmare 63 år, ju flera år den anställda har arbetat före 1995. Om personen i fråga har valt det yrkesbaserade pensionssystemet (se nedan), beräknas åldern för ålderspension som vägd mellan den yrkesbaserade pensionsåldern och 65 år. För andra är pensionsåldern flexibel mellan 63 och 68 års ålder. Efter pensionsreformen 2005 får även statsanställda för vilka det har beräknats en personlig pensionsålder gå i pension mellan 63 och 68 års ålder på samma sätt som anställda inom den privata och den kommunala sektorn. Pensionen blir mindre om man går i pension före den personliga pensionsåldern, och på motsvarande sätt höjer en arbetskarriär som fortgår efter den personliga pensionsåldern pensionen. Ett tjänste- eller arbetsavtalsförhållande hos staten upphör vid utgången av den månad då tjänsteinnehavaren eller den anställda fyller 68 år. Ett tjänsteförhållande kan inte fortgå efter det, men ett nytt arbetsavtal kan ingås. Yrkesbaserad pensionsålder och avgångsålder före åldern för ålderspension Det finns yrkesgrupper som omfattas av lagen om statens pensioner och som tidigare hade en särskild yrkesbaserad pensionsålder, däribland poliserna, fångvaktarna och grundskolelärarna. De yrkesbaserade pensionsåldrarna slopades år 1989, men på grund av den långa övergångsperioden kan den som valt yrkesbaserad pensionsålder fortfarande gå i ålderspension i den valda pensionsåldern. I vissa situationer kan man få ålderspension även utan att ha uppnått pensionsåldern. Avgångsåldrar som är lägre än pensionsåldern finns till exempel för personer i militära yrken inom försvarsmakten och gränsbevakningsväsendet. Hur de statsanställdas pensionsålder har utvecklats de senaste åren? Statsanställda har med stöd av lag, med undantag för vissa militäryrken och andra motsvarande yrken, rätt att fortsätta arbeta till 68 års ålder. När man granskar hur den faktiska pensionsåldern har utvecklats kan man konstatera att pensionsåldern har stigit de senaste elva åren när det gäller personer som gått i pension med stöd av lagen om statens pensioner. Enligt siffrorna i tabell 1 har 7
Ministerns svar medelåldern för dem som gått i ålderspension stigit med två år och tre månader under perioden 2000 2010. Medeltalet i fråga om alla pensionsåldrar har också stigit märkbart. Tabell 1. Genomsnittlig ålder för de som gått i pension direkt från StaPL-anställningen samt den förväntade pensionsåldern under åren 2000 2010 i statens pensionssystem Källa: Valtion eläkkeet Statens pensioner 2010, Valtiokonttori I Finland är medelåldern inte den bästa indikatorn på pensionsålders utveckling, eftersom de stora skillnaderna i åldersklassernas storlek kan snedvrida den bild medelåldern ger. Ett tal som bättre beskriver åldersutvecklingen är den förväntade pensionsåldern. I den sista kolumnen i tabell 1 anges den förväntade pensionsåldern för 25-åringar. Den är ett tal som anger i vilken ålder de anställda som fyllt 25 år under statistikåret går i pension i genomsnitt, om personer inom respektive åldersgrupp går i pension i samma proportion som under statistikåret. Statskontoret har räknat ut den förväntade pensionsåldern också för alla som omfattas av statens pensionssystem. Dessa siffror framgår av diagram 1. För jämförelsens skull har också Pensionsskyddscentralens uträkning av den förväntade pensionsåldern inom den privata sektorn tagits med i diagrammet. År 2009 var den förväntade pensionsåldern för aktiva personer som omfattas av statens pensionssystem 61 år 3 månader och vid staten (exklusive militärer) 62 år och 5 månader. Den förväntade pensionsåldern för dem som omfattas av statens pensionssystem har stigit under hela granskningsperioden (utom år 2003 och 2007) och den är också högre än den förväntade pensionsåldern inom den privata sektorn. Detta beror huvudsakligen på att de flesta statsanställda är tjänstemän, men aktiva åtgärder för att förlänga tiden i arbetslivet har också inverkat. 8
Ministerns svar KK 274/2011 vp Kaj Turunen /ps Diagram 1. Den förväntade pensioneringsåldern vid staten, inom statens pensionsslag och för hela den privata lagstadgade arbetspensionssektorn 1999 2009 Källa: Valtion eläkkeet Statens pensioner 2010, Valtiokonttori Vad har staten gjort för att förlänga tiden i arbetslivet? Statskontoret inledde hösten 2002 ett program för arbetshälsotjänster, Kaiku kaikki kunnossa (Allt i ordning), som riktade sig till verksamhetsenheterna inom statsförvaltningen. Programmet genomfördes som ett projekt från 2002 till utgången av 2004. Efter det har verksamheten fortsatt som en del av den normala verksamheten inom Statskontorets försäkringsområde. Över 15 procent av de statsanställda har deltagit i olika evenemang och ungefär två tredjedelar av de anställda har berörts av olika Kaiku-projekt. Finansieringen av Kaiku-program har helt tydligt varit en faktor inom statsförvaltningen som förklarar de positiva förändringarna när det gäller att orka i arbetet och pensioneringen (Arnkil et al. 2008). Kaiku-verksamheten fortgår. Ett nytt mål inom statsförvaltningen är att effektivare ta också företagshälsovården med som strategisk partner för att stödja arbetskarriärerna. Pensionsreformen 2005 berörde nästan alla pensionsförsäkrade. Statskontoret har bedömt effekterna av den flexibla pensionsåldern, som pensionsreformen möjliggjorde, på tiden i arbete hos staten. Av diagram 2 framgår att de statsanställda genast efter det att reformen hade trätt i kraft började utnyttja den flexibilitet som den nya lagen möjliggjorde. 9
Ministerns svar Diagram 2. Minskat och ökat antal årsverken till följd av användningen av flexibel ålderspensionsålder bland dem som gick i pension 2005 2010 och omfattades av lagen om statens pensioner 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Nytta, antal årsverken 136 142 296 523 607 538 Del av senareläggningarna som motsvarar tidigareläggningarna 127 201 140 241 485 339 Tidigareläggningar sammanlagt -127-201 -140-241 -485-339 Senareläggningar sammanlagt 263 343 436 764 1 091 877 Källa: Irma Väänänen-Tomppo, Statskontoret I statsrådets principbeslut om statens personalpolitiska linje från 2001 konstateras bl.a. följande: "Dessutom bör man hitta medel för att balansera åldersstrukturen på arbetsplatserna och överföra kompetens från äldre personer till yngre arbetstagare. Man kan tala om åldersmedvetet ledarskap. Till det hör att förebygga förtida pensionering och sörja för den åldrande personalens arbetsförmåga och ork i arbetet. Äldre medarbetare bör betraktas som en resurs." Också i de rekommendationer som gäller personalpolitiken inom statsförvaltningen uppmuntras man att förlänga tiden i arbetslivet (bl.a. FM:s brev till ämbetsverk och inrättningar, VM/1317/01.01.00.00/2010). Regeringen har som mål att få finländarna att arbeta längre. Samma mål eftersträvas också inom statsförvaltningen med hjälp av en god personalpolitik. Källor: Kommunernas pensionsförsäkrings anvisningar, Statskontoret, lagen om statens pensioner (1295/2006 StPL), lagen om införande av lagen om statens pensioner (1296/2006). Arnkil R., Heiskanen T., Jokinen E., Nakari R., Piispa L. (2008): Työurien pidentäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen valtionhallinnossa. Kaiku-työhyvinvointiohjelman arviointi. Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. 10
Ministerns svar KK 274/2011 vp Kaj Turunen /ps Kuoppala J., Väänänen-Tomppo I., Hinkka K., Lamminpää, A. (2009): Työhyvinvointipyramidi. Työhyvinvointi, työssä suoriutuminen ja työstä vetäytyminen valtiolla. Loppuraportti. Valtiokonttori. Statskontoret (2011): Statens pensioner 2010. Statsrådets principbeslut om statens personalpolitiska linjer 30.8.2001. Helsingfors den 24 november 2011 Finansminister Jutta Urpilainen 11