MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4 Pirkko Manninen ja Helvi Marjanen: Porkkanan hivenravinnekokeet paikalliskokeina 197-1974 HELSINKI 1976
Maatalouden tutkimuskeskus (MTTK) PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 4 Pirkko Manninen ja Helvi Marjanen: PORKKANAN HIVENRAVINNEKOKEET PAIKALLISKOKEINA 197-1974 SISÄLLYSLUETTELO sivu ALKULAUSE 1 JOHDANTO 1 KOEAINEISTO 3 Olosuhteet kokeiden aikana 5 Tilastollinen käsittely 5 KOETULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 6 Sato 6 Maa-analyysit 12 Porkkanoiden kivennäisainepitoisuus 15 Makuhavainnot 19 TIIVISTELMÄ 2 KIRJALLISUUS 21 LIITE 23 Helsinki 1976
ALKULAUSE Porkkanan viljelyyn liittyvät hivenainekysymykset ovat muodostuneet vuosi vuodelta yhä ajankohtaisemmiksi. Näiden kysymysten selvittämiseksi järjestettiin paikalliskokeina vuosina 197-1974 porkkanan hivenravinnekokeita lähinnä Itä- ja Pohjois- Suomessa. Kokeilla pyrittiin selvittämään hivenainelannoituksen vaikutusta satoon sekä porkkanan kivennäisainekoostumukseen. JOHDANTO Porkkanan maaperävaatimuksista tiedetään, että happamia ja tiiviitä maita lukuunottamatta lähes kaikki maalajit soveltuvat porkkanan viljelyyn. Parhaiten porkkana menestyy runsasmultaisessa, hikevässä hiekkamaassa. Maa saa olla lievästi hapan, mutta ph 7.5:kin on vielä mahdollinen (LASKE 1962, ANON. 1967). Porkkana vaatii voimakkaan lannoituksen. Etenkin typen ja kalin puute alentaa satoa. Porkkanalle suositellaan käytettäväksi kaliumsulfaattia 4-5 kg/ha, superfosfaattia 3-4 kg/ha ja Oulunsalpietaria 4-5 kg/ha. Moniravinteisia lannoitteita käytettäessä pidetään porkkanalle sopivana vuotuislannoituksena puutarhan Y-lannosta 1-15 kg/ha ja kausilannoituksena kalkkisalpietaria 15-2 kg/ha. Moniravinteisia. lannoitteita käytettäessä turvataan osaksi kasvien hivenainetarve, LASKE (1962) toteaa vastalevitetyllä karjanlannalla olevan huonoja vaikutuksia satoon, ellei sitä kynnetä syvälle maahan. Tanskalaisissa kokeissa suositellaan karjanlantaa vain esikasville (RAUTAVAARA 1967). Yhdysvalloissa 1954-1962 suoritetuissa kokeissa saatiin karjanlantalannoituksella - lähes 5 tn lantaa/ha - huomattavasti korkeampi sato kuin käyttämällä väkilannoitteita. Karjanlantaa käytettäessä väkilannoitteilla oli enää pieni vaikutus porkkanan satoon. Lisäksi karjanlantaa saaneet porkkanat sisälsivät kaksi kertaa enemmän kaliumia ja noin 3 % enemmän fosforia kuin väkilannoitetut porkkanat (HAWORTH et al. 1966). Suomessa suositellaan annettavaksi karjanlantaa 2-4 tn/ha edellisenä syksynä. Jos tuoretta karjanlantaa käytetään suoraan
2 porkkanan lannoitukseen, tulee porkkanoista huonon makuisia. Virtsavedellä kastellut porkkanat ja niistä puristettu mehu ovat syötäväksi kelpaamattomia. Porkkana ottaa maasta runsaasti sekä typpeä että kaliumia mutta suhteellisesti vähemmän fosforia (RAUTAVAARA 1967). Typen puute samoin kuin sen liikamääräkin lisäävät varastotappioita edistämällä mätänemistä (LASKE 1962) Typpilannoitus edistää karoteenin muodostusta siten, että se on suurempaa porkkanan lehdissä kuin juurissa (HABBEN 1973). Fosforin puute aiheuttaa porkkanalla epänormaalia juurten kasvua (SOUTHARDS & MILLER 1962) ja häiritsee valkuaissynteesiä (MENGEL 1972). Fosforin yliannostus saattaa johtaa hivenaineiden vähenemiseen ja aiheuttaa raudan ja sinkin puutteen kaltaista kloroosia. Lisäksi on todettu, että Fe:P-suhde kasveissa osoittaa suurempaa korrelaatiota oireisiin kuin Fe-arvo yksin (DEKOCK & CHESHIRE 1968), Kalilannoituksen on todettu edistävän porkkanoiden hiilihydraattien muodostusta (MENGEL 1972, HABBEN 1973) ja lisäävän C- vitamiini- ja karoteenipitoisuutta (SOUTHARDS & MILLER 1962, MENGEL 1972, HABBEN 1973). Magnesium toimii useiden entsyymien aktivaattorina sekä fosforin kantajana kasvissa. Sen puutteessa proteiinin muodostus vähenee (MENGEL 1972). Magnesiumlannoitus lisää myös porkkanan karoteeni- ja kokonaissokeripitoisuutta.(southards & MILLER 1562). Mangaani on solun tärkeimpiä entsyymien aktivaattoreita ja voi osittain korvata magnesiumin Se on fotosynteesissä välttämätön veden lohkeamisen yhteydessä, edistää sokerin ja valkuaisaineen muodostumista ja kohottaa C-vitamiini- (MENGEL 1972) ja E-vitamiinipitoisuuksia (BURGER & HAUGE 1951). Puutetta tavataan yleisesti emäksisissä mineraalimaissa, joiden ph on yli 6.5 (LUCAS 19679 SCHEFFER & SCHACHTSCHABEL 197) tai liian runsaasti kalkituissa maissa. Mangaanin puute kohottaa nitraattitypen määrää kasvissa (LUCAS 1967) ja johtaa sekä sokerin että A-ja C-vitamiinien vähenemiseen. Mangaanilla ja raudalla on todettu antagonistinen vaikutus. Jos Fe:Mn suhde on pienempi kuin 1.5, esiintyy Mn-liikamäärän tai Fe-puutoksen symptomeja (SOMMERS & SHIVE 1942).
7 Kupari edistää hiilihydraatti- ja proteiinisynteesiä. Sen puute aiheuttaa heikentynyttä pigmentoitumista mm. porkkanalla ja sipulilla. Kuparin puutteessa kasviin kertyy orgaanisia happoja kuten asparagiinihappoa (MENGEL 1972). LUCASin (1967) mukaan pidetään 8-2 ppm:n kuparipitoisuutta porkkanoiden kuivaaineessa normaalina. Molybdeenia tarvitaan nitraatin hyväksikäytössä. Molybdeenin puute johtaa nitraatin kertymiseen kasveissa (MENGEL 1972) etenkin silloin, jos maassa on mangaanin puutetta. Normaalina pidetään.8-5 ppm molybdeenipitoisuutta kuiva-aineessa. Puutetta esiintyy useimmiten happamilla mailla, joiden rauta- ja rikkipitoisuudet ovat korkeat. Hiekkamailla molybdeenin huuhtoutuminen voi olla runsasta. Fosfaattilannoitteita käytettäessä saattaa myös molybdeenin puute tulla ilmi, koska fosfaatti-ioni lisää sekä molybdeenin liukoisuutta että käytettävyyttä, mutta myös huuhtoutumista (SCHEFFER-SCHACHTSCHABEL 197, LUCAS 19725 MARJANEN 1972 a). Boorin käyttökelpoisuus vähenee maan ph:n kohotessa. Boori edistää assimilaatiota. Sillä on vaikutusta kasvien kehitykseen, laatuun, satoon ja vesipitoisuuteen. Boorin puute estää solujen erilaistumista ja hiilihydraattien kuljetusta kasvissa (MENGEL 1972). Boorilannoituksella voidaan lisätä kasvien tiamiini- ja niasiinipitoisuuksia (LYON & BEESON 1948) ja samalla estää porkkanoiden halkeilemista (JAMALAINEN 1949, HOVD 1962). Tasapainoinen lannoitus on erittäin tärkeä säilytettävälle porkkanalle, sillä hivenravinteiden puute tai liian runsas typen käyttö alentavat porkkanan säilyvyyttä (ACHRN 1974). KOEAINEISTO Paikalliskokeina suoritettiin vuosina 197-1974 porkkanan hivenravinnekokeita lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa yhteensä 63 kpl. Koejäsenet olivat a = typpi-fosfori-kalium-boori (NPKB), b = NPKB + magnesium (Mg), c = NPKB + mangaani (Mn), d = NPKB + kupari (Cu) ja e = NPKB + magnesium ja mangaani (MgMn). Koesuunnitelma ja käytetyt ravinnemäärät ilmenevät taulukosta 1.
-4 Taulukko 1: Koesuunnitelma ja käytetyt ravinnemäärät. Lajikkeena oli Nantes Notabene N:o 2 OE SF-71. Koejäsen Lannoitus Ravinteita kg/ha P K Ca S B Mg Na Cl Cu Mn NPKB 133.25 26.16 166 113.9 18.8 2.1 11.3 6.35 5.2 NPKB Mg 133.25 26.16 166 113.9 183.8 2.1 68.3 7.25 5.2 NPKB Mn 133.25 26.16 166 113.9 113.3 2.1 11.3 6.35 5.2 7.8 NPKB Cu 133.25 26.16 166 113.9 112.7 2.1 11.3 6.35 5.2 7.5 NPKB MgMn 133.25 26.16 166 113.9 188.3 2.1 68.3 7.25 5.2 7.8 Kokeiden sijoittuminen eri maatalouskeskusten alueille ilmenee seuraavasta asetelmasta. Maatalouskeskus Koevuosi 197 1971 1972 1973 1974 Yhteensä Etelä-Pohjanmaan 4 4 2 5 15 Keski-Suomen 1 1 Pohjois-Karjalan 3 2 3 2 1 11 Kainuun 1 1 6 6 5 19 Oulun 5 1 1 7 Lapin läänin 1 1 4 4 1 Yhteensä 5 13 14 15 16 63 Maanäytteet kustakin kokeesta otettiin kasvukauden alussa ennen lannoitusta. Maantutkimuslaitoksella. niistä.:analysoitiin ph pinta- ja pohjamaasta, johtoluku, kalsium, kalium, fosfori ja magnesium. Valtaosa kokeista sijaitsi moreeni- ja hietamailla. Porkkanoiden kivennäisainepitoisuuksien määrittämistä varten otettiin jokaiseåta koejäsenestä porkkananäyte. Näytteet analysoitiin Viljavuuspalvelu Oy:ssä. Niistä määritettiin vuosina 1971-1972 typpi, kalsium, kalium, magnesium, fosfori, mangaani ja kupari, vuosina 1973-1974 edellisten lisäksi nitraatti, rikki, rauta, sinkki, molybdeeni ja boori. Vuonna 1973 määritettiin myös lyijy.
5 Vuonna 1971 määritettiin vain 4:,stä Etelä-Pohjanmaan kokeesta porkkanoiden kivennäisainekoostumus. Yhteensä näitä määrityksiä suoritettiin 49:stä kokeesta. Olosuhteet kokeiden aikana Kylvöaika vaihteli 11.5.-12.6, välillä ja korjuuaika 9.9.12.1, välillä. Kasvukauden pituudet vaihtelivat siten 16:sta 139 vuorokauteen ollen keskimäärin 121 vrk. Sääolot poikkesivat melkoisesti toisiåtaan eri vuosina. Kesät 197 ja 1971 olivat lämpötiloiltaan normaaleja. Kasvukausien sadesummat jäivät melko pieniksi (ANON. 197, 1971). Kesä 1972 oli erittäin lämmin koko maassa. Sade jakaantui melko tasaisesti koko kasvukaudelle (ANON. 1972). Kesä 1973 oli lähes yhtä lämmin kuin 1972. Aikainen syksy lyhensi kasvukautta jonkin verran. Lapin läänin alueella kesä 1973 oli hyvin vähäsateinen, muualla maassa sateita saatiin normaalisti (ANON. 1973). Kesän 1974 lämpöolot olivat normaalit tai hieman viileämmät. Kasvukauden sadesummat kohosivat kaikkialla selvästi yli 4 mm:n (ANON. 1974). Tilastollinen käsittely Aineiston tilastollinen käsittely suoritettiin BONNIER & TEDINin (1949 1957) ja MATTILAn (1965) mukaan. Tilastollinen merkitsevyys on ilmaistu merkeillä, jotka tarkoittavat: n xxx= todennäköisyys p on ainakin 99.9 % eli tilastollisesti erittäin merkitsevä, nxx = todennäköisyys p on ainakin 99 % eli tilastollisesti merkitsevä ja nx = todennäköisyys p on ainakin 95 % eli tilastollisesti melkein merkitsevä. Pienin merkitsevä ero, "LSD", on laskettu kaavasta t x r--2.5,e TUKEYn menetelmä (MATTILA 19g5) on kuitenkin luotettavampi kuin "LSD"-menetelmä tapauksessa, jolloin halutaan verrata kaikkia keskiarvopareja. TUKEYn kaava on muodossa w= q x s 3E9 missä
-6 s- ja q saadaan taulukosta, jossa arqumentteina ovat luokkien luku k ja s 2 m vapaiden arvojen luku v = k(n-l) KOETULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sato Kasvukauden sääoloilla oli kokeissa suuri merkitys. Poikkeuksellisen lämpiminä kesinä 1972 ja 1973 saatiin porkkanasta huippusatoja. Hivenainelannoituksilla tällöin saavutetut sadonlisäykset olivat suhteellisen pienet. Erittäin sateisena kesänä 1974 jäi perussato koevuosien alhaisimmaksi, mutta silloin saatiin hivenaineilla lähes 2 %211. sadonlisäyksiä. Taulukosta 2 ilmenevät keskimääräiset sadonlisäykset eri hivenainelannoituksilla koevuosittain. Suurin sadonlisäys saatiin koejäsenestä d eli kuparilannoituksella, keskimäärin lähes 3 kg hehtaarilta, mikä on n. 8 % keskimääräistä perussatoa suurempi. Koejäsen en eli yhdistetyn magnesium- ja mangaanilannoituksen antama sadonlisäys oli pienin, n. 4 % keskisadosta. Tämä saattoi johtua suuresta sulfaattimäärästä, mikä lannoitteissa annettiin maahan. Taulukko 2 Porkkanan hivenravinnekokeiden satotulokset v. 197-1974 Vuosi Keski- Sadonlisäys kg/ha Kokeiden sato kg/ha lukum. NT N7+Mg NPKB+Mn NT+Cu NPKB+MgMn kpl 197 2997 +159 +231 +376 +194 5 1971 3444 +15 +156 + 9 + 4 13 1972 52 + 52 +173 +312 +275 14 1973 4783 +134 +192 +192-29 12 1974 2416 +478 4.478 +477 +37 16 X 3768 +22 +259 +289 +166 Yht. 6 suhdeluku 1 15 17 18 14
- 7 - Yksittäisten kokeiden keskiarvon keskivirhe vaihteli.9-17.3 %. Kiloina keskivirhe oli 396-8612 kg. Suhteelliset sadot antavat paremman kuvan koekäsittelyjen vaikutuksista kuin absoluuttiset sadot. Taulukkoon 3 on koottu suhteellisten satojen keskiarvot koejäsenittäin eri vuosina, Tilastollisesti merkitseviä eroja on vain, vuoden 1974 sadoissa, jolloin b ja c koejäsenten suhteelliset sadot ovat melkein merkitsevästi suurempia kuin am Taulukko 3: Koejäsenten suhteellisten satojen keskiarvot verrattuna a koejäseneen Koejäsen Kokeiden Vuosi a b c d e lukum. 197 1. 99.8 19.1 114.4 14.6 5 1971 1. 1.9 14.3 12.4 99.1 13 1972 1. 11.3 13.6 17.2 17.7 14 1973 1. 11.6 14.3 13.2 1.7 12 1974 1. 122.5x 123.2x 19.6 111.9 16 197-1974 1. 16.8 19.4xx 19.3xx 15.3 6 Koevuosien suhteellisten satojen keskiarvot poikkesivat toisistaan siten, että mangaani- ja kuparilannoituksilla saatiin tilastollisesti merkitsevästi suurempia satoja kuin NPKB-lannoituksella. Tutkittaessa pelkästään koejäsen am satoja havaittiin, -ettei maatalouskeskusten välillä ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Parhaat keskisadot saatiin Oulun ja Etelä-Pohjanmaan kokeista. Tämä osoittaa, että edellytykset porkkananviljelyn lisäämiseksi Pohjois-Suomessa ovat hyvät. Maalajilla oli melkein merkitsevä vaikutus satoon. On otettava kuitenkin huomioon, että hiekkamailla suoritetut kokeet, jotka nyt antoivat muita huonommat sadot, suoritettiin Lapin maatalouskeskuksen alueella vuonna 1974, jolloin sato muutenkin oli poikkeukåellisen huono. Taulukoissa 4, 5, 6 ja 7 on esitetty eri koekäsittelyillä saadut satoerot koevuosittain, satoluokittain, maalajeittainjja
8 - Taulukko 4: Koejäsen b: Mg-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokeiden lukumäärä Keskim. sato NPKBlann. kg/ha Mg-lann, sato suurempi + pienempi kg/ha Koevuodet 197-1974 6 3768 + 22 + 564 15 197 5 271 + 155 + 188 16 1971 13 3444 + 15 + 976 11 1972 14 52 528 + 11 11 1973 12 4783 + 1342 + 1275 13 1 974 16 2416 + 484 + 1122 12 F-arvo = 2.48 Satoluokat 1-2 kg/ha 1 1592 + 3335 + 1478 121 2-3 15 241 + 18 + 915 14 3-4 9 3525 + 2944 + 156 18 4-5 12 4482 + 1692 + 1527 14 5-6 7 5493 + 2764 + 829 15 6-7 3 618-2633 + 164 96 7-8 2 744 21 + 17 97 8-9 2 832 + 88 + 8 11 F-arvo.1.939 Maalajit moreeni 28 352 + 2546 + 885 17 hiekka 31938 + 3617 + 2651 119 hieta 19 3895 + 268 + 861 15 hiesu 6 4645 + 1883 + 1871 14 eloper. maat 4 556-337 + 1136 94 F-arvol=, 1.59 Maatalouskeskus Etelä-Pohjanmaan 15 415 + 1113 + 192 13 Keski-Suomen 1 228 + 41 + - 118 Pohjois-Karjalan 1 3927 825 + 1374 12 Kainuun 17 3916 + 2132 + 1111 15 Oulun 7 434 + 3957 + 1868 19 Lapin läänin 1 263 + 282 + 1336 111.'.:647 Satoeron keskivirhe Suhdeluku (koe jäsen a=1)
Taulukko 5 Koejäsen C2 Mn-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokei den lukumäärä Keskim. sato NPKBlann. kg/ha Mn-lann. sato suurempi + pienempi - kg/ha Satoeron keskivirhe Suhdeluku (koe jäsen a=4); Koevuodet 197-1974 197 1971 1972 1973 1 974 6 5 13 14 12 16 3768 271 3444 52 4783 2416 + 259 + 231 + 156 + 1732 + 1925 + 4778 + 598 + 86 + 955 + 1265 ~ 1546 1192 17 18 14 13 14 12 F -arvo. 1.262 Satoluokat 1-2 kg/ha 1 1592 + 1845 129 2-3 15 241 : 1 4 533 + 952 15 3-4 il J 3525 + 2917 + 2124 18 4-5 12 4482 + 1887 + 1395 14 5-6 7 5493 + 471 + 1494 17 6-7?? 3 618-3 2512 99 7-8 2 744-275 125 96 8-9 2 832 + 695 + 4449 18 F-arvo =.771 Maalajit moreeni 28 352 + 3245 + 123 19 hiekka 3 1938 + 54 + 1563 129 hieta 19 3895 + 2268 + 985 16 hiesu 6 4645 + 2 + 1744 14 eloper. maat 4 556-125 + 24 98 F-arvo = 1.39 Maatalouskeskus Etelä-Pohjanmaan 15 415 + 175 + 129 14 Keski-Suomen 1 228 + 2 + 19 Pohjois-Karjalan 1 3927 + 285 + 1419 17 Kainuun 17 3916 + 1876 + 191 15 Oulun 7 434 + 3428 + 1669 18 Lapin läänin 1 263 + 4295 + 1659 116 F-arvo =..483
- 1 - Taulukko 62 Koejäsen d: Cu-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokei- Keskim, Cu-lann, Sato- Suhdeden sato sato suu- eron luku luku- NPKB- rempi + keski- (koejäsen määrä lann. pienempi - virhe a=1) kg/ha kg/ha Koevuodet 197-1974 6 3768 + 289 + _ 782 18 197 5 271 + 376 + _ 1142 114 1971 ' 13 3444 + 9 + 1274 12 1972 14 52 + 3125 + 1836 16 1973 12 4783 + 198 + 223 14 1974 16 2416 + 4772 + 1451 12 F-arvo =.881 Satoluokat 1-2 kg/ha 1 1592 + 3655 + 877 123 2-3 15 241 + 2271 + 1533 19 3-4 9 3525 + 2917 + 1675 18 4-5 12 4482 + 2862 + 1967 16 5-6 VI 7 5493 + 597 + 2796 111. 6-'7 VI 3 618-3563 + 4359 94 7-8 2 744 + 2275 + 1925 13 8-9 2 832 + 48 +1799 16 F-arvo =.795 Maalajit moreeni 28 352 + 3245 + 123 19 hiekka 3 1938 + 565 + 2843 129 hieta 19-3895 + 2529 + 166 16 hiesu 6 4645 + 3842 + 432 18 eloper. maat 4 556-1625 + _ 2567 97 F-arvo =.776 Maatalouskeskus: Etelä-Pohjanmaan 15 415 + 1674 + 1774 14 Keski-Suomen 1 228 + 6 + 13 Pohjois-Karjalan 1 3927 + 375 + 1832 18 Kainuun 17 3916 + 3894 + 1238 11 Oulun 7 434 + 1444 + 198 13 Lapin läänin 1 ' 263-1- 3715 + 2395 114 F-arvo =.311
Taulukko 7: Koejäsen e: Mg+Mn-lannoituksen antama sadonlisäys verrattuna NPKB-lannoitettuun koejäseneen. Kokeiden sato sato suu- Sato- Suhde- Keskim. MgMn-lann, eron luku luku- NPKB- rempi + keski- (koe jäsen määrä lann. pienempi - virhe a=1) kg/ha kg/ha Koevuodet 197-1974 6 3768 + 166 + 97 14 197 5 271 + 194 + 1569 17 1971 13 3444 + 44 + 1453 11 1972 14 52 + 275 + 2869 15 1973 12 4783-292 + 2496 99 1974 16 2416 + 366 + 148 113 F-arvo..484 Satoluokat 1-2 kg/ha 1 1592 + 495 + 912 13 2-3 77 15 241 + 2127 + 185 19 3-4 I? 9 3525 + 3333 862 19 4-5 SS 12 4482 + 2517 ± 3259 16 5-6 7 5493 1257 + 382 12 S7 6-7 3 618-233 + 5957 97 7-8 2 744 + 2775 + 2175 14 8-9 7? 2 832 +16 + 26 113 F--arvo =.59 Maalajit moreeni 28 352 + 1296 + 1485 14 hiekka 3 1938 + 117 + 29 15 hieta 19 3895 + 2875 + 3565 17 hiesu 6 4645 + 2521 + 175 15 eloper. maat 4 556-125 + 357 97 F-arvo =.259 Maatalouskeskus: Etelä-Pohjanmaan 15 415 + 85 + 144 12 Keski-Suomen 1 228-19 + 92 Pohjois-Karjalan 1 3927 + 1955 + 1897 15 Kainuun 17..3916 + 1288 + 178 13 Oulun 7 434 + 4936 + 4498 115 Lapin läänin 1 263 + 1265 + 334 15 F-arvo =.342
12 - maatalouskeskuksittain verrattuna NPKB-lannoitetun porkkanan satoon (koejäsen a). Tilastollisesti merkitseviä eroja ei taulukoissa 4-7 ole. Neljänä vuotena sadonlisäykset eri koejäsenillä olivat 4-8 %:n luokkaa, sen sijaan erittäin sateisena kesänä 19749 jolloin koevuosien keskisato jäi alhaisimmaksi, saatiin kaikista koejäsenistä keskimäärin lähes 2 % sadonlisäykset NPKB-lannoitettuunkoejäsen a:han verrattuna. Satoluokittain tuloksia tarkasteltaessa havaitaan, että sadonlisäykset kaikkien koejäsenten kohdalla ovat suhteessa suuremmat sadon ollessa heikko. Toisin sanoen huonoissa olosuhteissa hivenainelannoituksilla oli suurempi merkitys. Maalajien suhteen todetaan samaa kuin edellä, toisin sanoen 9 kun a-jäsenestä saatiin heikoimmat sadot, niin muista koejäsenistä saatiin suurimmat sadonlisäykset. Maatalouskeskusten välillä ei ollut sadonlisäyksissä merkitseviä eroja. Maa-analyysit Maan lievä happamuus, alle ph 6:n näytti olleen porkkanalle edullisin. Tosin korkeampikaan ph ei ollut haitallinen, jos maan ravinnesuhteet olivat tasapainoiset. Maan vaihtuvan kalsiumin määrä vaihteli 4-3 mg/1 maata. Kummassakin ääritapauksessa sadot olivat samaa luokkaa, jos ravinnesuhteet Ca:Mg, Mg:K ja K:P pysyivät tasapainoisina. Maan kaliumpitoisuus oli porkkanan vaatimuksiin nähden tyydyttävä, mutta magnesiumin määrään verrattuna liian korkea. Fosforipitoisuus oli hyvä, eräissä kokeissa jopa arvelluttavan korkea. Maan magnesiumpitoisuus oli keskimäärin tyydyttävä, joskin se vaihteli huonosta hyvään. Magnesiumäärä maassa saisi olla mieluimmin vähän suurempi kuin kaliummäärä. Vaihtelut olivat kaikkien ravinteiden kohdalla melko suuret (taulukko 8). Maan ravinnetilaa tutkittiin myös maatalouskeskuksittain ja maalajeittain. Havaittiin (taulukko 9), että pohjamaan ph:ssa oli tilastollisesti melkein merkitsevä ja johtoluvussa merkitsevä ero maatalouskeskusten välillä. Pohjamaan ph oli korkein Lapissa suoritetuissa kokeissa ja johtoluku korkein Oulun maatalouskeskuksen
- 13 - suorittamissa kokeissa. Viimeksi mainituisså'oli maan ravjainti3,.a parhain. Taulukoista 4-7 ilmenee, että siellä myös keskisato oli suurin ja sadonlisäykset huomattavia. Maan magnesiumpitoisuus oli heikoin Pohjois-Karjalassa, mikä seikka ennenkin on paikalliskokeissa tullut ilmi. Taulukko 8: Viljavuustutkimukset porkkanan hivenravinnekokeista v. 197-1974. Keskiarvot ja vaihtelurajat. Vuosi ph pinta. pohja luku johto- Ca mg/1 maata K P Mg kok lukum. 197 6.1 6.6 2.92 1975 455 52.3 25 4 1971 6.16 5.92 2.53 1945 399 77.3 21 11 1972 5.96 5.71 1.56 1619 289 29.3 195 14 1973 6.6 5.85 1.74 145 283 46.4 222 13 1974 6.22 6. 2. 155 295 44.4 252 16 197-1974 6.9 5.94 1.99 1648 321 48. 223 58 vaihtelu- 5.15-4.7-.91-4- 5-4.4-8- rajat 7.5 6.8 5.2 3 66 243. 628 Taulukko 9: Maan ravinnetila maatalouskeskuksittain Maatalous- kok. ph keskus lukum. pinta pohja jåhtoluku mg/1 P Ca Mg Etelä- Pohjanmaan 15 6.9 5.56 1.83 1757 318 47.9 28 Kainuun 19 6.14 6.3 1.52 1427 247 49.6 241 Pohjois- Karjalan 11 6. 5.86 2.11 1963 349 66.4 188 Oulun 5 6.7 5.92 3.57 167 394 8.4 261 Keski- Suomen 1 6. 4.95 1.14 165 16 7.6 212 Lapin läänin 7 6.18 6.3 2.85 157 46 52.9 283 F-arvo.154 2.531x 7.792xx.735.72 2.985x.767
- 14 - Taulukko 1: Maan ravinnetila maalajeittain. Maalaji kok, lukum, ph pinta pohja johto- luku Ca mg/1 K P Mg Moreeni 27 6.2 6.17 2.7 1669 35 66.1 244 Hiekka 2 6.32 6.2 1.51 1275 29 46.9 242 Hieta 19 5.97 6.2 2.2 1497 347 39.8 25 Hiesu 6 6.14 5.72 1.99 1942 228 24.5 268 Eloper. maat 4 5.69 5.2 1.76 1975 325 27.2 268 F-arvo 1.39 4.766xx.178.889.325.993 1.118 Maan ravinnetilassa ei ollut suuria vaihteluja maalajien kesken (taulukko 1). Ainoastaan pohjamaan ph vaihteli tilastollisesti merkitsevästi ollen eloperäisissä maissa alhaisin. Myös maan ravinnesuhteita Ca:Mg, Mg:K ja K:P tutkittiin maatalouskeskuksittain (taulukko 11). MARJASEN (1975) mukaan parhaimmat ravinnesuhteet, joiden ohjearvoina pidetään Ca:Mg 4.5-8, Mg:K 1.3-4 ja K:P 4-16, löytyivät Kainuun kokeista. Siellä myös sadot (taulukot 4-7) olivat hyvät. Ca:Mg-suhde oli maatalouskes kusten välillä merkitsevästi erilainen. Syynä tähän on Pohjois- KarjPlan maan magnesiumköyhyys. Seuraavassa muutama esimerkki: Maatalous- ph johtokeskus maalaji pinta pohja luku Ca mg/1 Mg K Kainuun HtMr 7.5 6.8 1.58 25 315 24 12. HtMr 5.75 5.8.91 85 155 6 15 Lapin läänin HtMr 6.7 6.6 3.9 26 485 62 243. ravinnesuhteet sato tn/ha/ koejäsen Ca/Mg Mg/K K/P 7.9 1.3 2.3 58. 62. 62. 62. 59. 5.5 2.6 4. 59.5 63. 59.5 56. 42. 5.4.8 2.5 25. 34. 35.5 44. 44. Parhaat saddt antaneissa kokeissa maan ravinnetila on pääravinteiden osalta ollut hyvä. Kuitenkin myös alhaisella ravinnetasolla päästään tasapainoisilla suhteilla hyvään satoon (esim. kokeet 1 ja 2).
- 15 - Kokeessa 2 todennäköisesti hivenainelannoituksilla olisi.päästy suurempiin satoihin, ellei maan kaliumpitoisuus olisi muodostunut rajoittavaksi tekijäksi. Maan korkealla pääravinnepitoisuudella ei yksin päästä hyvään satotulokseen, ellei hivenainetaso myös ole korkea (esim. koe 3) Kun maan kaliumpitoisuus oli hyvin alhainen, antoi magnesium lannoitus yksin huomattavan sadonlisäyksen, mutta yhdistetyllä magnesium- ja mangaanilannoituksella saatiin heikoin sato (esim. koe 2). Taulukko 11: Maan ravinnesuhteita maatalouskeskuksittain Maatalous- kok. keskus lukum. Ca:Mg Mg2K K:P Etelä-Pohjanmaan 15 9..9 13.7 Kainuun 19 7. 1.3 16.1 Pohjois-Karjalan 9 11.9.7 21.3 Oulun 5 6.3.7 1.7 Keski-Suomen 1 7.8 1.3 21.. Lapin läänin 7 5.3.7 8.6 F-arvo 5.492xx 1.72 1.23 Yleensä Ca:Mg-suhde oli raja-arvojen 4.5-8 tuntumassa. Mg:K oli alhaisten Mg-pitoisuuksien ja korkeitten K-pitoisuuksien johdosta pienehkö (raja-arvot 1.3-4). Samoin korkeista K-pitoisuuksista johtuen K:P-suhde oli korkeahko (raja-arvot 4-16). Porkkanoiden kivennäisainepitoisuus Kivennäisainetutkimustulosten keskiarvot koejäsenittäin ja vuosittain on koottu taulukkoon 12. Typpipitoisuuden vaihtelut olivat hyvin vähäisiä eikä koejäsenillä ollut siihen merkittävää vaikutusta. Keskimääräinen porkkanoiden typpipitoisuus oli 1.45 % kuiva-aineesta. Sateisena kesänä 1974 porkkanoiden fosforipitoisuus oli lähes 3 % suurempi kuin muina vuosina, mikä vastaa n..1 % kuiva -
P:1-16 - 1-1 1 U1 VS, 1 / 1 1 / o CD CD CD CD CN CN 41.4.4 1-4 C.4,1 CV Gn 111 r-1 C %. cn cn Lin 4 Len... rs CN Ch CO 14 '. 7\ 1 ef1 1 1 1 1 1 1 1 1 1/4 cr, rv rv 1-1 CD... r-1 CD CD CD CD 1 U1 CO CD VD 1.1 Cl on un un 1-V 1-4 rv.4 rv rv rv rv rv r-i CD,f C) CO CN Ch r, Ch CN / 1 OD el en cd C4 CN..4f 4/1 1 1.1 U1 1 1 VD 1 un VD VD r cp C).* en en en on on on On / rv vp CD CD.4,1 un r,,4 CD CN CV +1 el 4. 1 r..-1,4,f 4/1,f 411 1-4 r-1 r-4 r4 7-1 rv 141 VD VD V VD r- ('4N 1 /4 Ul 1/4 r 1/4 1/4, Cfl o. o o (") efl L Lf Ln Ln un Oe>, e4 4.; bo w rx4 CD CD un un un %JO a C) cr. c) CN ch un on Nl 1 en 1 CD VD en CD un CD.4 rv C.4 C11 1 OV 1 e-i r-i 1.. Ln 1 /4. CO r-i r, fix> CD un un rv V I VD CN U1 1.-4 U1 CV ui O Ch,f CO...f 1 V Go v) r- co r-- -- en -- en en cn Cr) en ern r-i r, CD 1 e4 r, 1 CN 1.. Ul CD 6 ef.1 e.1 ev un un un un ul 1/4 kk, e i c en U1 OD,1 1,4; Ch CD rv rv 1.4 r-1. r-1 1-1 r5,1 rv 1 1. r. r, VD CD CD cd r, r, un.1- un CO O. r-1 1-1 r-i 1-1 1-1 r-i r-i *I C1/41. 441 411 VD v un Lrl CO N ON. 3 Lel Lr LI CD CD CD CD vd. vd un o 1-4 1-4 t.-1 r-i rv CN cd vd ey CN CN CN OD CD r-f r-4 r-f 1-1 C1/4I CD Ch rv CD 411 1.1 Ul VD VD -41-1-4 ra rv ('4 3 On CO 1,, CD rv C1/4.1 C'1/41 cv r-4 1-1 r.-1 1-1 r.1 Cr" -.1" U1 / 411 rv 4 CD VD / 1-41T.1t 411 1.1",1 vt 1 1 1 1 1 / en en en en en U, eg OD.4 CD CD r, ey un U ir op ev 111i 1 1 1 en en en en en en 1-4 tri -1* o4 1 CD U1 1 111 un 1.4 1-1 1-1 14 1-4 eq r""i CD r, un crn crt CD CD en en 1 on un eq o. -. un un un en en on, en un 1 1 3 U1 / / ey VD o n m ey ir, rs. GO OD,t,t ey o,f en en en en en 4un CN CN CN 1 NCNINN ") CN oo oo oo es1 m cs4 m U1 en en en, en, 1 Ch VD CN CN CD CD CD,1 4 1 1 1 c-.1r--ln4rcn Ln rv -4 '. CD 1.1* 141 CD CD 4. / 1 / 1 1 e4 r, on CD vd CD un vp VD Ul r, 1 OD rv rv.4.1. 111 U1. r-1 VD r, un,jd (ei rv 1-4 1-4 r-i ra G's 4Csi r, on.rs -1-.1' u, 1 eg,t,t CD 1-4 r..1 r4 1-4 r-i r-i g k. CD e9 e9 e3 e9 rx1 p:3 PQ P:1 XI M p4 P4 PL4 N: W (14 P4 - W,t1 1...?...f. 1--1 r.. 1,.. N II r.. cr, II r-i cr, r-i M M M 2 2 2 2 2 2 4., pn p:1 P1 P.4 P4 1:14 1,::--1,4 514 w Ct!.1- j.1.ci,c1 ) N. e3..c: c.) " (1) Crt 1-1 1/4 r-i 1 W 1-1 1.O. -..1-44.--; cn II ei r-i
- 17 aineesta, Porkkanoiden kaliumpitoisuuksissa-oli tilastollisesti erittäin merkitsevät erot vuosien välillä kaikissa koejäsenissä. Tämän aiheutti vuoden 1 971 erittäin alhainen kaliumpitoisuus Etelä-Pohjanmaan neljässä kokeessa. Koejäsenten välillä ei ollut merkitseviä eroja. Myös kalsiumpitoisuudet olivat vuonna 1974 korkeammat kuin edellisinä vuosina. Magnesiumpitoisuus porkkanoissa oli myös sateisena kesänä korkeampi kuin muina kesinä. Magnesiumlannoitus näkyi kohonneena Mg-pitoisuutena koejäsenissä b ja e. Erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä, Nitraattipitoisuus tutkittiin vain vuosina 1973 ja 1974. Koejäsenten välillä ei ollut merkitseviä eroja. Rikkipitoisuuden vaihtelut olivat vähäisiä. Lannoitteissa annetuista suurista sulfaattimääristä huolimatta kasvien rikkipitoisuus ei sanottavasti vaihdellut koejäsenittäin. Keskimäärin rikkiä oli 1.47 mg/g kuiva-ainetta. Sateisena kesänä 1974 porkkanoiden rikkipitoisuus oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna 1973. Porkkanoiden rautapitoisuudessa oli eri vuosina huomattavat erot. Tämä ilmeisesti johtui kesien erilaisista kosteusoloista. Sateisena kesänä maan mangaaniyhdisteet pelkistyivät kasveille käyttökelpoiseen muotoon, Kasvien lisääntynyt mangaaninotto vaikeutti raudan siirtymistä kasviin. Vuonna 19749 jolloin saatiin huonoin keskisato, oli porkkanoiden FeMn-suhde alle suositellun rajan 1.5, kun se edellisenä vuotena oli lähellä optimia 2.5. Porkkanoiden mangaanipitoisuus vaihteli suuresti, yksittäisissä kokeissa 8.2-157.5 mg/kg kuiva-ainetta. Mangaanosulfaatilla lannoitetut porkkanat sisälsivät jonkin verran enemmän mangaania kuin muut, mutta tilastollisesti merkitseviä eroja ei ollut. Keskimääräinen mangaanipitoisuus oli 36. mg/kg kuiva-ainetta. LUCASin (1967) mukaan puutetta ilmenee, jos Mn-pitoi'suus on alle 25 mg/kg kuiva-ainetta. Kuparipitoisuus oli vuonna 1971 n.12 % korkeampi kuin muina vuosina. Yksittäisissä kokeissa vaihtelut olivat hyvin suuret,3-22. mg/kg kuiva-ainetta. Kuparilannoitus ei lisännyt porkkanoiden kuparipitoisuutta, joka oli keskimäärin 5.6 mg/kg kuiva-ainetta. LUCASin (1967) mukaan alle 6 mg/kg kuparipitoisuus osoittaa kuparinpuutetta. Etenkin vuonna 1974 kuparipitoisuudet olivat alhaisia.
- 18 - Porkkanoiden sinkkipitoisuus oli keskimäärin 37. mg/kg kuivaainetta. Sen vaihtelut olivat hyvin vähäiset. Sinkin osuutta porkkanan lannoituksessa pitäisi, myös tutkia, sillä toksisuusrajana LUCAS (1967) pitää vasta 2 ppm:n sinkkipitoisuutta. Porkkanoiden molybdeenipitoisuudessa vaihtelut olivat hyvin pienet. LUCASin (1967) arvojen mukaan kaikissa kokeissa esiintyi molybdeenin puutetta, jos rajana pidetään.5 ppm kuiva-aineessa. Kokeissa molybdeenipitoisuus oli keskimäärin vain.13 mg/kg kuiva-ainetta. Samoin MARJASEN (1972 b) mukaan maa- ja rehuanalyysit osoittivat, että Suomessa liikutaan molybdeenin puutteen rajamailla. Sateisena kesänä 1974 porkkanoiden booripitoisuus oli korkeampi kuin edellisenä kesänä, minkä voidaan katsoa johtuneen siitä, että boorin liukoisuus paranee kosteuden lisääntyessä. Lyijypitoisuus tutkittiin vain vuonna 1973. Koejäsenten välillä ei ollut merkitseviä eroja. Lyijypitoisuus. vaihteli rajojen.15-1.2 mg/kg kuiva-ainetta välillä. Satoluokalla ei havaittu olevan merkitsevää vaikutusta porkkanan ravinnepitoisuuteen. Toisin sanoen selvää riippuvuutta sadon suuruuden ja ravinnepitoisuuden välillä ei ollut. Sen sijaan maan ravinnetila vaikutti porkkanoiden kivennäisainekoostumukseen. Kasvin fosfori-, kalium- ja magnesiumpitoisuudet olivat alhaisimmat maan Ca-pitoisuuden ollessa n.16 mg/l. Kalsiumpitoisuuden kohotessa tai laskiessa tästä ko, ravinnepitoisuudet porkkanoissa nousivat. Näyttää siltä, että maan Ca- pitoisuus n.16 mg/1 edustaa jonkinlaista raja-arvoa, jos muita ravinteita on sopivissa suhteissa. Parhaat sadot saatiin maan Ca-pitoisuuden ollessa 15-19 mg/l. Sateisena kesänä raja-arvo näytti olleen yli 2 mg/l. On mahdollista, että ylemmällä tasolla pääravinteiden suhteet jonkin verran muuttuvat edellä esitetyistä. Korkealla kalsiumtasolla sadon määrän ratkaisee hivenainetaso. Maan kalsiumpitoisuuden kohotessa nousi kasvin ottama kaliummäärä ja vastaavasti mangaanin määrä laski, mikä todennäköisesti johtui mangaanin käyttökelpoisuuden huononemisesta kalkituissa maissa.
- 19 - Korkeat maan kalium- sekä magnesiumpitoisuudet heikensivät porkkanoiden kuparin saantia, jonkin verran myös sinkin saantia. Runsas fosforipitoisuus maassa alensi kasviwmangaanipitoisuutta. Makuhavainnot Porkkanan makuhavaintoja saatiin 1 viljelijältä. Yhdestä näyte-erästä tehtiin myös Paikalliskoetoimistossa makuhavainnot. Makutestin keskiarvot olivat seuraavat: Porkkanoiden makuhavainnot Koejäsen Viljelijät asteikko 1-1 (1 kpl) Paikalliskoetoimisto 1-1 (11 kpl) Yhteensä 1-1 (21 kpl) a. NPKB 78 63 7 b. NPKB Mg 86 67 77 c. NPKB Mn 85 74 8 d. NPKB Cu 89 7 79 e. NPKB MgMn 89 55 71 ' Viljelijöiden makuhavainnot osoittivat, että hivenravinnelisäyksillä saatiin maukkaampia porkkanoita kuin ilman hivenravinteita. Paikalliskoetoimiston havainnoissa parhaimmaksi tulkittiin koejäsen c eli NPKB Mn. Sen sijaan koejäsen e eli NPKB MgMn jäi maultaan huonoimmaksi. Jos tulokset yhdistetään, niin tode taan, että maultaan parhaita porkkanoita antoivat koejäsenet c ja d, joista saatiin myös parhaat sadat. Aistihavaintoihin perustuva tutkimus ei koskaan ole täysin objektiivinen, mutta suuntaa antavana sitä tietysti voidaan pitää. Hivenainelannoituksella voidaan sanoa olevan Positiivista vaikutusta paitsi porkkanoiden satoon myös makuun.
- 2 - TIIVISTELMÄ Vuosina 197-1974 suoritettiin porkkanan hivenravinnekokeita paikalliskokeina lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Koejäseninä olivat NPKB, NPKB + magnesium, NPKB + mangaani, NPKB + kupari ja NPKB + magnesium- ja mangaanilannoitukset. Kivennäisainetutkimukset pää- ja hivenravinteiden osalta suoritettiin vuosina 1971-1974. Lämpiminä kesinä 1972 ja 1973 saatiin oloissamme huomattavan suuria satoja. Hivenravinnelannoituksilla saatiin melko runsaita sadonlisäyksiä etenkin satotasoltaan heikkona kesänä 1974. Suhteellisia satoja tarkasteltaessa todettiin mangaani- ja kuparilannoituksilla saadun tilastollisesti merkitsevästi suurempia satoja kuin NPKB-lannoituksella. Porkkanan maku todettiin suppeissa kokeissa hivenravinnelannoitetuissa porkkanoissa maukkaammaksi kuin NPKB-lannoitetuissa. Tilastollisesti merkitseviä eroja ei ollut. Hivenravinnelannoituksilla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta porkkanoiden ravinnepitoisuuksiin. Sateinen kesä 1974 sen sijaan kohotti ravinteiden mm, boorin, mangaanin, molybdeenin, rikin, magnesiumin ja kaliumin pitoisuuksia porkkanoissa. Kupari-, rauta- ja nitraattipitoisuudet alenivat. Fe:Mn-suhde aleni kasveille eoäedulliseksi. Ilmeisesti kosteus muutti ravinteiden aktiivisuuksia maassa. Suoritetut kokeet osoittivat sääsuhteitten huomattavan suuren vaikutuksen porkkanoiden ravinnetasapainoon. Kokeet osoittivat myös sen, että absoluuttisia ravinnemääriä tärkeämpää on ottaa huomioon ravinteiden suhteet. Tietyn tasapainon saavuttamiseksi olisi tunnettava paitsi kasvien vaatimukset myös lannoitteina lisättyjen ravinteiden käyttäytyminen eri olosuhteissa. Voimakas pääravinteiden käyttö johtaa siihen, että tarvitaan korkea hivenainetaso hyvien satotulosten saavuttamiseksi. Ravinneongelman ratkaiseminen vaatii lisää maa- ja kasvianalyyseja sekä myös maan hivenravinteiden ja pohjamaan ravinnetason huomioonottamisen.
- 21 - KIRJALLISUUS ACHREN, R. 1967. Puutarhan lannoitus- ja kasvinsuojeluopas. Kemiran julk. s. 49. Helsinki', ANON, 1967. Vihannesviljely avomaalla. Puutarhaliiton opaskirjoja. N:o 14. s. 159. Helsinki. - 197. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon, Yhteenveto 197 Ilmatieteen laitos s. 12. - 1971. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon, Yhteenveto 1971 Ilmatieteen laitos s. 12. 1972. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Yhteenveto 1972 Ilffiatieteen laitos s. 12. - 1973. Ilmastohavainnot 1973. Suomen meteorologinen vuosikirja 73:1 a Ilmatieteen laitos s. 115. - 1974. Kuukausikatsaus Suomen ilmastoon. Yhteenveto 1974 Ilmatieteen laitos 1974 s. 12. BONNIER, G. & TEDIN,. 194. Biologisk variationanalys s. 325 Stockholm. - 1957. Biologisk variationanalys s. 185. Stockholm, BURGER,.J. & HAUGE, S.M. 1951. Relation of Manganese to the Carotene and Vitamin Contents of Growing Grop Plants, Soil Sci., 72:33-313. DEKOCK, trace group P.C. & CHESHIRE, M.V. 1968. The relationship between elements in soils and plants. Wålsch soils Discuss. Report N2 9, p..11 :Aberdeen. HABBEN, J. 1973. Quality constituents of carrots Daucus carota L. as influenced by nitrogen and potassium fertilization. Acta Hortic, 29:295-35. HAWORTH, F., CLEAVER, T.J. & BRAY, J.M. 1966. The effects of different manurial treatments on the yield and mineral composition of carrots. J. Hort. Sci, 41:4:299-31, HOVD, J. 1962. Bor i gronsaksproduksjonen. Norges landbrukshgskole Rettl. 43. p. 8. LYON, C.B & BEESON, C. 1948. Influence of Toxic Concentråtions of Micro-nutrient Elements in the Nutrient Medium on Vitamin Content of Turnips and Tomatoes. Bot, Gaz, 19:56-52. JAMALAINEN, E.A. 1949. Boorin puutteesta aiheutuvista kasvitaudeista ja boorin merkityksestä maamme kasvinviljelyssä. Valt. Maatal, koetoim. julk. N:o 13, s. 48. LASKE, P. 1962. The Manuring of Vegetables in Field Cultivation, Green Bull. 16. p. 5.Hannover. LUCAS, R. 1967. Micronutrients for Vegetables and Field Crops. Michigan State Univ. Cooperative extens Serv. Extension bull. E-486 p. 13.
MARJANEN, H. 1972 a. Peltojemme hivenravinnetilanne ja sen merkitys ravitsemukselle. Alustus: Suomen Maataloustieteellisen Seuran kokous 7.3.1972. - 1972 b. Tuorerehunurmien molybdeenin tarpeesta. Erip. Karjatalous N:o 9, s. 2. - 1975. Hivenaineet maassa ja kasveissa sekä niiden merkitys ravitsemuksessa. Paikalliskoetoimiston tiedote N:o 29 s. 7. MATTILA, S. 1965. Tilastotiede II. s. 174. Helsinki. MENGEL, K. 1972. Ernährung und Stoffwechsel der Pflanze. s. 47. Stuttgart. RAUTAVAARA, T. 1967. Tanskalaisia kokemuksia porkkanan viljelystä. Yhteistyö 12315. SCHEFFER, F. & SCHACHTSCHABEL, P. 197. Lehrbuch der Bodenkunde s. 448, Stuttgart. SOMMERS, I.I. & SHIVE, J.W. 1942. The Iron-Manganese Relation in Plant Metabolism, Plant Physiol., 17:582-62. SOUTHARDS, C.J. & MILLER, C.H. 1962. A greenhouse study on the Macroelement Nutrition of the carrot. Proc. Amer. Soc. Hort. Sci. 81:335-34.
23.' P4 e3.13 o (Ts.24 4, p.24 CD CD CD CD CD CD CD CD CD ' ul CD ra ra 1 1 1 Ch 1-4 1 1-1 1-1 r-1 1-4 1-1 1-1 ra 1-4 1-1 1-1 1-1 r-4 r--i r-i CD CD CD CD CD ul 1 y 1,t CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD 1 4 1...1* 4 CO Cr) r, 1 ch 3 1-, CO CO CO 1-1 Nl 4 4 4 C ra 1 4 =4 "-- PLI 42p r, ctj 4.3 cr] cn CO <I/ ml I) io cu ele. Z $.4.1..) co co r4 r1 r, W cj W (1) op ni W 1-1 CI) V) r-1 1 Co 4.1 i cci >4 r4 V) -I.M A tid f:14,2- N. r.. ey un,2-...t un r. r, n,..o ko. - r,...1- C71 " 9 r-1 --1 r-i r--1 4 1-1 r-i ra -I r-i r-i 1-1 - 4 1-4 -A,"I r-i r-i r...1 r-i ey 1-1 r, r, N. rn 1 en / 1 4 4 CD CD %Jo CD yo cd Ch e4 en.1.1. C.1 eq e/ CV 1 CV CV CV CV CV CV 1-1 1-4 1-.4 1-4 C) 1/4. o r, 4 C:N 1 1 en.4.1 cy 4 -.1" 1 ey co Cf1 Cn en en m m r-4 r-i r-1 r-i r-i r-1 CO CD YO,t 1-4 r, oo 1-4 r, 1-4t U1 4.1 CD on r. eq en en en en en eq eq en en eq eq eq ey en m m ey ey Z L'22 1 1 1,1 1 1 CO CC) C) 1-1 1-1 r-1 1-1 4 r, on co ce m en ey,t e 1-4 r-i 1-1 1--1-4 111 1 141 CN r. CN 411 ON C41 CO IIN 1/ 1-4 r-i r-i r-1 g I :3,9 4.) 5 CO W. &I w,..1 'g ffi r,j crffl ffi ffi 7.Q' '')4 Q,,Jr 122R!t cd. l',71 %1,-! fli F.:4?;..-.:'.,9-1 '!å-i,..., rn r2.4 Z Z.4 :CO ri 4-1 ett Cl),--i - 14 o e 4 e aj..... r, W rl C) C.) " e.).-i c, W " W W, ' Q) r-i ON 4-1 r-i,,..,
- 24 - bd 13 ta -2 ttl),13 13 13 `--- cd EI CD eg en ey un un un eq CD eg eg un eq ey un un Y...... eq N N N N.43» Ul 11.1 in..f 1/4...* 111 111,. U1 -.1-..:t 1 U1 ad CD un CV / CD U1 4 U1 '4 ul eq CD ey CD ey un ev eg OM O CN VD u1,4 -.7 en-7 ey en %JO CN CO st un uo,t en r. un est ey e.1 en -.7 :7 en.7 ey un 1-4 1-1 r4 G) ;:=4 be err, Z U1 u1 C4 CD CO r, CD CN 4 Ul CD iri eq OD VD CO ul C) ir Ul CO C CD C O CO CD u1 CD CD CJ..C), r, 1/4. r, 4 4 1-1 r-4,-4 9 r-1 Q 99 1 CD CD CO un cr Cr yd --7 CD un CD un eq,7,.4 ey cr -7 9 en en en en.7.. ey en en ey ey CD CD 1-4 r- cr,4 r, CY C4 4,4 Cq wo en eq L11 en on 1 1 1 4 v s4d s4d en,7 ey,t,t CO md CO CO Cn r, '-4 Q r,. cr% ON CO r, %.1 VD VD OD Ul Ch CN 1,f 1,t,t,f 4 4 es) en en en en en en en en en en 1,f CD CD CD CD en 1 OD ul 1 ul 1 ul Ul CD 1 VD u1 1 U1 U1 u1 CD CD r, MD 4. en.7.7 rn ey ey ey en e.! 4 4 ej Nl en 9 1,f 4 4 1 6,2 CD CD 1 C.41 CN CD, cy CD cr CD r- r---dr-- C.4 MD N. U1 Cs1 ert T-14 1-1 4 -zj- -r 1rien- f O. 1-4 f-a 1-1 1-.1 1-1 '-4 r-1,4 r-1.1 1-4 1-1 r- Maatalous-..2 -:,' c) z ( ul w _g o oi) 4, -..4 4-1 Z 4 NO g.;11) z z c) z 4, ho o cll.1 f?-1 P-1 N 4 F,. I.4 4.4 'fli ck4 e,f N p.. PA Pw -Z Z..c.,,, v-1 r -, - 1-1 11-1 :4 71 :4 d '14 74 f 4 --1 $.1 Z.?-:4 Z Z -1 cce 4..r.!,... 1 4 t-i Cd,G1 C) 'Ll (1) c(1 A rd (L) r-i 3 4:1 C., Cl CO. rl Ctl 42 ' ) cd. o
- 25 - un un ey L C i D CO CD U1 UI CV 9 9 a VD VD Ul ul VD, Ch CN CN VD 111 U1 Ul u1 U1 CV CD U1 Ui CD CV VD CV CD Ui U1 CD C4. e CV CN en,--1 cv CN r, CN CD sf 1.-1 CD CN r-i 1 r-i CV CV CV 1 1...1" 1,t 1.-1 r-i r-i r-i CO U1 Ul Nl CN 1-1 CV r-i C,4 Cs) C 4 Ul CD CD, CD U1 CN. Csl U1 CV CD U1 V CO CV CV OD. r-i CV CV CV CV U1 CV ul CD VO VD CN r-i 1-1 r.-1 Ul Ul U1 CV VD CV CV CD ul u1 Ul CD CV CD e3 r4 k/o Cs4 VD U1 vo un r-... en on en on on ey ey ev C4 CV VD OD VD C4 CO. r, on VD N. r-4 Cfl CV VD OD ey ey ey ey VD OD 1-1. CN OD CO OD 1 1 en en en r 4 VD C4,f, CN CN 1 1 1 1 1 OD CD U1 Ul CD 1/4 U/ CV 9 CD CD CD U1 1 1 '1 C)r- U1 / CD CD ul CD Ul U1 1 CN 1-1 CN Cr) U-1 1 rv N. e'") 1.4- en ey ey ev N ey CN WD VD r, r, CN ui VD OD rv vd u1 rv CD, CN CN CD CV CN CV CO CD r, O ey r-i rv rv CV rv rv rv rv CV rv C4 rv rv rv VD 1 CD VD CD CV 1,f 1 U1 rv rv rv rv 4-1 cd 1-4.4 Å W W OU au 1.4 ;..Y, ) O...-1- ; 1..-13, ä 8.," w Z Z U Z.,-) ra )11 Z W Z 5 1.. (. 1 pol,n gq 5 1 P:) PD P3 PD,19 i 4 M W M 4 M ä ffi WP14 R. 14 F.24 r1.1 XI -4 4,.-i Z. 4 Z.1-1 F1-4!Ii ' i P, f-1, S fä 1-;i r:ä 2 3 ca N -r-;,.... o....,4.)... ce.l::1 c.) cu '',-..; 3,ci U 't:, Ci.14 1 Ct) E-4
26 tri c) o cy cy CO OD C4 U1 CD 3 u1 C4 CD Ch C4 Ul VD VD C4.1 1 ON VD 1 1 VD VD ul.4,.2, C4 U1 CD OD V1 4 u1 CD C4 U1 CO Ul r.1 CV 1 e I 1-4 CD VD.4.1' 1-4 1.41 1 r4 T-4 CN 141 1 VD r, r4. r. r. 1.4 ri 1-4 r-4 CV CV 4 1 4 C4 CV 4 CV C4 1.11 eg ul u1 CN 1 v, 1 1 rv rv rv rv un u1 od CD r4 C) Ch CO 4.1 C4 rv 1.4 3 CD CN r4 rv ra r4 rv u, Cg e4 CD CD 1-4 CN Ch, r4 C4 rv rv r4 C' 4 C4 CD Ul 1.4 r. r. CD CN. 1 4 4 1 CV ON VD CD 4.2. UI (Nl -1 C4 CD.. Ch CD 1 1 C.1 CV Ckl 1 CV C4 CD CD CD 4 CO U1 U1 1, 1 1 1 1 1 1,4) r. OD..1' V3 ON CO CO 1 M CT%..4. 1 1 «1 1.4..4..4. 1 CO 111 r.4 CO 1 '4 N1' U1 VD c4 un %. 1 1 1 / 1 e 1 1 en 1 CD CO CD Ch CN MD 1 CV CV 1 1 CO / CD 1.41' ON m, en.7 1 4, V1 VI V1 CD V1 VI V1 VD r. -4' C4 C4 C4 C4 C4 Cg CD CD On 1-4 C4 U1 V, / C4 C4 C4 1 1 VD 1 un. ey ra CD C4 rv rv rv r4 ri CD rv r.1 Cr) U1 U1 141 rv r4 r4 r4 r4 r4 eg Ch 1 rv 1 1 rv 1.4 rv rv rv r4 Nl'.1 1 1 rv r4 r4 rv rv 4, z 4., b' 14 oj gfil 8 %.. togot J1) k 11),I.. 8 z. z. bffiqffiq äffiqffiffiffl 79 ffl f-,3qffiffl. k r,-ä.!',. ' % 14P4 cr ZZZ 1 o : % 55 &5 fq5 91 fl.g c;..j ;.1c 1 ; 4 ;"Q C; g; 4.c; ; 14cni ; ; ; a ; a a m o v3 o
"" - 124 On 27 CD r-i r.4 r.4. 1 1 U1 1 1 C) 4 CN C,1 on en on,f CD CD CD CD CD Un CD Un CD 1 o... 1 1-1 r, Un Un Un CD CD cy on on On CD Nl en! ey CV.4 CV C.1.4 OD CV CN CV Ch ON C) CD 1-4 1-4 r4 r-1 bn -- [.7 bd / 1.-1 Un r-i ț 1 Un CD ui vf.4. 1 Ui 3 r, on on on en on ey ey CV 1 / ""-- C-) D CD C4.4111 CD OD U1 CV eni.n LI, on on O Lin on,f.1- n eq on en.1» 1 CN Un 1-4 en VD VD VD C Li1 Ul m r. u Fl CD CV CD ODCO C, CD,1 lin r, VD NON 1 vd 1 U1rn WiD C I CD,t VD.1*.. cy N. VD CO 1.-4 1-1 / N. 1 CD CN CD VD CV 't,1 ('4-4. r.4 VI CV 1 1 eg i4 r.4,1 OLD " - 13 CO VD Un VD CV CD un r, VD r. VD VD VD VD VD D O oo on ey.o» CD CN VD r, r. o cr) OD Vt CD CD CO CD VD VD Lfl Ch noc r. CD ON CN. r-i er.j r-i CD CD i1 CD CD rts 1,4 ey ey r, OD en 1 CN VO VD Un.4..4 Un 111 un r, VD L11 C2:1 lin Un u1 un r,,f rq CO,7 U1 Un 1-4 U1 1 U1 on CD un un on CD Lil 1 r, un un 1 LI-1 1 O eq eq CS.1 eq e".1 r-i r-i rir-ir.4r.4 ad un un ey 111 (' CN 1.4- / 3 eq CD CO ui F.1,j), VD CD r-4 CN 1-.4 3 OD r, CD ey r, on un cs un vd / / / 1 r, en on on on on CN,1 VD VD -4- VD CD un 1 CD Un CD 1. r. k.id en CO CD r. CN VD CN CD r. r, en un on :f on on -4- un un un un un on on rn,f en en en on 1 en ba un r. on 1 oo OD CO U1 r-1 CD 1 en C),f un C) CD 4D 1-4 Cq OD ey 1 1/1 r,,t VD Un un.4 Cq eq Cq N C,1 N. CD 1-1 r,,a Un Un.4 Un r-. OD cd ey ON 1-1 CA,f Un CV o r. r, CD r, 1 r-.1 Cq Cg C4 1..4" 1-1 O 1 1-4 CV r-i ri r-i rwl ra r-i 4.) bd g o bo $ 4 232).,..t,.c.) Z. M c"j 4 arn 4 ä `.34 ffi: ffi ffi å.3. Q r2 e ``,1. Cd 4 I ct; C,1 le-i e 1 r-1 l'. Ctt C..) 'Ll CD U " w r- J CYN 4-% 1-4 > r-4 r4 4-1 b 4 141 4 J ffl ffl r1 Cd r-1 ffl nz:1
28 en k.. %. un un en en.1 vd ev CD Cn CD CD CD )--1,4 U9 CN Cl CO N. r. CD ul CN VD vt U1 vt vt,1 1 9 U1 rj CW 4 / r-i 4 9 o o Cr 9, CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD ul u1 CD CD CD.4 1 ul.z3",1 '4 eq,1 eq U1 CD u9 CD tri CD U9 Ul u1 o VD un r, ul VD r, CD CN 4 1-1 Vt 9 cy cy 4 s4 CJ J,4-1 ("J J ri -1 N J Ch Cr) CO 9 CN VD,1 CN,1-4 Ch 141 Cr. 4 Ch CD wp 4 r-i 1-1 C) cd rj,4 '4 ) CD CD CD CD CD CD CD C) CD C) CD es1 en,t en. Nl VD un r. cd ci en,t en,t VD Ch 1 1 3,1 OD CN ey a 9 CO,f,f @ r-i 141 V 1 r. en CN CO 1 9-1 on on,t on.1 4,1 J OD r4 CN Ch : o r, cid r, vd VD V* Ch Ch vt r, rj vt rj CO VD un r. vd r. r, CN Ch rv CN r..1 1-41- 1 n 1 CO Ch Ch 5 r, Ln c T-1 ri 1-1 1-1 OD 1 CN Vt V VD CN CN VD vt CN rj 9.... 1,1 J Ch r. CD / CN Csi vf CD Cq CO 1 vt u9 Vt ('4') 9 1 J rj rj CJ ey rj CD CN VD OD o 1 WD U1 U9 Ch WO vt,f,f...1- CD u/ CO V 1/4 e..1 33,:t ul CD............z"...t ill OD en...lt N. en un un r.,t CN VD U1 1 VD v2ii '1 CD CN CD CN U1 VD VD 111 r4 r-4 rj. t CD VD CO CN C vt CN -.1- -4* CD,7 CD rj OD J 1-4 VD CJ cn U") ('4 3 3 CN rv 3 3 rj Ch... r..4 7-1 r-i rl vt,1... r tri r-- CN vt CN Ul vt CD N. CNJ -1 cn CD N. oo 1 4. el, 1/4,f r, c 1 un un un J CO 1/1 1 V VD VD, u r-i ra r4 CD CO U9 1 en Lin CV ", U-1 U, 1 J,1 vt vt 1 Vt MD N. r% tri CD tri D Ul VD o...... rj rj rj rj rj rv rj rj rj rv rj rj r4 rj r, 1 CD V vt 1 CN o 5 rn en en en en un un r. rv rv J rj CD r% CD 111 3 3 1 JD CJ VD VD VD N. CN Li1 rj CD 3 ev ev en on en en en en en en 4 en 1 ev /) "" to u1 u1 1 1. n en,t en el 1 1 3 4 VD 1 1 r. cp J 1 3) ' ' " '.. O Crl CD r. en r. CN r, CD...4 CN 1 en CD vt vt Vt en 1 en 1 1 1 ev 1 1 1 n CN ul m CO 1 CJ Vt CD CD.,1 J Cj J J en 4 1 CD VD CD CD CN Ul VD en en ('- 3 1 CN CN / N. V rj r. un rj CD CN. o Csi J 9,4,4 1 1,1,4 1,4 J 9 1 Cj Z / CN 1 VD 1 1 vf 9,f n 1-4 r-i r-i r, CD r, r4 CD Vt VD r, CD en on vd ul ri 1 / 1 / ej 1 u1 CN eq.... rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj rj CD CD (s1 gi,-, 7.1 '-. W-,-. 5-5'd'fflffiQffl i r,ffiffl,qq U) p4pa PA P4 M Ud PA PA p.1 PA PA 1,..zZZZZ..-4 -rn,`zi z Z z Z,-1 o cti T-1 fi,v ed CL C.) -ei w cs (1.1 r-4 4 E-4 P4 E-4 t,j). OD >1 () ffi ffi '44 a+ feizazz. 4_) o u -1 W cj
29 r, r A eg VD Un On CO,f un,f en,f en,1,1 e 9 CD CD CD C) CD CD CD C) Lfl r-i 1-4 rn r, 1 en un ey cy en en ey N N C) CD CD CD CD CD CD CD CD CD u1 un CD CD un CD CD CD CD CD un CD CD Lf cd a,7 r A.1 On 1 eq /,1.1 1,1 VD, r, r, eq en.1- e'1 e+.1 ri r-a eg eg eq eq e.1 eg,1 es1 CJ N ev CN Cr, CN VD CN CD CN VD CD r, VO CA CN CN OD CN CN CD C) CD CD ri O CD CD CD o o.. CD CD CD CD CD CD CD CD Ul eg On VD en 1 VD.1 CN CN 1 U1 ra en VD Ul o. o (V On CO en un CD CD VD.1- CN.1'.1-.1' -4'.1..1-.1'.1' en 1 od CD 1 c'n On r-4 en CN Un en U1.1- rn..f un On CD Cr Lel r, N r, VD U1 1/4 un un 1/4 un -f un VID N. Un ra. CN CN 1/4 un O r-a 1/4 CN VD CD. 6 CN r, CD en VD r, rn oo en r, c) r, en en CN ev e,1 eg eg en en.4 ra r-i rn ra ra 1.1' 1 ") CN VD VD CN CO VD Cr% U1 Ch ul OD CN Ii/ eq CN.1- CN GO CNr1 Ul CD CO VD r-i CD u1 en r, CD r, VD r, CN OD r, Un Ul 1/41 VD VD r, VD Ch r, 1.-4 r-, C) to CO Len r-, N 1/4 - r-4 r-4 r-a VD -1- CD VD VD,1 on r, oo r, cr CN CN r, CN. o. CD CD CD CD CD CD CD CD 1-1.1 CD VD,1 CD.1 1-4 CD r-4 CD r-a CD CD CD ey 1-1 r, ra CD VD ra VD VD Un eg 9.9. C) VD CD r, en en oo N. c4 ey OD Ul N. es.1 U1 ul U1 N. u1 r-4 OD on--- 3 U1 en CD 1 1 Un SD cn un 1 /4 un co 1 /4 1 /4 Lin N. ul U1 en C) 11.1 CO h, ey un ey h, CO U1 un 1/ 4f) 1/4 1/ 4 1/4 a1/4 a r-1 r-i r-4 r-i r-i ra r-i ra rti r4,a ra ra r-i ra 1/4JD On CN co r 1 r-a,,1 5 ra CN r, cd un r, CD un CN.4 en en Cr) Crl ei Cn r. r. ui r-4 ra ra N. VD Un On CO CO o r, un ul... en en Nl N (-1/41 en 1 1 rn en Cfl un en en... On V en en VD en en.1- CD ul CD o CN 1 CN r-4 vd esi eg (Nl en.1 oo en 1 OD CD en on -f en N en en en Cl CN U1 CD CN el en on en on CO CTN ui Ul en CN r-1 r-1 Cr) en CD en ey. / / / / 1 CS.1 esi C'.4 VS 1 en / n VD Ul CD,4,4 4,1,1 co un Go crn VD on un on,4 on er) er, ee') N K.> r, 1-4 r, r, k., en a r-1 r-1 eg CN CN VD o esi r-i 1 U/ un on VD.1-. o o o o r-i 1-1 ra r-1 r-4 ra ra r, v.) VD VD r, 1/4I) 1--1 T-1 r-4 r--1 4J.4:1 P:1 Dd >1 Oo W 4.1 ori b.9 W W.,-ir :',.1 X. >1,-1 >1 >1 C.) >1 ä 4 t,i 4 P4 P... 4 pl4 4,.! ro 1 PA L.1 ri4 (D.I m p4 p4 p4 pw p4 Z Z :4 z Z Z...; z; m Z Z Z Z Z m, z z z z ci on.1?!... " 1' 21''''' a. r-..4, -, ed - 1,r) ros G). - o.> an.. oo Q.....
3 cy CD / CD od cm 1 1.t,t. CD CD CD CD CD cn cn c) 1 cp cv, cvl 9 CD CD CD CD CD ul k. CO CD CN / CU,t 1 1 a CD CD CD C). CD CD CD u1 CD CD CD ul CD C..1 1-4 1 r...4 CO eq 9.3 C Ul CU CU CU CU eq CD CD CD u1. cy CY C) r. CY CY.4 r4 r4 N L11 U1 C1 1-1 1-4 r4 r4 1-4. CD CD C) CD CN Cq CN C7 1-1 CD CD r4. C) C) CD CD CD 1 CD OD CN r4 CD CD r4 o CD CD CD CD CD OD cd C.I CN CN cd cy ul ei CN k.)d - CD Ch ul CD en el 1 1/4 r. on,t.. r, vd cn.2-1 1 CD 1 ul r. r. vp 1 LI/ 1 r-i o o 141 MD r. ul r, CD vd 1 r, ul CN es1 CN 1 Ch Ch IO * r. cjd CD CD eg ul CY cy oo 4 el CN 1/4 1/4 111 Ch r-4 r4 r--1 r-4 r1 CD u") on OD Cg 1-1 r, UD u1 1/4 r, cv 1 cv cv 1 4 W Cr, CD r-4 9 CD r-1 u1 r, 1/4 VI CD OD VD Cs,1 :1- CD 9 CN Cl CD 1-4 u C r.. ul CN CN '- N. u1.f vd cv CA r, r. r, CO.42" r4 D CC s Ch r--1 ch c) CD 1-4 r4 CD r-1 1 /4 GO.3 CD CD c Li") Ch CN CO en :1" e a CD CD CD C) CD CD r-4 1-4 vd ul CD CN CN mid r,. 1.. CD cv c,. 1. CD vd CD 1/4 c- c CD CN 1,1 r,. e '.o '.o r- '.o r--1 c', -r "),4 r-4 CO 1 cy CD ul od cn CD cn cc \ 3 ul 1 OD OD ul N. r,.f r-t CO 1 u/ CD OD h, N. r, r. CO 1 ul CD f 1 r-1 1-1 r-1-4 4 13 r-1 r-4 1-4 4 r-1 r-1 r-1 r-1 w-4 1-4 tn ui CO r - e r-1 r-4 r-1 1-1 czt. u1 o c, r, 1 cv 1-4 :t 1/4 1/4JD h. r. 1,f u) 1 r-4 141 1-4 r. 4 N. r, ul vd Cr) -1- -f 1 1 1 1 r1 en cv cv cv CV cv T-4 1-4 CD C. c, od CD u") do M et 141 CD 1 1 Cr\ cv r, od u-) en 1 CD CD CD 11 r. u1 CD CD r-1 r. en cy CD CD u-1 N. un r, 1 1.1- :1-1 1 1 1.f -41* 1 1 1 1 el.4 1 un cd B en.1- en. 1-1, od D CD u1 1 CD 1 el en CD cr) Lin.1 ( CD ") Lr) 9 O9.,7 :f cv cv 1 1 1 r 4 CD CD Ch 3 3 111. CU CU CU ei C1 1 1 CD t.r) trd On CD 1 CO ol -.7 1 Z -1- CD 1 1 1 vd 1 1 u1 Cl CD r-1,t,t U1 dr u1 1-4 C1 T-4 9 r4 1-4 1-4 r-1 r4 r-4 r-4 r-i 1-4 ri r-1 r4 r4 1-4 cn 2 ct) M W r4 :C13 CT3 4-) 4-1 r1 cn ) I) W J5 CO &) ii tto D;). - be >1.,1 1-4 4, 4) gl 4 ffi PO PC : 1-1 M utt i=4 S-1 Z!1, z z ct r, z ZZZ g o o r*,,c1 n1 Q.) 4-) 4.),n cn cd res 22 22 22 22
- 31 - r, ey 1-1 ud em 1 ey eq 1 CD C) CD CD un Len CD CD CD CD ul en mt 1 CD CD r, oy o. 1 oy ml- 1 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD CN,4D V) CN V),f VD C) VD 1.,1«/ 1 1 1 1 1 on 1 CN VD VD, VD CN / VD VD CD u1 u, ud CD CD 4,1 1 1-4 1.. r-1 1 1 1 CD CD CD CD CD CD CD CD CD CD cd CD CD en cd on CN ul u1 ul 1'CD CD CD 1. CD 1 CD ce, u1 CD oo, en CD -1-1 1 en ey -t,t 1 1 en cm en en en en un CD un C)... 4`, c) 1 4 1 N,t CN OD 5. CD on ud on ui un mt en en O1, ten crn O1 1 un 1 un r, co CD CO 111 u1 1 e. az, e. r-1 N r-4 tn CO r, 1 on u-).. od C1 %. r-4 1-4 4 un oo CO r-f CrN cv T-4 CD VD Ul md, VD VD ud, VD VD VD VD ul ul ul CD rci Q U.,11 Ul :1- U1 U1 ul vold %.1D. 1 CO CN, 4 CD 1-1 CD r,... r-1 r-1 1-1 4--1 N 1-1 4.-4 4-1 4.-1 ey ey esi ey,-i, VD VD VD r-1 r-4 VD U1 VD CD cel 1/4 ey vd C.4 rn oo esj. co oo VD 1-4,4 4,1 «U1 r-4 4", L41,f e, es.1 eg em en a) CD,f VD U1 CN r--i 1-1 oo r, oo 4-1 ' r, cy 4 t-4,.1 1-4 ud wd mt ul. r-1 r-1 rq CD cel CD CD CD 4-1 1,t 1 oo oo ey eq up On en en en 1 1 ul u, OD9Q Q :t 1 mt co en en C) 1 en en en 1 CD ul cd CD CD u1. 1:1 Ch 1 CD on cd... CD C) ud un - f en en oi 1 CD ul cn CD CD ud un VD 1--1 1-1 4 VD CD r", k.r) o o O Cr on rn on rn on :t 1 on CD 1-4,t 1. 1 1 1 / on n eq mo ey,t U1 4 111 CM r I r I 1-1 r I 1-1 r I.) eq r, oo eq CN ul VD ud Li) 4-1 4-4 ev. i1 T4 1-4 r.4 14-1,4 å Maatalous-.r? El ao 4) 41) :CC1 g P QIffl W.4 P..1 P4 P.4 P1.1 ZZZZZ.1 ZZZ o,f r-1 4 o o N. 4-4 rd 4. ) r`, CCIOQCJGJ cs 1).. N4 <4 CC
- 32 - C1 noo en ei cv 1. en Ch r. CO L.o fl 1 ')m 4 4 1 4.4 cv U-1 CD....,f Ln r, cy 4 1-1 r-1 1-1 4 N. CD C) CD CD CD r-1 Ch CN 1-1 Ul 1-1 CD CD CD CD CD C) r-1 CO Ln Ln 9 Cri Lin en CD un oo el CN CO 1-4 1 4 / 1 Cl Ul Ul OD Ul o o CD,t Ch 4 el rn eq en cv un en L:) tn cjco e o. o 1 Cr).1'.1- r-1 1-1 4 4 r-1 Cr) Ln -1 -f Ln Ln o " -. r, Lin el cd un 1-1 U1 1 r-1 CO Ul CD 1 CD.. en un en CD 4 4 1 1-1 2 co L(, cjo Cer) 1 CO Cr) Cflc'4 - Ln o Ln cv CD co r-1 CD CD Ln,t r,- N. O Lin GO N. cc CD Ln Ln OD CN,t CD r, O1,f Ln N. In C) CZ,,Ln co cv k. 1-1 1-1 OD CN r, 4. %-1CN r-1 r-i 4 r-1 4 4 1-1 4 1 1 r, Ln 1. IV cv r-1 1-4 4 r-1 Lf, Ln N.... oo r, LtLt 4.1- Ln 1/44. 1 1 4 141 CD,f CD rs... cv en cv cd 3 en r-r [Nl c"1.'-4 4 CD cv od CO 1 1-4 CN o o. 9 T.1 r-1 4 r--1 1-4 r-4 1-1 r-1 1-4 r-1 1 OD a) CN o ev r-.1 1-4 cl;) oo 4 4 4 r-1 in cv o 1 1 1 1 On CO 1 e C1 4 cv c I 4 1 Ch 1 1 /41) Lr) c) - r, r..1 cn CD CD CD un un 1-1 1 1 CD 1 CN CN.f.t,f 1 1 en CO...1" o r c Lt1 F-4 C'1 CO cr, C Cfl rn N..1" cfl rn Z CO 1/ 4. cr) -1- Ln Lo CO cs,1 L.o 8 1-1 r-1 1-1 1-1 1-1 1-1 r-1 1-1 r-1 e-j 1 Cr) 1-1 1 r-1 r-1 1-1 r-1 2 o r-1 r1 W W :) 4.1 4-1 r -) cw W cl W._.,-. 61 44 >1 ca M 6. W b. W b.r..) rj ri Z Z U, -, 4r Z.r.4 `5' ;.1.,-, 4_. r..e Q 1.P.1 P-1 P-: 1 P-1 P-i,ZZZZ,7?- -. ml G-1 Iii P-1 cidzzz :24 ut1 cl 44,-1.,-)ZZ Z.Z 61 -..i,--i co ri.. r, cl),j=1 C> CU,1:7 c) - 4. cl 4 u - cu 1 4-1 C.1 rl r-1 r-1 ril E-1 >1 P-1 E--1 Q