ELINTARVIKKEET OSANA BIOTALOUTTA SUOMEN KASVUN LÄHTEENÄ; JUHA KURKINEN
Omasta taustastani Ex-lakiasiainjohtaja ja ex-varakonsernijohtaja Cultor Oyj Ex-lakiasiainjohtaja Danisco AS/maajohtaja Suomi Rastor Oy:n ja Mecrastor Oy:n Tj/Hall. pj. 2003 2015/16 Kansallisen bisnesenkelijärjestön FiBAN:in perustajia, expuheenjohtaja, kunniajäsen (FiBAN valittiin v. 2012 ja 2014 vuoden bisnenkeliverkostoksi Euroopassa/jäsenten kohdeyrityksiin syntynyt viidessä vuodessa 13.000 uutta työpaikkaa) Bisnesenkeli mm. Nordic Koivu Oy:n hallituksen pj./j. 2006 -
Taustat ja teemat 1. Bisnesenkelin rooli ja odotukset; FiBAN 2. Hallitusohjelma; Biotalous, tavoitteet ja kärkihankkeet 3. Elintarvikkeiden biotaloushistoriaa sijoittajanäkökulmasta 4. Elintarvikkeiden biotalousnykypäivää/tulevaisuutta sijoittajanäkökulmasta
Bisnesenkelisijoittaminen Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta listaamattomaan, potentiaaliseen kasvuyritykseen. Osaamista Verkostoja Pääomaa Suurempi ajankäyttö ja osallistuminen Vähäisempi ajankäyttö ja osallistuminen
Miksi sijoittaa kasvuyrityksiin? Suomen talouden ja työllisyyden tukeminen Kasvuyritykset luovat 50-80 % kaikista uusista työpaikoista Konkreettinen tapa edistää potentiaalisen kasvuyrityksen menestymismahdollisuuksia ja luoda työpaikkoja Innostava ja jännittävä työ Nälkäisiä, innokkaita, fiksuja ja maailmaa nähneitä nuoria yrittäjiä Kasvuyrityksiä teknologisen ja kaupallisen kehityksen kärjessä Riskipeliä, vain 10 % menestyy hyvin (sijoittajan vaikutusmahdollisuus) Korkeat tuottomahdollisuudet Parhailla kohteilla 50-60% vuotuinen sisäinen korko (IRR) Koko salkulle jopa 20-30% vuotuinen sisäinen korko
Tuotto-odotukset/historiallinen tuotto hajautetussa bisnesenkelisalkussa Bisnesenkelisijoituksen sisäinen korko (IRR) % tehdyistä sijoituksista/ % tuotoista Iso-Britannia 22 % Iso-Britannia: 9 % tehdyistä sijoituksista/ 80 % tuotoista Yhdysvallat 27 % Yhdysvallat: 7 % tehdyistä sijoituksista/ 75 % tuotoista
FIBAN v. 2014 +450 hyväksyttyä bisnesenkelijäsentä +21M bisnesenkelit sijoittivat 238 yritykseen +140 bisnesenkelitilaisuutta +500 potentiaalista sijoituskohdetta
BISNESENKELIAKTIIVISUUS 2014 Toimialat joihin sijoitettu 2014 2013 2012 ICT 13% 21% 47 % Healthcare / MedTech 5% 19% 8 % Manufacturing 3% 11% 6 % Retail and distribution 5% 9% 5 % Finance and business services 4% 9% 6 % Creative industries 3% 4% 4 % Logistics and transport 1% 4% 3 % Mobile 21% 3% 10 % Environment and CleanTech 14% 2% 6 % Biotech and life sciences 3% 2% 1 % Energy 1% 2% 2 % Other 14% 12% 5 % Unknown 13% 1% 19 5 2016 FiBAN ry Mobiilitoimiala kasvoi, syynä mobiilipelien osuus (17%). Sijoitukset vihreän toimialan ja cleantech-yrityksiin kasvoi yli 10%. Terveysteknologiasijoitukset pienenivät, syynä isojen sijoitusten pienempi määrä. Bisnesenkelit tekevät sijoitukset kaikille toimialoille.
BISNESENKELIAKTIIVISUUS 2014 Sijoituskohteissa luodut työpaikat vuoden 2014 aikana Kohdeyritysten työpaikkojen määrän kasvu Näissä kohdeyrityksissä työpaikkoja yhteensä vuoden 2013 lopussa 2014 2013 n. 1200 n. 1000 työpaikkaa (kasvu 19%) n. 7000 n. 6400 Yli 1000 työpaikkaa luotiin yhden vuoden aikana. Startupsijoittaminen on konkreettinen ja tehokas tapa luoda työpaikkoja. 19 5 2016 FiBAN ry
Hallitusohjelma; Biotalous, tavoitteet ja kärkihankkeet Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kärkihankkeita mm.: (2) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä (4) Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä (1) Tavoite Puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan. Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä. Kuvaus Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Käynnistetään biotalouden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä pilot- ja demo-ohjelma, vauhditetaan kokeiluja ja kaupallistumista.
Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä (2) Päätoimet 1.Nopeutetaan sukupolvenvaihdoksia ja parannetaan metsätilarakennetta verotuksen keinoin 2.Kehitetään metsätietojärjestelmä ja sähköisiä palveluita 3.Puurakentamista edistetään säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla 4.Metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen 5.Biotalouden tutkimus- ja innovaatio- sekä pilot- ja demo-ohjelmat
Toimenpide 2: Kehitetään biotalouden uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja Jatketaan kansallisen biotalousstrategian toteuttamista. Saavutettu kehitys ja strategian päivitystarve arvioidaan. Arvio 09/2016. Suunnataan julkista tutkimus- ja innovaatiorahoitusta biotaloussektorille. Avainalueilla luodaan nykyistä yhtenäisemmät ja julkiset rahoittajaorganisaatiot paremmin yhdistävät toimintamallit. Avainalueilla (esim. uudet biopolttoaineet ja -tuotteet, uusiutuva energia, biomateriaalit ja -kemikaalit, puurakentaminen, puutuoteteollisuus) luodaan nykyistä yhtenäisemmät ja julkiset rahoittajaorganisaatiot paremmin yhdistävät toimintamallit. Kehittämishankkeissa hyödynnetään myös korkeakoulujen sekä sektoritutkimuslaitosten osaaminen ja infrastruktuuri. Valmis 12/2018. Tunnistetaan aikaisemman tutkimuksen (erityisesti biotaloussektorin SHOKien) lupaavimmat tulokset ja määritetään yhdessä yritysten sekä julkisten rahoittajatahojen kanssa näiden jatkokehittämisen tarvitsemat toimenpiteet hyödyntäen esimerkiksi Tekesin Research Benefit -rahoitusmallia. Valmis 12/2018. Kärkihankerahoitus 2016: 7,0 milj. euroa 2017: 12,0 milj. euroa 2018: 13,0 milj. euroa Yhteensä: 32,0 milj. euroa
4 Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun Tavoite Maatalouden kannattavuus on parantunut ja maatilojen maksuvalmiutta on vahvistettu. Hallituskaudelle ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Puhtaiden elintarvikkeidemme sekä kala- ja vesivarojen kotimaista käyttöä ja vientiä edistetään. Kuvaus Turvataan ruoantuotannon ja maatalouden rakennekehityksen edellytykset. Parannetaan elintarvikeketjun toimijoiden toiminta-mahdollisuuksia ja kilpailukykyä purkamalla normeja. Edistetään vesi- ja kalavaroihin perustuvan liiketoiminnan kasvua sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman toimenpitein. Päätoimet 1.Maatilatalouden kehittämisrahastoon lisärahoitus maatalouden investointeihin 2.Sujuvoitetaan lupa- ja ilmoitusmenettelyjä sekä puretaan normeja 3.Luodaan edellytyksiä elintarvikkeiden ja osaamisen viennille sekä lisätään elintarvikeketjun yhteistyötä ja osaamista 4.Valmistellaan ja toteutetaan sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma
Toimenpide 2: Avataan vientimarkkinoita suomalaisille elintarvikkeille Elintarvikesektorilla avataan uusia vientikanavia ja edistetään markkinoille pääsyä parantamalla pkyritysten vientiosaamista ja käynnistämällä uusia markkinoillepääsyhankkeita. Huomiota kiinnitetään kohdemaan edellyttämiin viranomaisselvityksiin ja -tarkastuksiin sekä vientihankkeisiin liittyviin neuvotteluprosesseihin ja valvontamenettelyihin. Venäjän ja Kiinan viennin turvaamiseksi perustetut vientivalvontajärjestelmät on käynnistetty 1/2016 (valmis 12/2016). Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaan ja vientiosaamisen parantamiseen liittyvän hankkeen arvioidaan käynnistyvän 5/2016 (valmis 12/2018). Markkinoillepääsyn edistämishankkeen arvioidaan käynnistyvän 6/2016 (hankkeet valmistuvat 12/2017 12/2018). Valtioneuvoston periaatepäätös ympäristön kannalta hyvien viljelytapojen ja eläinten hyvinvointia edistävien kasvatusmenetelmien suosimisesta julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa. Valmis 8/2016. Kärkihankerahoitus 2016: 1,0 milj. euroa 2017: 2,5 milj. euroa 2018: 1,5 milj. euroa Yhteensä: 5,0 milj. euroa
Elintarvikkeiden biotaloushistoriaa sijoittajanäkökulmasta Suljettu talous ja valtion kustannusten perusteella määrittelemät hinnat parhaimmillaan mahdollistivat uniikkia kehitystyötä: sokerin puhdistaminen ei pitkässä juoksussa kestävää toimintaa >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Ksylitoli: markkina v. 2020 yli miljardi dollaria (ennuste); Betaiini: markkina v. 2020 yli 3 miljardia dollaria (ennuste); Kiteinen fruktoosi
Elintarvikkeiden biotaloushistoriaa sijoittajanäkökulmasta (2) Valtio mahdollisti sisäisen start-up yrittäjyyden hyvin perinteisen toiminnan sisällä>>>>>>>>>>>>>> suomalaisista kasveista erotettiin niche-ainesosia, joiden käyttötarkoitusta ei aina edes aluksi tiedetty Niche-ainesosat ovat kasvaneet miljardibisneksiksi vrt. kantorahatulot puutoimituksista miljardeja maksaviin tehtaisiin!
Elintarvikkeiden biotalousnykypäivää/ tulevaisuutta sijoittajanäkökulmasta Hallitusohjelman biotalouden kärkihankkeet lähtevät perinteisistä näkökulmista.. Elintarvikkeiden biotaloushistorian uusia näkökulmia?? Vanhoista raaka-aineista uusia käyttötarkoituksia Tunnetuilla tekniikoilla hyödyntämään pohjoisen luontomme erottavia ominaisuuksia
Case: Puuvedet (1) Kookosvesi kasvanut 10 vuodessa lähes nollasta yli miljardin dollarin maailman markkinaksi Koivunmahlaa kutsutaan elämän vedeksi. Se on kivennäis- ja hivenaineiden luonnollinen lähde (Me naiset lehti 2/2015) ja jatkaa: Oletko juuri ladannut jääkaapin hyllylle kaktus- tai kookosvettä sekä aloe vera -juomia? Unohda, ne ovat maailmalla jo so last season! Amerikkalaiset ja englantilaiset terveyspiirit vannovat nyt koivunmahlan nimeen, se on terveysjuomarintaman muodikkain ihmeaine. Luomuna tuotetun koivujuoman kehutaan sisältävän elektrolyyttejä, mineraaleja ja ravintoaineita jos jonkin vaivan hoitoon. Koivunmahlajuomaan hurahtaneet uskovat aineen auttavan korkeasta kolesterolista kärsiviä sekä kuivan ihon tai hilseen kanssa kamppailevia. Sen väitetään parantavan flunssasta, torppaavan selluliitin muodostumista sekä puhdistavan elimistöä ja näin tukevan muun muassa munuaisten ja maksan toimintaa. Aineenvaihdunnan kiihdyttäjänä se on hyvä tuki laihduttajalle. Juoman luvataan myös helpottavan koivun siitepölyallergiasta kärsivien oloa. Vaahtera- ja koivuvedet(mahlat) voivat viedä merkittävän osan puuvesien 2 miljardin dollarin markkinasta vuoteen 2025 mennessä (New Nutrition Business)
Case: Puuvedet (2) Suomen vahvuudet: Luotettava toimintaympäristö, puhdas luonto ja puhtaat prosessit Mahdollisuudet erilaisiin puuvesipohjaisiin juomiin: marjat, hedelmät Kehittämismahdollisuudet: viedäänkö bulkkina vai jatkojalostetaanko myös täällä? Puuvedet biotalouden kärkihankkeeksi? Suomalainen suurmetsänomistaja Tornator on jo osaltaan vahvasti panostamassa tähän alueeseen yhteistyössä Nordic Koivun kanssa! Bisnesenkelinäkökulmasta mielenkiintoisia elementtejä: voimakas kasvuvaihe alkanut, mahdollisuudet hyviin tuottoihin.
Case: Marjanviljelyn mahdollisuudet (1) Marjanviljely on kehittymässä myös kotimaan mittakaavassa tarkasteltuna Keski-Euroopassa yleisesti käytetyt viljelymenetelmät ovat yleistymässä myös Suomessa, tällä hetkellä suosiotaan kasvattaa kausihuoneviljely Seuraava askel kasvihuoneet, tulevaisuudessa kasvatuskontit/kasvitehtaat? Hyötyjä tuotannon tehostuminen, laadunhallinnan ja tuotantovarmuuden parantuminen Markkinoilla paljon kehityspotentiaalia myös Suomen rajojen sisällä (tuotteistaminen, markkinointi, tuoteinnovaatiot) Suomalaiset marjat sopivat ominaisuuksiltaan täydellisesti terveyttä ja hyvinvointia korostavaan kulutustrendiin niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Case: Marjanviljelyn mahdollisuudet (2) Suomen olosuhteet tarjoavat kilpailuetuja marjantuotannossa Yksi kiistattomimmista eduista on valon määrä makeus mansikkaan tulee auringon valosta. Yötön yö tarjoaa valoa ja makeutta Suomessa monia muita maita enemmän. Toinen kilpailuvaltti on puhtaus. Suomessa on paitsi puhdas luonto, myös kansainvälisesti vertailtuna tarkasti säädellyt vaatimukset viljelyssä, joita myös noudatetaan. Voidaan luottaa, että tuotteet ovat turvallisia ja terveellisiä Suomalaisen mansikan erityisominaisuus - mansikoita ei tarvitse huuhdella ennen syömistä! Tuoremarjojen vienti Toistaiseksi viljeltyjen marjojen vientipotentiaalia on hyödynnetty erittäin vähän. Suomen marjavienti on n. 8 miljoonaa kiloa vuodessa, mutta vientiin menevät marjat ovat lähes poikkeuksetta luonnonmarjoja (mustikkaa, puolukkaa, lakkaa). Esim. kesällä 2014 on tehty tuoremansikan vientikokeilu Pietariin. Pietarilaisten premium-tason ruokakauppojen asiakkaat arvostivat tuotteen suomalaisuutta (=puhtautta, turvallisuutta, laatua) ja makua Marjajalosteet Suomalaisista viljellyistä marjoista tuotetaan myös korkealaatuisia marjajalosteita, joiden vientipotentiaali on suuri.
Loppupäätelmiä Suomella on erinomainen historia Suomen ja Suomen luonnon erityispiirteisiin perustuvien niche-elintarvikkeiden keksimisestä ja skaalauttamisesta oman aikakautensa kärkihankemetodiikalla Hallitusohjelman biotalouden kärkihankkeisiin pitäisikin nyt saada tähän sektoriin laajasti kohdistuva kärkihanke: voidaan täysin realistisesti puhua miljardien eurojen markkinoista ja liiketoimintamahdollisuuksista; Huom. tässä esityksessä esitellyt tapaukset eivät ole mikään tyhjentävä luettelo, monia muita mahdollisuuksia löytyy ja on ollut julkisuudessa näyttävästikin esillä (esim. pakurin käyttö juomissa)>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> SUOMALAISEN POHJOISEN LUONNON POIKKEUKSELLISET OMINAISUUDET! Sijoittajanäkökulmasta kohteet ovat myös mielenkiintoisia suhteessa riskiin suuren kasvumahdollisuuden (=tuottojen) takia.