Hallituksen biotalouden kärkihankkeet. Veli-Pekka Reskola MMM TAMPERE BIOTALOUDEN TEEMASEMINAARI

Transkriptio

1 Hallituksen biotalouden kärkihankkeet Veli-Pekka Reskola MMM TAMPERE BIOTALOUDEN TEEMASEMINAARI

2 Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen talous Työllisyys ja kilpailukyky Osaaminen ja koulutus Hyvinvointi ja terveys Biotalous ja puhtaat ratkaisut Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen Rakennepoliittiset uudistukset EU-linjaus Pääministeri Sipilän hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Sisä- ja oikeusasiat sekä maahanmuuttopoliittinen linjaus

3 Talouden uusi aalto = paradigman muutos BKT Hyvinvointi Elinikä Fossiilitalous Luontaistalous Bioyhteiskunta. Seuraava suuri kehitysaalto tietoyhteiskunnan jälkeen. Mittavat vaikutukset ihmiseen itseensä, hänen ravintoonsa, ympäristöön ja teollisiin prosesseihin. Mika Mannermaa 2004

4 Strategiset päämäärät Toimeenpano ja seuranta Suomen biotalousstrategia 1. KILPAILUKYKYINEN BIOTALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. UUTTA LIIKETOIMINTAA BIOTALOUDESTA 3. VAHVA OSAAMISPERUSTA BIOTALOUDELLE 4. BIOMASSOJEN KÄYTETTÄVYYS JA KESTÄVYYS Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta

5 PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ

6 Hallituksen kärkihanke: Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kymmenen vuoden strateginen tavoite: Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaikkoja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan.

7 Hallituskauden tavoitteet: Ilmastotavoitteet 2020 saavutetaan jo tällä vaalikaudella Fossiilista tuontienergiaa korvataan puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella Uusia työpaikkoja syntyy cleantech -yritysten kasvun, luonnonvarojen kestävän käytön, maaseudun yrittäjyyden ja kiertotalouden avulla ympäristön suojelusta tinkimättä Ruuantuotannon kannattavuus nousee ja kauppatase parantunut 500 miljoonalla eurolla Hallinnollista taakkaa kevennetään uudistumisen vauhdittamiseksi

8 Kärkihankkeet: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon Suomalainen ruuantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin

9 Kärkihankepanostukset Työllisyys Biotalous Osaaminen Hyvinvointi Digitalisaatio, ja ja puhtaat ja ja kokeilut kilpailukyky ratkaisut koulutus terveys ja normit 170 milj. euroa 300 milj. euroa 300 milj. euroa 130 milj. euroa 100 milj. euroa 9

10 Biotalous- ja puhtaat ratkaisut Kärkihankkeet ja niiden sisältämät toimenpiteet KH1: Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Valmistellaan vuoteen 2030 tähtäävä energia- ja ilmastostrategia ja siihen liittyvät toimet, jolla toimeenpannaan hallitusohjelman tavoitteet sekä EU:n asettamat velvoitteet 100 M KH2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä 13 M Kehitetään biotalouden uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja 32 M Vauhditetaan biotalouden uusien innovaatioiden käyttöönottoa kokeiluhankkeilla ja innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla 5 M KH3: Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon Valmistellaan kierrätystä edistävää sääntelyä ja ratkaisuja 1 M Lisätään ravinteiden kierrätystä ja tehostetaan toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi 34 M Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus- ja kokeiluohjelma, materiaalitehokas maa-aineshuolto 5 M KH4. Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase nousuun Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi 90 M Avataan vientimarkkinoita suomalaisille elintarvikkeille 5 M Veteen liittyvien elinkeinojen ja osaamisen avulla (sininen biotalous) lisätään kestävää kasvua. 5 M KH5. Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinoin Vauhditetaan luonto- ja virkistysmatkailua Perustetaan kansallispuisto Suomen 100-vuotisjuhlavuonna M Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen 7 M 10

11 KH1. Hiiletön, puhdas, uusiutuva energia KH2. Uudet metsätuotteet KH3. Kiertotalous ja vesistöt KH4. Ruoantuotanto ja sininen biotalous KH5. Luontopolitiikka LVM OKM Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmä Biotalouspaneeli Cleantech-paneeli Kansliapäällikköryhmä (TEM, MMM, YM) Sihteeristö (TEM, MMM, YM) Suomen biotalousstrategia Valtioneuvoston cleantech-strategia VNK TEAS-hankkeet

12 Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan, lisätään ja jalostusarvoa kasvatetaan. Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä. KUVAUS: Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä. Metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Käynnistetään biotalouden tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä pilot- ja demo-ohjelma, vauhditetaan kokeiluja ja kaupallistumista. PÄÄTOIMENPITEET: 1. Nopeutetaan sukupolvenvaihdoksia ja parannetaan metsätilarakennetta verotuksen keinoin 2. Kehitetään metsätietojärjestelmä ja sähköisiä palveluita 3. Puurakentamista edistetään säädöksiä ja rakentamismääräyksiä purkamalla 4. Metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen 5. Biotalouden tutkimus- ja innovaatio- sekä pilot- ja demo-ohjelmat

13 Metsäteollisuuden investointien ja mekaanisen metsäteollisuuden edistäminen Ylläpidetään listaa suunnitteilla olevista biojalostamoista mm EFSIrahoituksen hyödyntämisen näkökulmasta ja käydään aktiivista keskustelua investointihankkeiden vetäjien kanssa, kytkien heitä mm. relevanttien julkisten toimijoiden kanssa Yhteistyön tiivistäminen MMM:n ja TEM:in kesken alueellisten rahoitusinstrumenttien paremmasta hyödyntämisessä kärkihankkeisiin Sahojen vientiohjelman avulla saatu hyviä tuloksia Kiinan markkinoilla (myynnin kasvu +87 % v 2015) Puukouluihin liittyvä hankekilpailu valmisteilla Biojalostamokilpailulle mietitty myös jatkoa, mutta toteutuuko osana EOSin energiatukipakettia? Puutteena puurakentamisen edistäjäresurssi

14 Wood from Finland vientiohjelma Vuonna 2015 Suomen sahatavaran vienti Kiinaan oli m3 Vuonna 2014 vienti Kiinaan oli m3. Kasvua 60 % Wood from Finland ohjelman sahat kasvattivat toimituksiaan Kiinaan 87 %, joten muiden suomalaisten kasvu jäi haarukkaan % => WfF-sahojen vientiosuus ylittänyt 50 % Kiinan viennistämme. Dongguangissa huonekalujen raaka-ainemessut , oma seminaari/b2b-tapahtuma. Peking osana min Tiilikaisen businessdelegaatiota, oma seminaari/b2b-tapahtuma. Työn alla muita kohdemaita: Iran, Vietnam, Keski-Afrikka (Kenia).

15 Viennin edistäminen Käynnistetty ja jatkettu Finpron kanssa kasvuohjelmia sekä bio- että cleantech-sektoreilla: Sahatavara (Wood from Finland) Bio- ja jätteistä energiaa Agroteknologia Innovatiiviset biotuotteet Kaivosteknologia Cleantech Finland Beautiful Beijing Pakkausteollisuus (valmisteilla) Lisäksi MMM/TEM yhteistyössä yhdessä iso ohjelma koskien vesiosaamista, joka TEMin osalta integroitu osaksi Cleantech Finland-ohjelmaa

16 Tutkimuksesta demonstraatioihin 1/2 Suunnataan julkista tutkimus ja innovaatiorahoitusta biotaloussektorille, Tekesille 32 M panostus Tekesin ohjelmakokonaisuus on koottu ja haut käynnissä / aukeamassa

17 Tutkimuksesta demonstraatioihin 2/2 Tehty VTT:llä selvitys bio-ja kiertotalouden pilotointiympäristöistä Kasvatetaan VTT:n Bioruukki kansainvälisesti merkittäväksi biotalouden uusien teknologioiden tutkimus ja testausympäristöksi, VTT:n Bioruukin kaasutus- ja pyrolyysilaitteistot ovat käytössä, VTT:lle 5 M panostus Luodaan nykyistä yhtenäisemmät ja julkiset rahoittajaorganisaatiot paremmin yhdistävät toimintamallit, esim. Tekesin ja Finnveran yhteinen pilot ja demo hankkeiden rahoitusohjelma Tunnistetaan aikaisemman tutkimuksen (erityisesti biotaloussektorin SHOKien) lupaavimmat tulokset ja määritetään yhdessä yritysten sekä julkisten rahoittajatahojen kanssa näiden jatkokehittämisen tarvitsemat toimenpiteet Toteutetaan pilot-, demonstraatio- ja referenssihankkeita avaintoimijoiden (kunnat, yritykset, rahoittajat, tutkimusosapuolet) ohjelmina ja hankkeina Vauhditetaan biotaloussektorin kokeiluhankkeiden käynnistymistä mm. hyödyntämällä EU:n strategisen investointirahaston (EFSI) rahoitusmahdollisuudet.

18 Muita toimenpiteitä Kansallisen biotalousstrategian toteuttaminen jatkuu. Saavutettu kehitys arvioidaan keväällä ja kesällä 2016 Biotalouden kokeiluhankkeiden lupa ja muita viranomaismenettelyjä sujuvoitetaan Lisätään kysyntää biotaloussektorin tuotteille ja palveluille hyödyntämällä hallitusohjelman 5 % tavoitetta innovatiivisille julkisille hankinnoille.

19 PUU LIIKKEELLE JA UUSIA TUOTTEITA METSÄSTÄ Metsätieto ja sähköiset palvelu

20 Metsätieto ja sähköiset palvelu Biotalous ja puhtaat ratkaisut Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä Toimenpide 1: Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä Puun tarjontaa lisätään kestävästi: 1. Kehitetään metsänomistusrakennetta ja edistetään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. 2. Tehostetaan metsävaratietojen hyödyntämistä ja kehitetään metsänomistajille ja toimijoille suunnattuja sähköisiä palveluita. 3. Edistetään puun käyttöä rakentamisessa uudistamalla puurakentamista koskevia määräyksiä. 4. Edistetään metsäteollisuuden investointeja ja vauhditetaan erityisesti mekaanisen metsäteollisuuden uuden liiketoiminnan ja korkean jalostusarvon tuotteiden kehittämistä

21 Lähde: Metsätieto Kehittämissuunnitelma

22 Metsätieto ja sähköiset palvelut 1. Metsätietolain muutos Hallituksen esitys 5/ Kehittämishanke Metsätieto 2020 esiselvitys: Tavoitetila ja kehittämissuunnitelma valmistunut 12/2015 Rahoitus (mom ) yhteensä 13 milj. vuosille Osa rahoituksesta SMK:lle ja LUKE:lle Hankehaku kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi 12/2015 1/2016 Rahoituspäätökset 2-3/2016 Hankkeiden toteuttaminen

23 Kehittämishanke 1/3 1. Lainsäädännön kehittäminen (MMM) 2. Metsäkoneiden mittaaman tiedon hyödyntäminen 1. Metsäkonetiedon välitys keskitettyyn tietokantaan, kehittäminen ja tietokantasovelluspilotti (Metsäteho, HY, MML, TTY) 2. Metsävaratiedon ajantasaistus hakkuukonetiedolla (SMK) 3. Olosuhdetieto mukaan metsätietoon (LUKE, Metsäteho, Arbonaut, ISY, HY, GTK) 4. Metsäkonetieto puustotulkinnan apuaineistona (HY, VTT, Arbonaut, Metsäteho) 3. Tiedon jakelun kehittäminen 1. Seuraavan sukupolven palvelualustan kehittäminen metsätiedon jakeluun (Metsäteho, TTY, VTT) 2. Suomen metsäkeskuksen rajapintojen kehittäminen (SMK) 3. Metsään.fi -palvelun kehittäminen (SMK) 4. VMI:n tuloslaskentapalvelu (LUKE)

24 Kehittämishanke 2/3 4. Metsien inventoinnin kustannus-hyöty-analyysi (hankehaku, ei toistaiseksi rahoitusta) 5. Standardointi (Tapio/SMK) 6. Tiedon laadun parantaminen 1. Automaattisesti tuotetun runkolukusarjan parantaminen (SMK) 2. Puuston laatutunnukset (HY, ISY, LUKE, MML, Metsäteho, Arbonaut) 3. Puulajitulkinnan kehittäminen ja lähtötiedon keruun tehostaminen monikanavakeilauksella (SMK) 4. Metsävaratiedon ajantasaistus satelliittikuviin perustuva muutostulkinta (VTT, LUKE, SMK, SYKE, Satellio) 5. Taimikoiden tiedonkeruun kehittäminen (ISY, HY, MML, LUKE, VTT) 6. Omavalvonta ja joukkoistettu tiedonkeruu (SMK) 7. Nykypuuston runkomuotoa kuvaava tilavuuden laskenta (LUKE, ei toistaiseksi rahoitusta)

25 Kehittämishanke 3/3 7. VMI:n tehostaminen kaukokartoituksen käyttöä lisäämällä (LUKE) 8. Hallinnonalojen välinen yhteistyö 1. Tietotuotteita metsävaratiedosta (SMK) 2. Kaava-aineistojen saatavuus (SMK) 3. Ympäristötiedon parempi saatavuus (SMK) 4. Kansallinen maastotietokanta (MML) 5. Työvälineitä kaavojen vaikutusten arviointiin (LUKE) 6. Yksityistietietojärjestelmä (hankehaku 2017) 7. Kansallinen ilmakuvausohjelma (MML)

26 Vaikuttavuustavoitteet Vaikuttaa osaltaan puun liikkeelle tavoitteen toteutumisessa Seuraavan sukupolven metsätietojen hyötypotentiaali puuhuollossa ja raakaaineen käytössä on varovaisten arvioiden mukaan vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tulevat sähköisiin palveluihin, tietojärjestelmiin sekä kone- ja laitevalmistukseen liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet. Hyödyt kohdistuvat pääasiassa yksityiselle sektorille toiminnan tehostumisen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien kautta. Maanomistajien sähköinen asiointi paranee. Ajantasainen metsätieto tehostaa esimerkiksi töiden suunnittelua ja vähentää maastotyötä, sekä innostaa metsänomistajia käyttämään metsiään mikä parantaa puun markkinoille tuloa. Se vaikuttaa lisääntyneiden hakkuiden ja puun jalostuksen kautta valtion saamiin verotuloihin

27 Ohjausryhmä Juha S. Niemelä, maa- ja metsätalousministeriö (pj.) Marja Kokkonen, maa- ja metsätalousministeriö Kirsti Vallinheimo, valtiovarainministeriö Maarit Loiskekoski, ympäristöministeriö Anna Rakemaa, Suomen metsäkeskus Taneli Kolström, Luonnonvarakeskus Juha Vilhomaa, Maanmittauslaitos Riitta Teiniranta, Suomen ympäristökeskus Markus Lassheikki, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry Anu Islander, Metsäteollisuus ry Aapo Palonen, METO Metsäalan Yrittäjät ry Markus Holopainen, Helsingin yliopisto Jarmo Hämäläinen, Metsäteho Eija Vallius, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys Hannu Lehtonen, Metsähallitus Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriö (siht.) Ohjausryhmän tehtävänä on seurata hankkeen toteutumista ja auttaa maa- ja metsätalousministeriötä hankkeen suuntaamisessa

28 Lisätietoa

29 Yhteyshenkilöitä: Uudet puutuotteet: Mika Aalto (TEM) Reima Sutinen (TEM) Matti Mäkelä (MMM) Metsätieto ja sähköiset palvelut: Niina Rissanen (MMM)