Maarit Karhula (esittää Tiina Suomela-Markkanen)



Samankaltaiset tiedostot
Kyselylomake kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden seurantaan Kelan järjestämässä kuntoutuksessa

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Avokuntoutuksen toteutus ja kustannukset. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Terveysosasto Kuntoutusryhmä. Uusien vuosiraporttien satoa

Kelan ja palveluntuottajien yhteistyö. Anneli Louhenperä Suunnittelija Palveluntuottajien koulutuspäivät ja

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella STM Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus

Tarjoajat ovat velvollisia lukemaan ja ottamaan huomioon antamassaan tarjouksessa

Kyselylomake kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden seurantaan Kelan järjestämässä kuntoutuksessa

KYSELYTUTKIMUS AVH- JA MS- LAITOSKUNTOUTUKSEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

Harkinnanvaraiset yksilölliset

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Kuntoutuksen uudistukset

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Palveluntuottajien vuosiraportti

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

OTE- Kelan kokeilu-uudet ohjautumisen mallit. Seija Sukula Kuntoutuksen etuuspäällikkö Kela

Kelan kuntoutuspalveluiden ohjautumisen mallit

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

Kelan järjestämä vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

Kelan etäkuntoutus-hanke ( )

Kelan TYP-toiminta KELA

Kuntoutuksen standardien muutokset Yleinen osa. Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutus Anneli Louhenperä Pääsuunnittelija

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

Tuloksellisuuden seuranta. Veli-Matti Vadén

Palveluntuottajien vuosiraportti

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Palveluntuottajien ja Kelan yhteistyö. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö, Kuntoutusryhmä

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Liite S1. Hankkeeseen osallistuvien tahojen yhteystiedot Etelä-Suomen vakuutusalue. Terveydenhuolto

Sisällys MÄÄRÄMUOTOISEN TAULUKKOLASKENTATIEDOSTON OHJE PALVELUNTUOTTAJALLE

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

Lasten perhekuntoutuksen (LAKU-) kehittämishankkeen varsinainen hankevaihe vuosina /2018

INFO. Varautuminen voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Aikuisten reumaa sairastavien kuntouttava hoito. Alueelliset yhteistyökokoukset

Kuntoutuksen tulevaisuuden näkymiä

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö

Ajankohtaista Kelan mielenterveyskuntoutuksesta. AMI-hankkeen päätösseminaari Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Kela, Terveysosasto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

(OPI) Kuntoutujan arvioitilomake

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina /2018

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) Lähettäjä

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Kela ja vaikeavammaisten

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela

Kuntoutuksen vieraankielen tulkkauspalvelujen järjestäminen KUTU-hanke

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen laskuttaminen. Milla Kaitola Suunnittelija, Kuntoutusryhmä

Teknologiasta kuntoutuksen kiitorata

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

Avokuntoutusfoorumi Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Kuntoutuslaitoksen rooli AVHsairastuneen

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit

OPI kurssin sisältö ja toteutus

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Standardit esimiestyön tukena

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Nuorten tilanne haastaa palveluita Seija Sukula Etuuspäällikkö

LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Palveluntuottajan näkökulma: Valmistautuminen uuteen palveluun

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

KELAN VAIKEAVAMMAISTEN KUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKKEEN VAIKUTUKSET

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Kuntoutuksen kehittämishankkeet -kohti uudistettuja kuntoutuspalveluita

Kokemuksia Kelan kuntoutuspalvelujen hankinnoista

Asiakkaan valinnanvapaus kuntoutuksessa

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Kuntoutusryhmä Palveluntuottajan vuosiraportti 2013

LÄÄKÄRI Kyselytutkimus lääkäreille

OPI -kurssit uusi kuntoutuspalvelu käynnistyy. Suunnittelija Irja Kiisseli

Transkriptio:

KAARI-kysely Kyselylomake kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden seurantaan Kelan järjestämässä kuntoutuksessa Maarit Karhula (esittää Tiina Suomela-Markkanen)

KAARI-kyselyn kehittämisprosessin toteuttajat 2012-2015 Vastuututkija: Maarit Karhula( Mikkelin ammattikorkeakoulu, 31.7.2014 asti Tutkimus-ja kehittämiskeskus GeroCenter) Kelan vastuuhenkilöt: Anna-Liisa Salminen, tutkimusosasto ja Riikka Peltonen, kuntoutusryhmä Projektiryhmä kyselyn Kehittämis-ja kokeiluvaiheessa 2012-2014: Kelan terveysosaston kuntoutusryhmästä Riikka Peltonen, Tuulikki Karhu, Seija Sukula, Veli-Matti Vaden, Irja Kiisseli Kelan terveysosaston lääkäriryhmästä Tiina Suomela-Markkanen, Paula Melartja Tanja Laukkala Kelan tutkimusosastolta Anna-Liisa Salminen, Annamari Tuulio-Henriksson ja Ilona Autti- Rämö Ammattikoulu ArcadastaIra Jeglinsky-Kankainen, Validia Kuntoutus Lahdesta Sinikka Peurala sekä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenteristä Maarit Karhula. Kokeiluvaiheessa 2015 Kelasta kehittämisessä mukana: Kelan terveysosaston kuntoutusryhmästä Seija Sukula, Hanna Pakkala, Veli-Matti Vaden, Marjaana Pajunen ja Eija Lehtinen sekä Kelan terveysosaston lääkäriryhmästä Tiina Suomela-Markkanen ja Tanja Laukkala. Lomakkeen siirtämisestä sähköiseen muotoon vastasi Kelan tutkimusosastolta Vesa-Pekka Juutilainen. Tilastollisia analyysejä konsultoi Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitokselta Timo Törmäkangas.

Tarkastelukulmia kuntoutuksen asiakaslähtöisyyteen Oikeudellinen: Hallinnollinen: Asiakastapahtuma: Yhteiskunnan muutos Lainsäädäntö KKRL 566/2005 10 Palvelujen järjestäminen Kela Asiakaslähtöinen työtapa Palveluntuottajat Hyvä kuntoutuskäytäntö

Asiakaslähtöisyyden arviointi Asiakkaalla mahdollisuus vaikuttaa palvelujen kehittämiseen Kokemusasiantuntijat, käyttäjätiimit jne. Asiakaspalautteen kerääminen, asiakasraadit Asiakkaan subjektiivisen kokemuksen arviointi Yksilölliset arviointimenetelmät soveltuvat kuntoutuksen arviointiin Yksilöllisesti täytetty kyselylomake Haastattelut

Asiakaslähtöinen kuntoutus (Sumision 2010; Hautala ym. 2011 jne..) Kumppanuus Jaettu vastuu Valta asiakkaalla/jaettu valta Yhteistyö Luottamuksen rakentaminen Ohjaus ja tiedon välittäminen Valintojen mahdollistaminen Kuuleminen ja kommunikointi Autonomisuuden ja ainutlaatuisuuden hyväksyminen Toivon ylläpitäminen Kunnioittaminen ja arvostaminen Osallistumisen tukeminen Asiakkaan kokemuksen arvostaminen

Kelan Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta -hanke Kyselyn kehittäminen toteutui vuosina 2012-2015 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus: Olemassa olevien menetelmien kartoitus ja soveltuvien menetelmien sisällönanalyysi (Jeglinsky ym 2013) Kehittämis-ja kokeiluvaihe v. 2013-2014 kolme kuntoutujaryhmää: Vaikeavammaisten yksilöllisille laitoskuntoutusjaksoille osallistuvat kuntoutujat TULES-kursseille osallistuvat kuntoutujat Mielenterveyskursseille osallistuvat kuntoutujat 12 palveluntuottajaa Kokeilu neljälle muulle kuntoutujaryhmälle v. 2015 Ammatillinen kuntoutus Perhekuntoutus Terapiat Kuntoutuspsykoterapia

Kehittämis-ja kokeiluvaiheiden tavoitteet ja menetelmät Tavoitteet 1. Arvioida kyselykokonaisuuden soveltuvuutta vastaajaryhmille 2. Arvioida kyselyssä käytettävien arviointimenetelmien psykometrisia ominaisuuksia 3. Kuvata kokeiluihin osallistuneiden kuntoutujien näkemyksiä asiakaslähtöisyyden toteutumisesta kuntoutusprosessin aikana Menetelmät 1. Kuntoutujien näkemykset kyselyn ymmärrettävyydestä ja tarkoituksenmukaisuudesta (kognitiivinen haastattelu) sekä palveluntuottajien näkemykset kyselyn soveltuvuudesta 2. Tilastolliset analyysit (konfirmatorinenfaktorianalyysi, osioanalyysi, korrelaatioiden tarkastelu, cronbachin alfa) 3. Tilastolliset analyysit (prosentuaaliset jakaumat, keskiarvot ja varianssianalyysit)

Kehittämis-ja kokeiluvaihe v. 2013-2014: Kokeilussa kaksi arviointimenetelmää sekä lisäkysymykset Kolme kuntoutujaryhmää: Vaikeavammaisten yksilöllisille laitoskuntoutusjaksoille osallistuvat kuntoutujat TULES-kursseille osallistuvat kuntoutujat Mielenterveyskursseille osallistuvat kuntoutujat Measure of Processes of Care Adults (MPOC-A) kysely (käännetty suomen kielelle), 34 kysymystä 1) Asiakaslähtöisyyden mahdollistaminen ja kumppanuussuhteessa toimiminen 2) Yleisen tiedon tarjoaminen 3) Erityisen tiedon tarjoaminen 4) Koordinoitu ja kokonaisvaltainen hoito 5) Kunnioittava ja tukea antava hoito Kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden arviointi kysely (modifioitu Kelan järjestämän kuntoutuksen kontekstiin Diabetes Empowerment Process Scale menetelmästä: DEPSmod), 15 kysymystä 1) Vastavuoroinen osallistuminen 2) Tietoisuuden lisääminen 3) Tarpeellisen tiedon tarjoaminen 4) Avoin kommunikaatio Lisäkysymykset liittyen kuntoutuksen vaikutuksiin, kuntoutuksen vastaavuudesta tarpeisiin, kuntoutuksen ajoitukseen ja seurantaan sekä henkilökunnan ammattitaitoon, 15 kysymystä Yhteensä 63 kysymystä

Kehittämis- ja kokeiluvaihe v. 2013-2014: Yhteenveto tuloksista (n=19 + 554 + 22) Kyselyn soveltuvuus (ymmärrettävyys, tarkoituksenmukaisuus) (n=19): Kuntoutujien haastatteluissa nousi esille kysymysten / käytettyjen ilmaisujen ymmärrettävyyttä koskevia kehittämistarpeita muutokset tehtiin ennen laajemman aineiston keruuta Osalla VV-ryhmästä kului runsaasti aikaa ja vaati motivointia ja apua Psykometriset ominaisuudet (n=554): Mittareiden validiteetti ja reliabiliteetti hyvät, MPOC-A:ssa pieniä ongelmia eri ryhmille sopivuudessa MPOC-A:ssa kaksi kertaa enemmän kysymyksiä Palveluntuottajien näkemykset: Kysely on hyödyllinen ja tarjoaa kehittämistyötä tukevaa tietoa. Tärkeää on, että tulokset saadaan palveluntuottajien käyttöön.

Kehittämis- ja kokeiluvaihe v. 2013-2014: Yhteenveto tuloksista (n=19 + 554 + 22) Lopullinen kyselylomake: Kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden arviointi kysely, DEPSmod(15 kysymystä) Lisäksi: Kysymykset kuntoutuksen vastaavuudesta tarpeisiin, kuntoutuksen ajoituksesta ja seurannasta sekä henkilökunnan ammattitaidosta (4 kysymystä) Lopullisen lomakkeen vastaamiseen kului aikaa (n=22) : TULES-kurssilaiset(n=9): keskiarvo 4 min, mediaani 4 min, maksimi 5 min Vaikeavammaisten yksilöllisille kuntoutusjaksoille osallistujat (n=13): keskiarvo 13 min. mediaani 11 min, maksimi 31 min

KAARI -kysely Tämän kyselyn tarkoitus on selvittää kokemuksiasi päättyvästä kuntoutusjaksosta. Kuntoutusjaksolla tarkoitetaan tässä kyselyssä kuntoutuskurssia tai yksilökuntoutusta. Varaa kyselyn täyttämiseen noin 10 minuuttia aikaa. Taustatiedot Syntymävuosi(alasvetovalikko) Sukupuoli Kuntoutuslaitos (alasvetovalikko) Kuntoutus, johon osallistuit (alasvetovalikko) (Vastaamiseen kulunut aika, tallentuu automaattisesti)

Kuntoutusprosessin arviointi -kysely Seuraaviin kysymyksiin vastaamalla voit kertoa kokemuksistasi kuntoutuslaitoksen henkilöstöstä päättyvän kuntoutusjakson ajalta. Jos osallistuit kaksi-tai kolmeosaiselle kuntoutusjaksolle, mieti vastatessasi kokonaisuutta eli ota huomioon myös aiemmat kuntoutusjaksoon sisältyneet osat sekä näiden väliajat. Vastaa seuraaviin kysymyksiin valitsemalla kunkin väittämän kohdalla kokemuksiasi kuntoutusjakson aikana parhaiten kuvaava vaihtoehto. Vastausvaihtoehdot: 5 = täysin eri mieltä 4 = jokseenkin eri mieltä 3 = en samaa, enkä eri mieltä 2 = jokseenkin eri mieltä 1 = täysin samaa mieltä 0 = ei koske minua

Kuntoutusprosessin arviointi -kysely 1. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö laati yhteistyössä kanssani yksilölliset tavoitteet kuntoutusjaksolleni. 2. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö laati yhteistyössä kanssani kuntoutusjaksoni suunnitelman. 3. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö kävi kanssani läpi syitä siihen, miksi edistyin tai en edistynyt yksilöllisissä kuntoutumistavoitteissani 4. Keskustelimme kuntoutuslaitoksen henkilöstön kanssa siitä, miten voin omalla toiminnallani vaikuttaa tavoitteideni saavuttamiseen. 5. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö kannusti minua ottamaan vastuuta kuntoutumisestani. 6. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö auttoi minua huomaamaan, että voin toteuttaa kuntoutusta omatoimisesti. 7. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö motivoi minua toteuttamaan kuntoutusta omatoimisesti. 8. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö tuki minua ilmaisemaan omia mielipiteitäni kuntoutumisestani.

Kuntoutusprosessin arviointi -kysely 9. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö otti huomioon aikaisemmat tietoni ja kokemukseni antaessaan minulle kuntoutumiseeni liittyvää tietoa. 10. Kuntoutuslaitoksen henkilöstön antama tieto oli hyödyllistä kuntoutumiseni kannalta. 11. Kun tarvitsin tietoa kuntoutuslaitoksen henkilöstöltä, sain ottaa heihin vapaasti yhteyttä. 12. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö kohteli minua tasavertaisena. 13. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö kuunteli minua tarkasti ja kärsivällisesti. 14. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö rohkaisi minua keskustelemaan kuntoutukseen, sairauteeni, tai toimintakykyyni liittyvistä kokemuksista. 15. Kuntoutuslaitoksen henkilöstö loi ilmapiirin, jossa sain vapautuneesti keskustella sairauteeni ja/tai toimintarajoitteisiini liittyvistä huolen ja pelon aiheista.

Kuntoutusprosessin arviointi -kysely 16. Kuntoutuksen sisältö vastasi tarpeitani ja tavoitteitani. 17. Kuntoutukseeni osallistui henkilöstö, jonka osaaminen vastasi tarpeitani. 18. Kuntoutusjakson ajoitus vastasi tarpeitani. 19. Suunnittelimme kuntoutusjakson aikana, mistä saan tukea kuntoutumiseeni jakson päätyttyä (esim. terveyskeskuksesta, sairaalasta, työterveyshuollosta, oppilashuoltoryhmästä, sosiaalitoimesta, TE-keskuksesta). Avun tarve kyselyyn vastatessa: Miten täytit kyselyn? 1. Itsenäisesti 2. Kysymykset luettiin minulle ääneen 3. Luin kysymykset itse ja avustaja käytti hiirtä 4. Kysymykset luettiin minulle ääneen ja avustaja käytti hiirtä 5. Avustaja esitti minulle apukysymyksiä ja luki kysymykset ääneen ja/tai käytti hiirtä.

Kokeilu neljälle kuntoutujaryhmälle v. 2015 Ammatillinen kuntoutus Lasten ja nuorten perhekuntoutus Terapiat Kuntoutuspsykoterapia Ammatillisen kuntoutuksen lomakkeeseen ei tehty muutoksia. Kyselylomakkeesta muokattiin soveltuvat versiot ( sanamuotoja ja ilmaisuja) 1) perhekuntoutukseen 2) terapioihin sekä kuntoutuspsykoterapiaan. Suurin osa haastatteluihin osallistuneista kuntoutujista tai perhekuntoutukseen osallistuneista vanhemmista pitivät kyselyn kysymyksiä ja vastausvaihtoja ymmärrettävinä sekä kysymyksiä olennaisina ja tarkoituksenmukaisina. Parannusehdotukset on koottu raporttiin (Karhula & Salminen 2015).

Kuntoutujien näkemyksiä asiakaslähtöisyydestä.

Vastaajat Vaikeavammaisten yksilöllisille laitoskuntoutusjaksoille osallistuvat kuntoutujat 149 TULES-kursseille osallistuvat kuntoutujat 318 TULES, TYPO 10 Mielenterveyskursseille osallistuvat kuntoutujat 77 Ammatillinen kuntoutus 57 Perhekuntoutus 33 Avoterapiat 36 Kuntoutuspsykoterapia 12

Kysymykset 1-15 Keskiarvot, keskihajonnat ja varianssianalyysin p-arvot ryhmien välisille eroille osa-alueittain. Kaikki (n = 554) Vv1 (n = 149) TULES 2 (n = 318) TULES, TYPO 3 (n = 10) MT 4 (n = 77) DEPSmod KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) p-arvo Vastavuoroinen osallistuminen Tietoisuuden lisääminen Tarpeellisen tiedon tarjoaminen Avoin kommunikaatio 1.55 (0.66) 1.42 (0.53) 1.55 (0.61) 1.41 (0.54) Koko kysely 1.48 (0.50) 1.39 4 (0.53) 1.37 4 (0.48) 1.37 4,2 (0.52) 1.36 (0.49) 1.38 4 (0.41) 1.56 4 (0.66) 1.40 4 (0.51) 1.57 4,1 (0.61) 1.43 (0.56) 1.48 4 (0.50) 1.23 4 (0.22) 1.10 4 (0.24) 1.37 4 (0.40) 1.28 (0.36) 1.23 4 (0.25) 1.85 1,2,3 (0.81) 1.65 1,2,3 (0.65) 1.82 1,2,3 (0.67) 1.47 (0.56) 1.69 1,2,3 (0.57) Yläindeksi viittaa merkitsevään ryhmäeroon riskitasolla 0.05 (Tukey HSD) vastausskaala: 1=täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä <0.001 <0.001 <0.001 0.349 < 0.001

Kysymykset 1-15 Keskiarvot, keskihajonnat ja varianssianalyysin p-arvot ryhmien välisille eroille osa-alueittain. Kys1-15 (DEPSmod) Vastavuoroinen osallistuminen Tietoisuuden lisääminen Tarpeellisen tiedon tarjoaminen Avoin kommunikaatio Kaikki (n = 136) 1=Amm (n = 57) 2=Perhe (n = 33) 3=Terapia (n = 34) 4=Psykter (n = 12) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) p-arvo 1.61 (0.70) 1.71 (0.82) 1.54 (0.61) 1.68 (0.67) 1.85 (0.83) 1.76 2,3 (0.68) 1.77 (0.85) 1.86 (0.95) 1.39 1 (0.46) 1.38 (0.54) 1.43 (0.68) 1.35 1 (0.57) 1.48 (0.61) 1.38 (0.49) 1.42 (0.49) 1.39 (0.60) 1.55 (0.71) 1.27 (0.35) 1.32 (0.60) 1.16 (0.29) Koko kysely 1.56 1,71 3 1.59 1.38 1 1.35 (0.58) (0.61) (0.57) (0.53) (0.40) Yläindeksi viittaa merkitsevään ryhmäeroon riskitasolla 0.05 (Tukey HSD) vastausskaala: 1=täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä 0.091 0.032 0.004 0.045 0.031

Kysymykset 16-18 Keskiarvot, keskihajonnat ja varianssianalyysin p-arvot ryhmien välisille eroille osa-alueittain. Kuntoutukseeni osallistui henkilöstö, jonka osaaminen vastasi tarpeisiini. Kuntoutusjakson ajoitus vastasi tarpeitani Kuntoutuksen sisältö vastasi tarpeisiini ja tavoitteisiini Kaikki (n = 554) Vv1 (n = 149) TULES 2 (n = 318) TULES, TYPO 3 (n = 10) MT 4 (n = 77) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) 1.44 1.40 4 1.40 4 1.20 1.75 1,2 (0.71) (0.73) (0.67) (0.42) (0.75) 1.47 (0.78) 1.61 (0.83) 1.39 4 (0.85) 1.47 4 (0.79) 1.47 (0.73) 1.58 4 (0.82) 1.20 (0.42) 1.69 1 1.70 (0.82) (0.87) 1.99 1,2 (0.84) p-arvo 0.001 0.032 <0.001

Kysymykset 16-19 Keskiarvot, keskihajonnat ja varianssianalyysin p-arvot ryhmien välisille eroille osa-alueittain. Kaikki 1=Amm 2=Perhe 3=Terapia 4=Psykter Kuntoutuksen sisältö vastasi tarpeitani ja tavoitteitani Kuntoutukseeni osallistui henkilöstö, jonka osaaminen vastasi tarpeitani. Kuntoutusjakson/ terapiajakson ajoitus vastasi tarpeitani. Suunnittelimme kuntoutusjakson/ terapiajakson aikana, mistä saan tukea kuntoutumiseeni jakson päätyttyä KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) KA (Ha) 1.75 (0.97) n=134 1.51 (0.78) n=130 1.50 (0.81) n=133 1.96 (1.14) n=114 2.04 2 (0.98) n=55 1.69 (0.79 n=55 1.67 (0.91) n=56 1.85 (1.00) n=52 1.88 (1.08) n=33 1.41 (0.71) n=32 1.33 (0.69) n=33 2.03 (1.26) n=32 1.30 1 (0.76) n=34 1.34 (0.87) n=32 1.36 (0.65) n=33 1.95 (1.36) n=20 KA (Ha) p-arvo 1.42 (0.51) n=12 1.36 (0.50) n=11 1.45 (0.93) n=11 2.40 (0.97) n=10 0.002 0.146 0.131 0.548 Yläindeksi viittaa merkitsevään ryhmäeroon riskitasolla 0.05 (Tukey HSD) vastausskaala: 1=täysin samaa mieltä, 5=täysin eri mieltä

Kysymys 19 Suunnittelimme kuntoutusjakson aikana, mistä saan tukea kuntoutumiseeni jakson päätyttyä MT 23 42 16 7 7 4 TULES,TYPO 50 40 10 TULES 26 31 15 5 4 18 VV 35 35 10 2 5 14 Täysin samaa mieltä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En samaa mieltä, enkä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä ei koske minua Täysin eri mieltä Eos

KAARI -kysely kuntoutusjakson aikana Asiakkaat kokivat tärkeänä, että heidän mielipidettään kuntoutuksen asiakaslähtöisyydestä kysytään. Kela seuraa ja kehittää kyselystä saadun tiedon perusteella järjestämiään kuntoutuspalveluja. Kyselyn toteuttaminen tarjoaa palveluntuottajalle mahdollisuuden tarkastella omia työtapojaan ja niiden asiakaslähtöisyyttä.

KAARI-kyselyyn vastaaminen kuntoutusjakson aikana Kuntoutuja vastaa KAARI-kyselyyn kuntoutusjakson loppuvaiheessa, kun kuntoutujan kanssa on arvioitu jakson tavoitteiden saavuttamista ja keskusteltu jatkosuunnitelmista. Palveluntuottaja kertoo suullisesti kyselystä ja antaa kuntoutujalle tiedotteensekä ohjaa kuntoutujan vastaamaan kyselyyn. Suosituksena on, että kuntoutuja vastaa kyselyyn kuntoutuskerran aikana. Kuntoutujaa voi tarvittaessa avustaa esim. hiiren käytössä tai lukea ääneen kysymykset. Kyselyn lopussa kysytään avuntarpeesta kyselyyn vastatessa. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja ilman henkilötietoja

KAARI -kysely kuntoutusjakson aikana Käyttöön otto KAARI-kyselyon käytettävissä helmikuun alusta 2016 alkaen Kelan laitosmuotoisesti toteutuvissa kuntoutuspalveluissa Vuoden 2016 alusta alkavalla sopimuskaudella laitosmuotoisissa lääkinnällisen kuntoutuksen nuorten ja aikuisten palveluissa palveluntuottajan tulee tarjota kuntoutusasiakkaalle tilaisuus vastata KAARI-kyselyyn(vrt.1.1.2016 alusta voimaan tullut Kelan avo-ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardin yleinen osa.) KAARI-kyselynkäyttöönotto on helmikuun alusta alkaen mahdollista myös muissa laitosmuotoisissa kuntoutuspalveluissa. Terapiapalveluissa KAARI-kyselytulee käyttöön myöhemmin, ja siitä tiedotetaan erikseen.

KAARI -kysely kuntoutusjakson aikana Käyttöön otto Kuntoutujat vastaavat kyselyyn kuntoutuskokonaisuuden päätösvaiheessa anonyymisti. Vastaaminen sisältyy kuntoutuspäivän ohjelmaan. Vastaaminen kestää asiakkaalta keskimäärin kymmenen minuuttia. Palveluntuottaja huolehtii, että kuntoutujilla on käytettävissään vastaamiseen soveltuva tila sekä tarvittava nettiyhteys ja näyttöpääte. Linkki KAARI-kyselyynon Kelan internet-sivuilla www.kela.fi> Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut >Kehittämistoiminta> Kuntoutuspalaute. Linkki on tarkoitettu vain Kelan kuntoutusasiakkaiden käyttöön ja siihen vastataan kuntoutusjakson aikana.

KAARI -kysely kuntoutusjakson aikana Asiakkaiden ohjaus Palveluntuottaja antaa kuntoutujille tarpeelliset ohjeetja opastaa KAARI-kyselynlinkin ja oikean kuntoutuspalvelun löytämisessä. Palveluntuottaja tarvittaessa avustaa sekä antaa teknistä apua vastaamistilanteessa kuitenkin huolehtien siitä, että asiakas saa vastattua itsenäisesti kysymyksiin. Palveluntuottajille löytyy lisätietoa KAARI-kyselystä osoitteesta www.kela.fi> Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut >Tuloksellisuus. Itse kysely ja asiakkaan ohjeet tulevat sivulle www.kela.fi> Yhteistyökumppanit > Kuntoutuspalvelut > Kehittämistoiminta >Kuntoutuspalaute.

Julkaisut Jeglinsky, Ira, Karhula, Maarit, Autti-Rämö, Ilona 2013. Kuntoutusprosessi kuntoutujan arvioimana. Kuntoutus, 4: 37-52. Karhula M & Salminen A-L. 2014. Kyselylomake kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden seurantaan Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. PDFdokumentti. Saatavissa: http://www.kela.fi/documents/10180/751941/loppuraportti_hkkkysely_03102014.pdf/55c2b0f0-697d-4307-9a9c-971d03266f74 Karhula M, Peltonen R, Suomela-Markkanen T & Salminen A-L. 2015. Kuntoutuksen asiakaslähtöisyyden seurantamenetelmän (KAARI) kehittäminen. Kuntoutus 2, 33-41. Karhula M & Salminen A-L. 2015. Kyselylomake kuntoutusprosessin asiakaslähtöisyyden seurantaan Kelan järjestämässä kuntoutuksessa. KAARIlomakkeen soveltuvuus Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, lasten ja nuorten perhekuntoutukseen, avoterapioihin sekä kuntoutuspsykoterapiaan. PDFdokumentti. Saatavissa: http://www.kela.fi/kehittamistoiminta_tuloksia