Eduskunnan puhemiehelle



Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 73/2004 vp Rahamarkkinoiden ohjaus ja Nordea Suomi Oyj Eduskunnan puhemiehelle Ruotsi on päättänyt jäädä Euroopan keskuspankin (EKP) alaisuudessa toimivan euroalueen ulkopuolelle muun muassa säilyttääkseen oman keskuspankkinsa (Riksbanken) ohjausvallan Ruotsin rahamarkkinoihin. Samanaikaisesti Suomessa toimiva Nordea Suomi Oyj on suunnitellut muuttuvansa ensimmäisenä pankkina Eurooppa-yhtiöksi kotipaikkanaan Tukholma. Nordea tulee näin ollen Suomessa olevine sivukonttoreineen Ruotsin rahoitustarkastuksen valvonnan ja ennen kaikkea Riksbankenin rahapoliittisen ohjauksen alaiseksi. Eurooppa-yhtiössä toimivan nimenomaan pankin kotipaikan siirtäminen eurojärjestelmän ulkopuolella olevaan maahan sisältää useita Suomen rahamarkkinoiden toiminnan kannalta arveluttavia piirteitä, varsinkin kun Nordean markkinaosuus Suomessa on noin 40 %. Ruotsin rahamarkkinoita ohjaavan Riksbankenin rahapoliittiset tavoitteet voivat näet olla pahasti ristiriidassa EKP:n rahapoliittisten tavoitteiden kanssa. Tämä aiheuttaa Nordean Suomessa olevien konttoreiden osalta Riksbankenin ja EKP:n välisen suvereenisuusristiriidan. Kumpi itse asiassa ohjaa Suomen rahamarkkinoita Nordean suomalaisten pankkikonttoreiden toiminnan kautta: EKP vaiko Riksbanken? EKP:n ja Riksbankenin korkopoliittiset tavoitteet voivat esimerkiksi olla täysin vastakkaiset, mikä on omiaan vääristämään Suomen rahamarkkinoilla kilpailua asiakkaista niin otto- kuin antolainauksenkin kohdalla, koska Nordean Suomen konttoreiden toimintaa ei voida täysin erottaa Nordean Ruotsin konttoreista ja Nordean kokonaistaseesta. Ongelmaa pahentaa se, että Riksbanken harjoittaa jo nyt kruunun arvon ns. likaista kelluntaa euroon nähden. Suvereenisuusongelma olisi käytännössä, muttei periaatteessa huomattavasti pienempi, jos Ruotsin kruunun arvo euroon nähden olisi kiinteä. Jos EKP esimerkiksi asettaa euroalueen pankeille ylimääräisen kassavarantovelvoitteen tai vastaavan euron arvon turvaamiseksi, määräys ei koske ruotsalaista Nordeaa, joka saa näin välillistä ja välitöntä kilpailuetua Suomen markkinoilla suomalaisiin pankkeihin nähden. Nordean sijoittuminen Ruotsiin muodostaa myös ennakkkotapauksen sille, että muut pankit Keski-Euroopasta hakeutuvat Eurooppa-yhtiöinä vastaavasti Lontooseen Bank of Englannin toimintavallan piiriin. Edellä kuvattuja ongelmia ei synny, jos Eurooppa-yhtiönä toimiva pankki valitsee kotipaikakseen jonkin eurojärjestelmään ja siten yksiselitteisesti EKP:n rahapolitiikan piiriin kuuluvan EU:n jäsenmaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt kiinnittääkseen EKP:n, EU:n kilpailuviranomaisten sekä komission huomiota tässä kysymyksessä esiin tuotui- Versio 2.0

hin seikkoihin niistä epäkohdista, jotka aiheutuvat EU:n euroalueeseen kuuluvan ja EKP:n ohjauksessa olevan maan, tässä tapauksessa Suomen, rahamarkkinoille siitä, että niillä toimii euroalueen ulkopuolisessa jäsenmaassa oleva Eurooppa-yhtiömuotoinen pankki, jonka toiminnasta määrää euroalueen ulkopuolinen itsenäinen keskuspankki? Tulisiko tällainen järjestely itse asiassa kokonaan kieltää EMU-logiikan vastaisena? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2004 Eero Akaan-Penttilä /kok 2

Ministerin vastaus KK 73/2004 vp Eero Akaan-Penttilä /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Akaan-Penttilän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 73/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt kiinnittääkseen EKP:n, EU:n kilpailuviranomaisten sekä komission huomiota tässä kysymyksessä esiin tuotuihin seikkoihin niistä epäkohdista, jotka aiheutuvat EU:n euroalueeseen kuuluvan ja EKP:n ohjauksessa olevan maan, tässä tapauksessa Suomen, rahamarkkinoille siitä, että niillä toimii euroalueen ulkopuolisessa jäsenmaassa oleva Eurooppa-yhtiömuotoinen pankki, jonka toiminnasta määrää euroalueen ulkopuolinen itsenäinen keskuspankki? Tulisiko tällainen järjestely itse asiassa kokonaan kieltää EMU-logiikan vastaisena? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksen kannalta Suomessa toimivan pankin kotipaikalla tai yhteisömuodolla ei ole merkitystä, sillä kaikki euroalueelle sijoittautuneet Euroopan keskuspankin kelpoisuusehdot täyttävät luottolaitokset ovat oikeutettuja osallistumaan eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin. Tämä koskee myös euroalueen ulkopuolelle sijoittautuneiden luottolaitosten Suomessa toimivia sivukonttoreita. Vastaavasti kaikki Euroopan keskuspankin asettamat rahapoliittiset velvoitteet, mukaan lukien kysymyksessä tarkoitettu vähimmäisvarantovelvoite, koskevat samalla tavoin kaikkia euroalueelle sijoittautuneita luottolaitoksia. Tälläkin hetkellä Suomessa toimii ruotsalaisten pankkien sivukonttoreita, jotka ovat yhtä lailla oikeutettuja hoitamaan euromääräisen likviditeetinhallintansa Suomen Pankin kautta kuin suomalaisetkin pankit. Ruotsin keskuspankin Riksbankenin kautta näiden sivukonttoreiden emopankit puolestaan voivat hoitaa Ruotsin kruunun määräistä likviditeetinhallintaansa. Rahapolitiikan toteutuksen kannalta Nordea Pankki Suomi Oyj:n muuttuminen Ruotsiin rekisteröidyn europpayhtiön sivukonttoriksi ei siis aiheuta muutoksia, vaan Euroopan keskuspankin rahapoliittiset toimenpiteet kohdistuvat tulevaisuudessa Nordean Suomessa toimivaan sivukonttoriin samalla tavoin kuin nyt Nordea Pankki Suomi Oyj:hin ja sivukonttorista tulee Suomen Pankin vastapuoli rahapoliittisissa operaatioissa. Rahoitusjärjestelmän vakauden valvonnan kannalta luottolaitosten rajat ylittävä sulautuminen tai kotipaikan siirtäminen jäsenvaltiosta toiseen ei aiheuttane ongelmia yhteismarkkinoiden vakaudelle, jos eri maiden valvojat toimivat kaikki johdonmukaisesti ja asiantuntevasti. Ongelmien sattuessa eri viranomaiset eivät kuitenkaan välttämättä ryhdy samoihin toimenpiteisiin, mikä saattaa johtaa alueellisesti erilaisiin ratkaisuihin valvontatoimien kohdentamisessa. Hallitus pitää tästä syystä tärkeänä, että luottolaitoksia koskevaa yhtiöoikeudellista ja muuta EYlainsäädäntöä kehitetään nykyistä paremmin ottamaan huomioon rajat ylittäviin rahoituskonserneihin liittyvät vakausriskit. Hallitus onkin omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan kysymyksen esille ottamiseen ja käsittelyyn EU:n asianomaisissa elimissä. 3

Ministerin vastaus Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2004 Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki 4

Ministerns svar KK 73/2004 vp Eero Akaan-Penttilä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 73/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Eero Akaan-Penttilä /saml: Vilka åtgärder har regeringen vidtagit för att fästa ECB:s, EU:s konkurrensmyndigheters samt kommissionens uppmärksamhet vid de omständigheter som tas upp i detta spörsmål och som gäller de missförhållanden som åsamkas penningmarknaden i ett land som hör till EU:s euroområde och som styrs av ECB, i detta fall Finland, av att en bank med formen av ett europabolag från ett medlemsland utanför euroområdet är verksam på denna penningmarknad och denna banks verksamhet styrs av en självständig centralbank som har sitt säte utanför euroområdet? Bör i själva verket ett dylikt arrangemang helt förbjudas som stridande mot EMU-logiken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Med tanke på genomförandet av eurosystemets penningpolitik har hemorten eller sammanslutningsformen för en bank som är verksam i Finland inte någon betydelse eftersom alla kreditinstitut inom euroområdet som fyller Europeiska centralbankens kriterier har rätt att delta i eurosystemets penningpolitiska operationer. Detta gäller också i Finland verksamma filialer till kreditinstitut som har sitt säte utanför euroområdet. På motsvarande sätt gäller alla de penningpolitiska krav som Europeiska centralbanken uppställt, inklusive det kassakrav som avses i spörsmålet, på samma sätt alla kreditinstitut inom euroområdet. Också i detta nu finns det filialer till svenska banker i Finland som har samma rätt som finländska banker att sköta sin likviditetsstyrning i euro via Finlands Bank. Moderbankerna till dessa filialer kan sköta sin likviditetsstyrning i svenska kronor via Sveriges centralbank Riksbanken. Med tanke på genomförandet av penningpolitiken leder ombildningen av Nordea Bank Finland Abp till en filial till ett europabolag som registrerats i Sverige således inte till några förändringar, utan Europeiska centralbankens penningpolitiska åtgärder gäller i framtiden Nordeas filial i Finland på samma sätt som de nu gäller Nordea Bank Finland Abp, och filialen blir Finlands Banks motpart i penningpolitiska operationer. Med tanke på tillsynen över finansieringssystemets stabilitet torde gränsöverskridande fusioner av kreditinstitut eller byten av hemorten från en medlemsstat till en annan inte medföra några problem för den gemensamma marknadens stabilitet, såvida alla tillsynsmyndigheter i de olika länderna handlar konsekvent och sakkunnigt. När problem uppstår vidtar de olika myndigheterna dock inte nödvändigtvis samma åtgärder, vilket kan leda till regionalt skilda lösningar när det gäller inriktningen av tillsynsåtgärderna. Därför anser regeringen att det är viktigt att den gemenskapsrättsliga och övriga EU-lagstiftningen om kreditinstitut utvecklas så, att den bättre än för närvarande beaktar stabilitetsriskerna i anslutning till gränsöverskridande finanskoncerner. Regeringen har för egen del försökt medverka till att frågan tas upp och behandlas i behöriga organ i EU. Helsingfors den 10 mars 2004 Finansminister Antti Kalliomäki 5